Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Igor Ivanoff s.1620
Hei,
Olen saanut FamilytreeDNA geenitutkimuksen kautta tietää, että on 75% todennäköisyys, että yksi esi-isäni olisi Igor Ivanoff Onegasta (Ääninen Vienanmeren rannalla?) ja että hän olisi syntynyt n. vuonna 1620.
Hän on ollut ns. laukkuryssä ja on matkustellut paljon Ruotsiin kauppamatkoilla ja hänen poikansa suku jäikin sinne sitten asumaan. Siellä he ottivat/saivat sukunimen Ryss. Tätä linjaa on tutkittu Ruotsissa aika hyvin.
Miten tällaisia Venäjän puolelta olevia sukulaisia on mahdollista tutkia?
Jos jollain on jotain tämän ajan/tuon alueen Ivanoffeista tietoa, otan kaiken suurella kiitollisuudella vastaan. Onko Ivanoff patronyymi-nimi?
Tällainen tutkimustulos vaikuttaa epäilyttävältä. Tietääkseni mutaatioita tapahtuu suurin piirtein tuhannen vuoden välein. Eli sinussa olevat markkerit ovat syntyneet 1000-2000 sitten. Samat markkerit voivat olla kymmenillä tuhansilla ihmisillä.
Karjalassa Ivan ja Igor olivat hyvin yleisiä nimiä. Sukunimiä ei ollut, ne tulivat vasta 1900-luvun alussa. Mistä ihmeesta amerikkalainen tutkimuslaitos olisi saanut jonkun Ivanin syntymäajan ja vielä sukunimen dna:sta? Ruotsista ei löytynyt Eniron haulla yhtään Ryss-nimistä. Tällainen "tutkimus" vaikuttaa humpuukilta. Voiko tutkimuslaitos osoittaa mitään todisteita väitteelleen?
Tällainen tutkimustulos vaikuttaa epäilyttävältä. Ruotsista ei löytynyt Eniron haulla yhtään Ryss-nimistä. Tällainen "tutkimus" vaikuttaa humpuukilta. Voiko tutkimuslaitos osoittaa mitään todisteita väitteelleen?
Juttuhan menee niin, että Pohjois-Ruotsista on löytynyt mies, jonka nimeä en halua julki häntä kuulematta. Hänellä on 37 markkerista 35 samaa kuin itselläni. Tietokone ilmoittaa todennököisyyden sille ajalle, jonka takana meidän yhteinen esi-isä on. 75% todennäköisyys vie 300 vuoden päähän. Jos haluamme suuremman todennäköisyyden, aika pitenee.
Hänellä on sukujuuret tiedossa tuohon kyseiseen Igor Ivanoffiin saakka. Joten nyt on siis kyse siitä, että tietyllä todennäköisyydellä hän on myös minun esi-isä. Varmuutta ei toki ole. Todennäköisyys, jonka kone ilmoitti, on suurempi kuin yhdelläkään niistä tuhansista ja tuhansista, joita tietokannassa on.
Alla olevassa linkissä on ko. Ryss -nimisestä ruotsalaiselta sukututkimuspalstalta. Keskivaiheilla litaniaa, Katrin Öhgrenin kirjoittamana.Mickel Simonsson Ryss (från Onega i Fjärrkarelen) oli Igor Ivanoffin poika ja vaihtoi nimeä Ruotsiin muuton jälkeen.
Onko (n)off -pääte on siis tietääksesi patronyymin merkki?
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/44/52929.html?1077706451
Heippa!
Kyllä kyse on patronyymistä.
t. Mariaana
Onko mistään saatavissa luetteloa Suomessa vaikuttaneista laukkuryssistä, hehän olivat jakaneet koko maan alueisiin?
Erityisesti minua kiinostaa 1860 -luvun alku ja Karkun pitäjä (nyk. Vammala).
Pienetkin vihjeet tässä isoisän isoisän etsinnässä otetaan kiitollisuudella vastaan!
Sen verran vaikeaa on (monista syistä, ei vähiten Karjalan tietymättömissä tai sitten Pietarissa, Petroskoissa tai Viipurissa olevista papereista) ortodoksien tutkimus, että se vaatii hurjasti kärsivällisyyttä ja venäjän kielen lukutaitoa - ja sittenkin voi olla onnellinen, että on päässyt edes 1800-luvun alkuun.
Kirjassa Tupenkolahuttijen mailla (Paajaste) on paljon tietoa laukkuryssistä(kin).
Mutta Karkun tienoilla sinun on tutkittava tarkoin sitä tietoa, mitä sinulla jo on: henkikirjat (joissa paikkakunnalla asuvat ortodoksit myös ovat), luterilaisetkin eri kirkonkirjat (jos vaimo oli luterilainen, jos mies kääntyi jossakin vaiheessa luterilaiseksi, rippikirjoissa on joskus ortodoksipuolisostakin maininta). Lisäksi sinun kannattaisi selata läpi paikkakunnan pitäjänkokouksien pöytäkirjat. Joskus on onnea, ja kauppaluvasta on kiistelty... Oikeudenkäyntipöytäkirjoissakin voisi olla jotakin, jos esi-isässäsi on ollut särmää.
Jos tämä ortodoksisi on pysynyt paikkakunnalla pitkään, kyllä hän on kuulunut johonkin ortodoksiseurakuntaan. Seurakunta voisi olla Hämeenlinna? Tästä löytyy tietoja ortodoksisista ja muistakin harvinaisemmista seurakunnista: http://www.genealogia.fi/genos/3/3_85.htm . Mutta en tiedä, onko papereita olemassa ja missä ennen vuotta 1904, jolloin seurakunta perustettiin. Talon jumalanpalveluksia varten he saivat jo 1867.
Hämeenlinnan maakunta-arkisto on sinulle varmasti visiitin arvoinen.
Tuula Cu
Isoisäni isä on ison talon tyttären avioton lapsi, isästä ei ole muuta kuin sukulegenda, että hän olisi laukkuryssä.
Eihän kirkonkirjoissa ole ihmisiä ammatin mukaan luetteloitu? Eli jos en tiedä muuta kuin ammatin, niin aika toivoton urakka. Eikö?
Ortodokseja tosiaan on varmaan paljon vähemmän, mutta...
Kyseessä voi jopa olla satunnainen ohikulkija, eikös nämä laukkuryssät olleet paljon liikkuvia ihmisiä?
Auts, jos tietoa on vain legendan verran, voipi olla vaikea selvittää...
Mutta kannattaa sinun kuitenkin katsella vähän laajemmin ympäristöä ja selaiilla noiden vuosien (joina lapsi on syntynyt) kirkonkirjoja, koskaan ei tiedä. Henkikirjoissa vähäarvoisemmat tilattomat ja myös joskus ammattien ihmiset ovat aivan lopussa, joten nekin kannattaa katsoa.
Mutta ei ole helppoa aviottoman lapsen isää löytää, jos ei ole oikeutta käyty. Lohduttaneeko sinua yhtään, että samanlaisia tapauksia on lähes jokaisella tutkimuksissaan?
Terveisin Tuula Cu
Kiitos vinkeistä, Tuula!
Lohdutuksesta en tiedä, mutta harmittaa, että kun eivät aiemmat polvet ole asiasta enempää ottaneet selvää/antaneet tietoa. Ehkä hekään eivät tienneet totuutta, koska lapsen äiti kuoli 9 kk synnytyksen jälkeen- vieden ehkä salaisuuden hautaansa.
Orpous on muuten kauhea taakka, sen paino voi ulottua yli 100 vuoden päähän.
Kävin tänään kirjastossa ja osuin upouuteen kirjaan nimeltä Vienan ja Aunuksen kohtalontie, toimittanut Unto Martikainen. Siinä on melko paljon asiaa myös laukkukauppiaista ja maininta Maiju Keynäksen lisensiaattityöstä "Vienan ja Aunuksen karjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka", HY 1981.
Martikaisen kirjassa mainitaan, että Hämeen läänissä oli Keynäksen tilastojen mukaan laukkukauppiaita Jyskyjärveltä, Kontokista ja Uhtualta.
Terveisin Tuula
Kiitoksia jälleen, olen printtaillut näitä vastauksia vastaisen varalta, ei aina heti kerkiä tutkijaksi...
Mainitsemassasi kirjassa on ilmeisesti tietoa tämän Karjalan osan laukkukauppiasta, muiltakin Karjalan seuduilta lienee tullut kauppiaita Hämeeseen?
Vielä sellainen asia, että onko kirkonkirjoissa laukkuryssälle/kauppiaalle joku termi tai lyhenne, jota pitäisi etsiä. Entä irtolaiselle? Tarkoitan tyyliin dräng=renki Dr=tytär
Mulla on kirja nyt lainassa. Siinä on paljon muutakin mielenkiintoista, laukkukauppiasosan yritän lukea ensi viikonloppuna viimeistään.
Tieto tiettyjen karjalaispitäjien kauppiaista Hämeessa on sivulla 398 ja siinä on lueteltu läänit ja pitäjinä Jyskyjärvi, Kiestinki, Kontokki, Oulanka, Paanajärvi, Pistojärvi, Repola, Rukajärvi, Uhtua, Vuokkiniemi, yhteensä 235 kulkijaa. Tilasto on Maiju Keynäksen tutkimuksesta ja se on koostettu oikeudenkäyntipöytäkirjoista, kirjallisuuslähteistä ja haastatteluaineistoista. Jos et itse saa kirjaa käsiisi, raportoin lisää, kun olen lukenut tuon osan.
Kirjassa mainitaan, että Helsingfors Dagbladissa on ollut 1880 laaja artikkeli laukkukauppiaista. Löysin 29.11.1880 numerosta (historiallinen sanomalehtikirjasto, digi.lib.helsinki.fi) yhden artikkelin. Siinä erikoisia sanoja, joita kaupasta käytettiin olivat ainakin "arkangelit" ja "gårdfarihandel".
Mulla on kirja nyt lainassa. Siinä on paljon muutakin mielenkiintoista, laukkukauppiasosan yritän lukea ensi viikonloppuna viimeistään.
Tieto tiettyjen karjalaispitäjien kauppiaista Hämeessa on sivulla 398 ja siinä on lueteltu läänit ja pitäjinä Jyskyjärvi, Kiestinki, Kontokki, Oulanka, Paanajärvi, Pistojärvi, Repola, Rukajärvi, Uhtua, Vuokkiniemi, yhteensä 235 kulkijaa. Tilasto on Maiju Keynäksen tutkimuksesta ja se on koostettu oikeudenkäyntipöytäkirjoista, kirjallisuuslähteistä ja haastatteluaineistoista. Jos et itse saa kirjaa käsiisi, raportoin lisää, kun olen lukenut tuon osan.
Kirjassa mainitaan, että Helsingfors Dagbladissa on ollut 1880 laaja artikkeli laukkukauppiaista. Löysin 29.11.1880 numerosta (historiallinen sanomalehtikirjasto, digi.lib.helsinki.fi) yhden artikkelin. Siinä erikoisia sanoja, joita kaupasta käytettiin olivat ainakin "arkangelit" ja "gårdfarihandel".
Hei,
voisitko katsoa siitä kirjasta, että löytyykö Ivan (Juho) Jukaroinen-nimistä laukkukauppiasta? Hän tuli Suomeen vaimonsa Juliana Ignaatintyttären ja poikansa Samuelin kanssa 1750-luvulla ja asettui pysyvästi asumaan Kuusamoon.
Kirjan osa "Karjalaisten laukkukaupan historiaa" on nyt luettu ja se on hyvin mielenkiintoinen, siitä saa hyvän käsityksen, miten kaupankäynti syntyi (jo keskiajalla), sujui ja minkälaista kaupalla käynti oli. Mutta kirjassa on aika vähän mainittu nimiä eikä nimihakemistoa ole. Erikseen on kerrottu Kyöttisten sukutarina Repolasta ja mainittu muutama kauppias, jotka aloittivat pysyvän kaupan pidon eri puolilla Suomea.
Jukaroisen nimeä ei tullut minulle vastaan tässä osassa. Kuusamosta on kyllä monta mainintaa, suunnitelmasta rakentaa tie Kuusamosta Paanajärvelle ja siitä, että vuonna 1828 Kuusamolle myönnettiin markkinaoikeudet erityisetsi Venäjänkauppaa varten (Kuusamo oli Oulusta, Torniosta, Rovaniemeltä ja Vienanmeren satamista tulevien talviteiden risteyskohta) Oulun lääniin on tullut 1859-1900 Keynäksen tietojen perusteella laukkukauppiaita Oulangasta, Paanajärveltä. Repolasta (paljon), Rukajärveltä, Uhtualta (eniten) ja Vuokkiniemeltä. Keynäksen teos varmasti kertoisi eniten?
Enempää tietoja minulla ei ole, kiinnostus kyllä näitä kohtaan on suuri, kun itselläkin on ainakin yksi haara, joka tulllee Vienasta päin.
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/kiertelevat.htm
http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/kiertelevat.htm
Kiitos vinkistä, dna tutkimukset ovat joskus harhapoluillekin johtavia, sittemmin ovat tuntemattomat sukujuureni tarkentuneet aika vahvasti Töysään, kaukana ollaan Karjalasta. Nyt keräilen rohkeutta lähteä Lampimäkien sukukokoukseen viikon päästä sunnuntaina...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.