PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tusseli - Tohmajärvi


Carlsson
08.03.25, 09:14
Fråga om några ortnamn i Tohmajärvi kommun, omkring 4 respektive 8 km nordnordväst om Värtsilä. Tusseli (en liten sjö, läge: N=6906196.438, E=689361.439). Tusselilampi, Tusselinsuo och Tusselinpuro (Läge: N=6910052.971, E=689087.400). Platserna är sökbara här https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Tacksam för information om historien för dessa platser. Hur gamla är namnen? Finns de på några äldre kartor? Vad betyder namnet Tusseli?
Till saken hör att jag har förfäder i Keminmaa på 1600-talet med namnet Tusseli. Det är ett ovanligt namn och jag undrar förstås om det kan finnas någon koppling till dessa platser i Karelen.

Tapani Kovalaine
08.03.25, 15:29
TUSSELI JA TUSSELILAMPI TOHMAJÄRVELLÄ

Tohmajärvellä on Tusseli niminen erittäin pieni, 20 metriä kanttiinsa oleva lampi ja se sijaitsee 3,8 kilometriä etelään Tusselilampi nimisestä 200 metrin pituisesta kapeasta lammesta. Tuollaisten nimien tarve on hyvin vanhaa perua. Maastossa liikkujat eivät halunneet jättää yhtäkään erityistä maastokohtaa, järveä, lampea, jokea tai puroa ilman niille annettua nimeä. Metsästyksessä nimiä todella tarvittiin.

Olen Kemissä asuneen Juho Tusselin (1635-1697) jälkeläinen. Niinpä olisi parasta jos ilmenisi, että joku sotilas Tusseli olisi Tohmajärvellä liikkuessaan antanut nimensä siellä oleville pienille lammille. Mitään merkkejä sellaisesta ei löydy.

Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 5, ilmestyi vuonna 1975. Julkaisija on Suomalais-ugrilainen seura. Sivulla 1434 on päästy aakkostetussa kirjassa sanaan tussu ja selityksenä tuolle sanalle ovat karvatukko, tuppo, rykelmä, naisen häpy, takapuoli.

Apusanoista löytyy Tohmajärven naapuripitäjästä Kiteeltä löytynyt sana tusselo ja se on tarkoittanut pitkäkarvaista takkuista lehmää. Sanaa Tusseli ei löydy lainkaan sanakirjasta. Tussero löytyy ja sille selitys: huonosti sidottu lyhde.

Analyysi Tusseli-sanalle ja paikannimelle voisi olla seuraava: Tusselilammen ja Tusselin rannat ovat pitkäheinäisiä ja suoperäisiä ja kauttaaltaan heinäkasvien ympäröimiä. Ei ole yhtään hiekkrantoja eikä kovaa maata. Erää käyvien miesten mieleen on tullut nimiä keksittäessä lampien pienen koon ja muodon perusteella päätyä tutulta tuntavan tusseli sanan käyttöön. Sekin on mahdollista, että todella vakiintuneen v-alkuisen paikannimen sopimattomuuden takia on kartantekijä joutunut etsimään sellaisen synonyymin, jonka kehtaa karttaan laittaa. Elettiin sivistyneessä maailmassa. Samalla tekniikalla syntyi monta Kypärälampea pitkin Suomenmaata ja niitä on peräti kolme Tohmajärvellä.

Carlsson
09.03.25, 12:50
Tack för svaret! Intressant att Tusseli har anknytning till ord som egentligen är ganska negativa. Om det stämmer, kan ju inte namnet ha uppfattats som särskilt attraktivt.

Vilket av Juho Tusselis barn härstammar du ifrån?

Tapani Kovalaine
09.03.25, 14:07
Suku Forum 20.7.2014:

Alkuperäinen lähettäjä Carlsson
Hej Tapani! Vilka är källorna till dessa uppgifter? Which are the sources to this information?
Vänligen
Tomas Carlsson

My investigation as follows:
Tapani - Mirja - Otto Tikkala 1872 - Lauri Tikkala 1830 - Anna Painaja 1793 - Anna Knihtilä 1749 - Riitta Marttila 1718 - Heikki Viippo 1684 - Kirsti Tusseli 1660 - Juho Tusseli 1635 - Olli Tusseli 1600