Pohjanmaan maanjäristys 1626 l Iin pitäjän tuhot

[Satu Matero]

Esi-isäni Tuomas Matinpoika Matero, tuolloin "90-vuotias", todisti eräässä pitkäksi venyneessä vuokkilaisessa niittyriidassa vuoden 1695 talvikäräjillä s. 155 ja [kaiketi tehostaakseen ikänsä ja todistuksensa arvoa] kertoi muistavansa vuoden 1626 maanjäristyksen, muttei kylläkään kertonut missä oli järistyksen aikaan.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:16 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1695-1695, jakso 80, sivu 154-155: Palldamo Sochn 4 och 5 februari 1695; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809696516&aineistoId=650460586 / Viitattu 25.12.2024

Läksin tätä selvittämään eri lähteistä ihan kurioisiteettina. Kesäkuussa 1626 tällainen tapahtui. Paltaniemen kirkko tuhoutui ja lisäksi kerrotaan että Iin pitäjässä eräs niemi vajosi kokonaan veteen.

Mistä alueesta Iissä oli kyse? Kerrotaan että " Iin pitäjässä maa aleni varsin huomattavalla alueella, mikä teki mahdolliseksi järven syntymisen juuri tälle alueelle". Mikä järvi se on?

Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_maanj%C3%A4ristys_1626
https://www.seismo.helsinki.fi/historia/tekijat.html
https://www.paltamonseurakunta.fi/info-ja-asiointi/paltamon-seurakunnan-historia
TIDNINGAR UTGIFNE AF ET SÄLLSKAP I ÅBO https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4756?year=1777.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/412362?page=3
https://digi.kirjastot.fi/items/show/124291, katso sivu 116
Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaanvaiheita SKS 467; 1988, s. 105 ja
Messenius, Johannes: Suomen riimikronikka. SKS 913; 2004 s.133 ja 267

[Jouni Kaleva]

Kiinnostava juttu!

Iin osalta Wikipediassa "Väitetään kuitenkin Iin pitäjässä Perämeren rannikolla erään kokonaisen niemen jääneen veden alle saman maanliikunnan seurauksena."

Jos tuommoinen on sattunut, niin voisi ajatella meren rannassa olevaa niemeä. Ja ehkäpä se olisi myöhemmin noussut taas pinnalle maannousun seurauksena.

Wikipedia ei mainitse lähdettä, mutta ei taida olla Messeniuksen tekstiä?

Entäs tämä: "Kerrotaan että " Iin pitäjässä maa aleni varsin huomattavalla alueella, mikä teki mahdolliseksi järven syntymisen juuri tälle alueelle".

Iissä ei ainakaan nykyään ole oikein huomattavia järviä, paitsi Oijärvi, mutta se on ollut olemassa jo varmasti ennen vuotta 1626. Jos joku järvi on syntynyt, niin ehkä sekin on sittemmin ehtinyt maatua. Onko tälle kertomukselle lähdeviitettä?

[Satu Matero]

Johannes Messenius kirjoitti näin (Messenius 2004, s 133)
"Seuraavaksi haluan kirjoittaa ihmeellisen asian: se on maanjäristys joka kulki läpi koko Suomen 1626. Vain yksi niemi Iin pitäjässä kärsi vahinkoa. Se kallistui niin, että upposi kauhistuttavasti. Syvästä vedestä ei näy enempää kuin korkeiden puiden latvat. Maanjäristyksen jälkeen ei tule koskaan hyvää, niin siitä on ennustettu. Seuraavana vuonna samassa pitäjässä eräänä päivänä, joka oli yhdeksästoista huhtikuuta sataa lähes pelkästään verta."

Lähdeviitteet:
Messenius, Johannes: Suomen riimikronikka. SKS 913; 2004 s.133 ja 267
Katso myös Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita SKS 467; 1988, s. 105

Katso myös muut lähteet, jotka aloitustekstissäni.

[Satu Matero]

Toisessa kronikassaan Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaanvaiheita SKS 467; 1988, s.105 hän kirjoittaa:

”Kesäkuun 13. päivän aamuna 1626 Suomea vavahdutti kauhea maanjäristys. Sen johdosta Iin pitäjässä maa aleni varsin huomattavalla alueella, mikä teki mahdolliseksi järven syntymisen juuri tälle alueelle”

Messenius oli tuohon aikaan Kajaanissa vankina ja vapautui vasta marraskuussa 1636 asettuen Ouluun.

Toinen aikalaistodistajamme, Tuomas Matinpoika Matero taas saattoi olla 1626 Muhoksella tai Vuokissa. Hänen perheensä muutti käsitykseni mukaan juuri tuona vuonna Vuokkiin.

[Jouni Kaleva]

Messeniuksen tiedonantaja voisi olla Iissä syntynyt Mansvetus Jakobi (Fellman-sukua).

Sotkamon kappalainen 1610-16. Iin kirkkoherra isänsä jälkeen 1616-20. Paltamon kirkkoherra 1620-28. Sotkamon saarnaaja, kirkkoherra 1630-51.

Paltamon seurakunnan historia ja Sotkamon Historia kertoo: Oli Paltamon ensimmäinen kappalainen lyhyen aikaa ennen kuin siirtyi v. 1616 Iin kirkkoherraksi. Kirkkoherrana Paltamossa oli tuolloin Benedictus Mathaei Petraeus (p.o. Chytraeus, alk. Patur) 1614-1615, jonka pitäjäläiset ahdistivat pois, nimittäen "varsa-Pentiksi" koska oli perinyt varsoistakin karjakymmenykset. Fellman tuli Iistä takaisin Paltamon kirkkoherraksi v 1620-1628, Simon Frosteruksen jälkeen (kirkkoherra 1616-1620). Vaikka Fellman onkin mainittava Paltamon kirkkoherroista ensimmäisenä, joka kunnostautui kansanperinteen tallentajana, olivat hänen pappisansiot vähemmän mairittelevia. Hänen mainitaan nimittäin olleen "juoppo, taikuri ja suuri narri". Tapojensa takia hänet erotettiin virasta Paltamossa v. 1628, mutta kahden vuoden jälkeen hänestä tuli Sotkamon oma pappi. Aluksi hän toimi Sotkamossa saarnaajana, mutta 1647 hänestä tuli ensimmäinen Sotkamon kirkkoherra.

Fellmanin sanotaan keränneen Kajaanin linnassa vankina olleelle Johannes Messeniukselle hänen julkaisemansa "Suomen kronikan" (Suomi ja sen asuttajat) Messenius oli Kajaanissa n. 1616-1636, joten Fellmanin historian keruu on tapahtunut hänen ollessaan kirkkoherrana.

[PekkaJS]

Voisiko tässä kuitenkin olla kyse siitä, että Messenius on vankeudessa puutteellisen tiedon varassa ymmärtänyt paikan väärin ja kyse olisi Paltamon Kirkkoniemen rannan sortumasta. Iistä ei oikein sopivaa järveä löydy, jos Kellon vanhoja merenlahtia ei sellaiseksi laske.

T Pekka

[JHissa]

Kajaanin kirkkoherra Mansvetum Jacobi, kappalainen Samuel ja myös maanjäristys mainitaan
Ex Johannis Messenii Scondia illustrata, tomus X seu Chronologia de rebus Venedarum Borealium ad Scondiam jure pertinentium, scilicet Finnorum, Livonum, et Curlandorum, ab ipso fermè orbis diluvio, ad annum Christi MDCXXVIII gestis
sivu 43
https://digi.kirjastot.fi/files/original/d2ea50439036382b053a29199279c8a6.pdf
(1624)
MDCXXlV. Novus centurio , ex aula Cajanaburgum venit , a meis ideo promotus huc persecutoribus , ut , cum sævissimus omnium foret hominum , me , & uxorem , sine ulla captivis exhiberi solira per homines clementia , quibus posset modis , ad ipsam usque mortem cruciaret.
Idem fubcenturionem , seu vicarium , in absentia habuit talem , ut ferme illi connaturalis videretur. Nec ullus hominum auderet nobis , non mitius, quam mancipia tradatis Egvptiaca, subvenire, præter ditionis parochos Cajanaburgicæ dominos , Mansvetum Jacobi , Marthiam , & ejus Sacellanum , dominum Samuelem , aliosque numero paucos. Quibus beneficia , omnium largissimus bonorum remunerator Deus , certò compensabit , & ego , meique , illis non ingrati tempore oportuniore , inveniemur.
...
(1626)
MDCXXVI. ...
sivu 44
...
Finlandia , XIII. Junii die illucescente , fuit horribili concussa ferraæ motu , indeque non modica terræ portio , in parochia fubsidens Joana , lacui sic ibidem exorto præbuit occasionem.

Sama tieto löytyy myös ruotsiksi julkaistusta
Joh. Messenii Berättelse om några gamla och märkwärdiga Finlands handlingar, hwilken innehåller en krönika om inbyggarenas härkomst, bedrifter/ gudstjenst, konungar/ regenter och biskopar/ med swenska rim beskrefwen
sivu 66
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2337035?page=70
(1626)
En udd allenast stada fick. I Sochnen Jjo ock den wanck, Sa han histtgen nedersanck, Ur djupa warnet synes opp, Ej mer än de höga träns topp: Efter Jordbäfning aldrig godt Kommer, sä ar ock om den spätt:

[Jouni Kaleva]

En udd allenast stada fick.
I Sochnen Jjo ock den wanck,
Sa han histtgen nedersanck,
Ur djupa warnet synes opp,
Ej mer än de höga träns topp:
Efter Jordbäfning aldrig godt Kommer,
sä ar ock om den spätt:

Tuossahan Messenius heittäytyy ihan runolliseksi:)

Ymmärtäisin tekstistä, että niemi vajosi ja vedestä jäi näkyviin vain puunlatvat.

Toisaalla puhuttiin "huomattavan järven" muodostumisesta. Oliko yksi ja sama tapahtumapaikka vai kaksi erillistä ilmiötä?

[s.peltonen]

Oikein Paljon Kiitoksia Tiedosta ja mielenkiintoisesta keskustelusta!

Onko mahdollista, että kyseinen maanjäristys olisi tapahtunut alueella, josta sittemmin tuli Pudasjärven pitäjä?
Tuohon aikaan kaikki Pudasjärven kylät kuuluivat Iin pitäjään.
Vuoden 1648 maakirjakartoissa (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2511198663) Pudasjärven alueella on useita -järvi loppuisia vesialueiden nimiä.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Voisiko tässä kuitenkin olla kyse siitä, että Messenius on vankeudessa puutteellisen tiedon varassa ymmärtänyt paikan väärin ja kyse olisi Paltamon Kirkkoniemen rannan sortumasta. Iistä ei oikein sopivaa järveä löydy, jos Kellon vanhoja merenlahtia ei sellaiseksi laske.

T Pekka
Kun nyt tulkitsen, että on ollut yksi ainoa tapahtuma, jossa niemi vajosi ja näin mahdollisti järven/vesialueen muodostumisen, niin se varmaankin poissulkee merenrannan tapahtumapaikkana. Vaikka merivesi olisi jonkin alueen vallannut, niin siitä olisi muodostunut merenlahti, ei järveä.

Vajonnut niemi on siis avannut portin veden virrata johonkin alankoon. Tuommoinen alanko itsessään lienee ollut jonkinlainen järvi tai poukama paljon aikaisemmin?

Ihan esimerkinomaisesti tuontyyppinen tilanne, kuin tuossa vuoden 1648 kartassa on Iin kirkonkylässä, Iijoen kyljessä oleva Lahnalahti. Se oli noin puolen kilometrin päässä Mansvetus Jacobin synnyinkodista, Etelä-Iin Valtarin talosta. Nykyään tuo alue on lähinnä kuivaa maata. (en nyt kuitenkaan väitä, että juuri tämä olisi kyseessä, olkoon vain illustraatio siitä, mitä olisi voinut tapahtua.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6015183004&aineistoId=2511262221

[PekkaJS]

Tässä vielä kaksi tekstinkohtaa lyhennettynä:
Niemi kallistui niin, että upposi, syvästä vedestä ei näy enempää kuin korkeiden puiden latvat ja
Maa aleni varsin huomattavalla alueella, mikä teki mahdolliseksi järven syntymisen juuri tälle alueelle

Jos nämä tulkitsee kirjaimellisesti, niin vajonnut kohta on siis niemi. Toisaalta alueelle on syntynyt järvi, eli järveä ei siis ollut ennen maanjäristystä. Kuten Jouni kirjoitti kyseessä tuskin on mereen pistävä niemi, eli jäljelle jää vain joessa oleva niemi. Sen on täytynyt olla suuri, koska niemen kallistuman seurauksena syntyy järvi. Ei mahda näissä teksteissä olla kaikki faktat kohdallaan. Ehkä pitäisi etsiä, missä satoi verta vuonna 1627 - tuo tieto varmaan löytyy jostain muustakin lähteestä;)

Todellisempia mietinnän arvoisia asioita ovat järistyksen voimakkuus ja vaikutusalue. Kuinka uskottavaa on, että Paltamossa kirkon osittaisen sortuman aiheuttanut järistys olisi saanut merkittävää tuhoa aikaan yli 100 km päässä Iissä - varsinkin kun Iin naapurissa Oulussa järistystä ei ole kirjattu muistiin?