virpinissila
26.02.25, 15:54
Kun uudessa Genoksessa 1/2025 on Mervi Kaarnisen artikkelissa selvitetty Jalmari Finnen uraa, tässä pari omaan sukuuni liittyvää juttua.
Enoni Antti Kaivola https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Kaivola tilasi 1930-luvulla Jalmari Finneltä äitinsä (Hilda Maria o. s. Pakkala) sukua koskevan tutkimuksen. Lieneekö ollut muotia tähän aikaan? Tilauslomakkeessa ei näy tilauspäivää, mutta Finnen tekemät seurakuntiin osoitetut pyynnöt ja seurakuntien vastaukset on kirjattu välille 1.12.1636-10.1.1938. Ilmeisesti sukututkimus ei koskaan valmistunut, Finne kuoli 3.1.1938. Osa vastauksista on tullut seurakunnista hänen kuolemansa jälkeen. Olen löytänyt nämä Tampereen kaupungin arkistossa olevasta Finnen arkistosta.
Genissä näkyy Hilda-mummuni isä https://www.geni.com/people/Kaarle-Fredrik-Paakkala/6000000185594439416 Finne on ehtinyt selvittää muutaman sukupolven lisää. Löytyy Genistä, mutta ei ole yhdistetty tähän sukuun. Karl Fredrik Paakkalan isä oli Henrik Henrikinpoika, vaimo Maria Gustava Eliaantytär Ojoisten Vähä-Pöksyltä https://www.geni.com/people/Heikki-Lautaportti/6000000086846427821 Finne oli kirjannut sukutauluun saman mieslinjan kuin tässä Geni-taulussa.
Matts Henrikinpoika, johon sukutaulu päättyy, on Pälkäneen Pitkäjärven Jussilasta lähtöisin olevan Henrik Johaninpojan poika. Hänestä olen kirjannut (tarkistamaton): ”Matts Henrikinpoika (kast. 6.11.1720 Pälkäne) mainitaan vuonna 1736 alkavassa rippikirjassa Kuiseman Einolassa, mistä hän siirtyy Ruokolaan rengiksi noin 1739. Ruokolasta hän siirtyi Luopioisten Lemmettylään noin 1749. Syntymävuosi on muuttunut (1720 -> 1721). Lemmettylässä hänet vihitään Kirstin Åhlbergin kanssa ja ensimmäinen lapsikin syntyy heti häiden jälkeen. Perhe muuttaa Kantolan rustholliin sorvarin torppaan (svarfvare) ja asui siellä useamman vuoden. Sieltä muutettiin 1760-luvun alussa Hauhon Kukkolaan ja edelleen Hahkialan Kelkkaisten torppaan noin 1762. Siellä asutaan vähän pitempään ja sitten muutetaan Hahkialan Rungilaan ja edelleen Hyvälän Luotas-nimiseen torppaan.”
Isästään Henrik Johaninpojasta: ”Vihittyjen luettelon mukaan sekä Henrik että Walborg Simonintytär ovat Pitkäjärveltä. Henrik mainitaan vuoden 1713 henkikirjassa poikana, vanhemmat Johan Nilsinpoika ja Beata (KA 8150, ei sivunumeroa, kuva 87). Pariskunta on ison vihan jälkeen Kuiseman Einolassa lampuoteina, ainakin 1724-40 (1722 syntyi lapsi Pitkäjärvellä, 1724 Kuisemassa). Tämän jälkeen perhe muutti Konkisten (Taurialan) Näppilään, missä Henrik on renkinä vuoteen 1745. Sieltä he muuttavat Luopioisten Lemmettylään, jossa Henrik kuoli. Hänen kuolemansa on merkitty Lemmettylän rippikirjaan, mutta hänet haudataan Pälkäneelle. Pälkäneen haudattujen tiedoissa mainitaan Henrik Johaninpoika, Pitkäjärven poika, joka haudataan Pälkäneelle 49-vuotiaana ja hänen sanotaan palvelleen renkinä Lemmettylässä.” Walborg Simonintyttärestä: ”Walborg asui miehensä kuoltua jonkin aikaa Lemmettylässä, mutta mainitaan poikansa Mattsin luona Kantokylässä myös hetken aikaa. Sieltä hänet on merkitty muuttaneeksi Kouvalan Knaapille. Siellä asui tytär Beata perheineen. Walborg kuoli 74-vuotiaana vuonna 1753, sanotaan ruotusotilaan anopiksi.” Pitkäjärven Jussilaa on käsitelty täällä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40958
Äitini isä oli Hauhon Torvoilan Kaivolan isäntä Heikki Sefaniaanpoika Kaivola. Poikansa Viljon aikana muistan olleeni juhlallisessa sukutilaisuudessa, missä juhlittiin tilan pitkäaikaista omistajuutta aina vuodesta 1543. Olisikohan ollut viirin laitto katolle, ehkä 1950-luvulla. Muistan vain lauletun ”Sua katson synnyin seutu sa kallis Hämeenmaa …” Sukukirjassa, jossa sanotaan sen kokoajaksi Jalmari Finne, lukee: ”Hämeen läänin maanviljelysseura johtokunta on luovuttanut seuran neljäntenäkymmenentenä vuosipäivänä 17.6.1734 seuraavan sukukirjan tilan nykyiselle omistajalle tunnustuksena hänen sukunsa uskollisesta kiintymyksestä maahan ja kotisetuun.” Ja vielä: ”Kaivolan (Simolan) talo Hauhon pitäjän Torvoilan kylässä on ollut nykyisen suvun hallussa ainakin vuodesta 1543. Siitä lähtien ovat tilaa hallinneet 1) Maunu Simonpoika …” jne.
En nyt tarkistanut, mutta sukujohto lienee kutakuinkin nykykäsitystä vastaava. Samalla kylällä on pysytty. Ongelmana on vain se, että Kaivola tuli suvun omistukseen vasta 1600-luvun lopulla, sitä ennen esi-isät viljelivät Vähäpäätä (ja osan aikaa Simolaa). Täällä Kaivolan tulosta suvulle.https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=44577 Kuten Kaarnisen artikkelista käy ilmi, hänellä oli ajoittain palkattuja tekijöitä. Kaikenlaisia tilauksia oli kai aika paljon.
Virpi Nissilä
Enoni Antti Kaivola https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Kaivola tilasi 1930-luvulla Jalmari Finneltä äitinsä (Hilda Maria o. s. Pakkala) sukua koskevan tutkimuksen. Lieneekö ollut muotia tähän aikaan? Tilauslomakkeessa ei näy tilauspäivää, mutta Finnen tekemät seurakuntiin osoitetut pyynnöt ja seurakuntien vastaukset on kirjattu välille 1.12.1636-10.1.1938. Ilmeisesti sukututkimus ei koskaan valmistunut, Finne kuoli 3.1.1938. Osa vastauksista on tullut seurakunnista hänen kuolemansa jälkeen. Olen löytänyt nämä Tampereen kaupungin arkistossa olevasta Finnen arkistosta.
Genissä näkyy Hilda-mummuni isä https://www.geni.com/people/Kaarle-Fredrik-Paakkala/6000000185594439416 Finne on ehtinyt selvittää muutaman sukupolven lisää. Löytyy Genistä, mutta ei ole yhdistetty tähän sukuun. Karl Fredrik Paakkalan isä oli Henrik Henrikinpoika, vaimo Maria Gustava Eliaantytär Ojoisten Vähä-Pöksyltä https://www.geni.com/people/Heikki-Lautaportti/6000000086846427821 Finne oli kirjannut sukutauluun saman mieslinjan kuin tässä Geni-taulussa.
Matts Henrikinpoika, johon sukutaulu päättyy, on Pälkäneen Pitkäjärven Jussilasta lähtöisin olevan Henrik Johaninpojan poika. Hänestä olen kirjannut (tarkistamaton): ”Matts Henrikinpoika (kast. 6.11.1720 Pälkäne) mainitaan vuonna 1736 alkavassa rippikirjassa Kuiseman Einolassa, mistä hän siirtyy Ruokolaan rengiksi noin 1739. Ruokolasta hän siirtyi Luopioisten Lemmettylään noin 1749. Syntymävuosi on muuttunut (1720 -> 1721). Lemmettylässä hänet vihitään Kirstin Åhlbergin kanssa ja ensimmäinen lapsikin syntyy heti häiden jälkeen. Perhe muuttaa Kantolan rustholliin sorvarin torppaan (svarfvare) ja asui siellä useamman vuoden. Sieltä muutettiin 1760-luvun alussa Hauhon Kukkolaan ja edelleen Hahkialan Kelkkaisten torppaan noin 1762. Siellä asutaan vähän pitempään ja sitten muutetaan Hahkialan Rungilaan ja edelleen Hyvälän Luotas-nimiseen torppaan.”
Isästään Henrik Johaninpojasta: ”Vihittyjen luettelon mukaan sekä Henrik että Walborg Simonintytär ovat Pitkäjärveltä. Henrik mainitaan vuoden 1713 henkikirjassa poikana, vanhemmat Johan Nilsinpoika ja Beata (KA 8150, ei sivunumeroa, kuva 87). Pariskunta on ison vihan jälkeen Kuiseman Einolassa lampuoteina, ainakin 1724-40 (1722 syntyi lapsi Pitkäjärvellä, 1724 Kuisemassa). Tämän jälkeen perhe muutti Konkisten (Taurialan) Näppilään, missä Henrik on renkinä vuoteen 1745. Sieltä he muuttavat Luopioisten Lemmettylään, jossa Henrik kuoli. Hänen kuolemansa on merkitty Lemmettylän rippikirjaan, mutta hänet haudataan Pälkäneelle. Pälkäneen haudattujen tiedoissa mainitaan Henrik Johaninpoika, Pitkäjärven poika, joka haudataan Pälkäneelle 49-vuotiaana ja hänen sanotaan palvelleen renkinä Lemmettylässä.” Walborg Simonintyttärestä: ”Walborg asui miehensä kuoltua jonkin aikaa Lemmettylässä, mutta mainitaan poikansa Mattsin luona Kantokylässä myös hetken aikaa. Sieltä hänet on merkitty muuttaneeksi Kouvalan Knaapille. Siellä asui tytär Beata perheineen. Walborg kuoli 74-vuotiaana vuonna 1753, sanotaan ruotusotilaan anopiksi.” Pitkäjärven Jussilaa on käsitelty täällä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=40958
Äitini isä oli Hauhon Torvoilan Kaivolan isäntä Heikki Sefaniaanpoika Kaivola. Poikansa Viljon aikana muistan olleeni juhlallisessa sukutilaisuudessa, missä juhlittiin tilan pitkäaikaista omistajuutta aina vuodesta 1543. Olisikohan ollut viirin laitto katolle, ehkä 1950-luvulla. Muistan vain lauletun ”Sua katson synnyin seutu sa kallis Hämeenmaa …” Sukukirjassa, jossa sanotaan sen kokoajaksi Jalmari Finne, lukee: ”Hämeen läänin maanviljelysseura johtokunta on luovuttanut seuran neljäntenäkymmenentenä vuosipäivänä 17.6.1734 seuraavan sukukirjan tilan nykyiselle omistajalle tunnustuksena hänen sukunsa uskollisesta kiintymyksestä maahan ja kotisetuun.” Ja vielä: ”Kaivolan (Simolan) talo Hauhon pitäjän Torvoilan kylässä on ollut nykyisen suvun hallussa ainakin vuodesta 1543. Siitä lähtien ovat tilaa hallinneet 1) Maunu Simonpoika …” jne.
En nyt tarkistanut, mutta sukujohto lienee kutakuinkin nykykäsitystä vastaava. Samalla kylällä on pysytty. Ongelmana on vain se, että Kaivola tuli suvun omistukseen vasta 1600-luvun lopulla, sitä ennen esi-isät viljelivät Vähäpäätä (ja osan aikaa Simolaa). Täällä Kaivolan tulosta suvulle.https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=44577 Kuten Kaarnisen artikkelista käy ilmi, hänellä oli ajoittain palkattuja tekijöitä. Kaikenlaisia tilauksia oli kai aika paljon.
Virpi Nissilä