PekkaV
23.01.25, 18:53
Olen viime kuukaudet työstänyt Iisalmen msrk:n ns. Hiskipuita Isotammi-hankkeen työkaluilla. Yli 90 000 henkilön aineistossa on arvatenkin paljon ihmeteltävää. Törmäsin lukkarintyttäreen Maria Kristiina Heneliukseen, joka 1819 asui puolisen vuotta Lampaanjärvellä ja palasi Suonenjoelle, tullakseen 1820 takaisin piiaksi Pappilaan. Mikä kuvio?
Onnen kantamoisin löytyi 2010-luvun lopusta Journalisti.fi artikkeli, jossa tri Hilkka Helsti näyttää ammattitutkijana, kuinka antoisaa on sukutukimustietojen ja etnohistorian yhdistelmä. Artikkeli, josta Maria Kristiinan tausta löytyi, on nimeltään "Ei äitiin tarte sitä murehtiia että miinä hukun ioutun?. Kirjeiden kirjoittaminen Savalojan sisarusten perhestrategiana". Netissä sen osoite on https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/download/68182/29083?inline=1 .
Toinen esimerkki Hilkka Helstin kynän säilästä on v. 1996 julkaistu "TABUN RIKKOJISTA RAATAJAÄITEIHIN , Yksinsynnyttäjien tarinat suomalaisten maalaisnaisten kertomusperinteessä". Netissä https://journal.fi/elore/article/download/78199/39096?inline=1 .
Onnen kantamoisin löytyi 2010-luvun lopusta Journalisti.fi artikkeli, jossa tri Hilkka Helsti näyttää ammattitutkijana, kuinka antoisaa on sukutukimustietojen ja etnohistorian yhdistelmä. Artikkeli, josta Maria Kristiinan tausta löytyi, on nimeltään "Ei äitiin tarte sitä murehtiia että miinä hukun ioutun?. Kirjeiden kirjoittaminen Savalojan sisarusten perhestrategiana". Netissä sen osoite on https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/download/68182/29083?inline=1 .
Toinen esimerkki Hilkka Helstin kynän säilästä on v. 1996 julkaistu "TABUN RIKKOJISTA RAATAJAÄITEIHIN , Yksinsynnyttäjien tarinat suomalaisten maalaisnaisten kertomusperinteessä". Netissä https://journal.fi/elore/article/download/78199/39096?inline=1 .