PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maalaistalo perintönä

rostebe
10.01.25, 00:57
Käsittääkseni talonpojan kuoltua talo jäi vanhimman pojan nautittavaksi. Nuoremmat pojat saivat hakeutua rengeiksi tms muualle. Ja tyttäret hakivat puolisonsa/elantonsa naapureista tai kauempaakin. Ellei vanhinta poikaa ollut, tai oli jo haketunut muualle, niin vanhimman tyttären puoliso (måg) sai talon nautittavaksi. Noin pääpiirteittäin.

Koska tuli voimaan säädös, että perintö jaetaan tasan jälkeläisten kesken, ja taloon jäävän perillisen oli lunastettava muiden perillisten osuudet? Miten se käytännössä toteutettiin? Mistä näistä asioista voisi lukea enemmän? Kruunutila/verotila?
YT Bengt
Juha
10.01.25, 06:40
Aloita täältä:

https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/143264



Juha
Seija Randell
16.01.25, 09:16
Tyttäret saivat saman osuuden joskus 1800-luvun lopulla. Tosin käytännössä jako voitiin tehdä tasan muutenkin. Ainakin omassa suvussa näin tehtiin; perukirjassa 1873 "pojat vaativat". Kyse tosin oli pienestä summasta.
Mutta tuo, että vanhin poika peri aina talon, ei ainakaan oman sukuni kohdalla pidä paikkaansa. Kruununtiloilla toki oli omat käytäntönsä, mutta hyvin monessa tapauksessa ainakin 1800-luvun puolella nimenomaan se vanhin poika lähti. Kun hänen tullessaan perheenperustamisikään vanhemmat olivat viisikymppisiä ja nuorin lapsi ehkä 5-vuotias, aika mahdoton meininki olisi ollut. Tämä siis lännessä, missä ei suurperheitä ollut ja syyytinkiläisillä yleensä oma asunto; siis taloista jos kyse.
Esimerkkinä tämäkin tapaus: perheessä kolme poikaa, mutta taloon jäi tytär ja vävy 1890-luvulla. Vanhin poika oli ostanut oman talon jo 1860. Tai esim. 1845 vanhimmalle pojalle hankittiin oma talo, mikä tietysti vaati luottamusta suvun kesken, että lainaajia ja takaajia löytyi.
Ihan sama pätee oman setäni ja isäni kohdalla. Setä vanhempani lähti pitämään omaa taloaan 30-luvun puolessavälissä.
Mutta myöhemmästä voisi sanoa, että jäi sitten taloa pitämään kuka lapsista tahansa, niin kauppahinta ei yleensä ollut markkinahinta. Laissa on kyllä säädökset siitä, että jatkamiseen soveltuva perillinen saa lunastaa talon.