Knaapi
30.11.24, 15:42
Aloittaessani sukututkimuksen lukiolaisena 1972 minua kokeneemmat, siihen aikaan vielä harvat tutkijat, varoittivat hevosvarkaista. Selvisi, että isälinjani varhaisin tunnettu oli Heikki Luukkaanpoika, Tarvasjoen Euran Knaapin aatelisen omistajan Pertteli Antinpojan nimeltä tuntemattoman tyttären puoliso, Knaapin ratsutilallinen noin 1621-1643, ratsumies noin 1621-1633, lienee kuollut 1647 paikkeilla. Yllätyin, koska tavallaan tavallaan olen puoliksi aatelinen 400 vuoden takaa.
Aulis Oja kirjoittaa: ”Seppä II erotettiin Sepän kantatalosta vuonna 1570, jonka jälkeen sitä omistivat Perttu Matinpoika vuosina 1570-1573, Tuomas Pentinpoika vuosina 1573-1585, Yrjö Antinpoika vuosina 1585-1591 ja rälssimies Pertteli Antinpoika vuodesta 1591. Mihin aatelissukuun Pertteli Antinpoika kuului, ei tiedetä. Syystä, että rälssimiehiä niihin aikoihin kutsuttiin arkipäiväisessä puheessa knaapeiksi, kysymyksessä oleva Sepän osatalo sai Pertteli Antinpojasta aikaa myöten uuden nimen Knaapi.” (Oja: Tarvasjoen historia, 46-47)
Toinen lainaus Ojalta: ”Knaapi oli tavallinen perintötila vuoteen 1603, jolloin siitä tuli ratsutila huomattavasti aikaisemmin kuin muista Euran kylän taloista. Syynä oli se, että taloa oli jo vuodesta 1591 lähtien omistanut rälssimies Pertteli Antinpoika, joka talonpoikia paremmin oivalsi, mitkä yhteiskunnallisen nousun väylät olivat edessä sillä maanomistajalla, joka jalkaväen sotamiehen varustamisen sijasta uskalsi asettaa Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palvelukseen hevosen ja ratsumiehen. Pertteli Antinpojan jälkeen taloa omistivat hänen poikansa Pietari Perttelinpoika vuosina 1619-1621 sekä tämän kaaduttua Kuurinmaan Kokenhusenissa vuonna 1621 hänen sisarensa mies Heikki Luukkaanpoika vuosina 1621-1643, tämän poika Eerikki Heikinpoika vuosina 1643-1671, tämän poika Heikki Eerikinpoika vuosina 1671-1708, tämän poika Martti Heikinpoika vuosina 1708-1719 ja tämän leski Maija Heikintytär vuodesta 1719.” (Oja: Tarvasjoen historia, 126)
”Hänen sisarensa mies” voisi myös tarkoittaa, että Heikki oli Perttelin sisaren eikä hänen poikansa Pietarin sisaren mies. Kronologisesti luontevammalta vaikuttaa, että Heikki oli Perttelin vävy.
Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Heikki Luukkaanpojalla oli ainakin tytär Kirsti ja pojat Jooseppi, Kreu ja Yrjö sekä Erkki Heikinpoika (noin 1610-1671), jonka puoliso oli Marketta Matintytär ja joiden kautta suku jatkuu mieslinjaa minuun. Luukas ei ollut 1500-luvulla yleinen patronyymi. Big-Y:ssä isälinjani on N-FT308621. Joitain yhteyksiä on Kaustiselle ja Perhoon, samoin Uskelan Krapilaan.
Pertteli Antinpoika eli Bertil Andersinpoika oli Knaapin omistaja 1591 alkaen, ratsutilallinen 1603-19, ratsumies -1600-1616-. Hän ratsasti 1606 Lindved Klasinpojan (Sabelfana) lippueessa. Lindvedin pikkuserkku oli Nautelan Mårten Bertilinpoika, jonka puoliso oli Rekoisten Isontalon tytär. Lindvedin tytär Anna avioitui Tarvasjoen Euran Sepän omistajan David Mossin pojan kanssa. Yhteyksiä Marttilaan siis oli.
Epäilen, että Knaapi liittyy Rekoisten sukuun. Oliko Perttelin puoliso sieltä? Lasten etunimissä on samankaltaisuuksia. Myös Liedon Nautela tulee kysymykseen. Anders on liian tavallinen etunimi. Olen listannut 1500-luvulta yli 20 aatelista Andersia, eikä Henrik Impolan ”Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet” anna vihjeitä. Kirjan ilmestyttyä soitin Impolalle, mutta hän ei tuntenut yhtään Bertil Andersinpoikaa ja arveli tämän liittyvän enemmän 1600-luvulle kuin hänen tutkimusajankohtaansa.
Euran kylässä omisti 1500-luvulla maata turkulainen Lars Andersinpoika, mutta tässäkin on jotain sekaannusta (Impola, Toropainen ym.). Oliko omistaja ”den blinde”vai nuorempi pormestarikaimansa? Sokealla oli yhteyksiä Piikkiön Harvaluotoon ja Paraisten Storgårdiin ja Borstböleen (ja ehkä Skalmeihin?). Borstbölet kuuluivat Tarvasjoen Juvan kartanon Spåra-sukuisten omistajien esivanhempiin ja myös omiin esivanhempiini.
Yksi mahdollisuus on Halikon Kultolan Anders Jönsinpoika, jonka Impola esittää Jöns Henrikinpoika –nimisen halikkolaisen talonpojan pojaksi ja Katinalan Jöns Grelsinpojan vävyksi. Kultolasta ei ole pitkä matka Tarvasjoelle. Leif Tennare on tutkinut Katinalaa ja Juttilaa Anbytarforumissa, mutta ei hänkään viittaa Halikon Kultolaan. Mistä Impola on sen keksinyt?
Rekoisten Isontalon (nykyään Keskitalon) omistaa serkkuni poika, joka on ansiokkaasti teettänyt tutkimuksia sukunsa ja kylän historiasta. Tila näyttää olleen hänen suvullaan isälinjassa jo 1400-luvulta ja liittyvän Görzhageneihin ja Flemingeihin. Hannu Tavastin tutkimuksissa Rekoisten suku osoittautui yhdeksi Tavastien Y-DNA-linjoista.
Aloittaessani 52 vuotta sitten Marttilaa pidettiin syrjäseutuna, 1300-luvun uudisasutusalueena, jossa tuskin oli aatelia. Eric Anthonin ”Finlands medeltida frälse och 1500-talsadeln” luettelee joitain flöteverollisia (kuten Rekoisen) ja muita kenties säädystä tipahtaneita tai tuntemattomiksi jääneitä. Oliko Marttila sittenkin tiiviimmin yhteydessä Turun seudun säätyläisiin ja aateliin?
1980-luvulla tutkin vanhanaikaiseen tapaan mikrofilmejä TMA:ssa rullaamalla voudintilejä 1580-1590-luvulta, mutta en löytänyt tietoa siitä, miten Pertteli Antinpoika tuli Knaapin tilan omistajaksi. Luin myös Marttilan käräjäkirjat 1634-70, mutta Knaapeilta oli vain yksi todistajana. Liian kuuliaista porukkaa, eivät hevosvarkaita. Harmi - voisin tietää enemmän heidän taustastaan.
Koska isälinjani alku on yli 50 vuoden jälkeen hämärän peitossa, olisin kiitollinen kaikista tiedoista. Loppuun liitteeksi poimintoja SAY:sta:
SAY Marttila 1580-99, s. 86 ja 137:
1586-1591 Jöran Andersson Seppä
1586, 1587, 1589 h. hustru Britha
1589, 1591 Lars Andersson
1592, 1594, 1598 Bertil nobilis
1598 Bertil frelse
1599 Bertill Frels
SAY Marttila 1600-1618, s. 92:
1600 Bertill Knap
1601 Bertill frels. Bertill Andersson Christer Claessons till Å.
1602 Bertill frihet
1603 Bertill Andersson gör rusttienst
1603 nobilis
1606 Bertill Andersson ryttare u. Lindwe Classons phana
1609-11 ryttare
1615-16 Bertill Andersson rytter alle åhr
1615 Bertill Andersson ryttare u. Anders Pauls phana
Aulis Oja kirjoittaa: ”Seppä II erotettiin Sepän kantatalosta vuonna 1570, jonka jälkeen sitä omistivat Perttu Matinpoika vuosina 1570-1573, Tuomas Pentinpoika vuosina 1573-1585, Yrjö Antinpoika vuosina 1585-1591 ja rälssimies Pertteli Antinpoika vuodesta 1591. Mihin aatelissukuun Pertteli Antinpoika kuului, ei tiedetä. Syystä, että rälssimiehiä niihin aikoihin kutsuttiin arkipäiväisessä puheessa knaapeiksi, kysymyksessä oleva Sepän osatalo sai Pertteli Antinpojasta aikaa myöten uuden nimen Knaapi.” (Oja: Tarvasjoen historia, 46-47)
Toinen lainaus Ojalta: ”Knaapi oli tavallinen perintötila vuoteen 1603, jolloin siitä tuli ratsutila huomattavasti aikaisemmin kuin muista Euran kylän taloista. Syynä oli se, että taloa oli jo vuodesta 1591 lähtien omistanut rälssimies Pertteli Antinpoika, joka talonpoikia paremmin oivalsi, mitkä yhteiskunnallisen nousun väylät olivat edessä sillä maanomistajalla, joka jalkaväen sotamiehen varustamisen sijasta uskalsi asettaa Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa palvelukseen hevosen ja ratsumiehen. Pertteli Antinpojan jälkeen taloa omistivat hänen poikansa Pietari Perttelinpoika vuosina 1619-1621 sekä tämän kaaduttua Kuurinmaan Kokenhusenissa vuonna 1621 hänen sisarensa mies Heikki Luukkaanpoika vuosina 1621-1643, tämän poika Eerikki Heikinpoika vuosina 1643-1671, tämän poika Heikki Eerikinpoika vuosina 1671-1708, tämän poika Martti Heikinpoika vuosina 1708-1719 ja tämän leski Maija Heikintytär vuodesta 1719.” (Oja: Tarvasjoen historia, 126)
”Hänen sisarensa mies” voisi myös tarkoittaa, että Heikki oli Perttelin sisaren eikä hänen poikansa Pietarin sisaren mies. Kronologisesti luontevammalta vaikuttaa, että Heikki oli Perttelin vävy.
Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Heikki Luukkaanpojalla oli ainakin tytär Kirsti ja pojat Jooseppi, Kreu ja Yrjö sekä Erkki Heikinpoika (noin 1610-1671), jonka puoliso oli Marketta Matintytär ja joiden kautta suku jatkuu mieslinjaa minuun. Luukas ei ollut 1500-luvulla yleinen patronyymi. Big-Y:ssä isälinjani on N-FT308621. Joitain yhteyksiä on Kaustiselle ja Perhoon, samoin Uskelan Krapilaan.
Pertteli Antinpoika eli Bertil Andersinpoika oli Knaapin omistaja 1591 alkaen, ratsutilallinen 1603-19, ratsumies -1600-1616-. Hän ratsasti 1606 Lindved Klasinpojan (Sabelfana) lippueessa. Lindvedin pikkuserkku oli Nautelan Mårten Bertilinpoika, jonka puoliso oli Rekoisten Isontalon tytär. Lindvedin tytär Anna avioitui Tarvasjoen Euran Sepän omistajan David Mossin pojan kanssa. Yhteyksiä Marttilaan siis oli.
Epäilen, että Knaapi liittyy Rekoisten sukuun. Oliko Perttelin puoliso sieltä? Lasten etunimissä on samankaltaisuuksia. Myös Liedon Nautela tulee kysymykseen. Anders on liian tavallinen etunimi. Olen listannut 1500-luvulta yli 20 aatelista Andersia, eikä Henrik Impolan ”Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet” anna vihjeitä. Kirjan ilmestyttyä soitin Impolalle, mutta hän ei tuntenut yhtään Bertil Andersinpoikaa ja arveli tämän liittyvän enemmän 1600-luvulle kuin hänen tutkimusajankohtaansa.
Euran kylässä omisti 1500-luvulla maata turkulainen Lars Andersinpoika, mutta tässäkin on jotain sekaannusta (Impola, Toropainen ym.). Oliko omistaja ”den blinde”vai nuorempi pormestarikaimansa? Sokealla oli yhteyksiä Piikkiön Harvaluotoon ja Paraisten Storgårdiin ja Borstböleen (ja ehkä Skalmeihin?). Borstbölet kuuluivat Tarvasjoen Juvan kartanon Spåra-sukuisten omistajien esivanhempiin ja myös omiin esivanhempiini.
Yksi mahdollisuus on Halikon Kultolan Anders Jönsinpoika, jonka Impola esittää Jöns Henrikinpoika –nimisen halikkolaisen talonpojan pojaksi ja Katinalan Jöns Grelsinpojan vävyksi. Kultolasta ei ole pitkä matka Tarvasjoelle. Leif Tennare on tutkinut Katinalaa ja Juttilaa Anbytarforumissa, mutta ei hänkään viittaa Halikon Kultolaan. Mistä Impola on sen keksinyt?
Rekoisten Isontalon (nykyään Keskitalon) omistaa serkkuni poika, joka on ansiokkaasti teettänyt tutkimuksia sukunsa ja kylän historiasta. Tila näyttää olleen hänen suvullaan isälinjassa jo 1400-luvulta ja liittyvän Görzhageneihin ja Flemingeihin. Hannu Tavastin tutkimuksissa Rekoisten suku osoittautui yhdeksi Tavastien Y-DNA-linjoista.
Aloittaessani 52 vuotta sitten Marttilaa pidettiin syrjäseutuna, 1300-luvun uudisasutusalueena, jossa tuskin oli aatelia. Eric Anthonin ”Finlands medeltida frälse och 1500-talsadeln” luettelee joitain flöteverollisia (kuten Rekoisen) ja muita kenties säädystä tipahtaneita tai tuntemattomiksi jääneitä. Oliko Marttila sittenkin tiiviimmin yhteydessä Turun seudun säätyläisiin ja aateliin?
1980-luvulla tutkin vanhanaikaiseen tapaan mikrofilmejä TMA:ssa rullaamalla voudintilejä 1580-1590-luvulta, mutta en löytänyt tietoa siitä, miten Pertteli Antinpoika tuli Knaapin tilan omistajaksi. Luin myös Marttilan käräjäkirjat 1634-70, mutta Knaapeilta oli vain yksi todistajana. Liian kuuliaista porukkaa, eivät hevosvarkaita. Harmi - voisin tietää enemmän heidän taustastaan.
Koska isälinjani alku on yli 50 vuoden jälkeen hämärän peitossa, olisin kiitollinen kaikista tiedoista. Loppuun liitteeksi poimintoja SAY:sta:
SAY Marttila 1580-99, s. 86 ja 137:
1586-1591 Jöran Andersson Seppä
1586, 1587, 1589 h. hustru Britha
1589, 1591 Lars Andersson
1592, 1594, 1598 Bertil nobilis
1598 Bertil frelse
1599 Bertill Frels
SAY Marttila 1600-1618, s. 92:
1600 Bertill Knap
1601 Bertill frels. Bertill Andersson Christer Claessons till Å.
1602 Bertill frihet
1603 Bertill Andersson gör rusttienst
1603 nobilis
1606 Bertill Andersson ryttare u. Lindwe Classons phana
1609-11 ryttare
1615-16 Bertill Andersson rytter alle åhr
1615 Bertill Andersson ryttare u. Anders Pauls phana