Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Maalari Eskill Gallinus
Hartolan Putkijärven Olkkolassa on vaikuttanut 1700-luvun alkupuolella maalari Eskill Gallinus.
Minua kiinnostaa tietää, että mitä hän on maalannut. Mahdollisesti säterin väen muotokuvia?
Tarja
Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - 8117 Tositekirja, f. 1591–3394 1708-1708, jakso 37, sivu 1625: Syssmä Sochn Perdumaa jatkuu, Niniselkä, Wahwaselkä, Rorasmäki, Wechmais, Wastamäki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=10933269373&aineistoId=1777536568 / Viitattu 25.11.2024
Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - 8144 Tositekirja 1712-1712, jakso 591, sivu 594: <Sysmä Sochn> Putkijärfvi, Joutza; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8958990116&aineistoId=1778112062 / Viitattu 25.11.2024
Eskil Galleniuksen maalauksista en ole tarkempaa tietoa löytänyt, on voinut olla kirkkomaalari tai muotokuvamaalari tai molempia.
Wikipediasta löytyy Lars Gallenius, s.1658 Oulu – k.25. 3.1753 Pietarsaari, joka oli suomalainen kirkkomaalari ja kiertävä muotokuvamaalari eli konterfeijari.
Galleniuksen vanhemmat olivat Eskil Matsson Kukko, joka oli vanhaa oululaista porvarissukua, ja Margareta Grelsdotter Kukko. Hänen puolisonsa oli Catharina Lundinus vuodesta 1690. Heillä oli poika Lars Gallenius, joka oli Pietarsaaren pitäjänapulainen.
Gallenius oli ensimmäinen "vapaan taiteen harjoittaja". Hän sai porvarinoikeudet Oulun kaupungin maalarina 1688.
--------------
Hartolan maalari Eskil Gallenius saattaisi hyvinkin olla lähisukulainen, mahdollisesti jopa veli.
Kun Lars Gallenius toimi lähinnä Oulun lähialueilla ja pohjanmaan rannikkoseuduilla on Eskil
ehkä etsinyt töitä muualta.
Hartolan Ruorasmäessä (Kucko by) vaikutti myös Kuckon taloissa suku, jonka jäsenten etunimistä löytyy esim. Eskil, Mats ja Lars. Varsinkin Eskil esiintyy useammassa sukupolvessa.
Onkohan Oulun porvarissuvulla ja Hartolan Kukon tilallisilla jonkinlainen sukuyhteys?
Hartolan Kuckojen jäljitys on melko haasteellista, koska Ruorasmäki on aikojen saatossa kuulunut ainakin Sysmään, Joutsaan, Hartolaan, Pertunmaahan ja nyt viimeisten kuntaliitosten myötä Pertuunmaa liittyy Mäntyharjuun.
Kiitos näistä tiedoista. Pitänee tuota Oulun aluetta tutkia tarkemmin.
Ruorasmäki on ollut Kukon kylä ennen 1800-lukua ja vielä senkin jälkeen rippikirjoissa näkee Ruorasmäki eli Kukko.
Kotini on sijainnut Joutsan puolella lähellä Ruorasmäkeä ja ainakin vanhempi väki lähti Kukkoon, ei koskaan Ruorasmäkeen.
Tarja
Eskil Galleniuksen maalauksista en ole tarkempaa tietoa löytänyt, on voinut olla kirkkomaalari tai muotokuvamaalari tai molempia.
Wikipediasta löytyy Lars Gallenius, s.1658 Oulu – k.25. 3.1753 Pietarsaari, joka oli suomalainen kirkkomaalari ja kiertävä muotokuvamaalari eli konterfeijari.
Galleniuksen vanhemmat olivat Eskil Matsson Kukko, joka oli vanhaa oululaista porvarissukua, ja Margareta Grelsdotter Kukko. Hänen puolisonsa oli Catharina Lundinus vuodesta 1690. Heillä oli poika Lars Gallenius, joka oli Pietarsaaren pitäjänapulainen.
Gallenius oli ensimmäinen "vapaan taiteen harjoittaja". Hän sai porvarinoikeudet Oulun kaupungin maalarina 1688.
--------------
Hartolan maalari Eskil Gallenius saattaisi hyvinkin olla lähisukulainen, mahdollisesti jopa veli.
Kun Lars Gallenius toimi lähinnä Oulun lähialueilla ja pohjanmaan rannikkoseuduilla on Eskil
ehkä etsinyt töitä muualta.
Hartolan Ruorasmäessä (Kucko by) vaikutti myös Kuckon taloissa suku, jonka jäsenten etunimistä löytyy esim. Eskil, Mats ja Lars. Varsinkin Eskil esiintyy useammassa sukupolvessa.
Onkohan Oulun porvarissuvulla ja Hartolan Kukon tilallisilla jonkinlainen sukuyhteys?
Hartolan Kuckojen jäljitys on melko haasteellista, koska Ruorasmäki on aikojen saatossa kuulunut ainakin Sysmään, Joutsaan, Hartolaan, Pertunmaahan ja nyt viimeisten kuntaliitosten myötä Pertuunmaa liittyy Mäntyharjuun.
Saarinen Lauri, Wirkkala Elina, Savolainen Panu, Laine Laura & Huttunen Marko
Historiallisen arkeologian näkökulma uuden ajan alun kivikirkkoon. Tapaustutkimus Keminmaan vanhasta kirkosta, s. 53
https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/42078739/SKAS_2_2018_savolainen_et_al.pdf
Kirkontileissä mainittuja maalareita on 1680-luvun lopulla saarnatuolin maalanneen Lars Galleniuksen ohella muutoin kirkkomaalauksista tuntemattomat Larsin isä Eskil Gallenius, joka maalasi 1690-luvun alussa lehtereitä.
Kemin seurakunnan arkisto tilit 1693: 51
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961264372&aineistoId=1244413603
Kiitos todella mielenkiintoisesta Keminmaan kirkkoa koskevasta tutkimuksesta.
Itselleni Kemin seutu ei muuten ole kovinkaan tuttu alue, mutta Keminmaan kirkossa olen useammankin kerran vieraillut. Kirkkoherra Rungiuksen muumio on mieleenpainuva erikoisuus.
Hartolan Eskil Galleniusta epäilin mahdollisesti Larsin veljeksi, koska Sysmän - Hartolan merkinnöissä Eskilin vaimon nimi näyttäisi olevan Liisa.
Lars Galleniuksen äidiksihän mainitaan Margareta Grelsdotter.
Myös Axel Bergholmin kirjassa Suomen aatelittomista suvuista on muutama maininta Galleniuksista. Mm. Pedagogi Lars Gallenius Pietarsaaresta s. 1726 menee naimisiin Brita Dahlin kanssa.
Tarja
Nimestä tuli mieleeni tämä kauan sitten tekemäni postaus:
https://juhansuku.blogspot.com/2009/02/sukuselvitysloyto-vei-vuoteen-1540.html
Juha
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.