Maria Ercoviuksen ensimmäinen puoliso furiiri Anders Rö(ö)kman, tytär Anna Maria.

[virpinissila]

Koskinen & Nissilän tekstistä Genoksessa 3/2013 sivulta 160: ”Anders Marsellin vaimo Maria Ercovia oli Lapin kappalaisen Petrus Ercoviuksen tytär. Hän oli syntynyt vuonna 1690 ja kuoli 25.9.1762. Maria näkyy ensimmäisen kerran Eurajoen Kirkonkylän Heinälässä Marsellin vaimona vuonna 1727. Maria oli jäänyt jonkin aikaa ennen vihkimistä leskeksi, koska Marsellilla mainitaan Rauman 1750-luvun rippikirjassa vuonna 1725 syntynyt tytärpuoli (Anna) Maria… ” Tarkemmin katsoen 1725 alkavan rippikirjan alaosan merkinnät ovat 1730-luvulta, Marian ja Anna Marian osalta ehkä noin vuodelta 1634. Äidin avioliitto onkin solmittu vasta näillä main. Viimeisessä sarakkeessa on vuosiluku 1737 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20964&pnum=11

Myöhemmin Raumalla 1750-luvulla (Anna) Maria mainitaan Marcellin tytärpuolena, merkitty syntyneeksi 20.11.1725 ja näyttäisi muuttaneen Poriin. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24039&pnum=139 Joissakin Genin sukupuussa hänet on merkitty isäpuolensa Anders Marcellin tyttäreksi.

Maria Ercoviuksen ensimmäinen mies oli furiiri Anders Rökman. Tämä käy ilmi käräjäpöytäkirjasta 1723 olevasta pitkähköstä helmien kauppaa käsittelevästä käräjäpöytäkirjasta, vaimon nimi mainitaan vasta jutun lopussa, hänet itsensä velvoitetaan tulemaan käräjille. (KA Eurajoen ym. käräjät 7-12.6.1723: 724v-725v https://digihakemisto.net/item/672402400/8167845858/739 ). Maria esiintyikin saman jutun puitteissa Eurajoen käräjillä seuraavana vuonna 1734 (KA Eurajoen ym. käräjät 15.- 21.2.1724: 160v-161 https://digihakemisto.net/item/672510911/8167788358/160 ).

Kaarlo Wirilanderin (1953) mukaan Anders Röökman mainitaan virkatalossa Laitilan Seppälän Marttilassa (nro 49, s. 24) 30.7.1726 - 31.10.1728 ja Rauman Unajan Paanulla 31. 10. 1728 - 12.11.1728 (nro 48, s.23) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167552/KK003_opt.pdf
Furiiri Rökmanin vaimo Maria mainitaan henkikirjassa Laitilassa muun muassa 1727 (KA 7472: 347
https://digihakemisto.net/item/1616025126/10095240141/187 )

En ole selvitellyt tytärtä Anna Mariaa, mutta tällainen löytyi Genistä https://www.geni.com/people/Anna-Maija-R%C3%B6kman/6000000174788446869

Maria Ercoviuksen myöhempiä vaiheita, samoin nuoremman tyttären Caisan perhettä on selvitetty täällä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=39437

Sotilaiden tutkijat varmaankin tietävät Anders Rökmanista enemmän.

Virpi Nissilä

[PVri]

Lapin kappalaisen ja vt. kirkkoherran Pehr/Petrus Erc(h)oviuksen (n. 1670-3.1748) https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=3580 syntyperästä on ollut hieman puhetta toisessa ketjussa, https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=39437 , mutta jatkan vähän tästä uudemmasta.

On erikoista, että 1700-luvun pappismies, jonka isännimikin (Johannes) ja kotipaikka (Padasjoki Hämeessä) tunnetaan, on kuitenkin jäänyt syntyperältään tuntemattomaksi. Padasjoelta ei ole löytynyt kiinnekohtaa. Sukunimestä joskus käytetty rinnakkaismuoto Eschovius lienee virhekirjaus tai -lukutapa, kuten muoto Archoviuskin. Oma allekirjoitus (1742) muodossa Petrus Ercovius. Jos juuret ovat pappissuvussa, on otettava huomioon, että Padasjoki (ja sen kappeli Kuhmoinen) oli itäistä Viipurin, 1723- Porvoon, hiippakuntaa, ei Turun. Ainoan tunnetun pojan Erikin etunimi saattaa viitata siihen, että Ercovius periytyy tavalla tai toisella Erik/Erkki-nimestä. P. E. sopisi myös Turun koulussa 1685-86 olleeksi Petrus Johannikseksi, joka koulun matrikkelin mukaan kyllä oli Sauvosta. Joku Turun katedraalikoulun oppilas Petrus Johannis sai teinirahoja 1687-89 Pohjasta, Siuntiosta ja Kirkkonummelta.

Jotain pientä osviittaa saattaa saada Y. S. Koskimiehen artikkelista Tohtori Samuel Roos, Genos 50(1979), s. 37-48: ”Äidinisästään Lapin kappalaisesta Petrus Ercoviuksesta Nurkin vanha isäntä kertoi, että tämä oli ollut kotoisin Viron- tai Liivin maalta ja toiminut siellä pappina, mutta kun nämä maat joutuivat Venäjän valtaan, oli hänen ollut paettava Suomeen, missä hän sai kappalaisen viran Lapin seurakunnassa. Ercoviuksella oli ollut tavattoman voimakas ääni. Äidinisänsä sylissä istuessaan Juhani Åkenpojan oli pitänyt sulkea korvansa tämän rintaa vasten, niin kova oli ukon ääni ollut. Äidinisältään Juhani Åkenpoika oli oppinut ruotsia ja hiukan latinaa, mm. latinalaisen laulun "Angelus emittitur", jonka hän vielä vanhana hyvin muisti ja lauloi Samuelille. Ercoviukset puhuivat saksaa ja rouvakin oli oppinut nainen, joka lueskeli saksalaisia kirjoja. Muistitieto Ercoviuksesta Baltiasta Suomeen saapuneena pakolaispappina ei näytä kuitenkaan soveltuvan siihen, mitä hänestä tavallisten henkilöhistoriallisten hakuteosten mukaan tiedetään. Laguksen ylioppilasmatrikkelin mukaan hänet otettiin Turun akatemian kirjoihin 1687 ja määrättiin Lapin kappalaiseksi 1695, siis jo ennen suuren Pohjan sodan syttymistä. Baltian papistoa koskevista Pauckerin ja Napierskyn matrikkeleista häntä ei ole löytynyt. Varmana täytyy näin ollen pitää, että hän ei ole saapunut Baltiasta pakolaispappina Suomeen. Aivan tyhjästä näin selväpiirteinen muistitieto tuskin kuitenkaan on voinut syntyä.” Olisiko tässä muisteluksessa osittain tapahtunut sukupolvisekaannus? Maininta Ercoviuksen saksan kielen taidosta saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

Koskimiehen artikkelin sukulinja lähtee Ercoviuksen tyttärestä Valborgista, joka oli aviossa korpraali, varusmestari Åke Åkenpoika Tumulinin (Lapin Haudan sukua) kanssa. Lapsia Ercoviuksen (kaiketi) ensimmäisestä avioliitosta Valborg Michelintyttären (Maskun ja Ruskon kappalainen Jacobus Avolinuksen, k. 1691 (?), leski) kanssa olivat Brita s. n. 1693 (henkikirjassa 1709-10), Gertrud (Greta, k. aikaisintaan 1764, aviossa n. 1716- Lapin Alakierin Kerttulan ratsutilallisen ja kirkkoväärtin Martti Jaakonpojan, k. aikaisintaan 1764, kanssa), Erik (Lapin ja Euran sijaiskappalainen isonvihan aikaan olematta ylioppilas), Anna (Sippola ja Jusu, s. 12.12.1698, k. 26.6.1775 Rauman msrk, Uotila, Sippola), sekä edellä mainittu Valborg (Åke Tumulinin 1. vaimo Rauman maaseurakunnan Unajassa, s. n 1702, k. 1.5.1742 Eurajoki, Taipale), ja luultavasti myös Maria (Eurajoen käräjillä 1723 furiiri Anders Rökmanin vaimo, sittemmin eurajokelaisen tarjokas jne. Anders Marsellin vaimona, kuten Virpi Nissilä on selostanut).

Satunnaishavainto tuosta Mariasta: Hänet mainitaan 1743 pikkuvihan aikaisessa passirekisterissä Raumalta lähteneenä Marsellin vaimona: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8803760797&aineistoId=1624681576


PVri

[virpinissila]

Tieto Mariasta Petrus Ercoviuksen tyttärenä löytyy täältä https://digihakemisto.net/item/673954087/8172352583/620 (KA Eurajoen ym. käräjät 20.-23.9.1748: 619-).

Virpi Nissilä