Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Suomen maalaisten paloapuyhtiö
Suomen maalaisten paloapuyhtiö perustettiin vuonna 1857. Sittemmin yhtiö päätyi osaksi Aura-yhtiötä ja sen kautta Tapiola-yhtiöitä.
Onko joku käyttänyt Suomen maalaisten paloapuyhtiön arkistoa sukututkimuksen apuna? En netistä löytänyt tietoa ELKAsta enkä Narcista, ehken osannut etsiä. Arkisto voi toki yhä olla Tapiolalla.
Siis onko joku tuota arkistoa ehkä käyttänyt tai tietää sen sijainnin? Itseäni kiinnostaa Pälkäneellä palossa tuhoutunut rustholli. Millaista tietoa olette palovakuutusasiakirjoista ylipäätään saaneet 1800-luvulta? Kaikki kiinnostaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_maalaisten_keskin%C3%A4inen_vakuutusyhti%C3 %B6
https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/palovakuutukset
Kansallisarkistolta:
https://digihakemisto.net/aineisto/1328424127
Sanomalehdistä saa hyvin tietoa korvatuista vahingoista, esim:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/545462/articles/564745
Kansallisarkistolta:
https://digihakemisto.net/aineisto/1328424127
Sanomalehdistä saa hyvin tietoa korvatuista vahingoista, esim:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/545462/articles/564745
Kiitos Juha. Täytyypä käydä katsomassa Kansallisarkistossa. Tosin näyttäisi olevan lähinnä pöytäkirjoja, ei korvaushakemuksia ja päätöksiä tai itse vakuutuksen sisältöjä, joista olisi voinut saada tietoja esim. siitä, millainen vakuutettu talo oli.
Lehtiä olinkin jo katsonut. Uutinen tulipalosta oli tarkempi kuin uutinen maksetusta korvauksesta. Tulipalouutisessa oli vahingoksi arvioitu noin 3000 markkaa, korvausuutisessa mainittiin vain korvattu summa 2777 markkaa. Arvoitukseksi taitaa jäädä, millainen talo 1840-luvulla rakennettu ja palanut Kuulialan kartano (Mählän rustholli) oli.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/387925?term=Kuulialan&page=2
Täytyypä käydä katsomassa Kansallisarkistossa. Tosin näyttäisi olevan lähinnä pöytäkirjoja, ei korvaushakemuksia ja päätöksiä tai itse vakuutuksen sisältöjä, joista olisi voinut saada tietoja esim. siitä, millainen vakuutettu talo oli.
Lehtiä olinkin jo katsonut. Uutinen tulipalosta oli tarkempi kuin uutinen maksetusta korvauksesta. Tulipalouutisessa oli vahingoksi arvioitu noin 3000 markkaa, korvausuutisessa mainittiin vain korvattu summa 2777 markkaa. Arvoitukseksi taitaa jäädä, millainen talo 1840-luvulla rakennettu ja palanut Kuulialan kartano (Mählän rustholli) oli.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/387925?term=Kuulialan&page=2
Kirvestä ei ehkä vielä kuitenkaan kannata heittää kaivoon, vaikka Kansallisarkiston aineisto olisikin niukka https://digihakemisto.net/aineisto/1328424127 Tutkailin vielä hieman vanhoja lehtiä ja huomasin, että Mählän rustholli oli palovakuutettu jo ennen Suomen maalaisten paloapuyhtiön perustamista v. 1857.
Vakuutus oli ruotsalaisessa Allmänna Brandförsäkringwerket i Swerigessä jo 1835, kuten linkin takana aukeavasta Åbo Underrättelserin uutisesta käy ilmi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/367335?term=M%C3%A4hl%C3%A4&page=3
Tuolloin vakuutettu rakennus ei ollut se, joka paloi 1869, sillä 1835 Mählä sijaitsi vielä Pälkäneen Kuulialan kylässä, josta Taneli Anttilan vävy siirsi kartanon sen nykyiselle paikalleen 1840-luvulla. On mahdollista, että palovakuutus ruotsalaisessa yhtiössä jatkui.
Onko joku tutkinut tuon ruotsalaisen yhtiön arkistoja? Onko niitä säilynyt? Onko joku joskus löytänyt näistä arkistoista jotain?
Vähän epäselväksi jää myös kapulakielinen uutinen ruotsiksi. Mitä mahtoivat olla nuo numerot mielestänne talojen edessä ja oliko tämä joku luettelo vakuutetuista taloista ja joku tarkastus tulossa? Samalla kun toivotan hyvää ruotsalaisuuden päivää, toivon tulkintaa siitä, mitä tuo uutinen oikein piti sisällään noiden vakuutettujen talojen osalta. Lähinnä kai tuo uutisen viimeinen kappale. Tack för all hjälp!
Vika kappale lyhyesti suomeksi:
Johtokunta muistuttaa, että ellei tarkastusasiakirjat tämän vuoden sisällä ovat saapuneet, niin palon sattuessa korvaussummasta vähennetään neljännes.
Angenäm svenska dagen!
Bengt
Vika kappale lyhyesti suomeksi:
Johtokunta muistuttaa, että ellei tarkastusasiakirjat tämän vuoden sisällä ovat saapuneet, niin palon sattuessa korvaussummasta vähennetään neljännes.
Angenäm svenska dagen!
Bengt
Tack Bengt!
Undrar vad för slags granskning/inspektion som skett. Granskas husen utan att brandskador har förekommit? Eller efter branden? I båda fall skulle det vara jätte intressant om sådana granskningsrapporter hade bevarats i Finland eller Sverige.
Ruotsin SVARissa näyttää olevan joitain osia tuon yhtiön arkistosta, mutta aika vähän. Ryhdynpä noita katselemaan, ehkä sieltä selviää myös noiden numeroiden arvoitus. https://sok.riksarkivet.se/?postid=ArkisRef+SE%2FSVAR%2FSSA-410010002&s=Balder
Olavi
Riksarkivet on kätkenyt Suomeakin koskevia palovakuutuksia uuden säätiön hallintaan, Brandförsäkringsverket Stiftelse för Bebyggelsehistorisk Forskning.
https://www.brandverket.se/
tai
https://www.brandverket.se/arkivet/sok-i-arkivet-online/
Tarja
I Brandförsäkringsverkets arkiv, sökning på Pälkäne, hittas med nr 1922 syne och värderingsinstrument för halva Mählä rusthåll från 1794. Dokumentet är på 8 uppslag inklusive en planritning av manngården med 6 rum. Ägare Capitaine välädla herr Pehr Molander.
Vill du att jag per privat epost skickar filen, eller vill du själv registrera dig där för eventuella senare behov?
Hösthälsningar!
Bengt
Vilken kanon fynd, tack Bengt. Skicka gärna som email, tack. Förnamn punkt efternamn och slut som geemail. Hade in hiffat at Mählä rusthåll var delad. Men så tycks det vara tittar man på kommunionboken på 1700-tals slut. Den ena delen odlades av lb och i den andra delen bodde Molander. Efter honom hörde gårdet till släkten Grahn och sen till Törnqvist. På 1820-talet köptes rusthållet av grangård Anttilas bonde Daniel Danielsson som ägde inte bara Anttila utan också Perttula, Kaurila och Mählä. Alltså 4 rusthåll. Mählä och Kaurila tillsammans kallades Kuuliala gård.
Tämä 1700-luvulla palovakuutussyynätty Mählä ei rakennuksena ollut se Mählä, joka paloi 1869 ja josta maksettiin vakuutuksesta 2777 markkaa. Kuten sanottu Taneli Tanelinpojan vävy siirsi 1840-luvulla Mählän pois Kuulialan kylän alueelta niemelle Pälkäneveden rannalla lähempänä Onkkaalaa. Taneli ja vävyn perhe ehtivät kuitenkin asua myös vanhassa Mählässä, joten mielenkiintoista on nähdä, mitä siitä kerrotaan. Ehkä jostain vielä löytyy tietoa myös tuosta palaneesta Mählästä.
Iso kiitos Tarjalle arkistopapereiden säilytyspaikan löytämisestä. Nyt selvisi numeronkin arvoitus. Mielenkiintoista, että arkisto on siirtynyt säätiöön säilytettäväksi. Kirjautumisia ja salasanoja varten tarvitsee kohta vahakantisen vihon LOL.
I Brandförsäkringsverkets arkiv, sökning på Pälkäne, hittas med nr 1922 syne och värderingsinstrument för halva Mählä rusthåll från 1794. Dokumentet är på 8 uppslag inklusive en planritning av manngården med 6 rum. Ägare Capitaine välädla herr Pehr Molander. Bengt
Vuoden 1835 lehdessä mainitulla Pälkäneen Mählän rusthollin palovakuutuksella oli edelleen sama numero 1922 kuin tuolla vuonna 1794 palotarkastuksen läpikäyneellä Mählän rakennuksella. Kyseessä oli varmaan sama rakennus vuonna 1794 ja 1835. Omistaja oli vaihtunut, mutta vakuutus näköjään pysynyt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/406228?term=Brandf%C3%B6rs%C3%A4krings&term=Kuljala&page=3
Suomi joutui erilleen Ruotsista v. 1809. Jotkut asiat muuttuivat, jotkut säilyivät. Ruotsin rahaakin käytettiin 1830-luvun loppuun asti. Palovakuutuksista kirjoitettiin vuoden 1811 sanomalehdessä näin. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/410721?term=Swerige&term=Brandf%C3%B6rs%C3%A4kringen&term=Brandf%C3%B6rs%C3%A4krings&page=1
Olisiko niin, että Ruotsissa tehtyjen palovakuutuksien tarvitsemien palotarkastusten tekemisessä oli ongelmia, kun ei enää oltu samaa valtakuntaa ja siksi asiaa piti oikein lehdessäkin kuuluttaa?
Olen nyt silmäillyt Bengtin löytämää hienoa tiedostoa Pälkäneen Kuulialan Mählän rusthollinpuolikkaan palovakuutustarkastuksesta vuonna 1794. Vakuutushan koskee rakennusta ja vakuuttamattomassa puolikkaassa asui rippikirjan mukaan lampuoti omassa rakennuksessa. Pitkä dokumentti, jonka tulkitseminen on minulle kovin hidasta ja hankalaa.
Paljon on asiaa. Tarkastuksen tekivät Pälkäneen Seitsiön Mattilan isäntä Matti Simonpoika ja Onkkaalan Raukolan isäntä Simo Erkinpoika. Paikallisia siis. Raportin lopussa on vakuutetun talon pohjapiirroksen sisältävä pohjakartta. Rakennus näyttää sijainneen Kuulialan kylän eteläpuolella, järven rannalla. Tämähän onkin ollut tiedossa.
Rakennuksen pohjapiirros kertoo ensi silmäyksellä, että rakennus on suunniteltu karoliinisen ajan upseerin puustellin mukaan. Huonejako ja malli uuneineen on samanlainen kuin tämän tiedoston vuoden 1730 everstin puustellin pohja sillä erotuksella, että keittiö on itse talossa yhden kamarin tilalla. https://siiri.tampere.fi/displayContent.do?disposition=attachment&type=master&uri=http://siiri.tampere.fi/content/20221101/16678049546610.pdf
Myös rakennuksen koko on kutakuinkin sama eli Mählän rustholli oli 29 ja 3/4 kyynärää pitkä sekä noin 13 kyynärää leveä. Karoliinisessa upseerin puustellissa oli lisäksi vintti, jossa saattoi olla pari huonetta. En vielä ole osannut tulkita sitä, mitä Mählän korkeudesta tai vintistä sanotaan, vai sanotaanko mitään. Tiilisistä tulisijoista ym. kyllä puhutaan. Kun yleisesti on puhuttu Kuulialan kartanosta ja asiakirjoissakin on käytetty tuota ilmaisua, niin varmaankin rakennus on ollut näyttävä. Yksi säilynyt tällainen talo on Heinolan kivalterin talo.
Tästä linkistä löytyy tietoa puustelleista ja kuva Heinolan talosta. Karoliiniajan virkatalon pohja on samanlainen kuin Mählän pohjapiirros tässäkin linkissä. Mählässä oli tuo keskeissali ja sen edessä eteinen sekä nuo 4 kamaria, joista yksi oli keittiö. Kapteeni Molander eli siinä varmasti hyvin. Kuulialan kylästä on kirjoitettu useita selvityksiä ja kartoituksia, joita löytää googlettamalla, mutta ilmeisesti kukaan ei ole aiemmin löytänyt Bengtin esiin kaivamaa tarkastustaporttia, josta selviää, millainen rakennus Mählän rustholli oli. https://perinnemestari.fi/kunnostaminen/historia-tyyli/hirsirungon-historia
En vielä ole osannut tulkita sitä, mitä Mählän korkeudesta tai vintistä sanotaan, vai sanotaanko mitään. Tiilisistä tulisijoista ym. kyllä puhutaan. Kun yleisesti on puhuttu Kuulialan kartanosta ja asiakirjoissakin on käytetty tuota ilmaisua, niin varmaankin rakennus on ollut näyttävä. Yksi säilynyt tällainen talo on Heinolan kivalterin talo.
[/url]
Olen tutkiskellut nyt lisää tuota vakuutettua Mählän rusthollin rakennusta. Aiemmin mainitsemieni seikkojen lisäksi vakuutustarkastuksessa kerrotaan harmaakivisestä kivijalasta, öljyvärillä maalatuista ovista ja paneeleista sekä rautalukoista. Myös vintti ja sinne eteisestä johtavat portaat mainitaan, vaikkei niitä alakerran pohjakerrokseen olekaan merkitty, eikä toisesta kerroksesta ole pohjapiirrosta tehty ja dokumenttiin liitetty. Ehkei vinttiin oltu kamareita rakennettu.
Kaikki tämä sopii hyvin kuvaan karoliinisesta upseerin puustellista, joka pituutensa puolesta oli lähempänä everstiluutnantin/majurin puustellia (29 3/4 kyynärää) mutta leveydeltään (13 kyynärää) hieman kapteenin puustelliä kapeampi vuoden 1730 mallipiirustuksiin verrattuna. Talo lienee erottunut selvästi Kuulialan kylän talonpoikaisista taloista. Tässä vielä yhdet hyvät sivut puustellien mallipiirustuksista https://www.hhogman.se/officersbostallen.htm#xl_Xxr_v14_Typritningar
Uutinen tulipalosta oli tarkempi kuin uutinen maksetusta korvauksesta. Tulipalouutisessa oli vahingoksi arvioitu noin 3000 markkaa, korvausuutisessa mainittiin vain korvattu summa 2777 markkaa. Arvoitukseksi taitaa jäädä, millainen talo 1840-luvulla rakennettu ja palanut Kuulialan kartano (Mählän rustholli) oli.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/387925?term=Kuulialan&page=2
Pälkäneen ja Sahalahden palovakuutusasioita käsiteltiin myös Janakkalan tuomiokunnan käräjillä v. 1860. Oheisista sivuista käyvät ilmi paikkakuntien palovakuutetut maatilat ja vakuutuksen arvo. Mählän rustholli (Kuulialan kartano) oli vakuutusarvoltaan suurin ja Anttilan rustholli toiseksi suurin. Vain nämä kaksi ylittivät kolmen tuhannen markan arvon.
https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/850722/pages/120
https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/850722/pages/121
Jäin miettimään sitä, että mikä varsinaisesti oli tämän käräjillä tehdyn kuulutuksen tarkoitus? Kukin voi tarkistaa tietonsa? Tiedoksi muille, keillä on vakuutus ja millaisesta arvosta, vai mikä?
Yritykseni tekstin asiasisällön tulkitsemiseksi:
Allmänna branstodsbolaget i Storfustendömet Finland (ABBF) anoo, että se vapautetaan kaikesta yhteydestä paikkakunnalla aiemmin vallineesta paloapu yhdistyksestä (PAY)
Nimismies Johan Edard Wendell oli sekä ABBF:n edustaja että PAY komitean puheenjohtaja joka luovutti luettelon jo ABBF:ssä vakuutetusta taloista ja omaisuudesta.
Wendell anoi että sekä yhtiö että vakuutetut, myös tulevat, vapautetaan velvollisuudesta palon sattuessa muilla käräjäkunnan tiloilla, maksaa paloapua. Jota vastaan yhtiö ei vaadi kihlakunnalta paloapua vakuutetuilla tiloilla sattuneesta palosta.
Kyselyn tuloksena oli että vain vähäinen osa PAYn piiriin kuuluvista, joista osa myös ABBFssä vakuutetut, hyväksyi, sitä vastoin enemmistö kielsi.
Tuomioistuin päätti ettei ota käsiteltäväksi ABBF:n anomusta.
…………
Vanhastaan oli voimassa velvollisuus muiden antaa paloapua jos jossain saatui tulipalo. Nyt oli uutena tullut palovakuutusyhtiö, ja juttu liittyy näiden käytäntöjen rinnakkaiseloon.
yt Bengt
Kiitos Bengt! Vaikka käräjät päätyivät hakijoiden kannalta kielteiseen päätökseen, oli siitä jälkipolville iloa, kun Pälkäneellä palovakuutuksen ottaneet tilat tulivat siinä listatuiksi ja vakuutusarvotkin merkityiksi.
Vuoden 1869 uutisoiduista vakuutuskorvauksista huomaamme, ettei vakuutus koskenut vain taloa, vaan uutisessa mainitaan myös irtain omaisuus. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/419269?term=M%C3%A4hl%C3%A4&page=2
Sinänsä ei ole yllättävää, että korkeimmat vakuutusarvot olivat Mählä/Kuulialalla ja Anttilalla, olivathan ne tuolloin Pälkäneen vauraimmat tilat ja kumpainenkin yli kaksi manttaalia (koostuivat kumpikin kahdesta rusthollista).
Käräjäkirjoista kävi ilmi sellainenkin seikka, että Kuulialan kartanon hankkinutta Taneli Anttilaa kutsuttiin myös nimellä Kartano. Esim. Sääksmäen käräjillä 1841 oli kirjattuna Daniel Danielsson Anttila eller Kartano. Tämä oli itselleni uusi tieto. Myös hänen vävynsä käytti 1840-luvulla Kartano-nimeä. Hän nimenomaan itse sanoi ”minä Benjamin Joosepinpoika Kartano” (Janakkalan käräjät 1847). Benjamin Joosepinpoika oli Pälkäneelle tullessaan syntymärusthollinsa mukaan Benjamin Iivari, sitten Kartano ja Mählä ja hautakivensä mukaan Kuuliala (kivi on nähtävissä Pälkäneen vanhalla hautausmaalla). Nimiä käytettiin myös ajallisesti päällekkäin.
Tutkailin vielä hieman vanhoja lehtiä ja huomasin, että Mählän rustholli oli palovakuutettu jo ennen Suomen maalaisten paloapuyhtiön perustamista v. 1857. Vakuutus oli ruotsalaisessa Allmänna Brandförsäkringwerket i Swerigessä jo 1835, kuten linkin takana aukeavasta Åbo Underrättelserin uutisesta käy ilmi: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/367335?term=M%C3%A4hl%C3%A4&page=3
Tuolloin vakuutettu rakennus ei ollut se, joka paloi 1869, sillä 1835 Mählä sijaitsi vielä Pälkäneen Kuulialan kylässä, josta Taneli Anttilan vävy siirsi kartanon sen nykyiselle paikalleen 1840-luvulla. On mahdollista, että palovakuutus ruotsalaisessa yhtiössä jatkui.
Taisin tuossa yllä tehdä hätäisen johtopäätöksen, että kartanon siirtyessä Kuulialan kylästä pois omalle niemelleen, olisi Mählän rusthollille rakennettu uusi rakennus. Viljo-Kustaa Kuuliala kirjoittaa paikan muutosta (teos Hämäläisiä talonpoikia ja kirkonisäntiä, s. 133), että vävyksi tullut Benjamin Joosepinpoika Iivari ”ryhtyi muuttamaan talon rakennuksia uuteen, edulliseen paikkaan”. Uusina rakennuksinä mainitaan kivinavetta ja tuulimylly.
Luultavasti Mählän päärakennus siis siirrettiin. Talohan oli rakennettu palovakuutuksen mukaan vuosina 1791-1792 ja hirsirakenteisena sen siirto tuskin olisi ollut ongelma. Laadukkaalle hirsitalolle ei 50 vuoden ikä ole paljon.
Kuulialan kirjan tiedot pohjautuvat paljolti Aleksandra Arran muisteluihin. Aleksandra oli tullut miniäksi kartanoon 1868, jolloin vanha isäntä jäi eläkkeelle. Aleksandra oli siis paikalla myös Mählän tuhoutuessa tulipalossa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.