Antti Antinpoika Seikkula, Lappi Tl

[PVri]

Lappi Tl:n Alakieren Seikkulan ratsutilallinen (noin 1697-1720) Antti Antinpoika Seikkulan sekä hänen vaimonsa Liisan syntyperät ovat herättäneet keskustelua. Aarne Rauvola on kirjassaan Sukujen juuria Euran ja Lapin kylissä (1991) olettanut Liisaa Seikkulaa Anttia ennen isännöineen kruununvouti Johan Sundströmin tyttäreksi, mutta tälle ei ole esitetty perusteita, ja oletusta onkin epäilty. Antin isäksi on nyttemmin Genissä esitetty Lapin Kuljun ratsutilallista Antti Antinpoikaa, mutta tällekään ei ole perusteita, eikä myöskään Poppiuksen ja Raevuoren teoksessa Lapin Kulju ja Kulju-Suomisen suku (1937) Kuljun Antin lapsista ei löydy Anttia. (Sitä vastoin löytyy poika Mikko, jonka vaimo Kaisa oli Antti Seikkulan tytär!)


Sen sijaan asiakirjoissa on vahva tuki sille, että Antti Antinpoika Seikkula on Rauman maaseurakunnan Uotilan Äyhön poika:


Ratsutilallinen Antti Antinpoika Seikkula, s. n. 1668 Rauman maasrk, k. aikaisintaan 1735 Lappi Tl

Rauman maaseurakunnan Uotilan Äyhön ratsumiestalon poika (kotona isäntä Mikon veljenä vielä ainakin 1686), joka sai 1690 (syyskäräjät 1690) luvan ottaa viljelykseen autioksi katsotun Rauman maaseurakunnan Tarvolan Mattilan (isäntänä siellä 1689-95; Blomstedtin Lindqvist-artikkeli Genos 3/1957 ei tunne tätä Anttia lainkaan; vanhempien perukirja kyllä). Vaimo Liisa Heikintytär Alakieren Kerttulasta Tarvolassa jo noin 1690. Antin takaajina 1690 olivat puolison isä Heikki Martinpoika (Kerttula) Lapin Alakierestä, Markku Luukkaanpoika Lapin Lapinkylästä ja Markku Heikinpoika Rauman maaseurakunnan Sorkasta. Touko-kesäkuun vaihteen 1694 Lapin käräjillä haki paloapua, kun osan hänen vasta pystytetyistä rakennuksistaan oli tuhoutunut naapuri Yrjö Erkinpojan puolelta levinneessä tulipalossa. Arviomiesten esityksen perusteella paloapu myönnettiin. Sai tammikuun 1696 käräjillä puollon autioksi tulleen Eurajoen Kaukomäen Junnilan hallintaan, mutta oli siellä isäntänä enintään vuoden verran. Takaajina nyt olivat Markku Antinpoika Tarvolasta, Antti Laurila Eurajoen Irjanteelta ja Mikko Matinpoika Valpola Kaukomäestä. Antin lanko Erkki Heikinpoika (Kerttulan poika) Lappi Tl:n Alakierestä puolestaan haki tammikuun 1696 käräjillä oikeutta Antilta jääneeseen Tarvolan tilaan (mm. tämä pöytäkirja yhdessä jäljempänä esitettävien tietojen kanssa varmistaa Äyhön Antin Seikkulan Antiksi). https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8167583001&aineistoId=671678273


Lappi Tl:n Kullanperän kylän Seikkulan ratsutilan isäntä 1697 alkaen (näin myös jo vuoden 1698 alussa päivätyssä ratsutilaluettelossa), noin vuoteen 1720. Tilan nopea haltuun saaminen liittynee sitä vielä 1696 isännöineen, virastaan erotetun kruununvouti Johan Sundströmin (ei sukua) taloudellisiin vaikeuksiin ja Turkuun muuttoon sekä mahdollisesti etäisempään perintöoikeudelliseeen saantoon. Antin anoppi Vappu Tapanintytär (Heikki Martinpoika Kerttulan vaimo) saattaa Sundströmin vaimon tavoin liittyä Kullanperän Aureliusten sukupiiriin. Antti oli (appi Heikki Kerttulaa seuraten) keskellä isonvihan aikaa ainakin 1712 Lapin kirkonisäntä (mikä seurakunnan omien kirkonkirjojen palamisesta huolimatta ilmenee Hinnerjoen ja Laitilan kirkontileistä). Tämäkin voi viitata pappisyhteyksiin.


Helmikuun 1700 käräjillä Seikkulan ratsutilallisena tilusriidassa naapuri Simo Maijalan kanssa. Kun kyse kuitenkin oli kruununluontoisen talon ja akatemiatalon välisestä riidasta, asia oli siirrettävä maaherralle. - Kesäkäräjillä 1704 Seikkulan ratsumiehen vaimo Priitta Simontytär vaati Heikiltä kolmen vuoden talonvuokraa, koska Antti oli karkottanut tämän Seikkulasta ja mm. syyttänyt huoraksi. - Oli mukana maaliskuussa 1735 Lapin käräjillä esitetyssä vaimonsa veljen Jaakko Heikinpoika Kerttulan ja tämän puolison perintöä koskevassa jakosopimuksessa (päivätty 17.3.1735). Puumerkkinä tällöin kulmistaan pyöristetty X. https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8167970823&aineistoId=673254262
Lapsia Kaisa s. n. 1695 (puoliso ratsutilallinen Mikko Antinpoika Kulju Lappi Tl:sta), Jaakko (Seikkulan seuraava ratsutilallinen), Maria (kast. Raumalla 1.1.1695 (puoliso Euran Turajärven ratsutilalllinen Antti Mikola) ja Liisa. Jonkun (tuskin Antin) sisar Anna asui Seikkulassa ainakin 1713, oli ehkä aiemmin piiaksi merkittynä.


(Kullanperän Seikkulassa oli 1696 kruununvouti Johan Sundströmin ja vaimo Britan lisäksi 1 veli/lanko ja 1 sisar/käly. 1709 Turussa edesmenneen Johan Sundströmin perillisinä Michel - kai veli - ja Brita Sundström.)


Antti Antinpoika Seikkulan puoliso Liisa Heikintytär Kerttula

Kotona Lappi Tl:n Alakieren Kerttulassa vielä 1689. Eli Lappi Tl:n Kullanperän Seikkulassa vanhana äitinä ja poika Jaakko saattoi hänet hautaan (ennen vuotta 1748).


(Rauvola (Sukujen juuria) olettaa Johan Sundströmin tyttäreksi. Rauman ensimmäisessä rippikirjassa 1690-luvulla Liisan patronyymi kuitenkin Heikintytär.)


Antti Antinpoika Seikkulan vanhemmat ratsutilallinen Antti Antinpoika Äyhö, s. n. 1633 Rauman maasrk., k. 1690, haud. 15.03.1691 Rauman maasrk, ja Priitta Tuomaantytär Antikkala, s. n 1635 Rauman msrk, haud. 25.3.1709 Rauman maasrk

Rauman maaseurakunnan Uotilan Äyhön isäntä 1649-75. - Lapin käräjillä lokakuussa 1664 Lahden herra Mikael Jordan vaati Anttia suorittamaan työvelvollisuutta hänelle. - Lapin käräjillä syyskuussa 1674 esitti myötäpuoltensa (vaimo Anna Filipintytär Tukholmasta ja Sorkan Tuomas Tuomaanpoika) kanssa vaatimuksen Sorkan Antikkalaa koskevan perinnönjaon toimeenpanoa. Määräys tähän annettiin Reko Tuomaanpoika Antikkalaa vastaan. - Antin poika Mikko jatkoi Äyhön ratsutilallisena ja toimi mm. Lapin hallintopitäjän nimismiehenä. - Lapin käräjillä heinäkuussa 1677 esitettiin 9.8.1767 Rauman kaupungin ja Antin välillä tehty eräitä tiluksia koskeva sovintokirja. - Lapin käräjillä tammikuussa 1688 pappilan ja von Jordanien välisessä riidassa Akon saaresta sairaalloisen Antin todistus esitettiin poika Mikon välityksellä. - Perunkirjoitus (kummankin puolison jälkeen) Raumalla 6.7.1710 (perilliset Mikko, Antti, Marketta ja Kaisa (mies Markku Niilonpoika Knuuttila Euran Köylypolvelta). Perinnönjaossa (kummankin puolison jälkeen) 1710 lapset Mikko, Antti, Marketta (mies ratsutilallisen poika Erkki Heikinpoika Kerttula Lappi Tl:n Alakierestä) ja Kaarina.


PVri

[virpinissila]

Minua kiinnostaa tässä sukuryppäässä yhteydet Antikkalan, Äyhön ja Köylypolven Knuutilan välillä. En laita kaikkia lähteitä, kun osa on jo aikaisemmin olleet esillä joissakin ketjuissa.

En ole pystynyt sukuyhteyksiä oikein ratkomaan. Tiedetään että Antikkalan Thomas Johaninpojan ja Walborg Staffanintyttären tytär Brita Thomaksentytär https://digihakemisto.net/item/671399018/5781399574/861 oli Äyhön Anders Andersinpojan vaimo ja siis Seikkulan Anders Andersinpojan äiti. Äyhön pariskunnan tytär Karin Andrsintytär oli Köylypolven Knuutilan Markus Nilsinpojan vaimo.

Tiedetään, että Brita Thomaksentyttären veli Antikkalan Grels Thomaksenpoika oli naimisissa Köylypolven kylästä tulleen Karin Nilsintyttären kanssa. Karin kertoi vanhempiensa tulleen Sääksmäen Ritvalasta Köylypolvelle hänen ollessaan pieni tyttö. Identifioimatta Köylypolven kylästä. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1666-1677_ap_eura1-1a/29.htm

[Antikkalan] Grels Thomaksenpojan ja Köylypolven Michel Markuksenpoika [Knuutila, edellä mainitun Markus Nilsinpojan isoisä] ja Kiukaisten Johan Simoninpojan [Anttila] välillä selvitellään äidin veljen Jöran Markuksenpojan jättämää perintöä. Michel Markuksenpojan äidiksi tiedetään Agnes Markuksentytär [Priia] Kokemäeltä https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=38646 (24.7.2018) Olen aikaisemmin ymmärtänyt, että kyse oli kahden viimeksi mainitun äidin veljestä. Miten tuomiokirjaa pitäisi tulkita? https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1666-1677_ap_eura1-1a/32.htm

Virpi Nissilä

[PVri]

Kiitokset Genin ylläpitäjälle nopeasta päivityksestä!

PVri

[virpinissila]

Sain Ulla Koskiselta tulkintaa kyselemääni vuoden 1666 käräjäpöytäkirjaan. Jotakuinkin näin, jos sain oikein ylös.

Grels Thomaksenpoika Sorkasta esitti oikeudelle Köylypolven Michel Markuksenpojan ja Kiukaisten Johan Simoninpojan sovintokirjeen koskien sitä perintöä, joka lankesi heidän enolleen edesmenneelle Jöran Markuksenpojalle, perintö on kokonaan maksettu. Grels pyysi kihlakunnan oikeuden vahvistusta sille, että perintö on maksettu. Oikeus hyväksyi tämän.

Viittaako tämä siihen, että Jöran Markuksenpojan äiti voisi olla kotoisin Antikkalasta? Kyse oli perinnöstä, joka oli langennut Jöran Markuksenpojalle. Antikkalan Grels ilmeisesti oli sukua, kun vahvistutti maksun.

Virpi Nissilä

[PVri]

Noin olen minäkin tuon pöytäkirjan sukulaissuhteet lukenut. Ja vahvasti tuo enon perintö viittaa Antikkalan suuntaan. Ilman uusia lähdelöytöjä tähän tuskin kuitenkaan saadaan varmuutta. Henkikirjojen ym. tiedot kapenevat juuri ratkaisevassa vaiheessa taaksepäin mentäesssä.

(Minusta on muuten yhtä oikein käyttää vanhoista suomenkielisen talonpoikaisväestön etunimistä joko suomen- tai ruotsinkielisiä muotoja. Itse käytän suomenkielisiä, paitsi jos henkilöllä on ruotsinkielinen suku- tai sotilasnimi. Lappi Tl:n kohdalla tähän on erityinen syy, koska kaikki kirkonkirjat 1600-1700-luvuilta ja 1800-luvun alusta ovat tuhoutuneet. Ei siten voida tietää kastekirjaan merkittyä nimeä, jos henkilö muualla on vaihtelevasti esimerkiksi Elisabet, Lisbeta, Lisa tai Liskin, tai Kirstin tai Christina, tai Pehr tai Petter. Sama koskee muuten tilannetta, jossa pappi on käyttänyt kastekirjassa latinaa: Yrjö tuskin kutsui itseään Georgiukseksi. Ja toinen seikka: Erityisesti Lappi Tl:ssä on luontevaa käyttää talollisten kohdalla talonnimeä sukunimen tapaan, koska tämä tapa näyttää olleen siellä melko yleinen jo varhain, esim. käräjäpöytäkirjoissa. Olin joskus vuosia sitten jo luopua toivosta löytää 1700-luvun esi-isäni Kivikylän Huilun isännän Mikon patronyymiä, kun hän oli aina ja kaikkialla nimeltään Michel Huilu. No, isännimikin sitten jostain lopulta löytyi.)

PVri

[virpinissila]

Jöran Markuksenpoikakin löytyi eilen. Aloitan Kokemäen Pirilän Priiasta uuden ketjun, se kun on 1600-luvun osalta heikohkosti tunnettu ja on sivuun Seikkulasta. Josko täydentyisi. Ainakin Timo Haapio on sitä tutkinut. Esim. Kokemäen Haistilan Härkälän Karin Bengtintytär on tuomiokirjoissa minusta sanottu Anders Thomaksenpojan äidin äidiksi, mutta myös isän äidiksi, jota hän lienee ollutkin. Ja Priian Bengt Påvelinpojalla taisi olla kaksi Karin-tytärtä.

Nimikäyttännöistä. Ulla Koskisen kanssa vaihdoimme nimimuotoa joskus 2010 tienoilla. En muista, miksi. Minä sekoilin nimien kanssa. Esim. 2010 Orpanassa olleessa Eurajoen Eskolaa ja Piriä koskevassa artikkelissa on tauluissa molempia muotoja. Ulla Koskinen juuri hiljan totesi, että vaihdetaan nimet jatkossa takaisin suomenkielisiksi. Tosin nyt on tekeillä artikkeli Kokemäeltä ja siinä vielä nimet ruotsinkielisinä. Sivuja on jo kolmekymmentä ja on vielä pahasti kesken, joten ei ilmeisesti siihen enää vaihdeta. Missä sitten julkaistaan, kun on todella pitkä, on eri juttu. Ei ole mietitty, voisiko tehdä useamman artikkelin… Itse en nyt uskalla nimimuotoa vaihtaa, kun varmaan sekoilen taas.

Virpi Nissilä

[kettu]

Tätäpä suurella mielenkiinnolla odotamme. :)

[PVri]

Korjaan vielä aloitusviestini alussa olevan kirjoitusvirheen. Seikkula oli tietenkin Kullanperässä, kuten tekstistä muutoin käy ilmi, ei Alakieressä. Alakieressä oli Antin puolison kotitalo Kerttula.

PVri