Mitä tarkoittaa titteli M.kyl ja irtolaisuus?

[Linnanen]

Isän isän isäni Otto Wille Karolinanpoika Linnasen vaiheita seuratessani törmäsin titteliin M.kyl https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40034&pnum=130
Mitä tuo titteli tarkoittaa? Liittyykö titteli siihen, että perhe löytyy myös saman rippikirjan irtolais-sivuilta.
Kiinnostaa myös syyt, mitkä on johtanu irtolaisuuteen? Kun tätä perhettä seuraa, huomaa, että he ovat välillä asuneet kiinteästi jossain ja olleet aikoja irtolaisena
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40034&pnum=242
Mistä arkistosta voisin löytää tarkempia tietoja irtolaisuudesta?

[Olarra]

Taitaa olla vain jäänyt t:n viiva pois (vrt. esim. saman kirjan sivu 122). Mktpl tarkoittaa mäkitupalaista. Oma tupa, mutta vuokramaalla.

Irtolaiseksi saattoi joutua esim. työtä vailla ollessaan ja liikkuessaan työtä etsimässä. Termi ei välttämättä liiku ihmisen muihin elintapoihin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Irtolaisuus

[Juha]

Mistä arkistosta voisin löytää tarkempia tietoja irtolaisuudesta?


ei niistä sen kummempia erillisiä arkistoja ole



Juha

[Jouni Kaleva]

Irtolaiseksi saattoi joutua esim. työtä vailla ollessaan ja liikkuessaan työtä etsimässä. Termi ei välttämättä liiku ihmisen muihin elintapoihin.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Irtolaisuus

Tämä termi oli vissiin aiemmin ruotsiksi "löst folk" tai pelkästään "lösa".
Merkityksenä tuo yllä oleva. Menee varmaan usein limittäin termin "inhyses" eli loinen kanssa. Tämä on henkilö joka asuu vailla omaa asuntoa toisen taloudessa jonkinlaisella sopimuksella. (loinen = luona oleva)

[Julle]

< Tämä termi oli vissiin aiemmin ruotsiksi "löst folk" tai pelkästään "lösa".
Merkityksenä tuo yllä oleva. Menee varmaan usein limittäin termin "inhyses" eli loinen kanssa. Tämä on henkilö joka asuu vailla omaa asuntoa toisen taloudessa jonkinlaisella sopimuksella. (loinen = luona oleva) >

Savolaisilla on suomenkielisissä rippikirjoissa lueteltu "löysät" viimeisinä kylän lopussa. Käsittääkseni juuri itsellisiä, mutta ei ruotu- tai vaivaisköyhiä.

[AnnaS]

Kiinnostaa myös syyt, mitkä on johtanu irtolaisuuteen? Kun tätä perhettä seuraa, huomaa, että he ovat välillä asuneet kiinteästi jossain ja olleet aikoja irtolaisena
Irtolaiseksi saattoi joutua esim. työtä vailla ollessaan ja liikkuessaan työtä etsimässä. Termi ei välttämättä liiku ihmisen muihin elintapoihin.
Syitä on monia. Oma sukulaiseni merkittiin 1910 kieppeillä vanhan palveluspaikan alle irtolaiseksi sinä aikana, kun hän oli meijeriharjoittelussa ja meijerikoulussa muilla paikkakunnilla. Sitten hän siirsi kirjansa äitinsä luokse, jossa hän oli 4 vuotta tytär-merkinnällä, vaikka ei oleskellut lähimaillakaan.

Tämä liittyy noiden aikojen käytäntöön, että muuttokirjaa ei saanut tilapäiseksi katsottuihin siirtymiin. Joka ikinen piianpaikan vaihto kyllä merkittiin kirjoihin, mutta esim. opiskelumuuttoja ei. Ja jostain syystä monilla nuo ensimmäiset opiskelun jälkeiset työnperässä muutotkin ovat jääneet kirjaamatta.
Muuton esteenä saattoi olla myös esim. huonokuntoisuus tai suuri lapsiluku. Uusi paikkakunta ei halunnut ottaa vastatakseen näiden elatusta.

[Jouni Kaleva]

Savolaisilla on suomenkielisissä rippikirjoissa lueteltu "löysät" viimeisinä kylän lopussa. Käsittääkseni juuri itsellisiä, mutta ei ruotu- tai vaivaisköyhiä.

Ja henkikirjoissa (ainakin Savossa) esiintyy kylänloppulaisia!

[Julle]

<
Kiinnostaa myös syyt, mitkä on johtanu irtolaisuuteen? Kun tätä perhettä seuraa, huomaa, että he ovat välillä asuneet kiinteästi jossain ja olleet aikoja irtolaisena
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=40034&pnum=242
Mistä arkistosta voisin löytää tarkempia tietoja irtolaisuudesta? >

Kävisikö tämä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/irtolaisuus

Lukemisiin