PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lapväärtti Clemets, Clemes, Klemets, Klemes


HaajaPai
05.07.24, 08:32
Olen huomannut, että kaikkia on käytetty kyseisen talon nimenä. Mikä on oikein vai ovatko kaikki oikein? Vanhemmissa on etupäässä C alkukirjaimena ja uusimmissa K.
Alla vain muutama esimerkki.

Lappfjärd församlings arkiv - Kommunionbok 1750-1770, jakso 79, sivu 80: DAGSMARK By Clemets; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825708765&aineistoId=1280787877

Lappfjärd församlings arkiv - Kommunionbok 1750-1770, jakso 196, sivu 93: Dagsmarck By, Clemets, Finne <Matz Anderss, h Walborg Anddr, mågen Gabr. Gabr.son, h Anna Matzdr, son Hind. Matzs; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825708474&aineistoId=1280787877

Lappfjärd församlings arkiv - Kommunionbok 1750-1770, jakso 255, sivu 51: Dagsmarck: Storkull, Clemes; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825708429&aineistoId=1280787877

Lappfjärd församlings arkiv - Kommunionbok, II 1860-1866, jakso 228, sivu 634: Dagsmark No 1 Klemets; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825934880&aineistoId=1281267714

Terveisin Päivi

raimoensio
05.07.24, 12:37
Usein sellainen, mikä ennen kirjoitettiin C:llä, niin kirjoitetaan nyt K:lla.

1900-luvun alkupuolen henkikirjassa

https://digihakemisto.net/item/1761831131/5272885885/165

se on Klemets, niin kuin nykyäänkin.

Clemes ja KLemes ovat kirjureiden omia tulkintoja.

HaajaPai
09.07.24, 07:49
Kiitos vastauksesta :)

Päivi

Julle
09.07.24, 21:59
< Usein sellainen, mikä ennen kirjoitettiin C:llä, niin kirjoitetaan nyt K:lla.

1900-luvun alkupuolen henkikirjassa

https://digihakemisto.net/item/1761831131/5272885885/165

se on Klemets, niin kuin nykyäänkin.

Clemes ja KLemes ovat kirjureiden omia tulkintoja. >

Näinhän se kieli kehittyy ja seuraavaksi lienee paikan nimi Lemetti. Grammoista tulee rammoja, prosenteista rosentteja, kruunuista ruunuja, kuten savolaiset jo arkikielessä puhuvat.