Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Turkin sota 1876
Isäni isoisä Henrik Matinpoika Jalo, ent. Jackola, taisteli "Turkin sodassa" 1876. Mistä voisin etsiä tietoja Hänen sotaretkestään? Miten kaikki siihen aikaan on tapahtunut?
A.Salminen
28.10.08, 20:44
Turkki ja Venäjä olivat sodassa ja Suomi kuului Venäjään,joten ilmeisesti sukulaisesi oli pakotettu lähtemään taisteluun.
Saat tietoa sodasta ainakin Venäjältä,eri juttu onkin sitten mistä arkistosta.
Netissä on aika paljon tietoa Venäjän-Turkin sodasta ja Suomen Kaartin osallistumisesta siihen. Upseeristoa löytyy nimilläkin, mutta rivimiehiä ei. Voi kai heitäkin jostain löytyä - tämä kiinnostaisi minuakin, mutten en osaa etsiä.
Veikkaanpa, että aika monen forumilaisen esi-isä taisteli Balkanilla.
PH
Sota käytiin kylläkin 1877-78. >Oletan, että esi-isäsi oli Suomen kaartissa eli Suomen henkikaartin 3. tarkk'ampuja--pataljoonassa, joskin suomalaisia palveli myös muissa venäläisissä joukko-osastoissa ja yksiköissä. Sotilaista löytyy tietoja mm. kaartinseurakunnan rippikirjoista, katselmuksista jne. Lisäksi Osa sotilaista olivat nk. reservikomppaniassa, joka kylläkin seurasi pataljoonaa koko reitin, mutta liittyi pataljoonaan vasta kun rauha oli jo ovella, joten se ei osallistunut varsinaisiin taisteluihin. Eräs esi-isistäni tarkk'ampuja Henrik Skytt oli mukana juuri tämän reserviosaston mukana, sai retkellä keuhkotausin ja jäi sitten eläkkeelle (fullt pensionerade) vain vuoden palveluksen jälkeen...
Tässä jotain kirjallisuutta:
Vääperöli Lemminkäisen päiväkirja (oikeasti vääpeli Janne Jernvall, henkikomppaniasta, sodan aikaan kapteeni Bremerin kolmannessa komppaniassa
http://www.lonnrot.net/kirjat/vlempvk.zip
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789515015341&gclid=CM2lsYjuy5YCFQaT1Qod_iOtxg
asalovaara
29.10.08, 18:40
Myös seuraavista kirjoista löytyy tietoa:
Kylävaara, Keijo: Balkanin santaa. Hämeenlinna 1978.
Leino-Kaukiainen, Pirkko: Tuntematon sotilas Turkin sodassa: sotamies S.A.Wallinin elämänvaiheet. Helsinki 2005.
´Paulus Nygré´in päiväkirja Turkin sotareissusta 1877. Suomen sukututkimusseura.
Isoäitini isä oli pitänyt retkestään päiväkirjaa. Valitettavasti vain osa siitä on säilynyt lukukelpoisena näihin päiviin. Se ainakin selvisi, etteivät miehet lähtiessään tienneet kuinka hirveälle matkalle lähtivät.
Anne Salovaara
Ehkä paras suppea yleisesitys on kuitenkin Tapio Hiisivirran Tuhannenpa verran poikia läks.
Tämä kaartin pataljoonan retki sitten poiki oletettavasti kaikille tutun laulun : oi kallis kotimaa...
Sota käytiin kylläkin 1877-78. >Oletan, että esi-isäsi oli Suomen kaartissa eli Suomen henkikaartin 3. tarkk'ampuja--pataljoonassa, joskin suomalaisia palveli myös muissa venäläisissä joukko-osastoissa ja yksiköissä. Sotilaista löytyy tietoja mm. kaartinseurakunnan rippikirjoista, katselmuksista jne. Lisäksi Osa sotilaista olivat nk. reservikomppaniassa, joka kylläkin seurasi pataljoonaa koko reitin, mutta liittyi pataljoonaan vasta kun rauha oli jo ovella, joten se ei osallistunut varsinaisiin taisteluihin. Eräs esi-isistäni tarkk'ampuja Henrik Skytt oli mukana juuri tämän reserviosaston mukana, sai retkellä keuhkotausin ja jäi sitten eläkkeelle (fullt pensionerade) vain vuoden palveluksen jälkeen...
Tässä jotain kirjallisuutta:
Vääperöli Lemminkäisen päiväkirja (oikeasti vääpeli Janne Jernvall, henkikomppaniasta, sodan aikaan kapteeni Bremerin kolmannessa komppaniassa
http://www.lonnrot.net/kirjat/vlempvk.zip
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789515015341&gclid=CM2lsYjuy5YCFQaT1Qod_iOtxg
Kiitoksia osallistumisesta. On mielenkiintoisia apuja tiedon saamiseksi. Olisiko Janne Järnval olla myöskin Kymistä kotoisin, niinkuin esi-isäni. Ainakin samannimisiä on Kotkassa vieläkin.
Myös seuraavista kirjoista löytyy tietoa:
Kylävaara, Keijo: Balkanin santaa. Hämeenlinna 1978.
Leino-Kaukiainen, Pirkko: Tuntematon sotilas Turkin sodassa: sotamies S.A.Wallinin elämänvaiheet. Helsinki 2005.
´Paulus Nygré´in päiväkirja Turkin sotareissusta 1877. Suomen sukututkimusseura.
Isoäitini isä oli pitänyt retkestään päiväkirjaa. Valitettavasti vain osa siitä on säilynyt lukukelpoisena näihin päiviin. Se ainakin selvisi, etteivät miehet lähtiessään tienneet kuinka hirveälle matkalle lähtivät.
Anne Salovaara
Kiitoksia! Aloittelijalle kaikki mahdollinen apu on tarpeen. PJ
Kiitoksia osallistumisesta. On mielenkiintoisia apuja tiedon saamiseksi. Olisiko Janne Järnval olla myöskin Kymistä kotoisin, niinkuin esi-isäni. Ainakin samannimisiä on Kotkassa vieläkin.
Oli muistaakseni Sääksmäeltä kotoisin, avioton lapsi. Sukunimi tuli kaartin myötä...
Hei!
Minun isoäitini isä jätti Vaasassa koulun kesken ja lähti myös Turkin sotaan. Houkuttimena oli kai pestiraha. Oli silloin paha lama.
Helsingistä sota-arkistosta löytyy ns. Munstraus-rullat, joista löytyy
tietoja jokaisesta mukana olleesta. Niistä löytyy pituus, kotipaikka, palvelukseen astumispäivä ja ylennykset.
Laulussa lauletaan, että lähtivät Helsingin satamasta, mutta sotilaat menivät junalla Venäjän läpi. Paluuta juhlittiin, mutta takaisin tuli rääsyläisjoukko, jonka univormut mm. poltettiin.
Sotamuseossa ei ole yhtään asepukua edes tallella.
Bulgariassa muistetaan lämmöllä suomalaisia, jotka taistelivat heidän
itsenäisyytensä puolesta.
Eurooppa pelastui silloin muslimeilta.
Sodasta löytyy myös kirja "Upseerin muistelmia".
Tässä todella harvinaisia kuvia isoäidin isästäni sotaretken aikana.
Jokeri
Eikös Turkin sotaan lähetetty värvättyä väkeä? Ei siis velvollisia. Hakrin Iirokin muistaakseni pestautui mutta ei sitten kelvannutkaan kun peukalo lensi huut helkkariin.
Kiitoksia Jokerille!
Oli todella mielenkiintoista ja tärkeää asiaa ja se tuntuu vain lisäävän mielenkiintoani kyseiseen sotaan ja esi-isäni osallistumiseen siihen. Olen itse aikanani RUK:n käynyt, joten jotain tiedän sotilasoloista Suomessa, jolloin oli sodan käyneet kouluttajat ja tinkimätön kuri. Tahtoisin mielelläni ottaa kuvat paperille näyttääkseni niitä sukulaisilleni, koska Henricistä ei ole valokuvia ollenkaan. Näkyisi millainen hänen vaatetuksensa on ollut, kerrotaan hänen olleen isokokoinen mies. Harkitsen Sota-arkistoon menoa.
Voinko kopioida kuvat vastauksestasi?
Terv. Patu
Kaartin kasarmin pihalla on sodassa kaatuneiden muistopatsas. Isoisosetäni kaatui siellä 24.10.1877 Gornyj Dubnjakin (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gornyj_Dubnjak&action=edit&redlink=1)taistelussa ja hänen nimensä on patsaassa, mutta väärin kirjoitettuna. Patsaassa on Sillman, vaikka tulisi olla Sihlman. Kaikkialla muualla se on oikein, vain kiveen se on hakkattu väärin.
Hei!
Vielä muutama sana Turkin sodasta.
Sota oli kai ensimmäinen johon Suomen kaarti pääsi osallistumaan. Muutaman kerran 1800-luvulla yritettiin menna Venäjän mukana sotimaan, mutta retket päättyivät tauteihin kesken menomatkan.
Osallistuneet olivat värväytyneet ja palvelivat uskollisesti Venäjää. Monesti huusivat hurraata tsaarille. Uskollisuudesta tsaari nosti suomalaiset erikoisasemaan.
Laulussa lauletaan, että "kärsittiin vilua ja nälkää Balkanin vuorillla". Asia oli
juuri niin, kun suomalaisilla oli täysin sopimattomat kesävaatteet retkeä varten.
Sota-arkistossa on aika paljon materiaalia sotaretkestä. Parhaiten on kirjattu mukana olleen soittokunnan tiedot.
Matka oli myös historiallinen. Punainen Risti koulutti mukaan myös sairaanhoitajia. Heillä oli oma vaunu mukana.
Sotamuseossa on jonkin verran valokuvia Turkin retkestä. Suurin osa on
kuitenkin joukkokuvia, joista on vaikea tunnistaa juuri ketään. Vähemmän
on kuvia, joista selviää henkilöllisyys. Kuvani on otettu Pietarissa matkalla
sotaretkelle. Yksi kuva oli kääritty sanomalehteen ja jäljet lehdestä on vielä jäljellä. Valokuvat siihen aikaan olivat harvinaisuuksia.
Kuvat on sitä varten julkaistu, jos joku haluaa ne tulostaa. Isoätini isä
oli aliupseerina 4. komppaniassa ja hänellä on rinnassa mitali Tonavan ylittämisestä ja sodan muistomitalli.
Sofiassa on muistomerkki suomalaisten osallistumisesta Turkin sotaa.
Jos joku käy Sofiassa, niin käykää katsomassa sitä.
Viime kesänä löysin Jaalasta vanhan Turkin sodan veteraanin haudan.
Kun käytte Jaalassa, niin viekää kukkakimppu vielä tälle harvinaiselle
tähän päivään säilyneelle haudalle.
terv. Jokeri
Syyskuussa tuli yleisradion kanavalta (Ylen ykkönen) Turkin sodan veteraanien haastattelu, joka oli tehty ehkä 1938.
Vaimoni äiti kertoo lapsuudestaan muistoja siitä, kuinka Turkin sodan veteraani kuljeskeli kylän raitilla iso keppi kädessään ja pikkulapsia pelotti tämä mieleltään hieman järkkynyt mies ja hänen hurjat puheet.
Syyskuussa tuli yleisradion kanavalta (Ylen ykkönen) Turkin sodan veteraanien haastattelu, joka oli tehty ehkä 1938.
Ilmeisesti ohjelma johon viittaat on vielä muutaman päivän kuultavissa Ylen Areenassa http://areena.yle.fi/toista?id=1491902 . Reippaalla selauksella sen löytää myös sivun http://www.yleradio1.fi/kuuntele (http://www.yleradio1.fi/kuuntele) kautta ja voi tallentaa mp3-tiedostona myöhempäänkin käyttöön.
http://www.yle.fi/radiosoitin/mp3.php?url=http%3A%2F%2Fwww.yleradio1.fi%2Fmp3%2F audio%2F1221047892-18470.mp3
Hei!
Ihan vielä vähän Turkin sodasta.
Pitäisi aina tuntea ajan olosuhteita, kun arvioidaan toisten toimintaa.
Venäjä miehitti Suomen. Miehitys oli siinä suhteessa ihmeellinen, että melkein kaikki yhteiskuntarakenteet säilyivät ennallaan eli ruotsalainen
yläluokka säilytti asemansa ja kielensä. Suomi kuitenkin nousi kansakuntana kansakuntien joukkoon. Suomalaisten asema ei paljon muuttunut. Ei ollut suomalaisia oppikouluja eikä paljon kirjallisuutta suomen
kielellä. Venäläinen sensori ja kirkko pitivät huolta, ettei suomen kielellä ollut muuta kuin uskonnollisia-, koulu- ja maatalousoppaita. Meni varmaan
50-vuotta, ennen kuin suomen kielen asema alkoi parantua.
Suomalaiset vapaaehtoisten Turkin sotaan mukaan menemiselle oli ilmeisesti motiivina raha ja monella kristinuskon puolesta taisteleminen.
Suomalaiset eivät nousseet kuin korkeintaan aliupseereiksi. Suurin osa värväytyneistä oli maataloudesta tulleista. Minun isoäitini isä lähti
Vaasan ruotsinkielisestä lyseosta muiden koulupoikien kanssa sotaretkelle.
Vaasan Maakuntamuseosta löytyi heidän koulutodistuksensa.
Pohjalaisille pojille ei oikein maittanut koulunkäynti ruotsinkielisessä lyseossa. Suomenkielisiä oppikouluja ei silloin vielä ollut.
Kauhutarinoita varmaan kerrottiin. Olihan sota julmaa monelle tottumattomalle. Ihminen raaistuu sodassa. Venäjän armeijassa huolto ei toiminut. Sotilaat joutuivat usein itse hankkimaan muonansa. Siis nähtiin nälkää.
Suomalaiset ovat aina opetettu kunnioittamaan esivaltaa. Siksi suomalaiset olivat uskollisia suurruhtinaalleen. Tsaari ylensi Suomen kaartin 1. komppanian "Hänen majesteettinsa komppaniaksi" kiitokseksi uskollisuudesta.
Tässä on mukana pari esimerkkiä Sota-arkiston papereista. Pituusmitat ovat merkittynä Venäjän vallan aikaisilla pituusmitoilla.
Jokaisella tarkk`ampujalla oli oma numeronsa. Yksi poistui toinen tuli tilalle.
Muistaakseni Sota-arkistossa on myös yksi käsinkirjoitettu päiväkirja. En tiedä onko sitä julkaistu koskaan.
Suomen Kaarti lopetettiin muistaakseni siinä muodossa 1880 ja tuli asevelvollisuusarmeija tilalle, kunnes sekin lopetettiin. Ei meillä ollut
paljoa sotilaskoulutuksen saaneita 1918, kun niitä olisi tarvittu.
Turkin sota on aina kiehtonut suomalaisia. On se ainutlaatuinen meidän historiassa. Jokaisen historiasta kiinnostuneet kannattaa tutustua aiheeseen vähän syvemmin. Se on antoisaa.
terv. Jokeri
Tuossa edellä on kyllä niin paljon virheitä, että joitain täytyy korjata. Ensinnäkin eikö juuri Venäjän vallan alaisuudessa Suomen kieli noussut uuteen asemaan? Toiseksi Suomen asema muuttui huomattavasti autonomian aikana, etenkin taloudelliselta osalta. Tuon kaartin huollon toimimattomuus on sitten toinen asia, kirjoitin joskus siitä oman seminaarityöni, ja näin jälkeenpäin on todettava, että pataljoonalle annettiin rahaa, jolla sen tuli hankkia oma ruokansa. Divisioonan ei ollut tarkoituskaan ruokkia pataljoonaa paitsi silloin kun se oli divisioonan yhteydessä ja sillloin huolto toimi hyvin...
Suomalaiset eivät nousseet kuin korkeintaan aliupseereiksi on myös potaskaa. Kerro, miten esim eversti Ramsay ei olisi suomalainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Edvard_Ramsay
tai kuka tahansa pataljoonan upseereista...
Hei!
Ei ole tarkoitus alkaa kinata.
Kirjoitin, että meni 50 vuotta ennen kuin suomen kielen asema alkoi vahvistua.
Koska kirjoitettiin esim. ensimmäinen suomenkielinen näytelmä? Koska perustettiin ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu? Koska sai yliopistoissa
väitellä suomen kielellä?
Kirjoitin myös, että Suomi nostettiin kansakuntien joukkoon. Suomen teollisuus alkoi kukoistaa. Suomesta sai myydä tullivapaasti esim. Pietariin, mutta tullimuuri suojasi Suomeen tuontia. Suomen teollisuuden asema oli
erikoissuojattu. Moni rikastui kaupalla Venäjän armeijan kanssa.
Moni vastusti aikanaan sitten Suomen irtaantumista Venäjästä.
Turkin sotaa koskevien kirjojen mukaan huolto ei toiminut. Huolto tuli pahasti perässä. Nähtiin nälkään. Jouduttiin hankkimaan ja tekemään itse
ruokaa. Jouduttiin turvautumaan jopa ruoan pakko-ottoon. Matka Venäjän
halki kesti kuukauden, joten ruokahuolto oli koko ajan ongelmana.
Tarkoitin tietenkin suomalaisilla alkuperäisiä suomalaisia, joiden äidinkieli
oli suomi. Tietenkin ruotsinkielistä upseeristoa voidaan pitää myös suomalaisina. Asia on juuri niin kuin siihen suhtautuu.
Meillä oli Venäjän yhteydessä hyviä aikoja kuten myös erittäin huonoja aikoja.
Ei ole tarkoitus synnyttää kieliriitaa. Asia tuntuu olevan arka.
Ei asiasta enempää.
terv. Jokeri
Ei eri näkökulmien esittäminen ole kinastelua. Ei aihe ole mitenkäään arka (ainakaan minulle). On vain yksioikoista väittää, ettei ruotsinkieliset suomalaiset ole suomalaisia. Sen lisäksi, luuletko, että ruotsalaiset olisivat halunneet heikentää oman kielensä asemaa ja vastaavasti vahvistaa suomen kielen asemaa. Tämän tekivät juuri venäläiset, joskin omaa agendaansa edistääkseen.
Huollossa oli ongelmia, totta, mutta ne johtuivat siitä, että ratkaisu oli sille ajalle tyypillinen: ostakaa ruokanne. Tarkoitus ei siis ollut huoltaa suoraan pataljoonaa, joten ylemmän tahon näkökulmasta ei ollut mitään epäonnistumista. Ainoa sellaiseksi luettava oli talvivaatteiden saatavuus vasta San Stefanossa.
Pitäisi aina tuntea ajan olosuhteita, kun arvioidaan toisten toimintaa. Venäjä miehitti Suomen. Miehitys oli siinä suhteessa ihmeellinen, että melkein kaikki yhteiskuntarakenteet säilyivät ennallaan eli ruotsalainen yläluokka säilytti asemansa ja kielensä. Suomi kuitenkin nousi kansakuntana kansakuntien joukkoon. Suomalaisten asema ei paljon muuttunut. Ei ollut suomalaisia oppikouluja eikä paljon kirjallisuutta suomen kielellä. Venäläinen sensori ja kirkko pitivät huolta, ettei suomen kielellä ollut muuta kuin uskonnollisia-, koulu- ja maatalousoppaita. Meni varmaan 50-vuotta, ennen kuin suomen kielen asema alkoi parantua.
Yleiskuva on aika lailla noin. Ajan oloihin lisäisin vielä, että Nikolai I:n valtaannousun yhteydessä tapahtunut valistuneiden aatelisupseereiden vallankaappausyritys 1825 teki Nikolaista hallitsijana yhteiskunnallistan uudistusten vastustajan, talous sai hieman enemmän vapautta. Erityisesti kansaa pelättiin ja Suomessahan suurin osa tavallisesta kansasta oli kieleltään suomenkielistä. Yläluokka oli kieleltään ruotsinkielistä, mutta ei pelkästään Ruotsista lähtöisin ja siis ruotsalaista (osin kotimaista, saksalaista, puolalaista, skottilaista jne.). Niinpä kansaa kurissa pitävä linja kohdistui suomenkieleen. Sensuuriasetus oli aika lyhytkestoinen ja esim. sanomalehdistö jo 1840-luvulla julkaisi suomeksi aika paljon. Hallitsijanvaihdos Nikolaista Aleksanteri toiseksi sitten vasta päästi uudistukset tapahtumaan kansakoulua ja suomenkielistä oppikoulua myöten 1850-luvulla. Kun sitten lueskelee vaikkapa Hämeenlinnan lyseon matrikkelia 1800-luvun lopulta, havaitsee koulutettujen suomenkielisten päässeen hyvinkin korkealle Venäjän armeijassa - kyse ei siis ollutkaan kielelliseen alkuperään liittyvästä syrjinnästä.
Puheenollen lehdistöstä, niin helpoin tapa seurata tapahtumia ja niistä uutisiointia Balkania koskien on tietysti sanomalehtiarkisto, josta esim. hakusanalla Plewna löytyy yhtä ja toista päivä päivältä edeten. Valitsin Plewnan, koska se on myös erään kuhmalahtelaisen talon nimi ja liittyy sukuuni. Saanut kuulemma nimensä täälläkin käsiteltyjen tapausten johdosta - Markku ehkä tietääkin tarkemmin miten ja koska?
t. Olavi A.
Vielä sen verran Turkin sodasta. Kaikki autonomian aikana Suomessa
palvelleet sotilaat ovat tallennettu ja niitä voi käydä katsomassa seuraavassa linkissä. Sieltä löytyy myös "Kutsuntaluettelot", joista käy selville vähän enemmän. Tarkempi tutkiminen vaatii kuitenkin käyntiä
Sota-arkistossa.
http://genealogia.fi/katselmus/
Hyvää loppuvuotta ja Uutta Vuotta toivoo Jokeri
Vielä sen verran Turkin sodasta. Kaikki autonomian aikana Suomessa
palvelleet sotilaat ovat tallennettu ja niitä voi käydä katsomassa seuraavassa linkissä. Sieltä löytyy myös "Kutsuntaluettelot", joista käy selville vähän enemmän. Tarkempi tutkiminen vaatii kuitenkin käyntiä
Sota-arkistossa.
http://genealogia.fi/katselmus/
Kyseiseltä sivulta löytyy se, mitä sinne on tallennettu. Ei kaikkia autonomian ajan sotilaita. Ainakin sivun http://www.genealogia.fi/linktoold/katselmus/xml_slist.php perusteella tallennukset päättyvät 1880-luvun alkuun. Siitä on vielä pari vuosikymmentä "suomalaisten" joukkoyksikköjen lopettamiseen.
Puheenollen lehdistöstä, niin helpoin tapa seurata tapahtumia ja niistä uutisiointia Balkania koskien on tietysti sanomalehtiarkisto, josta esim. hakusanalla Plewna löytyy yhtä ja toista päivä päivältä edeten. Valitsin Plewnan, koska se on myös erään kuhmalahtelaisen talon nimi ja liittyy sukuuni. Saanut kuulemma nimensä täälläkin käsiteltyjen tapausten johdosta - Markku ehkä tietääkin tarkemmin miten ja koska?
t. Olavi A.
Pieni täsmennys: talo oli Sahalahtea aina 1900-luvun alkuun. Rippikirjoissa Tuo Pajulan Lammi sai toisintonimen Plevna rippikirjassa 1880-luvulla (mutta ei vielä rippikirjassa 1870-luvulla), joten voisi kuvitella, että se nimenmuutos ajoittuu samaan aikaan, kuin Plevna-nimen anto yleensäkin Suomessa eli 1877- eteenpäin.
Make
Tuo Pajulan Lammi sai toisintonimen Plevna rippikirjassa 1880-luvulla (mutta ei vielä rippikirjassa 1870-luvulla), joten voisi kuvitella, että se nimenmuutos ajoittuu samaan aikaan, kuin Plevna-nimen anto yleensäkin Suomessa eli 1877- eteenpäin. Make
Kiitos tiedosta, olisiko kyse ollut eräänlaisesta isänmaalisesta innostuksesta, vai jonkun talon väkeen kuuluvan palvelusta Suomen kaartissa. Kiinnostava juttu joka tapauksessa. Sarka-museon sukutilahakemistosta webissä tila löytyykin jo Kuhmalahdelta ja kirjoitusasuna on Pleuvna:
http://sukutilat.sarka.fi/
t. Olavi A.
Lisäkysymys Turkin sodasta.
Äitini kertoi isoisänsä sukunimen olleen aikaisemmin Fredrik Kirkas (s.9.4.1862 Alastaro), jonka joku esi-isä oli saanut palkkioksi Turkin sodasta. 1894 se oli jostain syystä vaihdettu nimeksi Kivikoski.
Luettelosta ei löydy Kirkasta, mutta eikö silloin sotilaiden nimet käännetty ruotsiksi?
t.
Jouko Liljeroos
Lisäkysymys Turkin sodasta.
Äitini kertoi isoisänsä sukunimen olleen aikaisemmin Fredrik Kirkas (s.9.4.1862 Alastaro), jonka joku esi-isä oli saanut palkkioksi Turkin sodasta. 1894 se oli jostain syystä vaihdettu nimeksi Kivikoski.
Luettelosta ei löydy Kirkasta, mutta eikö silloin sotilaiden nimet käännetty ruotsiksi?
t.
Jouko Liljeroos
Sen sijaan, että hyppäät vuodesta 1894 suoraan Turkin sotaan kannattaisi varmaan löytää kyseinen mies 1870-1890-lukujen kirkkokirjanpidosta. Joista voi löytyä vinkkejä sotapalveluksen ajankohtaankin.
Kirkonkirjat kyseisiltä vuosikymmeniltä ovat useimmista seurakunnista käytössä Kansallisarkistossa sekä kyseisen alueen maakunta-arkistossa.
Helsingistä sota-arkistosta löytyy ns. Munstraus-rullat, joista löytyy
tietoja jokaisesta mukana olleesta. Niistä löytyy pituus, kotipaikka, palvelukseen astumispäivä ja ylennykset.
onko näitä digitaalisessa muuodossa?
En voinut muokata ylläolevaan viestiin:
http://www.genealogia.fi/katselmus/ enpä löytänyt etsimääni henkilöä..
Mikko Humaloja,Ahola,Kangas,Kaarlenkaski s.15.6.1842 Haapavesi .. Vanhemmat, puoliso ja lapset tiedossa. mutta hänen sotilashistoria kiinnostasi.
- "Oli vähän aikaa ruotusotamiehenäkin itämaisen sodan aikana" (Sukuselvityksestä)
-"Oli ollut sotilaana venäjän keisarillisessa armeijassa" (lehtileike paikallislehdessä)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/nivala/rippikirja_1876-1885_mko1-11/86.htm (rippikirja)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 12/361.htm (tämä on vähän epäselvä itselle, mitähän tuossa mahtaa lukea?)
http://www.genealogia.fi/katselmus/ En löytänyt tuolta, tai en osannut hakea :)
< Osaisiko joku auttaa? >
Noilla lähtötiedoilla ainoa neuvoni on:
Laita Googleen, Bingiin, AlltheWeb, WolframAlpha tai johonkin hakukoneeseen lainausmerkeissä:
"Turkin sota 1876", niin eiköhän ole mistä valita!
Tutkimisiin
En ole nyt varma huomasitko edellisen sivun viestin tammikuulta:
Mikko Humaloja,Ahola,Kangas,Kaarlenkaski s.15.6.1842 Haapavesi .. Vanhemmat, puoliso ja lapset tiedossa. mutta hänen sotilashistoria kiinnostasi.
- "Oli vähän aikaa ruotusotamiehenäkin itämaisen sodan aikana" (Sukuselvityksestä)
-"Oli ollut sotilaana venäjän keisarillisessa armeijassa" (lehtileike paikallislehdessä)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirj...mko1-11/86.htm (rippikirja)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ ... 12/361.htm (tämä on vähän epäselvä itselle, mitähän tuossa mahtaa lukea?)
http://www.genealogia.fi/katselmus/ En löytänyt tuolta, tai en osannut hakea
Hei
Vanhassa Jokerin viestissä (viestiketjun alkupäässä, oliko 2006) oli hänen sukulaisensa sotilaskuvia, valokuvaamo Schönfeldin ottamia Pietarista. Mieheni äidin jäämistöstä löytyy ihan saman oloinen kuva - mies vaan eri... Tämä henkilö on ihan tuntematon ja olemme usein arvuutelleet kuka sotilas oli, suvussa ei kuulema ollut mitään puhetta asiasta.
Eli oliko kaikilla Turkin sotaan menneillä samanlainen puku? Tai olivatko he samasta joukko-osastosta? Tällä meidän kuvan miehellä on myös miekka vyötäisillä (oliko se upseerin merkkinä??). Tuoli ja pöytä ovat myös kuvaamossa samoja. Kuva löytyi Etelä-Pohjanmaalta, joten Vaasaan ei ollut pitkä matka. Mistähän saisi selville miehen nimen? Tai muita tietoja?
Satu Aittomäki
< En ole nyt varma huomasitko edellisen sivun viestin tammikuulta:
Mikko Humaloja,Ahola,Kangas,Kaarlenkaski s.15.6.1842 Haapavesi .. Vanhemmat, puoliso ja lapset tiedossa. mutta hänen sotilashistoria kiinnostasi. >
Sorry!
Enpä todellakaan, kun päivän viesteihin tulee näin yläreunaan .-)
Hakusanoina: Vuodet 1876 - 1876 ja etunimestä ja sukunimestä eri versioita ehkä kannattaa kokeilla.
Kokeilemisiin
Ilmeisesti Sveaborg liittyy etsimääni henkilöön.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.