Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä valtio sukututkimusohjelmaan?
Joissakin sukututkimusohjelmissa on mahdollisuus viedä syntymä-, kuolin- jne.-tietoon muun ohessa maa-tieto.
Nykyisen Suomen alue on ollut historian saatossa eri valtioiden aluetta. Siis Ruotsi tai Venäjä. Pitäisikö maa-tietoon viedä Ruotsi/Venäjä, jos kyse on 1500-1800-luvuista?
Jos ollaan 1917 jälkeisessä ajassa, jätettäneen maa-tieto tyhjäksi(?).
Miksi laittaa yhtään mitään jos kyseessä on Suomi.
Itse en ole lähtenyt "säätämään". Jos on nykyisen Suomen tai luovutetun alueen alueella syntynyt, niin on syntynyt Suomessa.
Jokainen osaa lukea historiaa sen verran, että tietää virallisten rajojen muutoksista.
On kyllä rajatapauksia (sanan molemmissa merkityksissä), joissa maatietoa mielestäni tarvitaan.
Kun Venäjä valtasi Lappeesta osan, Venäjän hallinto piti1 1721 jälkeen yllä pitäjän nimeä omalla puolellaan. Kylätkin olivat slloisen rajan kahden puolen samannimisiä eräissä tapauksissa.
En osaa antaa ohjetta Tornionlaakson osalta, mutta siellähän oltiin Ruotsia joen molemmilla puolilla ennen isoa vihaa, ja pitäjäjakoon tuli muutoksia rauhan jälkeen.
<Joissakin sukututkimusohjelmissa on mahdollisuus viedä syntymä-, kuolin- jne.-tietoon muun ohessa maa-tieto.
Nykyisen Suomen alue on ollut historian saatossa eri valtioiden aluetta. Siis Ruotsi tai Venäjä. Pitäisikö maa-tietoon viedä Ruotsi/Venäjä, jos kyse on 1500-1800-luvuista?
Jos ollaan 1917 jälkeisessä ajassa, jätettäneen maa-tieto tyhjäksi(?). >
Enpä osaa antaa ohjetta, koska syntymä-, kaste-, avioliitto-, kuolin- ja hautausajat liittyvät seurakuntiin ja asuinpaikat enemmän henki- ja maakirjoihin. Sinänsä paikkakunta ei ole muuttanut sijaintiaan, vaikka olisi nyt vieraan valtion puolella. Itse en ole käyttänyt valtiota kuin ulkomailla syntyneillä ja asuneilla.
Kirjaamisiin vain!
Täsmennän vielä asiaa. Kun avioliitto tapahtui yli valtakunnan rajan, oli siinä yhteydessä tarpeen osoittaa osapuolten kotipaikat, niissä tapauksissa, kun kunnan nimi oli sama molemmilla. On tietenkin helpompiakin keinoja hoitaa se kuin asettaa jokaiselle henkilölle valtiontieto kaikkiin tapahtumiin.
On kyllä rajatapauksia (sanan molemmissa merkityksissä), joissa maatietoa mielestäni tarvitaan.
Kun Venäjä valtasi Lappeesta osan, Venäjän hallinto piti1 1721 jälkeen yllä pitäjän nimeä omalla puolellaan. Kylätkin olivat slloisen rajan kahden puolen samannimisiä eräissä tapauksissa.
En osaa antaa ohjetta Tornionlaakson osalta, mutta siellähän oltiin Ruotsia joen molemmilla puolilla ennen isoa vihaa, ja pitäjäjakoon tuli muutoksia rauhan jälkeen.
Mielenkiintoinen tapaus on myös Siestarjoki, joka siirrettiin autonomisesta Suomesta Pietarin kuvernementtiin 1864 (Aleksandrovka eli Kankaankylä jo 1842), jonka jälkeen Siestarjoella syntyneet suomalaiset kai sitten alkoivat syntyä Venäjällä. En ole asiaa tarkemmin tutkinut, mutta hiskillä Kivennavan seurakunnasta ei systerbäckiläisiä syntyneitä enää 1860-luvulta eteenpäin löydy.
Risto Toivonen
13.05.24, 05:31
Mielenkiintoinen tapaus on myös Siestarjoki, joka siirrettiin autonomisesta Suomesta Pietarin kuvernementtiin 1864 (Aleksandrovka eli Kankaankylä jo 1842), jonka jälkeen Siestarjoella syntyneet suomalaiset kai sitten alkoivat syntyä Venäjällä. En ole asiaa tarkemmin tutkinut, mutta hiskillä Kivennavan seurakunnasta ei systerbäckiläisiä syntyneitä enää 1860-luvulta eteenpäin löydy.
Siestarjoesta käyttää Valkeasaaren pastorit ruotsinkielistä muotoa Systerbäck vaikka kirjanpito on muuten saksaksi ja lopuksi ainakin vuodesta 1892 venäläistä muotoa Sestroretsk (latinalaisin kirjaimin tässä). Kirkonkirjoja pidetään siis Valkeasaaressa vuodesta 1834 (ensimmäinen säilynyt vuosi) alkaen itse asiassa saksaksi, koska Venäjän luterilaisen kirkon konsistorin kieli oli saksa. Vuoteen 1833 asti on kirjat pidetty ilmeisesti ruotsiksi. Alkuperäinen aineisto on kadonnut kommunistien valtaantulon myötä 1922-23. Valkeasaarelainen opettaja Matti Kälviäinen ollessaan pidätettynä 1922 Valkeasaaressa nukkui pääalusenaan Valkeasaaren kirkonkirjat (omien sanojensa mukaan).
Aleksandrovka (Fabrique Aleksandrowka) kulki suomeksi nimellä Myllynkylä. Missä lähteessä on nimi Kankaankylä?
Siestarjoesta käyttää Valkeasaaren pastorit ruotsinkielistä muotoa Systerbäck vaikka kirjanpito on muuten saksaksi ja lopuksi ainakin vuodesta 1892 venäläistä muotoa Sestroretsk (latinalaisin kirjaimin tässä). Kirkonkirjoja pidetään siis Valkeasaaressa vuodesta 1834 (ensimmäinen säilynyt vuosi) alkaen itse asiassa saksaksi, koska Venäjän luterilaisen kirkon konsistorin kieli oli saksa. Vuoteen 1833 asti on kirjat pidetty ilmeisesti ruotsiksi. Alkuperäinen aineisto on kadonnut kommunistien valtaantulon myötä 1922-23. Valkeasaarelainen opettaja Matti Kälviäinen ollessaan pidätettynä 1922 Valkeasaaressa nukkui pääalusenaan Valkeasaaren kirkonkirjat (omien sanojensa mukaan).
Aleksandrovka (Fabrique Aleksandrowka) kulki suomeksi nimellä Myllynkylä. Missä lähteessä on nimi Kankaankylä?
Kuten sanottua, en ole asiaa tutkinut ja tieto Kankaankylästä on peräisin wikepedian artikkelista. Wikiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Ihmettelin myös paikannimeä Aleksandrovskaja ja tulkitsin sen paikaksi Aleksandrovka. Ehkä väärin?
Katso artikkelin luku ”historia”: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Siestarjoki_(kaupunki)
Tässä toisessa artikkelissa on nimi Myllynkylä: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Jatkosodan aikana suomalaiset joukot Kannaksella etenivät Aleksandrovkaan, oliko ratkaisu puhtaasti sotilaallinen, vaiko myös historiallinen?
Kuten sanottua, en ole asiaa tutkinut ja tieto Kankaankylästä on peräisin wikepedian artikkelista. Wikiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Ihmettelin myös paikannimeä Aleksandrovskaja ja tulkitsin sen paikaksi Aleksandrovka. Ehkä väärin?
Katso artikkelin luku ”historia”: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Siestarjoki_(kaupunki)
Tässä toisessa artikkelissa on nimi Myllynkylä: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Jatkosodan aikana suomalaiset joukot Kannaksella etenivät Aleksandrovkaan, oliko ratkaisu puhtaasti sotilaallinen, vaiko myös historiallinen?
Nähtävästi sotkin Aleksandrovkan ja Aleksandrovskajan, joka jälkimmäinen on Siestarjoen järven eteläpäässä alueella, joka nykyään tunnetaan nimellä Razliv. Siellä on edelleen rautatieasema nimeltä Aleksandrovkaya. https://en.m.wikipedia.org/wiki/Alexandrovskaya_railway_station
Tässä vanhassa kartassa on myös Kangaskylä. Aleksandrovkakin siinä näkyy kahden Valkeasaari nimen välissä, aivan rajan pinnassa.Kiitos Ristolle tarkkaavaisuudesta ja tarkennuksesta.
http://www.haikonen.info/liitteet/yleiskartta_2.jpg
Antti Järvenpää
23.05.24, 13:25
Joissakin sukututkimusohjelmissa on mahdollisuus viedä syntymä-, kuolin- jne.-tietoon muun ohessa maa-tieto.
Nykyisen Suomen alue on ollut historian saatossa eri valtioiden aluetta. Siis Ruotsi tai Venäjä. Pitäisikö maa-tietoon viedä Ruotsi/Venäjä, jos kyse on 1500-1800-luvuista?
Jos ollaan 1917 jälkeisessä ajassa, jätettäneen maa-tieto tyhjäksi(?).
Itse ajattelen sillä tavoin, että suomalaisuus käsite on varsin nuori ja jos on aiemmasta ajasta kyse, niin ihmiset ovat syntyneet Ruotsiin tai Venäjälle jos maata halutaan käyttää. Jos vaikkapa Ruotsissa haluttaisiin lähteä rajaamaan suomalaisalueita niin ne ovat kyllä aika eri paikoissa kuin nykyrajat.
En ole kuitenkaan itse kokenut koskaan tarpeelliseksi merkitä kuin seurakunnan. Ne jotka sukututkimusta harrastavat, osaavat kyllä sijoitta kunnat nykykartoille. Ehkäpä nykyaika, kun liikkuvuus on suurta tuo tarpeelliseksi merkitä myös maan. Itse olen merkinnyt sen vain nuoremmille ihmisille siinä tapauksessa kun se on jokin muu kuin Suomi.
Aikasempien vuosisatojen ihmisten käsitys maista ja kansalaisuudesta ei varmaan ole ollut samanlainen kuin meillä nykyisin. Äitini oli sota-aikana myymälänhoitajana, jolloin peräkylän mummo siunaili kaupassa, että mitä se ryssä tänne Suomeen pakkaa. Tappelisivat vaan siellä Alavuuen puolella.
Itse ajattelen sillä tavoin, että suomalaisuus käsite on varsin nuori ja jos on aiemmasta ajasta kyse, niin ihmiset ovat syntyneet Ruotsiin tai Venäjälle jos maata halutaan käyttää. Jos vaikkapa Ruotsissa haluttaisiin lähteä rajaamaan suomalaisalueita niin ne ovat kyllä aika eri paikoissa kuin nykyrajat.
En ole kuitenkaan itse kokenut koskaan tarpeelliseksi merkitä kuin seurakunnan. Ne jotka sukututkimusta harrastavat, osaavat kyllä sijoitta kunnat nykykartoille. Ehkäpä nykyaika, kun liikkuvuus on suurta tuo tarpeelliseksi merkitä myös maan. Itse olen merkinnyt sen vain nuoremmille ihmisille siinä tapauksessa kun se on jokin muu kuin Suomi.
Aikasempien vuosisatojen ihmisten käsitys maista ja kansalaisuudesta ei varmaan ole ollut samanlainen kuin meillä nykyisin. Äitini oli sota-aikana myymälänhoitajana, jolloin peräkylän mummo siunaili kaupassa, että mitä se ryssä tänne Suomeen pakkaa. Tappelisivat vaan siellä Alavuuen puolella.
Näin varmaan on hyvä tehdä.
Itsellä alkoi "mopo keulia", kun joistakin sukuhaaroista tuli rajatapauksia (sananmukaisesti). Esim. Jukkasjärvellä syntyneitä, vihittyjä, kuolleista: merkitsenkö maaksi Ruotsi vai enkö mitään. Ja sitten tuli vastaan kaukana rajasta vaikuttaneita, esim. nykyisen Ruotsin eteläosissa syntyneitä jne. Viedäkö heille valtio tietoihin? Ja sitten aloin miettimään, pitäisikö kaikille viedä valtio, siis Ruotsi niillekin, jotka ovat vaikuttaneet nykyisen Suomen alueella. Tämä johtaisi siihen, että tuhansille henkilöille vietäisiin valtio (esim. Ruotsi). Ei ole järkevää, joten ajatus hylätään...
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.