Adoptoidut ja/tai lastenkodeissa olleet Turussa 1880- ja-90-luvuilla

[Markku125]

Mistähän kannattaa etsiä tietoa Turussa v 1881 syntyneen ja mahdollisesti adptoidun lapsen vaiheista ? Kirkonkirjoista löytyy äidin nimi ja lapsena kuolleita sisaruksia. Henkilön myöhemmistä vaiheista on tietoa: avioliitto vuonna 1902 ja muutto Kanadaan vuonna 1904, jossa kuoli v 1943.

[AnnaS]

Ennen ottolapsilakia (1925) adoptio oli lähinnä aatelisten tapa siirtää aatelisoikeudet eteenpäin.

Tavallisen kansan lapsia annettiin ja otettiin kasvateiksi. Tästä on voinut jäädä jotain merkintöjä asiakirjoihin tai sitten ei. Paljon varmaankin riippuu siitä, mikä on ollut perheen tilanne ennen tätä tapahtumaa, ja kuinka vapaaehtoinen ja kuinka pysyvä järjestely oli kyseessä.
Käräjillä on voitu käsitellä huoltajuusasioita, tai jos kuntaa tai seurakuntaa on tarvittu lapsen asioiden hoitamiseen, pöytäkirjoissa tai tileissä voi olla tietoja.

Valitettavasti virallista asuinpaikkaa koskevat merkinnät rippi- ja henkikirjoissa eivät välttämättä kerro todellista olinpaikkaa, jos muuttoa ei ole virallistettu.

[Olarra]

Mistähän kannattaa etsiä tietoa Turussa v 1881 syntyneen ja mahdollisesti adptoidun lapsen vaiheista ? Kirkonkirjoista löytyy äidin nimi ja lapsena kuolleita sisaruksia. Henkilön myöhemmistä vaiheista on tietoa: avioliitto vuonna 1902 ja muutto Kanadaan vuonna 1904, jossa kuoli v 1943.

Mitkä seikat viittaavat adoptioon ja missä asiakirjassa? Rippikirja? Mitä tietoja on olemassa ko. henkilöstä syntymän ja avioliiton väliseltä ajalta? Tämän tietäminen voisi olla avuksi mahdollisille vastaajille.

[Markku125]

Valitettavasti adoptiosta ei ole mitään kirjallista dokumenttia, ainoastaan ko henkilön lapsenlapsi kertoi kuulleensa suvussa tällaisen tiedon isoäidistään. Hän asuu Kanadassa ja yritän selvittää hänelle hänen suomalaisen isovanhempansa lapsuuden vaiheita. Rippikirjoissa ei ole mitään viitteitä asiasta. Siksi ajattelin, että 1880-1890-luvuilta voisi olla olemassa dokumentteja Turun lastenkodeista, huutolaislapsista, orvoista tai adoptoiduista. Sellaisia dokumentteja siis etsin.

[Olarra]

Isoisäni lapsuuden kodissa oli sukulaistyttö kasvattityttärenä 1870-luvulla (Kustaava Taavetintytär). Hänen vanhempansa olivat menehtyneet lavantautiin nälkävuosina. Tässä tytär on aluksi rippikirjassa ollut kasvattitytär, mutta alkanut sitten olla talossa töissä palkkaa saaden. Ensimmäinen henkilö rippikirjan sivulla Jooseppi Benjaminpojan perheen jälkeen.
https://digihakemisto.net/item/1174737577/6019472094/108

Turku oli kaupunki. Olisin aluksi yhteydessä Turun kaupunginarkistoon ja kysyisin sieltä, onko jotain dokumenttejä perheestä, perhehän on voinut saada esim. köyhäinapua (kuten asia silloin ilmaistiin) ja jotain merkintöjä voisi olla lapsista. https://www.turku.fi/turku-tieto/arkistot/turun-kaupunginarkisto

[Markku125]

Kiitos vinkistä. Lähetin postia Turkuun.

[Hapanjuuri]

Jään seuraamaan viestiketjun vaiheita. Liippasi likeltä omaa pohdintaani etsiessäni talon tyttärelle syntynyttä ja aviotonta etsi-isääni. Löysin vain merkinnän syntymästä aviottoman lapsena, ja yhden merkinnän talon kirkonkirjoista. Sitten jäljet katosivat vailla lisätietoa. Hän kertoi vain olleensa huutolainen, ja hän puhui samasta talosta, jonka kirjoista hänet arvelin löytäneenikin. Nimi oli eri, mutta niin paljon muuta täsmäsi. Juurevaa touhua, olen vasta sirkkalehtenä.

[Markku125]

Erästä toista linjaa seuratessani törmäsin yhteen aviottomaan esi-isääni, joka oli syntynyt 1890-luvulla. Isän jäljille pääsin kahta kautta:


1) Kirkonkirjassa oli äidin kohdalla huomautus, että äidillä on merkintä kirkon kurikirjassa aviottoman lapsen takia. Toivoin, että siinä olisi joku vihje isästä. Sitä kurikirjaa säilytetään Mikkelin Kansallisarkistossa, mutta paikan päällä selvisi, että se oli sieltä hävinnyt. Se oli siis vesiperä minun kohdallani, mutta kurikirjat kannattaa tarkistaa.


2) Oikeuden pöytäkirjat. Koska tiesin lapsen syntymäajan, selasin niiltä ajoilta paikkakunnan syys- ja talvikäräjien pöytäkirjat läpi, ja onni potkaisi, äiti oli haastanut isän oikeuteen ja vaatinut elatusmaksua. Isän nimi siis selvisi sitä kautta. Nimi vain oli valitettavan yleinen, saman nimisiä, oikean ikäisiä henkilöitä oli pelkästään siinä seurakunnassa 11 kpl, joten varmuus asiasta jäi vielä saamatta.

[Hapanjuuri]

Kiitos vinkistä! En ole aiemmin kuullut kurikirjoista. Hyödyllinen ja mielenkiintoinen tieto!