Tervolan Tervot

[Outika]

Olen yrittänyt saada selvyyttä esiäitini Anna Paavontyttären suvusta ja törmäsin Tervolan Tervoihin, joita olen koonnut tuohon alle. Eli alkujaan väki kirjattiin Koivukylän tietoihin ja sittemmin Lapinniemeen.


Alla koottuna Tervot Koivukylän ja Lapinniemen kirjoissa. Näyttäisikö siltä, että isännät kirjattiin sekä Tervon että Tarvaksen nimillä? Nuo vuosiluvut siis kertovat siitä, milloinka Tervon isännät kirjattiin talollisina ja viljelijöinä asiakirjoihin. Kyse ei ole syntymävuodesta.



Koivukylän Tervot

Pedher Terwoinen & Olavi Terffuoi 1584 mk Koivukylä

Per Terffuoi & Oleff Terffuoi 1588 kymm Koivukylä
Per Terffuoi & Oleff Terffuoi & Påual Terffuoi 1590 kymm Koivukylä
Olle Terfuoinen & Per Terwoinen & Lars Terfuainen mk 1595 Koivukylä

Lasse Tarwas & Oleff Terffwo & Påual Terffuo 1600 kymm Koivukylä
Clemet Tarfwuas 1603 mk Koivukylä
Clemet Larson & Olaff Terffuo & Olaff Terffuo 1605 kymm Koivukylä
Clemet Larson & Poual Olson & Mats Olson 1608 kymm Koivukylä

Clemet Larson & Oleff Olson & Mats Olson 1610 kymm Koivukylä

Klemet Tarffuas & Mats Matson 1613 mk Koivukylä
Clemet Tarfuas & Matz Torfua & Per Turfua 1613 mk Koivukylä

Clemett Tarffuas 1615 tilikirja Koivukylä
Clemet Larson & Madz Tarfuoi 1616 kymm Koivukylä

Clemet Larson 1617 mk Koivukylä

Clemett Tarfuas 1620 kymm Koivukylä

Clemett Tarfuas 1621 kymm Koivukylä

Clemett Tarfuas 1622 kymm Koivukylä



Lapinniemen Tervot

Lars Tarfwoinen autio & Per Terfwoinen 1592 tk Lapinniemi

Clemet Larson & Olef Terffwo & Oleff Terffwo 1605 kymm Lapinniemi

Påwal Olson & Matts Olson & Olef Olson 1608 kymm Lapinniemi

Mads Therfwo 1611 kymm Lapinniemi (osa kirj. erikseen mm Clemet Therfwoi)

Mads Terfwoi 1616 kymm Lapinniemi

Mikel Pålson Terwåinen, Terfwoj, Terfwoila eteenpäin 1617-
Josep Mikelson Terfoj eteenpäin 1673-


Olisiko tietoa tarkemmasta tulosuunnasta. Olen epäillyt joko pohjoista Terfkoyta tai Vesilahden kautta saapuneet vanhasta puulinnasta Tarvanpäästä (Rakvere)??

[Outika]

Lähinnä nyt kiinnostaa koska lopultakin sain äitien perimän osalta vahvistuksen. Äitilinjaksi on osoitettu H1f1 ja vanhin tunnettu esiäiti olisi Maria Henrikintytär Vitsaniemi, joka syntyi Alapaakkolassa 1703 ja kuoli 1762 Paakkolan Raution talon emäntänä. Marian äidiksi olen sovitellut Maria Antintytär Kaasia, sillä Henrik Olavinpoika Vitsaniemi ja Maria Antintytär Kaasi olivat Maulan Olavin tyttären kummeina vuonna 1701[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Mielestäni kummit on kirjattu siten, että siitä ymmärtäisi vaimot kirjatun oikealle palstalle.

Antti Olavinpoika Kaasin puolisona on mainittu tositekirjassa 1675 Anna Paavontytär, syntynyt noin 1632 ja kuollut 1709. Anna Paavontyttären olen aikoinaan löytänyt tositekirjasta (Tositekirja, 9166, sivu 116, Alapaakkola 1675; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649703), mutta linkki ei enää johda digiarkistoon ja sieltä en onnistunut löytämään tuota asiakirjaa. Lisäksi Kemin maaseurakunnassa haudattiin elokuussa 1709 Alapaakkolan kylässä 77-vuotias Anna Paavontytär, jonka omaiseksi on kirjattu Antti Kaasi.

Tätä Annaa olen jälestänyt ja nyt äitilinjan mtDNA toi muutamia osumia. Osumista Liisa Lappalainen syntyi Oulujoella ja äitinsä oli tervolalainen Kaisa Vaara ja Kaisan äidiksi löytyi Sofia Mikontytär, jonka äiti oli Kaarina Erkintytär Oinas, naimisissa Mikko Eskonpoika Oinaan kanssa, eli palattiin Paakkolaan. Anna Paavontyttären syntymän aikoihin Paakkolaan ilmaantui Pelto eli Terwåj -nimiselle tilalle Paavo Mikonpoika vuodesta 1640, joka mainitaan vuonna 1629 Lapinniemessä Mikko Paavopojan talossa. Paavo ei ehkä ollut tilan omistaja, mutta maksoi kymmenyksiä viljelyksistään tilalla. Lisäksi tiedetään, että Paavoa seurasi talossa Erkki Oinas.

Toisen äitilinjan osuman juurissa oli myös Kaarina Erkintytär Oinas (synt. n 1630). Koska Erkki Oinas isännöi Paavo Mikonpojan jälkeen taloa, niin esipolvista voisi etsiä Annalle Paavo nimistä isää? Tuossa edellä jo kokosin Tervot, joita kirjattiin sekä Tervon että Tarvaan nimillä, ensin Koivukylään ja pian myös Lapinniemeen. Arvelin, että olisiko alkujaan Koivukylän Olavi Terffuoin (ilm. 1584 Koivukylään) poika Poual Olson Terffuoi (mainittuna Koivukylässä 1590-1608, kirjattu Lapinniemeen vsta 1608) ollut Lapinniemen Tervon isäntä Mikel Pålson Terwoisen eli Terfwojn isä. Mikel Pålson Terfwoj ilmaantui Tervoon vsta 1617 ja sittemmin Kemijoen Itäpuolen Ylipaakkolaan ilmaantui Pelto nimiselle tilalle Paavo Mikonpoika, joka kirjattiin Peldo eli Tarfwåj nimellä, ja isännöi taloa vv 1643-1675. Paavolla lienee ollut toinenkin tila Alapaakkolassa ja taisi nimenomaan Ylipaakkolaan tulla Erkki Oinas.

Tervolaan lienee jäänyt talolliseksi tuosta joukosta Klemetti Laurinpoika, eli Lauri Terfuaisen eli Tarfwoisen poika, joka kirjoitettiin tosiaan Tarwuas -nimellä.

____________________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=15

[Markku Pelttari]

Tervojen osalta lainaan tähän alkuun Ilkka Väätin tutkimusta Rovaniemen Tervojen alkujuurista.

"Tervon talon nimi tulee karjalais-savolaisesta sukunimestä Tervonen. Sukunimeä tavataan 1500-luvulla Karjalasta seuraavilta paikkakunnilta: Muolaan Tervola, Viipuri, Jääsken Liikola (Olli Pekanpoika Tervonen), Joutseno. Savossa mainitaan tätä sukua seuraavilla paikkakunnilla: Sääminki, Sulkava Anttola, Kerimäki, Tavisalmi, Leppävirran Lylymäki (Olli Tervonen 1541–1552). Kainuussa mainitaan Paavo Tervonen Ristijärvellä 1570-luvulla sekä samoihin aikoihin Heikki Tervonen Oulujoen Sankijärvellä. Olli, Pekka ja Paavo Tervonen eli Kauppinen asettuivat jo 1570-luvun lopulla Kemijoen Tervolaan. Kauppiset saivat kuolemantuomion Kemin talvikäräjillä 1582, joka muutettiin valtavaan 200 markan rahasakkoon, eräjärvillä tapahtuneesta vakavasta pahoinpitelystä. Tappelun uhrina oli torniolainen eräkalastaja Erkki Närvä.

Uudistilallinen Niilo Pekanpoika kuului laajaan Tervosen savolaissukuun, joka oli kotoisin todennäköisesti Säämingistä, josta laajan suvun jäseniä muutti 1500-luvun aikana Ylä-Savoon, Kainuuseen ja myöhemmin Peräpohjolaan. Niilo Tervosen isä oli erittäin todennäköisesti talonpoika Pekka Ollinpoika Tervonen eli Kauppinen, joka mainitaan Tervolan Koivukylässä uudistilallisena 1570-luvun loppupuolelta lähtien. Savolainen Kauppinen-suku levisi ydinalueeltaan Pohjois-Savoon ja Keski-Suomen yläosaan. Ilmeisesti Koivukylän Tervoset olivat jonkinlaisessa sukulaisyhteydessä Kauppinen-sukuun tai nimi juontuu Tervosten kauppiasperinteestä."

Väätin mukaan tuo edellä mainittu Niilo Pekanpoika oli Ounasjoen Tervon talon perustaja.

Tervoja tarkastellessa tulee mukaan ottaa myös tervolalainen Pekka Ollinpoika Tervo l. Täikönniemi (n. 1593 - n. 1676), jonka pojasta Ollista alkaa laaja Frantsilan eli Frantsin suku.

[Outika]

Kiitos näistä Väätin tiedoista. Tulosuunta kyllä vahvistuu näillä tiedoin ja Juvan SAY :n tietojen mukaan voisi melkein olla varma, että Koivukylään saapui mitä varmimmin väkeä Juvan Vesilahdelta, sillä Joan Pelton [Peltoin, Peldo] asui Vesilahdella vielä 1550, mutta hävisi kirjoista. Naapurina asui Tarffaisia, Lauri, Paavo, Olavi ja Antti Tarffaiset sekä Rahkon Antti, Örian Rautaparta, Laakkoisen Heikki, Pekka Liinaharia, Joan lappalainen, joka kirjattiin nimillä Pöwheken ja jälkeensä Paavo Pöijcken vuonna 1550. Lappalaisia löytyy vielä Heikki ja Pekka Hannunpoika Lappalainen. Kun kartalta katsoo, niin Puumalan Vesilahdelta oli Haukkavuorelle matkaa 21 kilometriä, ja Juva oli siinä 50 kilometrin päässä. Vanhaa asutusta oli sielläkin ollut, sillä samoilla vesillä sijaitsee ikivanhoja kivikautisia metsästäjä-keräilijöiden okralla tallentamia kalliomaalauksia Saimaan Syrjäsalmella. Päijänteeltä ja Saimaalta on löydetty muitakin paikkoja, joiden on arvioitu olleen paikalla liikkuneiden seitoja uhrilahjoineen, ja muistuttavan saamelaisten tavoista liittyen seidanpalvontaan[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Eli tuossa samassa muuttojoukossa tuli Tarffaisia Lauri, Paavo, Olavi ja Antti, mutta Lapinniemessä kirjoitettiin paremminkin Terwåj-Terfwoi, Terfwoila muodossa. ainoastaan vuoden 1627 tilikirjasta löytyy Erik Tarfwas, joka vuonna 1592 kirjattiin Erik Toikaisen nimellä. Lisäksi Erich Tarfwas kirjattiin Korkaloon maakirjassa 1603. Täikönniemi tosiaan näkyykin Lapinniemessä Mikko Paavonpoika Terfwåjn naapurina eli Per Ollson Täjköniemi vuoden 1653 maakirjassa ja 1671 maakirjassa, mutta kirjoitettiin jo maakirjassa 1673 Per Olson Terfwoin nimellä, jolloin myös kirjattiin Per Person, eli ilmeisesti poikansa jatkoi tilanpitoa ja vaimona Kaarina Eskelintytär vuonna 1680. Olen kirjannut, että Olli Pekanpoika Tervo olisi ottanut tuon Frantzilan nimen käyttöön. En tosin tiedä, mistä Frantz nimi tuli matkaan, ja ainakin Muurolasta löytyy Per Franson eli Frantson vuodest 1603. Mutta jos palaan Tervoihin, niin olen arvellut nimien ja tilojen perusteella, että Ollin isoisä olisi ollut Olli Ca?upine vuoden 1575 maakirjassa. Tuota Olli Caupisen paikalle ilmaantunutta Paavo Kauppista olen myös sovitellut Anna Paavontyttären isäksi.

[Outika]

H1f1 haplon sanotaan syntyneen Valkealan tienoilla, joka veden ollessa korkeammalla, sijoittui rannikon tuntumaan. Koska H1f1 haplo syntyi Valkealan tienoilla, voisi epäillä, että elimme sen joukon kanssa, joiden sanotaan nimenneen Lappi-alkuisia paikannimiä muinoin. Eli elimme lappalaisten kanssa tai tai olimme lappalaisia[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1), sillä vanhin Valkeala kuului Lapveden eli Lappeen alueeseen, missä on asuttu tiettävästi jo ajanlaskun alusta alkaen, ja varmasti kauemminkin. Lappee eli Lapveden markkinapaikka eteläisellä Saimaalla syntyi lappalaisten verotuksen toimituksissa lappalaisten talvikylässä paikaksi, jonne kokoonnuttiin yleisestikin vaihtamaan tavaraa. Syntyi markkinapaikka ja sukunimiä sen myötä, mitä kukin siellä kauppasi. Kauppatavarana oli turkisten lisäksi ainakin terva eli tökötti[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn2), ja kukaties Lapinniemen Tervot olivat tällaista karjalaista kauppiassukua. Lappee eli Lapvesi oli muinoin osa Karjalaa. Suomalainen paikannimikirja kertoo, että nimenosat Lap ja Lappa on yleensä yhdistetty sanoihin Lappi ja lappalainen, ja myös Lappeen pitäjän nimen on katsottu viittaavan seudulla muinoin olleeseen saamelaisasutukseen. Nimiasu Lappee on voinut esiintyä puheessa jo keskiajan lopulla; tähän viittaavat sellaiset vanhat kirjoitusasut kuin esim. Lappevesi (1416), Lappewaesij (1420), Lappewes (1443), jotka on mahdollista lukea ”Lappeenvesi”. Myös Lappeenrannan kaupungin nimestä on sen perustamisvuonna 1652 merkitty asun Lapwestrandh ”Lapvedenranta” ohella asu Lappestrandh ”Lappeenranta”.

MtDNA-H1f1 jäljet Tuukkalan kalmistossa kuljettavat menneessä matkailevan Voinsalmen Yövedelle, ja Astuvansalmen muinaissuomalaisten asuinsijoille Ristiinan Yövedelle, muinaissuomalaisten palvomien Ukon ja Akan syntymäkotiin. On myös mielenkiintoista, että sinne samoille Saimaan vesille sijoittuvat Pökkäänlahti ja Pellosniemi, kun myöhemmin Vesikansan alueelta nousi Kemijokivarteen pari muutakin tulokasta nimiltä Pöckiö eli Pöicke ja Peldo.

Myös Suomussalmen Hossassa on samanlaisia kivikautisia kalliopiirroksia kuin Astuvansalmella ja kukaties sama väki kulkeutui kohti pohjoista erämaata. Hossassa on sekä pyyntikuoppia ja merkkejä asumisesta, mutta nimistö kertoo myöskin merkittävästä tervanpoltosta, ja Tervothan tulivatkin tutuiksi Tervolan nimeäjinä. Eli tulivatko itämerensuomalaisten hylkeenpyyntiapajilta Saimaan vesien kautta Vesikansan alueelle sekä Hossaan ja sieltä monien vaiheiden jälkeen Kemijoelle.

Tervola tunnettiin alkujaan Lapinniemenä, ja on epäilty, että Tervola -nimen toivat savolaiset. Jos nyt Tervot olisivat alkujaan lähteneet Lappeelta eli Lapvedeltä tervakauppiaina, niin silloin olisivat olleet vielä karjalaista kauppiassukua vahvasti lappalaisten asuttamalta alueelta. Paikallisesti Suwenkiven (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783298031&aineistoId=1575722350)[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn3) olen sijoittanut Klemetti Therfwoin ja Mattisen tietojen perusteella ja se lienee sijainnut Koivukylän ja Lapinniemen rajamailla, sijoittuen ehkä Runkauksen tienoille. Lisäksi olen sijoittanut kylän muinaisen kymmenysten kerääjän kirjausten perusteella eli kotakylä sijoittui Runkauskylän ja Lapinniemenkylän kirjoihin. Vouti kirjasi kymmenysten suoritukset papereihinsa ja osoitti kirjauksillaan, että Jurvanojansuu lähti Runkauksen Suvenkiveltä, ehkä lappalaisten käräjäkiviltä. Kuka osaisi tulkita tuon paikan nimen oikein? Oma tulkinta voi olla hakoteilläkin:D:



___________________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) H1 haplo edustaa pientä osaa saamelaisista

[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Tökötti oli koivuntuohitervaa, jolla jo ennen ajanlaskun alkua itämerensuomalaiset hylkeenpyytäjä-kalastaja esivanhempamme tiivistivät vainajiensa tuohiset arkut.

[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Pohjanmaan voutikuntien tilejä > Asiakirjat > 4878 Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan voutikuntien kymmenysluettelot (1611-1611): Tiedosto 3 https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783298031&aineistoId=1575722350

[Markku Pelttari]

"Suvenkivestä" näkyy olevan myös muoto "Suurenkinkivi". Mitähän paikkaa mahtaa tosiaan tarkoittaa. Leinoset, Siitoset ja Mattiset siellä asustavat.

Pohjanmaan voutikuntien tilejä - 4896 Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maakirja ja tilikirja 1614-1615, jakso 99: Kello , Tionde längd i Kemi sochn - Muuroila, Jaatila, Öffre Packoila; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8783829908&aineistoId=1575866664 / Viitattu 12.5.2024

[Outika]

Lappalaisista kertovia nimiä sieltä löytyy paljonkin. Kartan mukaan Runkaukseen, Kemijoen itäpuolelle sijoittuneiden Mattisen ja Tarvaan (jotka siis käyttivät myös Tervo nimeä) talojen sivusta lähti Lapinaavan laitaa kulkemaan Runkausjoki, haarautuakseen pienemmäki Mikonojaksi, jonka vedet lienevät tulleet vanhan kartan mukaan pieneltä Porojärveltä. [1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Suomalaisen paikannimikirjan[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn2) mukaan Runkauksen nimi syntyi saamelaisten oleskellessa seuduilla. Saamelaiset tunsivat paikan luonnon muovaaman olomuodon ansiosta kuoppana, painanteena tai syvänteenä sekä kaivamista ja syöpymistä tarkoittavaa maastoa kuvaavalla termillä rogge, rogge, rå´gg. Runkausjoki virtaa useana haarana Kivalon selänteen poikki Kemijokeen ja haarojen väliin jää Runkausvaara, joka tunnetaan Runkauksena. Eli vahva virta söi uomat läpi kallioiden ja vaarojen ja tätä luonnonnäytelmää todistaneet saamelaiset tunsivat paikan tuolla nimellä.

Toisen vesikiilan muodosti aivan Tervolan kirkon pohjoispuolelta lähtevä Jurvanoja, joka kokoaa vesiä samoilta jängiltä, ja siinä heti takana Lapinjänkä. Jurvanoja jatkuu Lapinojana aina Kirvesmaan kivikautiselle asuinpaikalle saakka. Olen joskus kirjoittanut itselleni kysymyksen, olisiko Jurvanoja ja Lehmijoen suupuoli erottaneet muinoin mantereesta irrallaan olevan maakaistaleen, joka olisi toiminut ”istuntopaikkana”, ja olisiko Jurvanoja nimenomaan lähtenyt tuolta Suvenkiweltä? Tosin eräässä artikkelissa[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn3) Seitasaaren sanotaan sijaitsevan Kirkkosuvannon ja Jurvanojan risteyksessä, eli sopiva niemeke voisi olla Kirkkosuvannon länsirannalla oleva ohuella kaulalla mantereessa oleva pitkulainen maa-alue. Mutta Suwenkiwi se ei sopisi olemaan, sillä Mattiseen ja Tarvaaseen on tuosta vajaa 10 kilometrin matka vesitietä. Myös Calamnius tiesi 1868 Seitasaaren olleen niemi. Nimi Lapinniemi saattoi tulla muuttajien matkassa siirtonimenäkin, ja arveluksia voisi esittää, että Lapinniemi nousi puolen päivämatkan päähän lapinkylästä (noin 6 km). Eikähän tuosta ole kuin 30 kilometriä pohjoiseen Messusaareen (jos pitää paikkansa), missä piispa Hemminkikin kävi vanhoja velhoja hätistelemässä ja kastamassa kansaa kristinuskoon. Mutta kaipa se Suwenkiwi tai jopa Sudenkivi sijoittui johonkin Runkauksen tienoille?
_____________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79213/1201013623.jpg?sequence=1&isAllowed=y

[2] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Suomalainen paikannimikirja: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf

[3] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Minna Äikäs, From Boulder to Fells Sacred Places, sivu 273

[Markku Pelttari]

Seitasaari näkyy oheisessa vuoden 1960 peruskartassa. https://api.vanhatkartat.fi/api/maps/91fde5df-8d53-41a7-864e-9a28037120ba/image

Nykykartassa Seitasaaren kohdalla joen itärannalla näkyy olevan Seitamänty.

Jotenkin tuntuu, että nimi Suvenkivi, Suurenkinkivi vai mikä se nyt sitten onkaan ollut viittaa tuonne Rakkaviitaan n. 8 km Ossauskoskesta etelään. Siellä nimittäin Rakkaviidan länsiosassa kivikautisen asuinpaikan viereen on merkitty myös kivikautinen liuskekivilouhos.

[Leena Köngäs]

Suurikivi, jonka nimi on ollut jo pitkään nimellä Isokivi, sijaitsee Louesaaressa Kurvilan talon rannassa. Saari on yli 6 km pitkä ja sen nimi on vielä 1960-luvun kartoissa nimellä Kurvilansaari. Isolta kiveltä on matkaa saaren alavirran puoleleiseen päähän, Saarennokka, reilu puoli kilometriä. Saarennokan kohdilta alkaa Liimatan suvanto.
Kurvilan rannasta ylävirtaan näkyy Kemijoen itäpuolelta Tarvaanojan suussa Tarvas. Samoin itäpuolelta, alavirtaan näkyvät Liimatta, Kupari, Palosaari ja siintää siellä Rötkönenkin.

Kurvin / Kurvilan isäntä 1611 oli Erkki Kurvi.

Louenkylän kylähistoriakirjaan "Loue, Horma ja Kurvilan seisake ja seitsemän kesänavettaa" on Ilkka Jäätti kirjoittanut osan "Louen alueen talot vanhasta vihasta isoonvihaan (1595-1714). Kirja on Rovaniemen kirjastossa Lappi-osastossa. Jäättin mukaan "Runkauksen kyläkunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1611 Suurenkivenkylänä. Nimitys toistuu monta kertaa myöhemminkin. Vuodesta 1627 lähtien kylän nimeksi vakiintui Runkaus."

Runkausjoki laskee Kemijokeen Louesaaren ylävirran puoleisen pään, Saarenpää, kohdilla. Ossauksen kohdilla Kemijokeen laskee Kivioja.

Tervola nimi on annettu kappeliseurakunnalle ja pitäjälle. Lapinniemi on edelleen maarekisterikylä.

Leena Köngäs

[Outika]

Kiitos oikein paljon, paikallinen tieto parasta:) Erkki Kurvi tosiaan ilmaantui Suvenkiwelle (Suurellekivelle) tuolla nimellä 1612 ja vuonna 1615 Kurvin lisäksi kirjoitettiin aikakirjoihin isännät Henrik Leinoinen, Peer Marttine, Klemetti Tarffuas, Philppa Sunenpoika, Olavi Liinakoinen, Henrik Pitkätukka ja Peer Pököine.

Jossakin Enbusken kirjoittamassa tekstissä kerrotaan, että jo Castren nojautui Calamniuksen 1860-luvulla keräämään perimätietoon, jonka mukaan Koivukylän (Runkaus) Honkasen talon kohdalla oli sijainnut vanha lappalaisten kylänpaikka. Kota-asutusta oli niin tiheänä, että kylän kissakin pystyi kulkemaan kylän läpi kodan kattoja pitkin. Ilmeisesti tähän samaan perimätietoon liittyy tarina siitä,että lappalaiset harjoittivat jonkinlaisia palvontamenoja Lapinniemen Seitosaaressa. Jatkan tästä Honkasen talon osalta sen verran, että olen kirjannut tiedon siitä, että Honkanen siirtyi SAY:n mukaan Nuutti Pekanpojalta vsta 1635 Vienasta tulleen Kaukosten suvun hallintaan vuoteen 1670, jolloin isännäksi tuli Leinosesta Matti ja omaksui nimen Hångainen. Jos nyt Honkasen isäntä oli vuonna 1635 Nuutti Pekanpoika, niin tuleepa mieleeni, että Klemetti Tarvaan naapurina kirjattiin ½ mtl taloon Pekka Pekanpoika Mattinen maakirjassa 1613, lisäksi haasteita saadaan lisää Klemetti Tarvaan ilmeisen veljen ½ mtl tilusten omistuksesta samana vuonna. Peder Terwoinen mainitaan ensimmäisen kerran maakirjassa 1584 viimeisenä talollisena Koivukylässä, jonne ilmeisesti kirjoitettiin myös Runkauksen talollisia vv 1543-1576 ja ensimmäiset suku- eli lisänimet ilmaantuivat 1575 Hannu Tapiolle ja Olavi Kauppiselle, jonka talo tunnettiin myös Lappi-nimellä. Vasta 1582 ilmaantui Peder Terwoinen Koivukylään, ellei sitten kyseessä ollut Koivukylän Per Hederson jo vuoden 1544 tilikirjassa, ilmaantuen 1582 Peder Tervoisen nimellä?

Koska Suwenkiwelle tms. kirjoitettiin mm Klemetti Tarwas, Leinot ja Mattinen, niin tuli mieleeni, että olisiko tuo kummallinen kivi sijainnut siellä, missä lappalaisten kotakylä muinoin sijaitsi eli vasta myöhemmin nimetyn Honkasen talon tiluksilla ja Hongasena kirjattiin ensimmäisensä Matti Hånganen vuonna 1675. Siis, nousiko Honkanen tuon kylänpaikalle lähempänä 1700-lukua, jota olivat asuneet alkujaan Tarvas/Tervot?

Eli Tervot pitivät taloa tuon Suvenkiven tienoilla, niin voisiko tehdä johtopäätöksen siitä, että nimenomaan tämän paikan asujat erottautuivat Koivukylästä Lapinniemeksi ja lopulta suvun nimen mukaan paikasta tuli Tervola.

[Kassu]

Juttu isostakivestä ja sen paikasta alkoi kiinnostamaan. Sen paikkaa voin minäkin vain arvailla. Teksteissä esiintyvät nimet(Talojen nimet) suuntasivat katseeni Kemijoen itäpuolelle, jossa Tarvaan ja Mattisen talot ovat sijaineeet ja samoilla paikoilla ovat vieläkin. Rakkaviitaan asti en menisi mikä mainittiin eo. teksteissä.Tarvaan talon maita ulottuu tälle kivelle ja Mattisen maita on lähi ympäristössä Runkausjokeen saakka ja kauemmaksikin jne.. Tälle kivelle ehdottaisin paikkaa Kirvesmaahan. Google Mapsiin kun laittaa nimen Kirvesmaan kivinokka niin paikka löytyy. Kuvakin siitä mapsissa näkyy koska siitä kiven läheltä kulkee tie.(nykyään)Ympäristö on kylläkin metsittynyt mutta kivi on kylläkin muuten ympäristöstään nähden hyvin aikoinaan erottunut. Nykyiseen Tarvaan taloon kiveltä on matkaaa n.3-3,5km jos Kemijoki rantaan asti mittaa. Isostakivestä aikoinaan puhuttiin. Lähistöllä on myös sijainnut kivikautinen asuinpaikka.