Tervolan Tervot

[Outika]

Olen yrittänyt saada selvyyttä esiäitini Anna Paavontyttären suvusta ja törmäsin Tervolan Tervoihin, joita olen koonnut tuohon alle. Eli alkujaan väki kirjattiin Koivukylän tietoihin ja sittemmin Lapinniemeen.


Alla koottuna Tervot Koivukylän ja Lapinniemen kirjoissa. Näyttäisikö siltä, että isännät kirjattiin sekä Tervon että Tarvaksen nimillä? Nuo vuosiluvut siis kertovat siitä, milloinka Tervon isännät kirjattiin talollisina ja viljelijöinä asiakirjoihin. Kyse ei ole syntymävuodesta.



Koivukylän Tervot

Pedher Terwoinen & Olavi Terffuoi 1584 mk Koivukylä

Per Terffuoi & Oleff Terffuoi 1588 kymm Koivukylä
Per Terffuoi & Oleff Terffuoi & Påual Terffuoi 1590 kymm Koivukylä
Olle Terfuoinen & Per Terwoinen & Lars Terfuainen mk 1595 Koivukylä

Lasse Tarwas & Oleff Terffwo & Påual Terffuo 1600 kymm Koivukylä
Clemet Tarfwuas 1603 mk Koivukylä
Clemet Larson & Olaff Terffuo & Olaff Terffuo 1605 kymm Koivukylä
Clemet Larson & Poual Olson & Mats Olson 1608 kymm Koivukylä

Clemet Larson & Oleff Olson & Mats Olson 1610 kymm Koivukylä

Klemet Tarffuas & Mats Matson 1613 mk Koivukylä
Clemet Tarfuas & Matz Torfua & Per Turfua 1613 mk Koivukylä

Clemett Tarffuas 1615 tilikirja Koivukylä
Clemet Larson & Madz Tarfuoi 1616 kymm Koivukylä

Clemet Larson 1617 mk Koivukylä

Clemett Tarfuas 1620 kymm Koivukylä

Clemett Tarfuas 1621 kymm Koivukylä

Clemett Tarfuas 1622 kymm Koivukylä



Lapinniemen Tervot

Lars Tarfwoinen autio & Per Terfwoinen 1592 tk Lapinniemi

Clemet Larson & Olef Terffwo & Oleff Terffwo 1605 kymm Lapinniemi

Påwal Olson & Matts Olson & Olef Olson 1608 kymm Lapinniemi

Mads Therfwo 1611 kymm Lapinniemi (osa kirj. erikseen mm Clemet Therfwoi)

Mads Terfwoi 1616 kymm Lapinniemi

Mikel Pålson Terwåinen, Terfwoj, Terfwoila eteenpäin 1617-
Josep Mikelson Terfoj eteenpäin 1673-


Olisiko tietoa tarkemmasta tulosuunnasta. Olen epäillyt joko pohjoista Terfkoyta tai Vesilahden kautta saapuneet vanhasta puulinnasta Tarvanpäästä (Rakvere)??

[Outika]

Lähinnä nyt kiinnostaa koska lopultakin sain äitien perimän osalta vahvistuksen. Äitilinjaksi on osoitettu H1f1 ja vanhin tunnettu esiäiti olisi Maria Henrikintytär Vitsaniemi, joka syntyi Alapaakkolassa 1703 ja kuoli 1762 Paakkolan Raution talon emäntänä. Marian äidiksi olen sovitellut Maria Antintytär Kaasia, sillä Henrik Olavinpoika Vitsaniemi ja Maria Antintytär Kaasi olivat Maulan Olavin tyttären kummeina vuonna 1701[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Mielestäni kummit on kirjattu siten, että siitä ymmärtäisi vaimot kirjatun oikealle palstalle.

Antti Olavinpoika Kaasin puolisona on mainittu tositekirjassa 1675 Anna Paavontytär, syntynyt noin 1632 ja kuollut 1709. Anna Paavontyttären olen aikoinaan löytänyt tositekirjasta (Tositekirja, 9166, sivu 116, Alapaakkola 1675; http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649703), mutta linkki ei enää johda digiarkistoon ja sieltä en onnistunut löytämään tuota asiakirjaa. Lisäksi Kemin maaseurakunnassa haudattiin elokuussa 1709 Alapaakkolan kylässä 77-vuotias Anna Paavontytär, jonka omaiseksi on kirjattu Antti Kaasi.

Tätä Annaa olen jälestänyt ja nyt äitilinjan mtDNA toi muutamia osumia. Osumista Liisa Lappalainen syntyi Oulujoella ja äitinsä oli tervolalainen Kaisa Vaara ja Kaisan äidiksi löytyi Sofia Mikontytär, jonka äiti oli Kaarina Erkintytär Oinas, naimisissa Mikko Eskonpoika Oinaan kanssa, eli palattiin Paakkolaan. Anna Paavontyttären syntymän aikoihin Paakkolaan ilmaantui Pelto eli Terwåj -nimiselle tilalle Paavo Mikonpoika vuodesta 1640, joka mainitaan vuonna 1629 Lapinniemessä Mikko Paavopojan talossa. Paavo ei ehkä ollut tilan omistaja, mutta maksoi kymmenyksiä viljelyksistään tilalla. Lisäksi tiedetään, että Paavoa seurasi talossa Erkki Oinas.

Toisen äitilinjan osuman juurissa oli myös Kaarina Erkintytär Oinas (synt. n 1630). Koska Erkki Oinas isännöi Paavo Mikonpojan jälkeen taloa, niin esipolvista voisi etsiä Annalle Paavo nimistä isää? Tuossa edellä jo kokosin Tervot, joita kirjattiin sekä Tervon että Tarvaan nimillä, ensin Koivukylään ja pian myös Lapinniemeen. Arvelin, että olisiko alkujaan Koivukylän Olavi Terffuoin (ilm. 1584 Koivukylään) poika Poual Olson Terffuoi (mainittuna Koivukylässä 1590-1608, kirjattu Lapinniemeen vsta 1608) ollut Lapinniemen Tervon isäntä Mikel Pålson Terwoisen eli Terfwojn isä. Mikel Pålson Terfwoj ilmaantui Tervoon vsta 1617 ja sittemmin Kemijoen Itäpuolen Ylipaakkolaan ilmaantui Pelto nimiselle tilalle Paavo Mikonpoika, joka kirjattiin Peldo eli Tarfwåj nimellä, ja isännöi taloa vv 1643-1675. Paavolla lienee ollut toinenkin tila Alapaakkolassa ja taisi nimenomaan Ylipaakkolaan tulla Erkki Oinas.

Tervolaan lienee jäänyt talolliseksi tuosta joukosta Klemetti Laurinpoika, eli Lauri Terfuaisen eli Tarfwoisen poika, joka kirjoitettiin tosiaan Tarwuas -nimellä.

____________________
[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4135&pnum=15

[Markku Pelttari]

Tervojen osalta lainaan tähän alkuun Ilkka Väätin tutkimusta Rovaniemen Tervojen alkujuurista.

"Tervon talon nimi tulee karjalais-savolaisesta sukunimestä Tervonen. Sukunimeä tavataan 1500-luvulla Karjalasta seuraavilta paikkakunnilta: Muolaan Tervola, Viipuri, Jääsken Liikola (Olli Pekanpoika Tervonen), Joutseno. Savossa mainitaan tätä sukua seuraavilla paikkakunnilla: Sääminki, Sulkava Anttola, Kerimäki, Tavisalmi, Leppävirran Lylymäki (Olli Tervonen 1541–1552). Kainuussa mainitaan Paavo Tervonen Ristijärvellä 1570-luvulla sekä samoihin aikoihin Heikki Tervonen Oulujoen Sankijärvellä. Olli, Pekka ja Paavo Tervonen eli Kauppinen asettuivat jo 1570-luvun lopulla Kemijoen Tervolaan. Kauppiset saivat kuolemantuomion Kemin talvikäräjillä 1582, joka muutettiin valtavaan 200 markan rahasakkoon, eräjärvillä tapahtuneesta vakavasta pahoinpitelystä. Tappelun uhrina oli torniolainen eräkalastaja Erkki Närvä.

Uudistilallinen Niilo Pekanpoika kuului laajaan Tervosen savolaissukuun, joka oli kotoisin todennäköisesti Säämingistä, josta laajan suvun jäseniä muutti 1500-luvun aikana Ylä-Savoon, Kainuuseen ja myöhemmin Peräpohjolaan. Niilo Tervosen isä oli erittäin todennäköisesti talonpoika Pekka Ollinpoika Tervonen eli Kauppinen, joka mainitaan Tervolan Koivukylässä uudistilallisena 1570-luvun loppupuolelta lähtien. Savolainen Kauppinen-suku levisi ydinalueeltaan Pohjois-Savoon ja Keski-Suomen yläosaan. Ilmeisesti Koivukylän Tervoset olivat jonkinlaisessa sukulaisyhteydessä Kauppinen-sukuun tai nimi juontuu Tervosten kauppiasperinteestä."

Väätin mukaan tuo edellä mainittu Niilo Pekanpoika oli Ounasjoen Tervon talon perustaja.

Tervoja tarkastellessa tulee mukaan ottaa myös tervolalainen Pekka Ollinpoika Tervo l. Täikönniemi (n. 1593 - n. 1676), jonka pojasta Ollista alkaa laaja Frantsilan eli Frantsin suku.

[Outika]

Kiitos näistä Väätin tiedoista. Tulosuunta kyllä vahvistuu näillä tiedoin ja Juvan SAY :n tietojen mukaan voisi melkein olla varma, että Koivukylään saapui mitä varmimmin väkeä Juvan Vesilahdelta, sillä Joan Pelton [Peltoin, Peldo] asui Vesilahdella vielä 1550, mutta hävisi kirjoista. Naapurina asui Tarffaisia, Lauri, Paavo, Olavi ja Antti Tarffaiset sekä Rahkon Antti, Örian Rautaparta, Laakkoisen Heikki, Pekka Liinaharia, Joan lappalainen, joka kirjattiin nimillä Pöwheken ja jälkeensä Paavo Pöijcken vuonna 1550. Lappalaisia löytyy vielä Heikki ja Pekka Hannunpoika Lappalainen. Kun kartalta katsoo, niin Puumalan Vesilahdelta oli Haukkavuorelle matkaa 21 kilometriä, ja Juva oli siinä 50 kilometrin päässä. Vanhaa asutusta oli sielläkin ollut, sillä samoilla vesillä sijaitsee ikivanhoja kivikautisia metsästäjä-keräilijöiden okralla tallentamia kalliomaalauksia Saimaan Syrjäsalmella. Päijänteeltä ja Saimaalta on löydetty muitakin paikkoja, joiden on arvioitu olleen paikalla liikkuneiden seitoja uhrilahjoineen, ja muistuttavan saamelaisten tavoista liittyen seidanpalvontaan[1] (https://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Eli tuossa samassa muuttojoukossa tuli Tarffaisia Lauri, Paavo, Olavi ja Antti, mutta Lapinniemessä kirjoitettiin paremminkin Terwåj-Terfwoi, Terfwoila muodossa. ainoastaan vuoden 1627 tilikirjasta löytyy Erik Tarfwas, joka vuonna 1592 kirjattiin Erik Toikaisen nimellä. Lisäksi Erich Tarfwas kirjattiin Korkaloon maakirjassa 1603. Täikönniemi tosiaan näkyykin Lapinniemessä Mikko Paavonpoika Terfwåjn naapurina eli Per Ollson Täjköniemi vuoden 1653 maakirjassa ja 1671 maakirjassa, mutta kirjoitettiin jo maakirjassa 1673 Per Olson Terfwoin nimellä, jolloin myös kirjattiin Per Person, eli ilmeisesti poikansa jatkoi tilanpitoa ja vaimona Kaarina Eskelintytär vuonna 1680. Olen kirjannut, että Olli Pekanpoika Tervo olisi ottanut tuon Frantzilan nimen käyttöön. En tosin tiedä, mistä Frantz nimi tuli matkaan, ja ainakin Muurolasta löytyy Per Franson eli Frantson vuodest 1603. Mutta jos palaan Tervoihin, niin olen arvellut nimien ja tilojen perusteella, että Ollin isoisä olisi ollut Olli Ca?upine vuoden 1575 maakirjassa. Tuota Olli Caupisen paikalle ilmaantunutta Paavo Kauppista olen myös sovitellut Anna Paavontyttären isäksi.