Klaus Flemingejä 1640-luvulla

[Kivipää]

En tiedä onko kyseessä tutkimuslöytö vai ei, mutta tuntuu siltä, että Klaus Fleming-serkukset ovat 1640-luvulla ilmeisesti sotkettu toisiinsa.

Numero 1: Klaus Hermaninpoika Fleming, everstiluutnantti Karjalan jalkaväkirykmentissä 30.3.1647, joka kuoli naimattomana Saksassa. Vanhemmat Herman Klaunpoika F. ja Märta Ille. Nämä tiedot Adelsvapenista.

Numero 2: Klaus Henrikinpoika Fleming (1617-1669), everstiluutnantti Savon jalkaväkirykmentissä, sittemmin Vuorirykmentin eversti. Vanhemmat Henrik Klaunpoika F. ja Ebba Bååt. Nämä tiedot Adelsvapenista.

Nimittäin Riksarkivetin sotilasrullien hakemistokortissa mainitaan, että Klas Fleming toimi v. 1648 von Gerttenin rykmentin (Viipurin lääni) kapteenina ja sittemmin everstiluutnanttina (sotakollegion valtakirja 18.3.1647) ja Vuorirykmentin everstinä (valtakirja 27.6.1656). Oletan kyseessä olleen Klaus Henrikinpoika Flemingin. Vai oliko tuo von Gerttenin rykmentin upseeri serkkunsa Klaus Hermaninpoika? Onko tästä Klaus Hermaninpojasta ja hänen kuolemastaan Saksassa muuta tietoa?

Myös Genissä on Klaus Fleming-ristiriitaa. Numero 1: Klaus Henrikinpoika Fleming (1615-1673), vanhemmat Henrik Klaunpoika F. ja Sigrid Kurtzel. Puoliso Judith Claasen ja lapset Heinrich Claassen ja Anke Penner. Kuitenkin Henrik Klaunpoika F. ja Sigrid vihittiin vasta v. 1633 (Adelsvapen), joten tämä Klaus ei voi olla heidän poikansa.

Numero 2: Klaus Henrikinpoika Fleming (1617-1669), katso yllä.

Pohdintaa: Saksassa kuolleen Klaus Hermaninpoika Flemingin syntymävuodeksi sopisi 1615, koska isänsä Herman Klaunpoika solmi uuden avioliiton Anna Stubben kanssa vuoden 1617 jälkeen. Genin mukaan Heinrich Claassen syntyi v. 1647 Pommerin Marienburgissa, joten voisiko kyseessä olla Klaus Hermaninpojan lapsi vai onko Heinrichin Fleming-kytkentä Genissä fantasiaa?

[Kivipää]

Vielä eräs näkökulma näihin Flemingeihin. Herman Klaunpoika F. (1579-1652) oli ensimmäisiä Ruotsin valtakunnasta lähtöisin olleita opiskelijoita Franekerin yliopistossa Alankomaiden Friisinmaalla. Opiskeltuaan pari vuotta Rostockissa Herman kirjoittautui Franekeriin v. 1599. Hermanin poika Henrik opiskeli myös Alankomaissa eli Leidenin yliopistossa 1640-luvulla.

Tämän Henrikin kaukainen sukulainen Klaus Hermaninpoika Fleming (1649-1685) opiskeli 1670-luvun alussa Alankomaiden Groningenin yliopistossa. Klaus oli Vöyrin paronin Gustaf Carl Paijkullin kanssa kastetodistajana Utrechtissa v. 1672.

Friisinmaa liittyy sikälikin tähän ketjuun, koska Genissä mainittu Klaus Flemingin (1615-1673) puoliso Judith Claassen oli Friisinmaalta lähtöisin ollutta mennoniitti-sukua. Klaus Flemingin tyttären sukunimi Penner kuului myös mennoniitti-suvulle. Mennoniitit lähtivät Friisinmaalta 1500-luvun puolivälissä silloiseen Danzigiin ja Veiksel-joen varrelle sekä suistoon maanviljelijöiksi ja viljakauppiaksi. Hollantilaisten mennoniittien kanava- ja patorakentamisen osaaminen tuli hyötykäyttöön Veikselin suiston marskimaalla.

Klaus Flemingin poika Heinrich Claassen mainitaan (Geni) syntyneeksi v. 1647 Marienburgissa, joka oli eräs Alankomaista lähtöisin olleiden mennoniittien keskuspaikkoja Puolan kuningaskunnassa. Jos tämä Klaus oli em. Hermanin poika, niin yhteys Alankomaihin jatkui isästä poikiin.