Giösling
26.07.07, 14:12
Pienoisena yllätyksenä joillekin Giösling-tutkijoille tullee se tieto, että suvun varhaisin tunnettu kantaäiti, Virolahden pastorin Henrik Hoppiuksen ja Magareta Stråhlmanin tytär, Birgitta Hoppius, on elänyt Pyhtään Länsikylässä (Cupis) Gabriel Gudmundsson-nimisellä tilallalla vuosina 1701-1703 (Johan Brandt). Tilan muodolliseksi omistajaksi on tuolloin merkitty luutnantti Jakob Klöfver ja tilan nimeksi täsmentyy Länsikylä 4., joka myöhemmän omistajansa (1729) Lar Gustaf Falckin mukaan tunnetaan nykyisin Falck-nimellä.
Jacob Klöfverille tila joutui 1600-luvun lopussa. Kornetti Johan Gottsman osti tilan vuonna 1723. On todennäköistä, että omistajina 1700-luvun ensivuosikymmenenä ovat olleet myös Giöslingit
Jacob Klöfverin tiedetään palvelleen Viborgs fördubbl. Kav.-reg.:ssä 1700 7/12 ja eroneen palveluksesta v. 1703 (Lewenhaupt).
Muita Lewenhauptin nimeämiä Klöfvereitä ovat:
-Magnus Klöfver, jonka sanotaan perineen kamarikolleegion kirjurin Henrik Bernhard Klöfverin ja olleen tämän serkun kapteeni Nils Klöfverin poika. Nils Klöfverin Lewenhaupt toteaa syntyneen v. 1670 Karjalassa.
Kaikki Klöfver-sukua koskevat lisätiedot ovat tervetulleita.
Giöslingien maaomistukset selittävät myös sen, miksi Philip Giöslingin ja Birgitta Hoppiuksen tyttäristä sekä Brita, että Anna Catharina vaikuttivat Pyhtäällä. On myöskin todennäköistä, että Margaretha Giösling, Daniel Bengt Halfbiörnin puoliso, lähti Ison-Vihan aikana pakolaiseksi Pyhtäältä, kuollakseen lopulta Ilmajoella 22.9.1735.
Lisäksi on muistettava, että Pyhtäällä asui myös Anna Röding poikansa Jacob Giöslingin keralla. He olivat asettuneet Kuninkaankylän Yrjas-kapteeninpuustelliin 1730-luvulla. Anna toimi saksalaissyntyisen aatelismiehen Christian Henrik von Krassowin taloudenhoitajana ja sai poikineen periä von Krassowin omaisuuden tämän kuollessa joulupäivänä vuonna 1751. von Krassow “peri” vakanssinsa everstiluutnantti Alexander Modelinilta, joka eläkepäivikseen siirtyi isännöimään omistamaansa Pappila-nimistä rusthollia Ruotsinkylässä (Kuninkaankylän naapurikylä).
Christian Henrik von Krassowin virkaannimittämispäivä on 30.12.1734. Sitä ennen hän oli ollut “sapattilomalla” palveluksesta vuodesta 1719 lähtien, eikä edes Ruotsin sota-arkisto ole kyennyt selvittämään hänen vaiheitaan tuolla periodilla (1720-1733).
Vetoankin tässä yhteydessä forumin lukijoihin mahdollisen lisätiedon kekoonkantamiseksi.
Parhain terveisin
Juhani Pesu
Jacob Klöfverille tila joutui 1600-luvun lopussa. Kornetti Johan Gottsman osti tilan vuonna 1723. On todennäköistä, että omistajina 1700-luvun ensivuosikymmenenä ovat olleet myös Giöslingit
Jacob Klöfverin tiedetään palvelleen Viborgs fördubbl. Kav.-reg.:ssä 1700 7/12 ja eroneen palveluksesta v. 1703 (Lewenhaupt).
Muita Lewenhauptin nimeämiä Klöfvereitä ovat:
-Magnus Klöfver, jonka sanotaan perineen kamarikolleegion kirjurin Henrik Bernhard Klöfverin ja olleen tämän serkun kapteeni Nils Klöfverin poika. Nils Klöfverin Lewenhaupt toteaa syntyneen v. 1670 Karjalassa.
Kaikki Klöfver-sukua koskevat lisätiedot ovat tervetulleita.
Giöslingien maaomistukset selittävät myös sen, miksi Philip Giöslingin ja Birgitta Hoppiuksen tyttäristä sekä Brita, että Anna Catharina vaikuttivat Pyhtäällä. On myöskin todennäköistä, että Margaretha Giösling, Daniel Bengt Halfbiörnin puoliso, lähti Ison-Vihan aikana pakolaiseksi Pyhtäältä, kuollakseen lopulta Ilmajoella 22.9.1735.
Lisäksi on muistettava, että Pyhtäällä asui myös Anna Röding poikansa Jacob Giöslingin keralla. He olivat asettuneet Kuninkaankylän Yrjas-kapteeninpuustelliin 1730-luvulla. Anna toimi saksalaissyntyisen aatelismiehen Christian Henrik von Krassowin taloudenhoitajana ja sai poikineen periä von Krassowin omaisuuden tämän kuollessa joulupäivänä vuonna 1751. von Krassow “peri” vakanssinsa everstiluutnantti Alexander Modelinilta, joka eläkepäivikseen siirtyi isännöimään omistamaansa Pappila-nimistä rusthollia Ruotsinkylässä (Kuninkaankylän naapurikylä).
Christian Henrik von Krassowin virkaannimittämispäivä on 30.12.1734. Sitä ennen hän oli ollut “sapattilomalla” palveluksesta vuodesta 1719 lähtien, eikä edes Ruotsin sota-arkisto ole kyennyt selvittämään hänen vaiheitaan tuolla periodilla (1720-1733).
Vetoankin tässä yhteydessä forumin lukijoihin mahdollisen lisätiedon kekoonkantamiseksi.
Parhain terveisin
Juhani Pesu