Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Testi esiin kuvankäsittelyllä?
Pekka Hellemaa
29.03.24, 14:21
Sukuselvitykseni kannalta tärkeä, mutta pahasti tuhoutunut, asiakirja löytyy osoitteesta https://digihakemisto.net/item/1818795477/8165945993/27 ja se juttu on aukeaman vasemmalla sivulla alhaalla.Kuten kuvasta näkyy, on sivun vasen reuna joskus kastunut. Tuhoutuneen alueen teksti näkyy kyllä hämäräsi, mutta en mitenkään saa siitä selvää.
Pystyykö joku teistä kaivamaan tekstin kuvankäsittelyohjelmalla esiin ja luettevaan muotoon?
Voiko alkuperäistä asiakirjaa valokuvata tai skannata niin, että kadonneet sanat saisi näkyviin? Mistähän löytyisi sen sen tempun taitaja?
Kokeilin GIMP ohjelman "Käyrät" osiota. Liitteenä on tulos, osakuva vasemmasta sivusta. Mielestäni teksti ei ole luettava. Kotikonsteilla ei taida päästä pitemmälle.
Minä puolestani koetin puhelimen Adobe Light Roomilla ja sain aikaan tämmöisen. Aika vaikea on saada lukukelpoiseksi.
Tiina Lietzén
29.03.24, 22:02
Hei
Oletko kokeillut kuvan päällä hiiren oikealla napilla? Tummensin ensin kuvaa ja sitten lisäilin kontrastia moneen kertaan, niin mielestäni muuttui ainakin hiukan paremmaksi. Saako selvää, ehkä ei...
Tiina
Oletko kokeillut kuvan päällä hiiren oikealla napilla? Tummensin ensin kuvaa ja sitten lisäilin kontrastia moneen kertaan, niin mielestäni muuttui ainakin hiukan paremmaksi.
Selaimella tehtävä temppu on aika nopea, kun kuvaa ei tarvitse ladata, mutta sillä on rajoituksia: esim. muutokset kohdistuvat aina koko sivuun.
GIMP, Photoshop ym kuvan käsittelijät antavat enemmän mahdollisuuksia; esim värejä voi käsitellä monipuolisesti, jolloin eräissä tapauksissa taustan ja tekstin välille voi luoda erityisen voimakkaita kontrasteja.
Pekka Hellemaa
30.03.24, 17:47
Kiitos kaikille vastanneille!
Olen kopsannut kuvan kovalevylle ja kokeillut huonolla menestyksellä Corel Photopaintilla temppua jos toistakin. Tämän ja muiden tekemien kokeilujen valossa näyttää siltä, että kuvankäsittelyohjelmista ei löydy apua tähän ongelmaan. Kuvahan sinänsä on erittäin hyvin otettu, joten sen uudelleen kuvaaminen perinteisin menetelmin tuskin auttaa.
Mahdotontahan tuon asiakirjan lukeminen ei voi olla. Onhan viime aikoina saatu parin tuhannen vuoden ikäisiä pahoin palaneita rulliakin luettua. Ehkä tuomiokirjaa kuvatessa voisi käyttää jotain kikkaa (suotimia, ...) näiden hämärien tekstien paljastamiseksi? Mutta mistä osaaja?
Jos tuon ajan musteessa olisi vaikkapa rautaa, ja paperihan ei sitä sisällä, niin jokin röntgensädetys tms "läpivalaisukeino" voisi tuottaa tuloksia. Harvassa lienevät paikat Suomessa, joissa temppu onnistuisi.
On mahdollista, että vesi on siirtänyt pigmenttihiukkasia sivusuunnassa ja sumentanut viivan ääriviivoja, ja heikentänyt siten peruuttamattomasti luettavuutta.
Kuinka tärkeä tämä dokumentti on?
Pekka Hellemaa
31.03.24, 08:56
tkukkosen esittämä läpivalaisu tms voisi olla ratkaisu, mutta Kansallisarkiston asiakirjoille sellaista tuskin voi tehdä. Harmi sinänsä, sillä asiakirja sisältää vahvan vihjeen esiäitini henkilöllisyydestä, mutta piilossa olevat sanat saattavat muuttaa luulotellun sisällön suuntaan tai toiseen.
Heikki Särkkä
01.04.24, 19:58
Kukaan ei ole muistuttanut hyperspektrikamerasta. tkukkonen osui asian ytimeen: Jos musteen kaikki eri hiukkaset ovat levinneet tasaisesti tuottaen yhtä suttuisen kuvan, onko varmaa, että mikään erikoiskamera tuottaisi selvempää kuvaa?
raimoensio
02.04.24, 18:11
Lasse Iso-Iivari kommentoi, että huonosti näkyvä teksti ei ole se mikä puuttuu, sille se tosiaan puuttuu eikä ole piilossa.
Kun käännetään kaksi sivua taaksepäin, niin se huonosti näkyvä teksti löytyy selvänä sieltä eli tässä
https://digihakemisto.net/item/1818795477/8165945987/25
Pekka Hellemaa
05.04.24, 13:20
Hyperspektrikamera voisi tosiaan olla ratkaisu, mutta sellaista ei taida vielä olla kuluttajan ulottuvilla.
Hyperspektrikamera voisi tosiaan olla ratkaisu
Jos varovasti asian ilmaisee, niin en antaisi sille paljon toivoa.
Kuten Raimon viestistä ilmenee, se teksti, jota kuvittelimme näkevämme ja kontrastilla korostimme, on tekstiä, joka näkyy kahden sivun läpi. Todellinen tilanne valkenee, kun yrittää parantaa tekstin näkyvyyttä aukeaman oikeanpuoleiseen sivuun. Siinä ei näy yhtään mitään vaikka mitä tekisi, koska takana olevatkin sivut ovat kastuneet (eli siellä ei ole tekstiä joka näkyisi läpi). Sivut ovat siis kastuneet niin pahoin, että vesiliukoinen muste on ihmissilmin näkyviltä osin huuhtoutunut kokonaan pois. Samalla paperin rakenne on muuttunut erittäin läpinäkyväksi, eli se on kastunut läpi, ei pelkästään pinnastaan.
Voisiko musteesta olla tunkeutunut paperiin jotain ainesosia, jotka olisivat jostain syystä säilyneet huuhtoutumiselta ja leviämiseltä ja olisivat luettavissa hyperspektrikuvantamisella? Kuten sanottua, paperi on kastunut läpi ja näkyvällä alueella ei ole yhtään mitään nähtävissä, vaikka näemme paperin läpi. Jo tämän perusteella pidän erittäin todennäköisenä, että mitään luettavissa olevaa ei näkyisi muillakaan allonpituusalueilla (eikä myöskään läpivalaisuna). Lisäksi tulee muistaa, että sivu on kastuneelta osin jokseenkin läpinäkyvä. Jos jotain näkyisi, vastapuolen teksti näkyisi läpi jokseenkin yhtä hyvin ja sekottaisi kuvaa entisestään.
Oma lähinnä hypoteettinen pohdintansa on tietysti vielä se, mitä aineita musteessa voisi olla, jotka erottuisivat selluloosan ja veden spektrien piirteistä. Hiiltä ja metalleja siellä ei ole - ne näkisimme läpinäkyvyyden ansiosta jo nyt. Mahtaako kukaan tietää, mistä ainesosista tuon ajan musteet valmistettiin?
Musteiden valmistuksesta:
https://djmcadam.com/ink-recipe.html
Ajan mittaan musteita osattiin tehdä vedenkestäviksi, mutta siihen edistysvaiheeseen tuskin oli Suomessa päästy esillä olevana ajankohtana.
Hei
Ylä-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat
KO a:5 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat, 1658-1663, 1665-1667 (1658-1667)
Samassa kirjassa on myös Ala-Satakunta 1584-1588, 1590
https://digihakemisto.net/aineisto/1818795477
kuva 27 Fol 13 Huittinen Syyskäräjät on vuodelta 1584
https://digihakemisto.net/item/1818795477/8165945993/27
Kuvankäsittelyllä, valittu värillseksi (vihreä/sininen) koko teksti näkyy
sivun alareunassa. On kuitenkin levinnyt sen verran ettei tekstiä pysty
enää lukemaan kuin osittain. Olisiko sivun renovointiin käytetty paperi ollut liian paksua.
kuva 16
Alisen Satakunnan tuomiokirja vuodelta 1584-1588, 1590
(mainitaan vuodelta 1583 eri vihko)
https://astia.narc.fi/viewer/?fileId=8165945957&aineistoId=1818795477
Kansallisarkiston digikuvista ei vielä löytynyt v.1583 käräjäkirjoja.
t. Pirkko
Hei
SSHY on digitoinut mikrofilmattuja Tuomiokirjoja, RAHAD projekti.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
RAHAD projektin kuvia voi katsella ilman sshy:n jäsenyyttä.
Sama Tuomiokirja joka on ketjun aloitus sivulla ensimmäisessä viestissä.
Ylä-Satakunta Kihlakunnanoikeudet 1658-1667 ES 2000-2001 Nide NN62
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Löytyisikö Ala-Satakunnan kirjat 1584-1588, 1590 jäsenille tarkoitetuista kuvista.
t. Pirkko
Sopiiko, jos jatkan toisella "näkymättömällä" tekstillä?
Vetelin rippikirjassa 1912-1921 sivun 342 keskivaiheilla on nuorena kuollut Julius Oskari Matinpoika. Hänen kohdallaan on Muistutuksia-sarakkeessa selkeällä tekstillä sana "Kuollut" (ja sen jälkeen kuolinpäivä 1/10 1913).
Veteli rippikirja 1912-1921 (AP_I I Aa:23) Sivu 342 Ylivetelin kylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=42229&pnum=346 / Viitattu 18.04.2024
Muistutuksia-sarakkeessa on em. "Kuollut"-sanan lisäksi jotain tekstiä hyvin himmeällä käsialalla, ehkä lyijykynällä tehtyä.
Pystyisiköhän sitä tekstiä samaan esiin mitenkään? Se alkaa "Kuollut"-sanalla ja lisäksi siinä mainitaan "Amerikka". Vihjeenä pohjaksi: tiedän toisesta yhteydestä, että pojan isä kuoli Amerikassa v. 1900 ja himmeä teksti liittyy suurella todennäköisyydellä tähän isään.
talkkarilainen
03.11.24, 20:41
Muistan kun kerran kävin Mikkelin maakunta-arkistossa 1980-luvulla. Siellä oli tutusstuminen niihin tiloihin. He siellä "pesivät" ja kuivasivat sivuja ja niiden palasia. Tekivät uuden sivun pienestä palasta. Käsittelivät niitä erityisellä aineella. Ja kuinka ollakkaan niistä sai sen jälkeen selvää. Sitoivat, korjasivat ja entisöivät ne. En tiedä tehdäänkö sitä enää. Paljon niitä kyllä korjattiin. :)
Hei, esim PaintNet-ohjelman säädöt - menusta löytyvällä käyrätyökaluilla (ja lisäksi kontrasti/kirkkaus) saa jotain lisää, kuten että rivin alussa himmeällä on todellakin "kuollut Amerikassa". Samoin Amerikassa -sana (ja jokin merkki perässä?) on 1/10 1913 rivin alla. Himmeän Ma(tts?) jotain tekstin peittää tuo sama 1/10 1913. Tuossa tosiaan voisi olla se tieto tai arvelu isästä.
Yritin optimoida tuon kohdan joka alkaa Ma... (ks. liite)
Saako tuosta lisää selkoa?
Sopiiko, jos jatkan toisella "näkymättömällä" tekstillä?
Vetelin rippikirjassa 1912-1921 sivun 342 keskivaiheilla on nuorena kuollut Julius Oskari Matinpoika. Hänen kohdallaan on Muistutuksia-sarakkeessa selkeällä tekstillä sana "Kuollut" (ja sen jälkeen kuolinpäivä 1/10 1913).
Veteli rippikirja 1912-1921 (AP_I I Aa:23) Sivu 342 Ylivetelin kylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=42229&pnum=346 / Viitattu 18.04.2024
Muistutuksia-sarakkeessa on em. "Kuollut"-sanan lisäksi jotain tekstiä hyvin himmeällä käsialalla, ehkä lyijykynällä tehtyä.
Pystyisiköhän sitä tekstiä samaan esiin mitenkään? Se alkaa "Kuollut"-sanalla ja lisäksi siinä mainitaan "Amerikka". Vihjeenä pohjaksi: tiedän toisesta yhteydestä, että pojan isä kuoli Amerikassa v. 1900 ja himmeä teksti liittyy suurella todennäköisyydellä tähän isään.
Kiitos Tapio.
Nyt saa selkoa hieman enemmän. Erottuu ainakin isän etunimi, joka oli todella Matti. Päivämäärän alla oleva teksti lienee sukunimi, joka ei erotu(?)
Ok, koitin sovitella sanaa Jänkä tuonne, mutta hieman heikkoa on. Huomattava on, että osia tekstistä varmaan on jäänyt näkymättäkin ja nimi ehkä kuitenkin sopisi. Aina eivät kirjainten yläpuoliset pisteet yms ole kirjainten kohdalla vaan esim "i":n pisteet paljonkin myöhässä.
Halsuan syntyneistä:
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/575vmw?fi+0053+kastetut+2762)28.9.1891 4.10.1891 Talon kasvate Matti Leanderi Matinp. Jänkä Anna Juhontr. 30 Oskari Julius
Itsekin yritin kovasti sovitella nimeä Jänkä siihen. Ei oikein ole onnistunut. Toisaalta, jos siinä lukisi "Leiden", se vahvistaisi erään teoriani ko. henkilön kohdalla...
Asia jäänee varmistamatta.
Lukisiko siinä:
Matts kuollut
Amerikassa
Voi hyvinkin olla näin. Silloin olisi sama teksti kahteen kertaan.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.