Sukua etsin

[Sukua etsin]

Isän äitini äiti Anni Heija Jääski

[Sukua etsin]

Isäni äidin äidin sukua. Hänellä oli 3 poikaa isomummini lisäksi.

[Tapani Kovalaine]

Sanomalehtiarkistosta löytyy uutinen: Talonpojan Lehti 13.9.1906.
Anni Heija, 70 v, kuoli Jääsken pitäjän Järvenkylässä Matti Heijan talossa 7.9.1906.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/697072?term=Anni%20Heija&page=3

Henkikirja vuodelta 1905, Jääski, Järvenkylä nro 1 Matti Heijan talo:
Viipurin läänin henkikirjat - Vi:282 Henkikirja 1905-1905, jakso 250, sivu 250: Jääski: Jakovala, Järvenkylä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6189177556&aineistoId=2301679815 / Viitattu 29.3.2024

Jääsken seurakunnan rippikirjan mukaan Anna Heija oli alkujaan Anna Jeremiaantytär Piepponen, s. 4.9.1836:
Digikuva 71: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jaaski/rippikirja_1870-1879_mko001-020/71.htm

[Tapani Kovalaine]

Edellisessä viestissä on tuotu esille Anni Heija, joka syntyi 1836. Hän oli itse asiassa Anni Piepponen, mutta kun oli aviossa Matti Heijan kanssa, niin hänet tunnettiin myös Anni Heijan nimellä.

Onko kyseessä etsinnässä oleva isän äidin äiti? Voiko kenelläkään olla 188 vuotta sitten syntynyttä isän äidin äitiä? Jääsken seurakunnan kirkonkirjoista ei löydy tietoja lapsista tälle vuonna 1836 syntyneelle Anni Heijalle.

Tulee selvästikin tarve saada enemmän pohjatietoja etsintää varten. Antreassa ja Kirvussa on paljon enemmän Heijan sukunimellä olevia kuin Jääskessä.

[Sukua etsin]

Mamma oli syntynyt v 1891. Isäni syntyi 05.08.1928.
Jos lasketaan että Heija on nuorena synnyttänyt "äpärän" niinkuin vanhoissa kovalevyissä luki, niin on Heijan pitänyt olla 1870 lähempänä syntynyt. Mistähän Heija suvusta hän on, kun siellä todellakin tuntuu olevan paljon Heija sukuja.Muut Heijan lapset ovat syntyneet sen jälkeen. En osaa etsiä vielä täällä edes kunnolla näitä vastauksia. Sähköposti on hyvä. Toivottavasti sähköpostini ei näy täällä, koska kirjoitan sinne niin syvällistä.:)

[Sukua etsin]

Isäni oli syntynyt Antreassa, vaikka kirkon kirjoihin oli merkitty että syntyi Jääskessä. Anna Marian ikä oli kirkonkirjoitta kirjoitettu 10 vuotta vanhemmaksi kuin hänen ikänsä oikeasti oli, se saattoi johtua sodan alkamisesta. Olisi mukava tietää että onko mamman velipuolilla perillisiä.

[Tapani Kovalaine]

Kyllä hyviä ehdokkaita löytää, jos etsii Jääsken, Kirvun ja Antrean seurakunnista Anni Heijaa ja Anna Maria Heijaa. Esimerkkinä mainittakoon Kirvu:

Hiski, Kirvu, syntynyt: 22.7.1892 28.8.1892 Nahkurila N:o 2 talontytär Anna Juhanantytär Heija 26 Anna Maria

Nyt kuitenkin tämä Anna Juhontytär Heija avioitui 1907 Ville Vilskan kanssa, joka kuoli 1920. Kuolinilmoituksen mukaan Villeltä jäi leski, tytär Veera ja kaksi leskelle ennen avioliittoa syntynyttä tyttärtä. Ei ollut kolmea poikaa.

Antreasta löytyy kiinnostava henkilö: Pietari Matinpoika Heija, s. 1830, jolla oli papin rippikirjaan (digi 1024) kirjaama erityisominaisuus ja peräti huutomerkin kanssa: "lintulauluinen!".

[Sukua etsin]

Hei.Yhdessä viestiketjussa lukee että Anni Heija oli naimisissa Matti nimisen miehen kanssa. Meni naimisiin synnytettyään aviottoman mammani. Sai tämän Matin kanssa ne 3 poikaa. Yhden nimi oli Lauri, joka löi puukolla humalapäissään isäänsä Jääskessä ja oli Sörkän vankilassa. Kuoli vasta joskus 1960 luvulla. Siellä vielä teki saman toiselle vangille:eek: Syntymäajat eivät täsmää, joten tämä Heija ei ole sama, tietenkään ei tiedä oliko Anni Heijalla sisaruksia ja miten hänen perheensä on suhtautunut aviottoman lapsen synnyttämiseen. Silloin kun se on ollut paheksuttavaa. Jos suku on laittanut hänet mieron tielle ja Anni Heijan elämä on sen jälkeen ollut alkoholin huuruista. Kiitos kun autatte etsimään sukuani ja tutustumaan omaan perimääni:oo:Tämä Mies ja velipuolet ovat varmaan sukuani koska Sallinen suku oli tietoinen Anni Heijan olemassaolosta ja Sallisen poika oli minun kummisetäni. Hän oli hyvä ja fiksu.

[Tapani Kovalaine]

Kaikki pikkukivet pitää netistä kääntää löytääkseen Annin ja hänen tyttärensä! Oman näkökulman ruo esille Geni, jossa on profiili henkilölle Anna Maria Annintytär Henttonen, omaa sukuaan Hämäläinen, syntynyt 7.3.1891 Jääski.

Geni: https://www.geni.com/people/Anna-Maria-Henttonen/6000000081866605450

Harmi ettei profiilissa annettujen tietojen tueksi ole kerrottu lähdetietoja. Jääskessä ei ole 7.3.1891 syntynyt ketään Anna Mariaa. Syntymää koskevassa seurakuntatiedossa tai päivämäärässä saattaa olla pieni virhe.

Hiskistä löytyy vihje vuonna 1903 Kirvussa syntyneen Ilmari Heijan vanhempien löytämiseen. Sanomalehdssä on nimittäin kerottu, että se oli Ilmari Heija, joka oli tolkuttomassa humalatilassa riehunut 1927 kotitalossaan. Hän oli sittemmin vankilassa hyökännyt vankitoverinsa kimppuun.

Hiski. Kirvu, syntynyt: 7.6.1903 19.6.1903 Mertjärvi N:o 4 Tal. Antti Laurinp. Heija vo. Anni Pärtynt. Hämäläinen 31 Ilmari

Hiski, Kirvu, syntynyt Anna Maria Annintytär: 7.3.1901 3.4.1901 Mertjärvi N:o 4 Talt. Anna Pärtynt. Hämäläinen 28 Anna Maria

Nyt voi vertailla Genin syntymäaikaa 7.3.1891 Jääski ja Hiskin syntymäaikaa 7.3.1901 Kirvu. Niissä on se edellä kerrottu kymmenen vuoden heitto.

Hiski, Kirvu, vihitty: 18.5.1902 Mertjärvi N:o 1 Läks. Antti Laurinp. Heija Talt. Anna Pärtynt. Hämäläinen Mertjärvi N:o 4

[Tapani Kovalaine]

Kirvun henkikirja 1921 tietää, että Mertjärvi 4 tilyksilla asui mökkiläinen Antti Heija s. 1870 ja vaimonsa Anni s. 1872. Lisäksi asui läksiäinen Anni Heija s. 1873. - Nimikaimoilla oli Kirvussa syntyneitä au-lapsia molemmilla.

Viipurin läänin henkikirjat - Vi:442 Henkikirja 1921-1921, jakso 452; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8161620453&aineistoId=2307172536 / Viitattu 1.4.2024

[Sukua etsin]

Minä laitoin Geniin myös tietoja, laitoin siksi kun siellä on se sukupuu, mutta en osaa sitä sinne laittaa, se on niin pienin osin ja en noin paljon, jotain laitoin mitä tiesin.
Muistin heillä olleen 3 poikaa, en muistanut kuin Laurin .Ai se oli Ilmari joka sortui elon tiellä:( Kiitos että olette tutkineet asiaa, nyt muistan Helsingissä kovalevyistä lukeneeni myös Ilmarin ja Antinkin. Ilmarilla tuskin on perillisiä, mutta Laurilla ja Antilla varmaankin on. Risteilevätköhän heidän perilliset täällä olevan viestiketjun Heija Henttonen kanssa. Kas kummaa, kun meidän suvussa on naimisissa saman nimiset suvut. Minun Kysymykseni on jäänyt Heija/ Henttonen viestiketjuun. Mitenkähän sen saa pois:D Tiedän että Heija nimisiä oli paljon, niinkuin Henttonen nimisiäkin.

[Tapani Kovalaine]

Ettäkö pitäisi saada ylimääräisiä viestejä poistaa?
Ne ovat täysin harmittomia kyselyjä ja niiden poistamisella ei maailma olisi yhtään parempi. Kyllä Suku Forumin ylläpitoon yhteyttä ottamalla voi saada perustelluista syistä poistoja aikaan. Mitippä miksi sellainen olisi tärkeätä. Nyt alkaa näyttää, että Heijan suvun erään sukuhaaran pääkysymys on ratkaistu ja on tullut aika keksiä uusia kysymyksiä.

[Tapani Kovalaine]

Netistä voi tehdä löytöjä, jos yhdistelee kirkonkirjojen, henkikirjojen ja sanomalehtien tarjoamia tietoja. Onhan niitä toki paljon muitakin lähteitä, perukirjat, tuomiokirjat, jne. Mutta mitä olen löytänyt Anni Heijasta?

Anni Heija oli itse asiassa Anni Pärtyntytär Hämäläinen, s. 5.7.1872 ja hän syntyi Kirvun pitäjän Mertjärven talossa nro 4.

Anni sai ensimmäisen aviottoman lapsensa 8.1.1898 ja lapsi sai nimen Aukusti Ilmari. Poika kuoli 17.2.1899 Metjärvi 4, Kirvu.

Toinen avioton lapsi oli Anna Maria Hämäläinen s. 7.3.1901 ja hän avioitui Juho Henttosen kanssa 1920-luvun puolivälin paikkeilla.

Anni avioitui 18.5.1802 Kirvussa Antti Heijan kanssa. Perheeseen syntyi ainakin seuraavat viisi lasta Mertjärvi 4 talon mökissä:

Ilmari 7.6.1903
Anni 12.3.1906
Lauri 10.8.1908
Tauno 22.6.1911, kuoli 5.9.1941 sodassa haavoittumisen jälkeen sairaalassa
Tyyne 21.8.1914, avioitui Urpo Kalervo Niemisen kanssa

[Sukua etsin]

Kiitos paljon Tapani Kovalainen tiedoista. Tämä viimeinen tieto on varmasti oikea, kun huomioi sen mamman 10 vuoden kirkonkirjojen iän heiton. Kaikki tiedot lapsistakin ovat ihan järkeenkäypiä syntymäajan perusteella. Kirkonkirjat ja muut paperit ovat niin haalistuneita että en kaihileikatuilla silmillä pysty niitä lukemaan edes suurennuslasilla. Genissä luki että jokainen luettu paperi maksaa, jos oikein käsitin. Miten teidän ne kustannukset korvataan, kun tämä lukee olevan ilmainen?? Maksaahan teidänkin aika ja tulee kuluja. My Herigessä se maksaa yli 300 euroa vuodessa. Minulla on myös tuo Henttonen Johannes kysely, johon olen jo hieman saanut vastauksia, aivan paikkansa pitäviä nekin. Ihmettelen sitä, kun Uosukainen R oli ollut isäni kanssa samassa sukukokouksessa. Mitenkähän ne kiemurat yhteen liittyvät.

[Tapani Kovalaine]

Olin 50 vuotta sitten 1974 Jääsken kihlakunnan henkikirjoittaja. Sen takia minulle jäi lukkarinrakkautta Jääskestä, Kirvusta, Muolaasta ja Antreasta peräisin olevien sukujen seuraamiseen. On ilahduttavaa havaita, että täällä Suku Forumissa saa harrastella Henttosten, Kymäläisten, Heijojen, Ahtiaisten ja muiden kivojen sukujen parissa, löytää tietoja tai olla löytämättä. Etsiminen on aina sellaista ettei tiedä miten lopulta käy. - Vuonna 1974 sain imatralaiselta hyvän neuvon: "Aikaahan aina on ja jos loppuu niin Muolaasta lissää tullee!"

Käytän päivittäin salapoliisien tavoin suurennuslasia apuna. Syynä on etten ole keksinyt miten Sukujutut ohjelman hakemistokentän voisin saada skaalattua suuremmaksi. Suurennuslasin käyttö tuo siis lisää jännitystä.

Olen Genissä perustason käyttäjä, siis käyttö on täysin ilmaista. MyHeritage saa olla minulta niin kauan rauhassa kun sinne ei pääse ilmatteeks.

[Julle]

<
Käytän päivittäin salapoliisien tavoin suurennuslasia apuna. Syynä on etten ole keksinyt miten Sukujutut ohjelman hakemistokentän voisin saada skaalattua suuremmaksi. Suurennuslasin käyttö tuo siis lisää jännitystä. >

Myös kalenterista saa aina aikaa lisää, mutta päivyristä ei! Eikö riitä jos näytön kokoa voi suurentaa CTRL-+ ja pienentää CTRL--?

Kokeilemisiin

[Tapani Kovalaine]

<
Käytän päivittäin salapoliisien tavoin suurennuslasia apuna. Syynä on etten ole keksinyt miten Sukujutut ohjelman hakemistokentän voisin saada skaalattua suuremmaksi. Suurennuslasin käyttö tuo siis lisää jännitystä. >

- - - Eikö riitä jos näytön kokoa voi suurentaa CTRL-+ ja pienentää CTRL--?

Kokeilemisiin
Olenhan minä tuota sata kertaa kokeillut, mutta ei pienintäkään vaikutusta!
Sen takia on suurennuslasi jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi. Tämä pulmani koskee todella vain hakemistokenttää, sillä profiilien tiedot ovat selvästi suuremman kokoisia ja luettavissa ilman apuvälineitä.

Toistan siten terveisesi: Kokeilemisiin!

Terveisin Tapani, 79,5 v

[Juha]

Sukujutuissa ei tosiaan voi suurentaa yhtään mitään, johtuu ohjelmakoodista :)

[lenaa]

Jag vet inte om detta är till någon hjälp, det kanske redan har provats?

Ibland kan man öppna en bild/text i ett nytt fönster/flik och får då en png.-fil
som går att förstora med Ctrl+, men det kanske inte blir tillräckligt stort!?

:)Lena A

[tkukkonen]

Mielestäni tekstin pienuus johtuu siitä, että ohjelman koodia kirjoitettaessa on oletettu näytön leveydeksi pienempi pikselimäärä kuin nykyisillä näyttölaitteilla on sen perusasetuksella, eikä näyttöjen kehittymistä osattu ottaa huomioon koodia kirjoitettaessa.

Kokeilin Finfamily ohjelman kanssa, joka käyttää samantyylisiä ikkunoita kuin Sukujutut.

Muutin näytön tarkkuusasetuksen lähtöarvosta 1920*1080 arvoksi 1280 * 1024. Sen seurauksena Finfamilyn ikkuna täytti koko ruudun leveyden.

Kuitenkin parempi ulkonäkö ja koko ruudun käyttö syntyi sillä, että valitsin Windowsin lähtöasetuksista [asetukset > Järjestelmä > näyttö > skaalaus ja asettelu] näytön skaalaukseksi 150%. Silloinkin sain koko ruudun käyttöön.

Sukujutut demoversiolla valitsin suurennoksen 175%. Silloin näyttöni 50 cm leveydestä Sukujutut otti käyttöön 30 cm. Siis jos suurennus 175 % on PC:ssä mahdollista, Sukujuttujen (aloitus)ikkunan leveys on 3/5 osaa näytön leveydestä ja korkeuskin kasvaa. Kirjaimet ovat silloin suurempia mutta niiden ääriviivat rakeisempia kuin perusasetuksilla.

[Tapani Kovalaine]

Mielestäni tekstin pienuus johtuu siitä, että ohjelman koodia kirjoitettaessa on oletettu näytön leveydeksi pienempi pikselimäärä kuin nykyisillä näyttölaitteilla on sen perusasetuksella, eikä näyttöjen kehittymistä osattu ottaa huomioon koodia kirjoitettaessa.

Kokeilin Finfamily ohjelman kanssa, joka käyttää samantyylisiä ikkunoita kuin Sukujutut.

Muutin näytön tarkkuusasetuksen lähtöarvosta 1920*1080 arvoksi 1280 * 1024. Sen seurauksena Finfamilyn ikkuna täytti koko ruudun leveyden.

Kuitenkin parempi ulkonäkö ja koko ruudun käyttö syntyi sillä, että valitsin Windowsin lähtöasetuksista [asetukset > Järjestelmä > näyttö > skaalaus ja asettelu] näytön skaalaukseksi 150%. Silloinkin sain koko ruudun käyttöön.

Sukujutut demoversiolla valitsin suurennoksen 175%. Silloin näyttöni 50 cm leveydestä Sukujutut otti käyttöön 30 cm. Siis jos suurennus 175 % on PC:ssä mahdollista, Sukujuttujen (aloitus)ikkunan leveys on 3/5 osaa näytön leveydestä ja korkeuskin kasvaa. Kirjaimet ovat silloin suurempia mutta niiden ääriviivat rakeisempia kuin perusasetuksilla.
Olen säilyttänyt Valtion Tietokonekeskuksen 2.2.1972 antaman korssitodistuksen. Sain viikon ajan opetusta aiheista: "tietokone ja sen toimintaperiaate, systeemisuunnittelun pääkohdat, jne"

Valtitettavasti vasta vuonna 1989 työpöydälleni tuotiin ensi kertaa tietokone ja siihen loppui telakirjoituskoneella kirjoittelu.

Kaikki nuo tkukkosen kertomat asiat on minulta vielä kokeilematta. Syynä on tietenkin se, että työpaikalleni palkattiin mikrotukihenkilö. Hän hallitsi kaikki kikat. Jopa senkin kun 70 kilometrin päästä virkailija ilmoitti, että hänen tietokoneensa on täysin mykkä. Perille päästyään mikrotuki laittoi siivoojan vahingossa irroittaman sähköjohdon pistokkeeseen. Jopa alkoi pelittää!

Monet meistä foorumilaisista muistamme Mestertonin (1929-2021), jonka täytyi näköön liittyvien ohgelmien takia luopua sukunsa tutkimisesta. Kun tätä ikää kertyy niin tuollainen vaihtoehto voi tulla eteen. Mutta sitä ennen on olemassa kopallinen hyviä konsteja: 1) suurennuslasi, 2) todella isosti suurentavat lukulasit, ja 3) tkukkosen kertomien skaalausparannusten käyttöönotto. - Copy - paste ei ole minulla toiminut ja syitä on Juha edellä valottanut.

[Lahtinen]

Syynä on tietenkin se, että työpaikalleni palkattiin mikrotukihenkilö. Hän hallitsi kaikki kikat. Jopa senkin kun 70 kilometrin päästä virkailija ilmoitti, että hänen tietokoneensa on täysin mykkä. Perille päästyään mikrotuki laittoi siivoojan vahingossa irroittaman sähköjohdon pistokkeeseen. Jopa alkoi pelittää!

Mikrotukihenkilöt olivat aikanaan korvaamattomia. Kerrankin 100 kilometrin päässä oli henkilön näppäimistö sanonut irti sopimuksen. Mikrotuki meni paikalle: "Onko näppäimistöön kaatunut mitään nestettä?" "Ei varmasti ole!".
Kun mikrotuki avasi näppäimistön, se oli täynnä jogurttia...

[tkukkonen]

Ehdottamani keino toimii silloin hyvin, jos pitää sukkuloida Sukujuttujen ja tarkkuutta vaativan työn, esim. esimerkiksi valokuvien katselun välillä.

Jos on tarpeen nähdä Sukujutut kiinteästi suuressa koossa (esim. jos ei halua tehdä tätä sukkulointia), niin ohjelma asennetaan vaikkapa vanhentuneeseen läppäriin, jonka näytön resoluutio pannaan mahdollisimman huonoksi - mikä tekee Sukujuttujen ikkunan mahdollisimman suureksi. Ja sen jälkeen asetukseen ei kosketa. Tässä ehkä tarvitaan mikrotukea, mutta vain kerran.

PS
Suurentamisesta sen verran vielä, että antamani suurennusmahdollisuudet eivät ehkä ole identtisiä toisenmerkkisellä ja ominaisuuksillaan erilaisella näytöllä - mutta aina kannattaa kokeilla.

[Tapani Kovalaine]

- - -
PS
Suurentamisesta sen verran vielä, että antamani suurennusmahdollisuudet eivät ehkä ole identtisiä toisenmerkkisellä ja ominaisuuksillaan erilaisella näytöllä - mutta aina kannattaa kokeilla.
Usein käy niin että kokeilu kannatti! Vielä en tiedä miten kävi minun tapauksessani.

Sukututkijat eivät ole identtisiä näkökykynsä suhteen käyttäessään suosittua Sukujutut -ohjelmaa. Silmälääkäri on kymmenien vuosien ajan sanonut selityksen näölleni. Toisen silmän nökötarkkuuskohdassa on nuppineulan pään kokoinen rappeuma. Kysyin mistä se sinne on tullut? Vastaus: "Esimerkiksi hitrausliekin tai auringon katsomisesta!"

Onneksi koko tämä esille tuomani vaiva on käynyt riesaksi vasta vuosi sitten ja olen saanut yli 57 vuoden ajan katsella mikrofilmejä, mustia kirjoja, mikrokortteja, Hiskiä, Narcia ja SSHY:n tietoja sekä SukuJuttuja avarakatseisesti.

[Sukua etsin]

Jos voisin tulostaa nämä sivut niin voisin vetää tummemmalla viivat teksteihin sitä mukaa kun näkee, niin varmaan paremmin hahmottaisi mitä siellä lukee. Kun antaa enemmän valoa, niin se vielä hajottaa lisää:D:

[Tapani Kovalaine]

Isän äitini äiti Anni Heija Jääski
On hyvä välillä palata tämän viestiketjun aloitusviestiin. Etsinnässä oli Heija -nimiseen sukuun liittyvä Anni. Alkuun ei ollut tiedossa, onko sukunimi tullut kenties avioliiton myötä. Annin (s. 5.7.1872) tyttönimi olikin Hämäläinen.

Suku Forumissa ei Heija -suku ole saanut juurikaan näkyvyyttä. Sen vuoksi tulkoon tähän listattua Anni Heijan aviomiehen isälinjan ne niukat tiedot, jotka netistä löytyvät.

Antti Laurinpoika Heija s. 24.9.1870 Kirvu Mertjärvi, k. 23.5.1827 Kirvu Mertjärvi, Kalalampi

Lauri Antinpoika Heija s. 1820 Kirvu Mertjärvi

Antti Erkinpoika Heija s. 6.10.1796 Kirvu Mertjärvi

Erkki Antinpoika Heija s. 17.10.1773 Kirvu Mertjärvi

Antti Erkinpoika Heija s. 18.6.1748 Kirvu Mertjärvi

Erkki Juhonpoika Heija s. 1720, k. 1765 Kirvu Mertjärvi

[Eliisa]

Etsin Junnin sukua, joka on lähtöisin Paimiosta. Aksel Edvard Junni on muuttanut Tampereelle. Kukahan oli hänen vaimonsa?

[Juha]

Teetkö tästä ihan erillisen postauksen kiitos

Tämä aihe ei kuulu tähän keskusteluun


Juha
Suku Forumin mode

[Eliisa]

Ole pahoillani. Haluaisin tehdä uuden postauksen, mutta en osaa.

[Sukua etsin]

Hei. Tämä on sitten varmaan tuo Antti Laurinpoika Heija, joka oli edellisessä tiedonannossa. Talokin noissa on sama, osoitteena. Opin uuden asian, että kirkonkirjoissa voi nuolella vaihtaa sivua, vaikka ei siellä omaa tietoa olekkaan. Kirjaimet on vain niin himmeät, että en näe kuin hieman tekstiä.
Kiitos:)