Klemetti Martinpoika Seppä-Kannin appi

[Pekka Hellemaa]

Liisa Poppiuksen kirjoittama selvitys Huittisten pitäjän Hannulan ja Penttilän suvut on kirjoitettu vuonna 1938. Koneella kirjoitettua selvitystä säilytetään Huittisten kirjastossa. Selvityksessä sanotaan muun muassa seuraavaa:Erään Huittisten kihlakunnanoikeudessa kesäkuun 9 päivänä 1625 esiintyvän jutun nojalla voidaan ainoastaan joltisellakin varmuudella todeta hänen (Klemetti Martinpoika Kannin) tulleen vävyksi Huittisten pitäjän Kannilan kylän Kannin taloon, jossa tällöin oli isäntänä Tuomas Juhonpoika Kanni.
Verokirjojen perusteella näyttää siltä, ettei Klemetti, appensa luovuttua isännyydestä, olisi saanut taloa ainakaan yksin haltuunsa, koskapa kymmenysverojen maksajaksi useimmin mainitaan Matti Yrjönpoika, joka mahdollisesti oli Tuomas Kannin toinen vävy.
Poppius siis esittää, että appi olisi ollut Tuomas Juhonpoika Kanni, joka mainitaan Kannin isäntänä 1567 ja 1571. Aiemmin, vuodesta 1540 isäntänä on mainittu Thomas, mutta ilman patronyymiä. Isännän nimi puuttuu kokonaan 1572-1579. Vuonna 1580 ilmestyy isännäksi Tuomas Juhonpoika, jota vuonna 1586 seuraa Matti Yrjönpoika, joskin vuonna 1590 Thomas (ilman patronyymiä) on isäntänä. Lopulta vuonna 1600 Klemetti Martinpoika saapuu Kanniston Sepän talosta Kannilan Kannin isännäksi.

Onko kukaan tutustunut Poppiuksen mainitsemaan oikeusjuttuun. Voiko jutun perusteella päätellä oliko Klemetti Martinpojan appi Tuomas Juhonpoika (Poppiuksen käsitys) vai Tuomas Olavinpoika (kuten netissä olevissa selvityksissä usein esitetään) vai peräti Matti Yrjönpoika?

[haapiot]

Hei En tiennytkään mistään Poppiuksesta. Sepän ja Kannin kesken on tehty talojen vaihto. Jostain olen lukenut että siihen liittyisi myös naimakauppa ja ilmeisesti tieto onkin Poppiukselta. Juttu on tässä, sivu 157.
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=594968163
Minusta siinä ei ole kyse mainitusta naimakaupasta. Tulkitsisin asian niin että Brita Jöransdotter Sutin mukaan isänsä Jöran Clemetsson on saanut härän vaimonsa Margaretan perintönä Hennijoelta (eli ilmeisesti kotoisin sieltä) ja tuonut sen Kanniston Sepän kautta Kannilaan.
Sen sijaan on viitteitä siitä että Clemet Mårtenssonin pso on Lauttakylän Junttilasta - Huittisten käräjät 1584 (syys) sekä 29.2.1621. On tosin ainakin vielä tulkinnanvarainen.
Timo Haapio

[haapiot]

Kun on hyvä tarkistaa muistaako vielä asiat jotenkin, niin jutussa ei puhuta Kannilasta, vaan vain Kannistosta, johon härkä tuotiin. Tuskin sitä enää Kannilaan raahattiin. Jos oikein ymmärrän, Brita Jöransdotter sai perinnöksi tms lampaanturkiksen.

[Pekka Hellemaa]

Olen parhaan kykyni mukaan yrittänyt tulkita Huittisissa 9.6.1625 pidettyjen käräjien pöytäkirjaa ja päätynyt seuraavanlaiseen yhteenvetoon.

Yrjänä Klemetinpoika Kanni esitti Huittisten käräjillä 9.6.1625 oikeudelle vanhan todistuksen. Se oli päivätty 7.10.1603 ja siinä oli kahden todistajan sinetit ja puumerkit. Todistajat olivat olleet läsnä Kannilassa, kun sinne oli saapunut Riitta Yrjöntytär Suttilasta ja esittänyt Yrjänä Klemetinpojalle kysymyksiä äitinsä myötäjäisistä. Tuolloin Yrjänä Klemetinpoika vastasi, että hänen edesmennyt isänsä (siis Klemetti Martinpoika) oli antanut Riitan äidille kaksi lehmää, varsan (tai mikä en tämmings fhålla sitten onkaan) ja härän, jonka hän oli ottanut Hinnerjoelta. Nämä siis myötäjäisinä Kannistosta. Riitta Yrjöntytär ei ollut tähän tyytyväinen vaan vaati parannusta myötäjäisiin. Sen Yrjänä Klemetinpoika olikin heti luvannut ja antanut edellä mainittujen todistajien läsnä ollessa Riitalle 15 markan arvoisen englanninkankaisen kaavun ja kolmen markan arvoisen miesten lammasnahkaturkin. Näin hän oli kaikkien tyydytykseksi jakanut kaiken äitinsä perinnön. Ystävällisellä kädenpuristuksella vahvistettiin, ettei hänellä eikä Riitan jälkeläisillä ollut enempää valitettavaa.

Yrjänä Klemetinpoika esitti myös vuodelta 1621 olevan puumerkein vahvistetun todistuksen, jonka mukaan Kerttu Fransintytär Mommolasta on vastaanottanut edesmenneen miehensä, Erkki Yrjönpojan äidin perintöosuuden Yrjänä Klemetinpojalta. Tämä osuus oli lammas, sika, tynnyri ruista, puoli tynnyriä ohraa, puoli tynnyriä herneitä ja kaksi taalaria rahaa. Erkki on ollut tyytyväinen Kannilasta saamaansa äidinperintöönsä, jonka hän on omalla allekirjoituksellaan vahvistanut 15.9.1604.

Johtopäätöksiä
Klemetti Martinpoika oli vainaa 1603.
Yrjänä Klemetinpoika Kannilla oli nimeltä mainitsematon sisko NN Klemetintytär, joka oli ollut Yrjö NN:n kanssa naimisissa. Pariskunnalla oli ainakin kaksi lasta, Riitta Yrjöntytär ja Erkki Yrjönpoika.
NN Klemetintytär kuoli Kannistossa, koska sai sieltä myötäjäisensä, siis viimeistään 1600.
Riitta oli täysi-ikäinen viimeistään ja Erii viimeistään 1604. Näin ollen NN Klemetintytär oli syntynyt viimeistään noin 1585 ja tämän äiti vastaavasti noin 1565.
Erkki Yrjönpoika oli vainaa 1621.

[Pekka Hellemaa]

Mainitset viestissäsi Huittisten syyskäräjät 1584. Löytyvätkö ne jostain digitoituina?

[haapiot]

Hei Minusta kyseessä on Hennijoki joka sijaitsee noin 10 km Kannistosta. Hinnerjoki on niin kaukana ettei vaikuta todennäköiseltä. 'Ifrån H????joki' tarkoittaa minusta sitä että eläimet ovat sieltä peräisin.
Brita ja Eric Jöraninlapset olisivat luontevasti Jöran Clemetssonin lapsia, mutta voivat olla vaihtoehtoisesti sisarenkin lapsia.
Ruotsini on kehnoa ja voin olla väärässä. Esim onko kyse huomenlahjasta vai myötäjäisistä, en tiedä.
TH

[Pekka Hellemaa]

Hennijokihan se tietysti on. Kiitos oikaisusta.


Pöytäkirjassa olevan tekstin som han hadhe taghet ifrån HenneJåckij mukaan Klemetti Martinpoika otti/haki Hennijoelta eläimet tai vain härän (som-sanan viittaus ei ole yksiselitteinen). Jutusta ei valitettavasti ilmene, mikä suhde Kanniston Sepillä oli Hennijokeen.


Brita ja Erik olivat selvästi Yrjänän sisaren lapsia, koska Brita valitti äitinsä Kannistosta saamista myötäjäisistä (Modhers Hemföllgdt aff Kannisto).

[virpinissila]

Ei ole kaksista ruotsin osaamiseni, mutta jotakin, miten olen ymmärtänyt ja tulkinnut. Ei välttämättä oikein.

Vuoden 1584 syyskäräjien pöytäkirja on pahoin tuhoutunut, mutta varmaankin kyse oli tästä vasemmalla olevasta jutusta. Alussa puhutaan jotakin Hennijoen Bertilistä (onko Hennijoen Isotalo/Timo Verhon talonhaltijaluettelo/SSHY?) ja Clemet Mårteninpojasta … Barbro Josefintyttärestä… joku tuonut Hennijoelta Kannostoon myötäjäisiä… sisarentytär… Suttilaan … , https://digihakemisto.net/item/1818795477/8165945993/27

Mielestäni vuoden 9.6.1625 käräjäpöytäkirjassa taidetaan käsitellä kolmea perinnönjakoa. 7.10.1603 kai tehty joku jako. 1625 Brita Jöranintytär Suttilasta kyseli äitinsä Hennijoelta tuomien myötäjäisten perään. Jöran Clemetinpoika kai selittää, mitä edesmennyt isä oli maksanut. Lopussa selvitetään, että 1621 annettua todistusta, jonka mukaan edesmenneen Erik Jöraninpojan leski Gertrud Fransintytär Mommolasta oli saanut Erik Jöraninpojan äidinperinnön… 15.7.1604 lienee myös jaettu jotakin. Vaatisi kunnon käännöksen, miten menevät.
https://digihakemisto.net/item/594968163/8178158511/163

2.-3.11.1631: 70 https://digihakemisto.net/item/594995844/8178146574/74
Vanhempien jälkeinen perinnönjako Suttilan Per Josefinpojan ja Kannilan Jöran Clemetinpojan vällillä.

KA Huittisten käräjät 13-14.1.1634: 253v https://digihakemisto.net/item/594995844/8178147628/260 Suttilan Per Josefinpoika ja Huittisten kylän Nils Erikinpoika vaimojensa Brita ja Karin Clemetintyttärien puolesta perintöjä näiden veljeltä Jöran Clemetinpojalta Kannilasta isän ja äidin perintöä. Vaimojen sisar Walborg Clemetintytär Turussa. Jako 16.1.1632.

Vuonna 1634 henkikirjassa (SAY) Suttilan Per Josefinpojan vaimona mainitaan Anna. Joko hän on jäänyt leskeksi tai käräjäpöytäkirjassa on virheellisiä tietoja.

Suhteet Suttilaan ongelmallisia. Onko ehkä kaksikin avioliittoa... En ole yhtään katsonut Suttilaa ja pitäisi kai hakea uudelleen Kannistoa ja Kannilaakin.

Mutta josko ryhmätyönä...


Virpi Nissilä

[haapiot]

Hei. Tuossa 1584 homeen syömässä tuomiokirjassa mainittu hlö on minusta Barbro Jacopsdotter (ei Josefsdotter).
Verrataan tuota 1625 tuomiokirjaa, jossa mainitaan että Nils Ericsson Ookila-Junttilan pso Caisa Clemetsdotter on Jöran Clemetsson Kannin veli, tuomiokirjaan 29.2.1621 https://astia.narc.fi/uusiastia/getFile.php?fileId=8168097299&aineistoId=594946661
jossa sanotaan, että Nils Ericssonin pso on Matts Jacobsson Junttilan sisaren tytär, niin silloin on Carinin ja Jöranin äiti Junttilasta ja nimeltään hyvin todennäköisesti yllä mainittu Barbro Jacopsdotter.
Hämmennystä herättää 1625 tuomiokirjassa Britan ja Ericin patronyymi Jöran. Minusta kyse on samasta Britasta eli patronyymi tulisi olla nähdäkseni Clemet. t.

[virpinissila]

Noinhan se näyttää olevan. Mutta epäselvää on edelleen.

Onko 1584 mainittu paikkakunta Suttila (ei kai ensimmäinen kirjain J)? Clemetintytär ei kai tässä vaiheessa vielä Suttilassa Per Josefinpojan vaimona. Ja myötäjäisiä tuotu Hennijoelta kahdenkin tuomiokirjan mukaan, mikä yhteys? Onko Suttilaan solmittu joku muukin avioliitto? Voi olla, ettei selviä enempiä tältä ajalta. Pitäisi käydä ainakin voudintilejä läpi.

Virpi Nissilä

[haapiot]

Noinhan se näyttää olevan. Mutta epäselvää on edelleen.
Onko 1584 mainittu paikkakunta Suttila (ei kai ensimmäinen kirjain J)?
Virpi Nissilä

Minusta se on J ja sana Junttila. Se olisi myös johdonmukaista, kun toisella rivillä on sanat 'Barbro Jacopsdotters hemfölgd' ja 4. rivin lopussa 'Barbros' ja viidennellä rivillä Junttila eli vapaan tulkinnan mukaan 'Barbron myötäjäiset/perintö Junttilasta'.
Ainakin Hennijoen mahdollinen sukulaisuus jää edelleen hämäräksi.
Vuoden 1631 perintöasiassa luulisin että Per Sutti edustaa vaimoaan, joka nähtävästi on jo silloin kuollut eli kyse on vaimonsa perinnöstä.
Jatketaan harjoituksia.

[Pekka Hellemaa]

Paikka on Suttila, siis S:llä. Samanlaisia S-kirjaimia löytyy lähisivujen teksteistä.



Myötäjäisiä Hennijoelta Kannistoon tuonut henkilö naishenkilö on selvästi Barbro Jacobsdotter. Hän näyttäisi olevan Klemetin nuorikko, koska vuonna 1625 mainitaan nämä samat Hennijoelta tuodut myötäjäiset. Vuonna 1584 Klemetistä tuli Sepän isäntä ja näin ollen näyttää siltä, että hän avioitui samana vuonna.

[haapiot]

Kuka HENNES on kyseessä 1625 tuomiokirjan kohdassa jossa Jöran Clemetsson sanoo isänsä Clemet Mårtenssonin antaneen eläimiä Britan äidille, jotka hän oli ottanut Hennijoelta 'för HENNES moders gälld, whillket...'? Minusta tuo HENNES voi tarkoittaa myös miestä ja tuo moder voi olla Clemet Mårtenssonin äiti, jolloin puolisonsa olisi Mårten Olofsson.
Toivottavasti ei mene liian sekavaksi.

[haapiot]

Hei. Unohdin mainita että sanonta 1625 'tagit ifrån Hennijoki ......till hennes modhers hemfälld aff Kannisto' ja 1584 sanonta 'för (?)Kannisto ifrån Hennijoki' on minusta toistoa eli kyse on samasta tapahtumasta, joka silloin ajoittuu ennen vuotta 1584.

[Pekka Hellemaa]

Hei. Unohdin mainita että sanonta 1625 'tagit ifrån Hennijoki ......till hennes modhers hemfälld aff Kannisto' ja 1584 sanonta 'för (?)Kannisto ifrån Hennijoki' on minusta toistoa eli kyse on samasta tapahtumasta, joka silloin ajoittuu ennen vuotta 1584.
Olen samaa mieltä. Siinä viitataan samoihin Hennijoelta Kannistoon tuotuihin myötäjäisiin.

[haapiot]

Olen parhaan kykyni mukaan yrittänyt tulkita Huittisissa 9.6.1625 pidettyjen käräjien pöytäkirjaa ja päätynyt seuraavanlaiseen yhteenvetoon.

Yrjänä Klemetinpoika Kanni esitti Huittisten käräjillä 9.6.1625 oikeudelle vanhan todistuksen. Se oli päivätty 7.10.1603 ja siinä oli kahden todistajan sinetit ja puumerkit. Todistajat olivat olleet läsnä Kannilassa, kun sinne oli saapunut Riitta Yrjöntytär Suttilasta ja esittänyt Yrjänä Klemetinpojalle kysymyksiä äitinsä myötäjäisistä. Tuolloin Yrjänä Klemetinpoika vastasi, että hänen edesmennyt isänsä (siis Klemetti Martinpoika) oli antanut Riitan äidille kaksi lehmää, varsan (tai mikä en tämmings fhålla sitten onkaan) ja härän, jonka hän oli ottanut Hinnerjoelta. Nämä siis myötäjäisinä Kannistosta. Riitta Yrjöntytär ei ollut tähän tyytyväinen vaan vaati parannusta myötäjäisiin. Sen Yrjänä Klemetinpoika olikin heti luvannut ja antanut edellä mainittujen todistajien läsnä ollessa Riitalle 15 markan arvoisen englanninkankaisen kaavun ja kolmen markan arvoisen miesten lammasnahkaturkin. Näin hän oli kaikkien tyydytykseksi jakanut kaiken äitinsä perinnön. Ystävällisellä kädenpuristuksella vahvistettiin, ettei hänellä eikä Riitan jälkeläisillä ollut enempää valitettavaa.

Yrjänä Klemetinpoika esitti myös vuodelta 1621 olevan puumerkein vahvistetun todistuksen, jonka mukaan Kerttu Fransintytär Mommolasta on vastaanottanut edesmenneen miehensä, Erkki Yrjönpojan äidin perintöosuuden Yrjänä Klemetinpojalta. Tämä osuus oli lammas, sika, tynnyri ruista, puoli tynnyriä ohraa, puoli tynnyriä herneitä ja kaksi taalaria rahaa. Erkki on ollut tyytyväinen Kannilasta saamaansa äidinperintöönsä, jonka hän on omalla allekirjoituksellaan vahvistanut 15.9.1604.

Johtopäätöksiä
Klemetti Martinpoika oli vainaa 1603.
Yrjänä Klemetinpoika Kannilla oli nimeltä mainitsematon sisko NN Klemetintytär, joka oli ollut Yrjö NN:n kanssa naimisissa. Pariskunnalla oli ainakin kaksi lasta, Riitta Yrjöntytär ja Erkki Yrjönpoika.
NN Klemetintytär kuoli Kannistossa, koska sai sieltä myötäjäisensä, siis viimeistään 1600.
Riitta oli täysi-ikäinen viimeistään ja Erii viimeistään 1604. Näin ollen NN Klemetintytär oli syntynyt viimeistään noin 1585 ja tämän äiti vastaavasti noin 1565.
Erkki Yrjönpoika oli vainaa 1621.

Hei Tuo edellä mainittu onkin mahdollista ainakin teoriassa. Sattumalta lukiessani uudelleen 1625 tuomiokirjan läpi huomasin sivulla 151 Suttilan Sutin ja Hekalin talonvaihtoa koskevan jutun. Siinä mainittiin Jöran Anderssonin olevan SUTTILASTA. Eli hän ei ollut vielä siirtynyt Hekaliin. Kun samassa tuomiokirjassa on Brita Jöransdotter mainittu olevan Suttilasta, on mahdollista että hän on Jöran Andersson Hekalin e Sutin tytär ja äitinsä olisi silloin Agneta Clemetsdotter Kanni. Ei se nyt ihan varmaa toki ole.
Kuriositeettina voi mainita että näillä talonvaihtajilla olisi siinä tapauksessa säilynyt jotain vanhaakin - yhteiset appivanhemmat!

[Pekka Hellemaa]

Sattumalta lukiessani uudelleen 1625 tuomiokirjan läpi huomasin sivulla 151 Suttilan Sutin ja Hekalin talonvaihtoa koskevan jutun. Siinä mainittiin Jöran Anderssonin olevan SUTTILASTA. Eli hän ei ollut vielä siirtynyt Hekaliin. Kun samassa tuomiokirjassa on Brita Jöransdotter mainittu olevan Suttilasta, on mahdollista että hän on Jöran Andersson Hekalin e Sutin tytär ja äitinsä olisi silloin Agneta Clemetsdotter Kanni. Ei se nyt ihan varmaa toki ole.

Mielenkiintoista! Mistä olet löytänyt tiedon Agneta Clemetsdotter Kannin oleassaolosta ja avioliitosta. Iso-Iivarin koosteessa Jöran Andersson Hekalin e Sutin puolisona on pelkkä Agneta!

[haapiot]

Siis kuten edellä olen päätellyt. Vuonna 1625 Suttilan molemmista taloista löytyy Jöran, mutta Mikolan Jöran Sigfridsson on minusta liian nuori Brita Jöransdotterin Suttilasta isäksi. Jäljelle jää silloin Sutin Jöran Andersson.
Britan äiti on tuomiokirjan 1625 mukaan tulkittu olevan Kannilan Clemet Mårtensson Kannin tyttäreksi, joka siis olisi Jöran Sutti-Hekalin pso Agneta.
Totta kai olisi hyvä saada lisää lähdetietoa, mutta jos ei löydy, riittääkö tämä?

[haapiot]

Hei On selvää että näin vanhoista asioista on kovin vähän asiakirjoissa tietoa. Esim Brita Jöransdotteria ei löydy lainkaan SAY:sta. Erittäin vähän tietoa löytyy 1500-luvulta. Siis virhemahdollisuudet ovat suuria.
-Varmimpana pidän Jöran Clemetsson Kannin psoksi Barbro Jacopsdotter Junttilaa, joskin siinäkin etunimi Barbro ei ole varma, mutta se ei sinänsä vaikuta sukujohtoon
-Brita Jöransdotterin osalta päätelmä perustuu siihen että hän olisi talon tytär ja kyseessä voi sen sijaan olla piika tms, mutta sellaisen todennäköisyys lienee pieni
-tuomiokirjojen pohjalta näyttää siltä että Hennijoelta on tullut emäntä Sepälle aikana ennen 1584 ja kyseessä voi silloin olla Sigfrid Hennioisen sisar tai tytärkin, muttei tuokaan aivan varma ole.
Täytyy vain toivoa että tietoa tihkuisi jostain lisää.

[Pekka Hellemaa]

Siis kuten edellä olen päätellyt. Vuonna 1625 Suttilan molemmista taloista löytyy Jöran, mutta Mikolan Jöran Sigfridsson on minusta liian nuori Brita Jöransdotterin Suttilasta isäksi. Jäljelle jää silloin Sutin Jöran Andersson.
Britan äiti on tuomiokirjan 1625 mukaan tulkittu olevan Kannilan Clemet Mårtensson Kannin tyttäreksi, joka siis olisi Jöran Sutti-Hekalin pso Agneta.
Totta kai olisi hyvä saada lisää lähdetietoa, mutta jos ei löydy, riittääkö tämä?
Iso-Iivarin mukaan Jöran Andersson oli Suttilan isäntä 1602–23 ja Brita tuli Suttilasta hakemaan lisiä äitinsä myötäjäisiin. Minulle tämä on riittävä todiste siitä, että Jöran Sutti-Hekari oli Britan isä.

Jöranin vaimo oli Agneta ainakin 1602–32. Jos pari oli aviossa jo Britan syntyessä noin 1585, niin Agneta oli Britan äiti ja näin ollen kotoisin Kanniston Sepän talosta. Oliko hän sitten Klemetin vaimo vai tytär eli kartuttiko Brita äitinsä vai äidinäitinsä myötäjäisiä? Miten kuvaan sopii Barbro Jacobsdotter, jonka myötäjäiset Hennijoelta ovat kyseessä!

[Pekka Hellemaa]

Jöranin vaimo oli Agneta ainakin 1602–32. Jos pari oli aviossa jo Britan syntyessä noin 1585, niin Agneta oli Britan äiti ja näin ollen kotoisin Kanniston Sepän talosta. Oliko hän sitten Klemetin vaimo vai tytär eli kartuttiko Brita äitinsä vai äidinäitinsä myötäjäisiä? Miten kuvaan sopii Barbro Jacobsdotter, jonka myötäjäiset Hennijoelta ovat kyseessä!

Tarkemmin ajatellen Agneta ei voinut olla Brita Yrjöntyttären äiti. Britahan haki parannusta edesmenneen äitinsä myötäjäisiin eikä Agneta suinkaan ollut kuollut. Siispä Jöran Andersson oli aiemmin ollut naimisissa Kannistosta kotoisin olevan ja nimeltä tuntemattoman naisen, Britan äitivainaan, kanssa.

[Pekka Hellemaa]

Käräjäpöytäkirjoja selaillessani löysin Klemetti Martinpoikaa koskevan jutun, josta en käsialan vuoksi saa juuri mitään tolkkua. Sen vähän perusteella, mitä siitä ymmärrän, se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Osaisiko joku auttaa?
Juttu on Huittisten 10.11.1600 pidettyjen käräjien pöytäkirjassa, joka löytyy osoitteesta http://digihakemisto.net/item/1583037547/8374220459/42.