Tervehdys,
Vanhin tietoni Pakasen suvusta on Gabriel Mattson Pakanen s. 1690 Ii. k. 26.12.1969 Ii. Puoliso Brita Nilsdottar s. 1685 Ii. k. 22.10.1769 Ii.
Kuten Jouni jo mainitsikin, Gabriel Matinpoika Päkkilän eli Pakasen (s.06.04.1690 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369705) Pohjois-Ii, +26.12.1769 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/50.htm) Pohjois-Ii) vanhemmat ovat Matti Martinpoika Pusula eli Päkkilä (s.n.1648 luultavasti Haukipudas, +24.05.1697 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1679-1701_ik255/39.htm) Pohjois-Ii) ja tämän vaimo Marketta Filipintytär Luukela (rippikirjan mukaan menehtynyt 1712). Matti Martinpojasta ja tämän vaimosta on hieman lisätietoa esim. keskusteluketussa "Haukiputaan Luukela ja Juopulin Parkkinen (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35458)" (viestin 2 väliotsikon "Kokomanttaalin Luukelan talo" kohdalla). Kyseisessä keskusteluketjussa, kuten kaikissa muissakin ennen kansallisarkiston viimeisintä "kepposta" kirjoitetuissa jutuissa, suuri osa linkeistä ohjautuu väärälle aukeamalle. Esim. tekstin "(KO a:6:337; vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu)" sana "juttu" on linkki ja viestin kirjoittamisen aikaan kyseisen linkin avaaminen on avannut mainitusta tuomiokirjasta aukeaman 336-337, mutta nykyisin samasta linkistä avautuu aukeama 356-357. Kansallisarkiston sivustolle aikoinaan keräämistäni tuhansista linkeistä suurin osa on ensimmäisen linkin talteen laittamisen jälkeen vaihtunut, moni useampaan kertaan (osa linkeistä ei toimi enää lainkaan ja osa ohjautuu väärälle aukeamalle). Ruotsin kansallisarkiston ja SSHY:n sivuston linkeissä vastaavaa ongelmaa en ole havainnut, ne ovat pysyneet samoina siitä alkaen, kun linkit heidän sivustoilleen tuli joskus aikoinaan keräiltyä talteen.
Pakasen taloa vuosina 1641-1644 isännöineestä Paavo Mikonpoika Halosesta on jokunen maininta viestiketjussa "Gabriel Halonen Haukiputaalta tapettu 4.1.1715 Kemi (https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=28604)" (kyseinen viestiketju on aika pitkä, ensimmäinen maininta Pakasen talosta on kyseisen viestiketjun viestissä 41).
Pakasen talo mielestäni tulee maakirjoihin vuonna 1571 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672034957&aineistoId=1574450435) (4726:89, vasemmanpuoleinen sivu, 3. alin talo, Sigfrid Jönssinpojan yhden veromarkan talo). Samaiseen maakirjaan uusina taloina tulevat myös Mikko (Jönsinpoika) Leiston kymmenen veromarkan talo (vanhemmasta Leiston talosta irtautettu uudempi Leiston talo), Markus Laurinpojan (Soronen) neljän veromarkan talo, Yrjö Tapaninpojan (vanhemman Kauppilan talon vävy) yhdeksän veromarkan talo (vanhemmasta Kauppilan talosta irtautettu uudempi Kauppilan talo) sekä Yrjö Jönssinpojan kahden veromarkan talo (ilmeisesti irtautettu Karhunsaaren Piukkulan talosta).
Nuo isommat talot on helppo tunnistaa irtautetuksi vanhemmasta talosta, koska vanhemman talon koko veromarkoissa laskee edelliseen vuoteen nähden suurin piirtein saman verran kuin irtautetun talon koko on veromarkoissa. Samoin joidenkin talojen kohdalla on tuomiokirjoissa mainintoja siitä, että talot ovat aiemmin olleet yhtenä savuna. Pakasen talon koko veromarkoissa on kuitenkin niin pieni, että en osaa hahmottaa sitä, oliko se irtautettu jostain vanhemmasta talosta vai raivattiinko se johonkin "ei-kenekään maalle" uudistilana. Veromarkat eivät olleet niin pysyvä yksikkö kuin 1606/1608 käyttöön otetut manttaaliluvut.
Nämä Pohjois-Iin ja Etelä-Iin uudistilat (joko jostain vanhemmasta tilasta irtautettu tila taikka mahdollisesti aivan uusi uudistila) kirjataan vuosien 1571-1579 sekä 1585-1592 maakirjoissa suuren Iin kylän (käsittäen Pohjois-Iin ja Etelä-Iin talot) vanhempien talojen jälkeen. Vuodesta 1593 alkaen talot aletaan kirjata maakirjoissakin "omalle paikalleen", tosin tuon ajan veroluetteloissa on talojen listaamisjärjestyksessä pientä heiluntaa, mutta pääsääntöisesti talojen järjestys vaihtelee oman "taloryhmänsä" sisällä ja koko taloryhmän paikka listauksessa saattaa vaihtua muihin "taloryhmiin" nähden. Kymmenysluetteloissa nämä uudemmatkin talot kirjataan aika pian "omalle paikalleen". Tosin vuosien 1568 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8672103876&aineistoId=1574307283)-1573 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633399854&aineistoId=1574540875) kymmenysluetteloissa Sigfrid Jönsinpojan talo (mielestäni Pakanen) kirjataan suuren Iin kylän listan loppuun (joko viimeisenä tai miltei viimeisenä talona). Vuodesta 1574 alkaen Sigfrid Jönsinpojan talo hakeutuu kymmenysluetteloissa "omalle paikalleen".
Sigfrid Jönsinpoika kirjataan veroluetteloihin useimmiten nimellä Sigfrid Jönssinpoika, mutta kymmenysluetteloihin hänet kirjataan joskus nimellä Sigrid Raasakka. Sitä en tiedä, oliko Sigfridin lisänimi jo ennen Palukan talon aikaa Raasakka, vai olisiko Palukan talokin tuohon aikaa laskettu kuuluvaksi "Raasakan kylän" taloihin. Vielä 1600-luvun alkupuolella toisinaan Raasakka nimeä käytettiin Raasakan pohjois- ja etelärannalla sijaitsevista taloista. Tuolloin Raasakka lisänimeä käytetään toisinaan esim. Pohjois-Iin Kukon talon ja Glasilan talon isäntäväestä sekä Pirttitörmän kylän Rajalan talon isäntäväestä. Myös Pirttitörmän kylän Simo Niilonpoika Päkkilän talo kirjataan toisinaan veroluetteloissa "Raasakan kylän" talojen joukkoon, toisinaan kyseinen talo kirjataan Pohjois-Iihin, kunnes sen paikka vakiintuu Pirttitörmän listalle.
Pakasen talo tippui kruununtilaksi jo varhain, se oli useaan kertaan autiona.
Mielestäni Raasakan talon isännyydet Sigfrid Jönsinpojasta Gabriel Matinpoika Päkkilään menisivät veroluetteloiden mukaan suurin piirtein seuraavasti:
1571-n.1595: Sigfrid Jönsinpoika
n.1596-n.1632: Klemet Sigfridinpoika Pakanen
n.1634-n.1634: Frans Klemetinpoika (talo verotuksellisesti autiona)
n.1633-1634: <autiona>
n.1635-n.1638: taloa mahdollisesti tuolloin asuu Heikki Yrjönpoika Meriläinen
n.1641-n.1644: Paavo Mikonpoika Halonen (vaikka Paavo asuu talossa vain vähän aikaa, vaikuttaa Halonen nimi tarttuneen talolle uudeksi nimeksi pitkäksi aikaa)
n.1645-n.1669: <autiona>
n.1669-n.1679: Matti Erkinpoika (puoliso: Marketta Yrjöntytär) (talosta käytetään edelleen nimeä Halonen)
n.1679-1687: <autiona>
1687-1698: Tapani Erkinpoika Rautio (puoliso: Susanna Sigfridintytär Päkkilä)
1699-1700: <autiona>
1701-1712: Matti Erkinpoika Kaisto (puoliso: Marketta Tuomaantytär Särppö)
1712-n.1716: Matti Erkinpoika Kaiston leskivaimo
n.1716-1722: <autiona>
1722-1769: Gabriel Matinpoika Päkkilä (puoliso: Brita Niilontytär, mahdollisesti Manninen eli Lopakka eli Kuokka)
Monen Iin talon nimi mainitaan asiakirjoissa vasta vuoden 1647 kymmenysluettelossa. Pakanen nimenä ei ole tullut vastaan kuin muutamia kertoja ennen 1680 lukua. Tähän on ehkä vaikuttanut se, että Paavo Mikonpoika Halosen tultua taloon, aletaan talosta käyttää nimeä Halonen ja kestää muutaman vuosikymmenen ennen kuin talon nimeksi palautuu Pakanen. Pakasen nimen kirjoitusasu vaihtelee paljon eri asiakirjoissa.
On mahdollista, vaikkakin hyvin epävarmaa, että Pakasen talon ensimmäinen isäntä, Sigfrid Jönssinpoika, olisi toiminut lyhyen aikaa Iin nimismiehenä vuonna 1575. Voudin tileissä on 12.07.1575 päivätyssä kirjeessä (4739:126 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8633390971&aineistoId=1574561844), oikea sivu) mainittu Iin kirkkoherra Lauri Matinpoika ("Lars Matthei kyrckeherde i Ijoo") ja nimismies Sigfrid Jönssinpoika Iin kylästä ("Siffred Ionss lendzme i Ijoo by"). Kirjeen lopussa on simolaisen Niilo Ruikan, Iin kylästä olevan Sigfrid Jönssinpojan, ylikiiminkiläisen Heikki Karjalaisen ja Iin kylästä olevan Heikki Kestin sekä haukiputaalaisen Nuutti Niilonpojan (ilmeisesti Vahtola) puumerkit. Tuohon aikaan Iin kylä tarkoitti yleensä suurta Iin kylää, joka kattoi sekä Pohjois-Iin että Etelä-Iin talot. Muita Sigfrid Jönsinpoika nimisiä isäntiä ei veroluetteloista ole tuolta ajalta löytynyt. Mutta avoimeksi jää se vaihtoehto, että nimismies Sigfrid Jönsinpoika olisi jossakin talossa veljenä, poikana tai vävynä, ja taloa ei siksi olisi hänen nimellään kirjattu veroluetteloihin.
Vuoden 1629 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055059_00197) ruodutusluetteloon nimellä "Clemet Packars" (SE/KrA/0025/0/210, kuva 197, vasen sivu, Pohjois-Iin viimeinen talo) saattaisi olla Pakasen talon Klemet Sigfridinpojan kirjaus (Paakkarin talon kirjaus on mielestäni viisi riviä ylempänä "Paakar Sigdsn"; tässä ruodutusluettelossa Pohjois-Iin kylän kolme viimeistä taloa mielestäni olisivat: Kukko (Simo Jönssinpoika ja veli Pentti Jönssinpoika), Paakkola (Erkki Paavonpoika) ja Pakanen (Sigfrid)).
Vuoden 1627 (https://sok.riksarkivet.se/BildVisning/A0055059_00042) ruodutusluettelossa (SE/KrA/0025/0/210, kuva 42, oikeanpuoleisen sivun kolme alinta taloa) Pohjois-Iin kylän kolme ensimmäistä taloa mielestäni ovat: Kukon kokomanttaalin talo (Jöns Kukko, poika Pentti Jönsinpoika ja poika Simo Jönssinpoika), 3/4 manttaalin Paakkolan talo (Jaakko Paavonpoika ja vävy Erkki Paavonpoika) ja Pakanen (Klemet Sigfridinpoika ja 30-vuotias poika Frans Klemetinpoika).
Paavo Halonen kirjataan vuoden 1641 henkikirjaan ("Påll Halon", 9110:14 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177735203&aineistoId=1590606516), vasen sivu, viides talo) Yrjö (Laurinpoika) Glasilan ja Jöns Kukon talojen väliin, eli Paavon kirjaus vaikuttaisi olevan Pakasen talon kirjaus. Paavon talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä. Seuraavan vuoden henkikirjaan Paavo Halosen nimi on kirjattu hieman selvemmin (9113:336 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12131069), vasen sivu, ensimmäinen talo: "Påål Halojnen"; tuolloinkin Paavon talon on kirjattuna Glasilan ja Kukon talojen väliin).
Vuosien 1641 (9109:181 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=17316505), Pohjois-Iin kylän kolmas talo) ja 1642 (9113:185 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12130893), Pohjois-Iin kylän kolmas talo) autiotilaluetteloissa Pakasen (puolenmanttaalin) talosta neljännesmanttaali kirjataan veroautioksi (eli tila ei tuolloin vielä ole kruununautio). Vuoden 1645 autiotilaluetteloon (9120:263 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12164538)) Paavo Mikonpoika Halosen puolenmanttaalin talo kirjataankin jo kruununautiona.
Vuoden 1669 kesäkäräjillä (KO a:12:315 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401259850&aineistoId=648552328), oikeanpuoleisen sivun kolmas juttu) pohjoisiiläinen Matti Erkinpoika kertoi haluavansa ylösottaa Pakasenmaan neljännesmanttaalista ("Packasenma å 1/4 mls skatt"), eli Matti halusi ylösottaa Pakasen puolenmanttaalin talon ja maksaa siitä veroa vain neljännesmanttaalista. Talon kerrotaan olleen autiona 30 vuotta, niittyjen metsittyneen, eikä tontillakaan ole enää taloa. Taloon kuntoon laittamiseksi haluttiin kuusi vapaavuotta ja talo tulisi verolle vuonna 1675. Samaisen vuoden ruodutusluetteloon (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054870_00595) Paavo Mikonpoika Halosen puolenmanttaalin talo kirjataan ylösotettujen Pohjois-Iin kylän talojen listalle. Vuoden 1673 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054876_01091) ruodutusluetteloon Pakasen talo kirjataan edelleen Pohjois-Iin kylän ylösotettujen talojen listalle puolenmanttaalin talona, tuolloin Matti Erkinpoika Halosen nimellä (Matin alkuperäisestä lisänimestä en ole löytynyt tietoa; Matti on saattanut saada lisänimensä ylösottamastaan talosta, joka tuohon aikaan Paavo Mikonpoika Halosen jäljiltä kulki nimellä Halonen).
Vuoden 1673 maakirjaan taloille kirjataan sekä "vanhan isännän" (joka ei välttämättä enää asu talossa taikka ole edes elossa) nimi sekä "tuoreen isännän" nimi. Kyseiseen maakirjaan (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177954084&aineistoId=1591726288) Pakasen puolenmanttaalin talo on kirjattuna nimellä Paavo Mikonpoika eli Matti Erkinpoika Halonen (9159:36, vasemmanpuoleisen sivun toinen talo, Palukan talon jälkeen, ennen Paakkolan ja Glasilan taloja).
Vaikkakin tuomiokirjoissa Pakasen talosta käytetään nimeä Pakanen, säilyy Halosen nimi Pakasen talolla veroluetteloissa vielä 10-20 vuotta.
Vuoden 1670 kesäkäräjillä (KO a:12:428 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401258752&aineistoId=648552328), oikeanpuoleisen sivun juttu numero 423) pohjoisiiläinen Matti Erkinpoika penäsi Agnes Pertuntyttäreltä (Glasilan talon emäntä, Yrjö Laurinpoika Glasilan leskivaimo) Pakaisen rantapatoa ("strand pata Pakaisen patåsia"), joka kuului Pakasen talolle, jonka Matti oli ylösottanut vuosi sitten. Agnes kertoi patopaikan kuuluneen omalle (Glasila) talolleen jo Ottesonin maantarkastuksen aikaan ja että jo hänen isänsä oli käyttänyt samaista patopaikkaa. Todistajat kertoivat, että Agnesin isä, joka oli isännöinyt Glasilan taloa, oli 30 vuotta aiemmin käyttänyt hänelle kuuluvaa patopaikkaa. Mutta kun Pakasen talo oli jäänyt autioksi, oli Agnesin isä siirtänyt patonsa Pakasen patopaikkaan.
Vuodesta 1674 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001773_00016) alkaen henkikirjoihin kirjataan isännän lisäksi nimeltä myös muut henkilöt, joista maksetaan henkirahaa. Tuolloin Pakasen puolenmanttaalin taloon kirjataan Matti Erkinpoika Halonen ja vaimo Marketta Yrjöntytär (SE/RA/55203/55203.29/14, kuva 16, vasen sivu, vasen sarake, neljänneksi alin talo). Matti Erkinpoika joutui lähtemään sotilaaksi. Vuoden 1679 kesäkäräjillä mainitaan sotilaan vaimo Marketta Yrjöntytär sekä hänen puolisonsa Matti Pakanen (KO a:21:146 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809511283&aineistoId=649120409), vasemmanpuoleinen sivu, juttu numero 497).
Vuoden 1679 maakirjaan taloille kirjataan sekä "vanhan isännän" (joka ei välttämättä enää asu talossa taikka ole edes elossa) nimi sekä "tuoreen isännän" nimi. Kyseiseen maakirjaan Pakasen puolenmanttaalin talo on kirjattuna nimellä Paavo Mikonpoika Halonen eli Matti Erkinpoika (9177, kuva 8 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177918942&aineistoId=1592244039), vasen sivu, ylin talo). Tuolloin talo mainitaan (vero)autioksi. Sotilaan vaimon pienten lastensa kanssa mainitaan asuvan talossa. Talo mainitaan köyhäksi, eikä siitä pystytä maksamaan veroja. Vuoden 1687 maakirjaan Pakasen talo kirjataan puolenmanttaalin autiotalona Matti Halosen nimellä (9193:20 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177467871&aineistoId=1592664349), yhdeksäs talo).
Vuoden 1687 maakirjaan Pakasen talo kirjataan Matti Halosen nimellä puolenmanttaalin kruununtalona ja talo mainitaan ylösotetuksi ja tulevan verolle vuonna 1694 (9195:20 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9192115752&aineistoId=1592704880), seitsemäs talo). Samaisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:7:351 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809668674&aineistoId=650185173), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) pohjoisiiläinen Tapani Erkinpoika pyysi saada ylösottaa "Pakaris" puolenmanttaalin vanhan autiotalon. Kukaan ei oikein muistanut, milloin talo oli ensimmäisen kerran autioitunut. Talon oli sitten ylösottanut Matti Erkinpoika niminen mies neljännesmanttaalista, ja ehtinyt hieman kunnostaa metsittynyttä tilaa. Tiluksen olivat huonot ja Matti ei ollut saanut tilaa menestymään. Matti oli lähtenyt kruunun palvelukseen (sotilaaksi) ja hänen vaimonsa oli joutunut lähtemään kerjuulle. Käräjillä katsottiin, että kukaan ei pystyisi tilasta maksamaan enempää kuin 1/8 manttaalin veroa ja talon kuntoon laittamiseen tarvittaisiin kahdeksan verovapaata vuotta. Vaikkakin nimi tässä jutussa vaikuttaa olevan kirjoitettuna enemmän Paakkarina kuin Pakasena, on tässä kuitenkin kyseessä Pakasen talo. Paakkarin talo ei tuohon aikaan ollut autiona, sitä isännöi Matti Ollinpoika Paakkari.
Maaherra ilmeisesti myönsi Pakasen talon verotuksellisen manttaaliluvun alennuksen vain 1/4 manttaaliin, koska vuoden 1690 maakirjassa puolenmanttaalin Matti Halosen nimellä kirjattu kruununtalo (Pakasen talo) mainitaan Tapani Erkinpojan ylösottamaksi neljännesmanttaalista ja talon tulevan verolle vuonna 1696 (9199:16 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177586470&aineistoId=1592924679), 21. talo). Esim. vuoden 1692 henkikirjassa Tapani Pakasen vaimon nimeksi mainitaan Susanna (9207:225 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956011)). Uskoisin samoin kuin Jounikin, että Pakasen talon ylösottanut Tapani Erkinpoika lienee kellolainen Tapani Erkinpoika Rautio. Iissä vihittiin 08.10.1682 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914772&aineistoId=1243048921) kellolainen Tapani Erkinpoika Rautio ja pirttitörmäläinen Susanna Sigfridintytär Päkkilä. Esim. 16.09.1682 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914634&aineistoId=1243048921) kastetun Matti pojan vanhemmiksi Iin kastekirjassa mainitaan pohjoisiiläinen Tapani Erkinpoika Pakanen ja Susanna Sigfridintytär. Mutta ei tule Tapani Erkinpojastakaan pitkäaikaista isäntää Pakasen taloon. Vuoden 1692 maakirjassa Matti Pakasen nimellä ("vanha isäntä" eli aiempi isäntä) kirjattu puolenmanttaalin kruununtalon mainitaan tulleen Tapani Erkinpojan ylösottamaksi neljännesmanttaalista vuonna 1687, mutta talon jääneen taas autioksi 1697 (9213:21 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=9177766369&aineistoId=1593455639), kahdeksas talo).
Vuoden 1700 talvikäräjillä (KO a:21:489 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401809366&aineistoId=650659283), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu) Matti Erkinpoika Kaisto pyytää saada ylösottaa Tapani Erkinpoika "Pahkases" neljännesmanttaalin (alennettu verotuksellinen manttaaliluku) autioksi jätetyn talon "i Kuckola by" (näitä kylän nimiä käytetään tuohon aikaan aikaan toisinaan luovasti. Veroluetteloissa ei erillistä Kukkolan kylää mainita erikseen, vaan Kukon talot ja sen lähialueilla olevat talot kirjataan Pohjois-Iin kylään). Taloon päätettiin tehdä katselmus. Vuoden 1701 talvikäräjillä (KO a:22:367 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809727507&aineistoId=650684497), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) käsiteltiin edellisen vuoden talvikäräjillä päätettyä katselmusta Tapani Erkinpoika "Pahkosen" autioksi jättämään Pohjois-Iin kylässä sijatsevaan neljännesmanttaalin taloon, jonka Matti Erkinpoika Kaisto halusi ylösottaa. Todettiin, että talon kuntoon laittamiseen tarvittaisiin kuusi verovapaata vuotta. Samoin todettiin, että verotuksellinen manttaaliluku oli aiemmin laskettu puolesta manttaalista neljännesmanttaaliin. Iin vihkikirjan mukaan karjalankyläläinen Matti Erkinpoika Wäli (Kaiston talosta käytettiin tuohon aikaan toisinaan myös nimeä Wäli) ja kuivaniemeläinen Marketta Tuomaantytär Särppö vihittiin 09.12.1694 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918914745&aineistoId=1243048921). Vuosien 1700-1706 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5918854390&aineistoId=1242784255) rippikirjassa Karjalankylän Kaiston taloon kirjataan Mikko (Markuksenpoika Niemelä eli) Wäli eli Kaisto, vaimo Liisa (Sigfridintytär), poika(puoli) Matti (Erkinpoika) ja tämän vaimo Marketta, poika(puoli) Jaakko (Erkinpoika), pojan vaimo Brita (poikapuoli Jaakko Erkinpojan vaimo Brita Juhontytär), tytär Liisa ja poika Antti. Matti ja Jaakko ovat syntyisin Mikon vaimon ensimmäisestä avioliitosta Erkki Erkinpoika Kaiston kanssa. Matille ja tämän Marketta vaimolle on kirjauksia vuoteen 1703 saakka ja heidän mainitaan muuttaneen Pohjois-Iihin Pakasen taloon. Pohjoisiiläinen 40-vuotias isäntä Matti Pakanen haudattiin Pudasjärvellä 06.04.1712 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961867419&aineistoId=1246507382). Matti Pakasen leskivaimo tapettiin Iin kuolinkirjan mukaan vuonna 1716 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/kuolleet_1715-1884_ik257/9.htm). Pakasen talo on jälleen autiona.
Kuten Jouni jo mainitsikin, vuoden 1722 kesäkäräjillä kerrotaan, että Gabriel Matinpoika Päkkilä halusi ylösottaa Pohjois-Iin kylässä sijaitsevan Matti Pakasen ("Mattz Pakonens") autioituneen puolenmanttaalin kruununtalon (KO a:38:563 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6809844353&aineistoId=651253217), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu). Taloon päätetään tehdä katselmus. Vuoden 1723 talvikäräjillä käsitellään Pohjois-Iissä sijaitsevan Matti Pakasen autioituneen neljännesmanttaalin kruununtilan katselmusta (KO a:39:1327 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401802261&aineistoId=651291534), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu). Gabriel Matinpoika Pakanen oli ylösottamassa taloa (Gabriel ilmeisesti jo tuolloin asui Pakasen tilalla rakentamassaan pirtissä, koska hänestä käytetään jo lisänimeä Pakanen). Vihollinen oli polttanut tontilla olleen talon, ja Gabriel oli nyt rakentanut tontille uuden pirtin. Tilan kuntoon laittamiseksi katsottiin tarvittavan kahdeksan verovapaata vuotta ja talo tulisi verolle vuonna 1731.
Vuoden 1745 kesäkäräjillä (KO a:65:193 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6402091442&aineistoId=652638965), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu) pohjoisiiläiset Juho Paakkola ja Gabriel Matinpoika Pakanen kertovat, että Gabrielin isä oli omistanut Pohjois-Iissä sijaitseva talon N:o 1 Päkkilän talon, jonka verotuksellinen manttaaliluku oli laskettu kokomanttaalista puoleen manttaaliin. Gabrielin isän mainitaan olevan Juhon isänisänisä, mutta tähän on ilmeisesti lipsahtanut yksi isä liikaa. Yrjö Matinpoika Pusula eli Päkkilä eli Palukka eli Paakkolan (s.11.04.1684 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7318805)) poika Juho Yrjönpoika Päkkilä eli Palukka eli Paakkola syntyi 10.10.1721, ja tämän poika Juho Juhonpoika Paakkola syntyi vasta 12.06.1752. Jutussa kerrotaan, että Gabriel Matinpoika Pakasen isä Matti Marinpoika (Pusula eli Päkkilä) oli menehtynyt vuonna 1696. Päkkilän talo asui nyt Heikki Heikinpoika (Sipola eli) Käyrä eli Päkkilä. Matti Gabrielinpoika Pakanen ja Juho Paakkola kertoivat haluavansa lunastaa Päkkilän talon sukuoikeuden nojalla. Päkkilän talo isännöivä Heikki Heikinpoika kertoi, että kiinnekirja Päkkilän taloon oli saatu 27.07.1699 ja kiinnitys taloon oli tätä ennen kolmasti lainhuudatettu velkojen pantiksi. Talo oli sitten tullut raatimies Sakari Isakinpoika Bongen omistukseen, ja Bonge oli maksanut velat muille velkojille ja maksanut talon kruununrästit. Bonge oli 14.03.1723 myynyt Päkkilän talon Heikki Heikinpoika Käyrälle. Gabriel Matinpoika Pakasen ja Juho Paakkolan vaade todettiin näin olleen perusteettomaksi.
Gabriel Matinpoika oli ylösottanuttanut myös Palukan talon, josta Gabrielin veli Yrjö Matinpoika oli muuttanut perheineen Paakkolan taloon. Gabriel viljeli Palukan taloa Pakasen talon ohessa. Neljännesmanttaalin Palukan talon verotuksellinen manttaaliluku oli laskettu kahdeksannesmanttaaliin vuonna 1700.
Gabriel Matinpoika lunastaa yhdysviljelyksessä olevat Pakasen ja Palukan talot kruunulta perintötaloiksi 15.02.1757.
Gabriel Matinpoika Pakanen luovutti Palukan talon omistuksen 19.08.1762 vävylleen Josef Jakkonpoika Biörnille korvaukseksi vävyn 17 vuoden ajan talon (Pakanen & Palukka) eteen tehdystä työstä. Josef kertoi appiukkonsa kanssa tekemästään sopimuksesta vuoden 1763 talvikäräjillä (ilmoitusasiat, KO b:2:1223 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564369), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu), mutta appiukko haluttiin asiassa todistamaan ennen lainhuudatuksen myöntämistä. Samaisen vuoden kesäkäräjillä Josef saa ensimmäinen lainhuudon Palukan taloon (KO b:2:1271 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564417), vasemmanpuoleisen sivun ensimmäinen juttu), kun appiukko esittää 15.02.1757 saamansa kiinnekirjan Pohjois-Iin kylässä sijaitseviin yhdysviljelyksissä oleviin Pakasen ja Palukan taloihin. Appiukko kertoo kirjallisella sopimuksella 19.08.1762 antaneensa Palukan talon omistuksen vävylleen Josef Biörnille korvaukseksi tämän 17 vuoden ajan työstä. Vävy Josef Biörn saa Palukan taloon toisen lainhuudon vuoden 1764 talvikäräjillä (KO b:2:1331 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564497), oikeanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu) ja kolmannen lainhuudon vuoden 1764 kesäkäräjillä (KO b:2:1367 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=25564533), vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu).
Gabriel Matinpoika Pakasen ja vaimo Brita Niilontyttären 03.02.1770 päivätyssä perukirjassa (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5458424421&aineistoId=1065020773) mainitaan perillisinä lapset Gabriel, Kaisa ja Brita. Marketta tytär oli menehtynyt ennen vanhempiaan esikoistaan synnyttäessään lapsivuoteeseen (+05.02.1758) ja myös tämä Marketan pienokainen, Anna, menehtyi vuoden ikäisenä (s.01.02.1758, +14.06.1759). Gabrielin ja Britan perukirjassa Kaisa tyttären puolisoksi mainitaan Josef Palukka (Josef Jaakonpoika Biörn eli Palukka) ja Brita tyttären puolisoksi mainitaan Matti Pulkkinen (Matti Josefinpoika Mursu eli Pulkkinen).
Ensimmäinen tuomiokirjojen ilmoitusasioista löytynyt Pakasen talon lainhuudatus on vuoden 1805 syyskäräjiltä (KO b1:42 § 136 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106681)). Antti Paakonen ja vaimo Liisa Jaakontytär (ilmeisesti Antti Gabrielinpoika Pakanen ja vaimo Liisa Jaakontytär Halttu) olivat 26.09.1805 myyneet kolmanneksen Pakosen neljännesmanttaalin (verotuksellinen manttaaliluku) talosta N:o 20 Pohjois-Iin kylässä Juho Jaakonpoika Paakkolalle. (Antin lisänimi on kauppakirjan alussa kirjoitettu muodossa Paakonen, ja kauppakirjan lopussa muodossa Pakanen.)
Seuraavan vuoden talvikäräjillä Juho Jaakonpoika Paakkola myi kolmanneksen Pakasen talosta N:o 20 Pohjois-Iin kylässä veljeksille Josef ja Jaakko Jaakonpoika Palukalle (KO b:1:82 § 10 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=41106877)).
Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari