Jakob ja Johan Bertinlinpoika Rasiainen, Turku [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jakob ja Johan Bertinlinpoika Rasiainen, Turku

Anssi K.

02.12.23, 14:04

Turussa vaikuttivat otsikon osoittamat veljekset Jakob ja Johan, näin olen päätynyt olettamaan ja näin ovat ilmeisesti tehneet muutkin, ks. mm. geni.com:

https://www.geni.com/people/Jakob-Rasiainen/6000000084560044845
https://www.geni.com/people/Johan-Rasiainen/6000000084553911975

Minua on jäänyt askarruttamaan heidän syntyperänsä.

Geni profiiliin joitain arveluita on tehty.

Suutari Jakob Bertilinpoika teki porvarinvalansa 1686 ja hänen takausmiehenään oli mm. Erik Kökkö: https://digihakemisto.net/item/2329582710/5936332613/58 (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1686: 65)

Jakob Bertilinpoika vihittiin ilmeisesti vuoden 1686 lopulla, erään Jakob Bertilinpojan vihkimaksu maksettiin 20.11.1686: https://digihakemisto.net/item/1270143323/6029646585/98 (KA, Turun tuomiokirkon isännistön arkisto - III Gla:5 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689)

Suutarimestari Jakob haudattiin 10.3.1703: https://digihakemisto.net/item/1270171054/6029689813/189 (KA, Turun tuomiokirkon isännistön arkisto - III Gla:7 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703)

Henkikirjat paljastavat, että kyseessä on melko varmasti samainen Jakob Bertilinpoika. Vuonna 1703 Jakob mm. puolisonsa kanssa henkikirjoissa: https://digihakemisto.net/item/1611660428/5929247929/1666 (KA 7427:3580). Vuonna 1704 henkikirjoissa on enää Jakobin leski: https://digihakemisto.net/item/1611972522/5925326175/2167 (KA 7429:4190)

Vuonna 1689 porvarinvalansa vannoi Johan Bertilinpoika Sihvola (Sehvoila) ja takausmiehinä oli suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja Erik Nilsinpoika Kökkö. https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936286322/71 (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1689: 105)

Vahvasti olettaisin, että kyseessä on sama Johan Bertilinpoika, jonka mainitaan tässä vuoden 1688 henkikirjassa aikovan porvariksi: https://digihakemisto.net/item/1604902316/6271667501/2070 (KA 7380:4127)

Voisiko valansa 1689 vannonut Johan Bertilinpoika olla sama kuin vuoden 1688 henkikirjassa mainittu? Hänet mainitaan silloin henkikirjassa Erik (Nilsinpoika) Kökön alapuolella. Erikin puoliso oli Elisabeth Bertilintytär Sievonius (todisteet laitan myöhemmin), joten voisiko Johan olla Elisabethin veli? Voiko 1689 porvarivalan vannonut Johan olla suutari Jakob Bertilinpojan (k. 1703) veli Johan Rasiainen.

Sekä suutari Jakob Bertilinpojan (1686) että Johan Bertilinpojan (1689) takausmiehinä toimi Erik Kökkö, jonka puoliso oli Elisabeth Bertilintytär Sievonius. Lisäksi Johan Bertilinpojan (1689) takausmiehenä toimi suutari Jakob Bertilinpoika (veli?). Eli olisiko kyseessä sisarkolmikko?

Calonius

02.12.23, 22:54

Olenkin näitä Turun Rasiaisia lisännyt Geniin joskus. Johan on esi-isäni. Olisi tosiaan mielenkiintoista selvitellä heidän taustojaan. Kiitos, että otit aiheen esille.

Anssi K.

10.12.23, 12:42

Täältä Turun tuomiokirkontileistä löytyy Johan Bertilinpojan vihkimaksu joulukuulta 1689, "...Johan Bertillssons och Brijta Jacobzdotters Halis wigzel...": https://digihakemisto.net/item/1270156097/6029698620/12 (Turun tuomiokirkon isännistön arkisto - III Gla:6 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694)

Ja samaisista tileistä löytyy Johan Rasiaisen hautausmerkintä 24.2.1702, "Begroz Besiökaren Johan Rasiainen...":https://digihakemisto.net/item/1270171054/6029689780/171 (Turun tuomiokirkon isännistön arkisto - III Gla:7 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1694-1703)

Johan Rasiainen puolisonsa kanssa vuoden 1701 henkikirjassa Kirkkokorttelissa (KA 7420b:2831), muttei enää 1702, jolloin leski mainitaan (KA 7423:3439): https://digihakemisto.net/item/1611026735/9311383696/740, https://digihakemisto.net/item/1611318985/5915207769/1657

Anssi K.

10.12.23, 17:49

per 1682-1689)

Voisiko valansa 1689 vannonut Johan Bertilinpoika olla sama kuin vuoden 1688 henkikirjassa mainittu? Hänet mainitaan silloin henkikirjassa Erik (Nilsinpoika) Kökön alapuolella. Erikin puoliso oli Elisabeth Bertilintytär Sievonius (todisteet laitan myöhemmin), joten voisiko Johan olla Elisabethin veli? Voiko 1689 porvarivalan vannonut Johan olla suutari Jakob Bertilinpojan (k. 1703) veli Johan Rasiainen.

Sekä suutari Jakob Bertilinpojan (1686) että Johan Bertilinpojan (1689) takausmiehinä toimi Erik Kökkö, jonka puoliso oli Elisabeth Bertilintytär Sievonius. Lisäksi Johan Bertilinpojan (1689) takausmiehenä toimi suutari Jakob Bertilinpoika (veli?). Eli olisiko kyseessä sisarkolmikko?

Erik Nilsinpoika Kökön puoliso oli nimeltään tosiaankin Elisabet Bertilintytär, "Bårgarens Sahl. Erich Nillsson Köckös Enckia hustru Lisbetha Bertills dotter...). Tässä tuomiopöytäkirjaote: https://digihakemisto.net/item/2331014983/5940587001/19 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:200 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjat 1693: 6v-7)

Elisabeth meni uudelleen naimisiin myöhemmin Jöran Jakobinpojan kanssa, joka myöhemmin myös tunnettiin nimellä Kökkö. Tätä kuviota täytyy hieman paremmin ja ajan kanssa perustella, mutta Elisabeth löytyy mm. nimellä Sievonia. Esimerkiksi samainen Elisabeth mainitaan tässä nimellä "Lijsa Bertelsdotter Sievonia": https://digihakemisto.net/item/2331181690/5941440554/215 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:217 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjat 1709: 366-367)

Ylioppilasmatrikkelin tiedot Jöran Kököstä: https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=3894

Ja tässä mainitaan Jöran Kökön puolisoksi Lisa Bertilintytär ja tytärpuoleksi Maria Erikintytär: https://digihakemisto.net/item/2331312028/5940998017/190 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:229 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjat 1730: 328)

Eli kuten mainitsin aiemmin, Elisabeth (Lisa, Lisbetha) Bertilintytär oli omaa sukuaan Sievonius. Joten olisiko Johan ja Jakob Bertilinpojat hänen veljiään? Jos 1689 porvarinvalan vannonut Johan Bertilinpoika on sama kuin Johan Bertilinpoika Rasiainen, on tuolloin hänen lisänimenään mainittu "Sehwola".

Calonius

11.12.23, 17:28

Vilho Selinheimohan tutki aikoinaan hieman näitä henkilöitä. Luultavasti olet lukenutkin jo, esim:

Nimeke - Titel:Suomen sukututkimusseuran vuosikirja. Genealogiska samfundets i Finland årsskrift
Julkaistu - Förlag:Helsinki : Suomen sukututkimusseura, Helsingfors : Genealogiska samfundet i Finland, 1917-.
Ulkoasu - Omfång: 25 cm
ISSN:0355-3183. - Virh. ISSN:0355-3138
ISSN 2343-2845
Vilho Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla II 87-145

Sieltä alkaen sivulta 120. Tämä löytyy Suomen Sukututkimusseuran Sukuhausta. Sivulla 122 Selinheimo päättelee, ettei Jakob Pärttylinpoika olisi Turun kaupungin synnynnäisiä lapsia.

Hän arvelee myös, että Johan Pärttylinpoika otti käyttöönsä nimen Rasiainen ostettuaan ent. amiraliteettikuskin Johan Rasiaisen äitivainajan talon (RO. ptk. 12/11 1690).

Näiden veljesten isä Bertil (Pärttyli) siis luultavasti oli Turun ulkopuolelta, eikä hän ollut Rasiainen-sukua. Näyttää tosiaan myös siltä, että tuo Elisabet Bertilsdotter (Sievonia) olisi heidän siskonsa. Tuo nimi Sehwola on luultavasti samaa alkuperää kuin Sievonius. Tosin tuntuisi tässä tapauksessa erikoiselta, että sisko käyttää tuollaista latinalaista muotoa nimestä ja veljet taas eivät.

"Vuonna 1689 porvarinvalansa vannoi Johan Bertilinpoika Sihvola (Sehvoila) ja takausmiehinä oli suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja Erik Nilsinpoika Kökkö. https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936286322/71 (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1689: 105)"

Minusta siinä lukee Sefwola, mutta käytännössä kai sama nimi silti.

"Elisabeth meni uudelleen naimisiin myöhemmin Jöran Jakobinpojan kanssa, joka myöhemmin myös tunnettiin nimellä Kökkö. Tätä kuviota täytyy hieman paremmin ja ajan kanssa perustella, mutta Elisabeth löytyy mm. nimellä Sievonia. Esimerkiksi samainen Elisabeth mainitaan tässä nimellä "Lijsa Bertelsdotter Sievonia": https://digihakemisto.net/item/23311...5941440554/215 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:217 Turun kämnerioikeuden tuomiokirjat 1709: 366-367)"

Tässäkään en ole täysin varma, että lukee Sievonia. Löytyisiköhän vastaavaa mainintaa nimestä jostain muualta?

Anssi K.

11.12.23, 17:49

Calonius

11.12.23, 19:01

No, uskon sen kuitenkin olevan Sievonius. Paimio ja Sihvolan talo tuntuisivat sopivan erittäin hyvin kuvioon. Kiskon Suomusjärvi myös.

Calonius

12.12.23, 10:18

Aloitit kolmisen vuotta sitten ketjun "Sevon, Sevonius, Sievonius":
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=41492

Luonnollisesti lähdin sieltä katsomaan mahdollista Bertil-isää. Tämähän sieltä löytyy:

Berthel (Bartholdus) ? jatkoi vanhempiensa jälkeen Ilttulan Knaapin isäntänä, puoliso asutusluettelojen mukaan Lisbeth (Lisa) Mattsdotter (? - 1673) 1635 alkaen, Ilttulan Knaapin asutusluetteloiden ja Paimion Wistan rippikirjojen 1690-1696 ja 1702-1703 mukaan lapsia Ericus ? (? - ?), Maisa ? (? - ?), Lisa (? - ?), Gabriel (1664 - ?), Beata (1665 - ?), Jöran (? - ?)
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/famsev.htm

Hän sopisi ajallisestikin, mutta silti on hieman vaikea sovittaa häntä etenkin Jakobin ja Johanin isäksi. Paremman tiedon puutteessa tuo Lisa tietysti saattaisi olla Turun Kökköjen vaimo Lijsa Bertelsdotter Sievonia.

Parempana vaihtoehtona pitäisin Paimion pitäjänräätäliä Bertil Mattssonia. Tuon saman ylläolevan linkin takaa löytyy tieto:

Lisbetha Joachimsdotterin 1. puoliso Paimion pitäjänräätäli Bertil Mattsson (? - ennen 1674)

Henric ? kyrkowärden, 1. puoliso Wistassa (myös) enka Lisbetha Joachimsdotter (? - 1693), vihitty noin 1668, lapsia Margetha (1669 - ?), Maria (? - ?), Henric ? (1675 - haudattu 8.3.1740, 66 år, Paimio, Wista), ks. myös Wistan Pietilän asutuksen yleisluettelot 1654-1673, 1674-1693 ja 1694-1713, joissa Lisbetha Joachimsdotter näkyy 1. kerran 1670

Henricin ja Lisbetha Joachimsdotterin poika oli Sevonius, Henricus Henrici (noin 1675–1740)
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2254

Sevenius / Sievonius, Henrik Henriksson
S Paimio noin 1675. V ratsutilallinen, nimismies, kirkonisäntä Paimion Vistan kylässä Heikki Heikinpoika / Henrik Henriksson (syntyisin Paimion Sievolasta) ja hänen 1. puolisonsa Liisa Jaakkimantytär / Elisabet Joakimsdotter.

Kävi Turun katedraalikoulua 25.6.1687 (in cl. I colleg., Henricus Henrici Wista Poemarensis). Ylioppilas Turussa kevätlukukausi 1695.

Vihittiin papiksi Turussa 31.5.1701 Piikkiön pitäjänapulaiseksi; Kiskon pitäjänapulainen 1717; Paimion kappalainen 1719 (virkaanvahvistus 1722).

Omisti Taatilan ratsutilan Paimiossa vuodesta 1723.

K Paimio 8.3.1740.

P Paimio 3.9.1701 Margareta Grelsdotter Kulhovia, S noin 1683, K Paimio (haudattiin 7.2.) 1748, PV Hämeenkyrön kirkkoherra Gregorius Jacobi Kulhovius ja Elisabet Danielsdotter hänen 1. avioliitossaan.

Tuon sivuston "sukupuu" on hieman vaikeasti hahmoitettava. Jos ymmärsin oikein, Elisabet Joakimsdotterin ensimmäinen mies oli Paimion pitäjänräätäli Bertil Mattsson ja toinen mies ratsutilallinen, nimismies, kirkonisäntä Paimion Vistan kylässä Henrik Henriksson (syntyisin Paimion Sievolasta). Jos Bertil Mattsson ja Elisabet Joakimsdotter ovat Turun Jakob Bertilssonin, Johan Bertilssonin ja Elisabet Bertilsdotterin vanhempia, on aika luonnollista, että nämä heidän lapsensa ovat käyttäneet Sihvola ja Sievonia -nimiä.

Calonius

13.12.23, 12:19

SukuHausta löysin artikkelin "Sevonius, Sevón" -suvuista osana Atle Wilskmanin kirjaa "Släktbok.

Författare:Wilskman, Atle, 1883-1921.
Titel:Släktbok. 2:1-3 / Atle Wilskman.
Förlag:Helsingfors : [Svenska litteratursällskapet i Finland], 1918-1933.
Omfång:[4] sivua, 332 sp. ; 4:o
Serie:Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 0039-6842 ; 138, 1-3.

Kyseessä on sen verran vanha kirja, että tiedot saattavat olla vanhentuneita. Tässä artikkelissa Henrik Jönsson Sievolan kolmannen vaimon sanotaan olleen Lisbeta Jakobsdotter (eikä siis Joakimsdotter). Olivat avioituneet maaliskuussa 1674. Kyseessä oli Lisbetan toinen avioliitto. Hän oli Paimion pitäjänräätälin Bertil Mattssonin leski.

Joka tapauksessa edelleen tämä Bertill Mattsson on mielestäni sopiva vaihtoehto tässä ketjussa käsiteltyjen veljesten (ja mahdollisen siskon) isäksi monestakin syystä:

Isän nimi oikea
Äidin nimi olisi sama kuin tyttären
Isällä sama ammatti kuin toisella pojalla
Ei syntyjään turkulaisia
Käyttivät nimeä Sievola, Sievonia, Sievonius yms.

Lisäksi Johan Bertillsson Rasiaisen pojasta Johan Johansson Stamnellista tuli Paimion pitäjänkirjuri.

Calonius

13.12.23, 17:27

Anssi K.

13.12.23, 19:05

Tou pitäjänräätäli Bertil Matsson on luultavasti Paimion Kurjen kylän Pietilän talosta:

SAY
https://digihakemisto.net/item/3615510516/5734695000/40
https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337432/40
https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734655611/42
https://digihakemisto.net/item/3615541653/5734716332/41

En tosin näe, että SAY mainitsisi häntä räätäliksi missään. Mainitaan ensi kerran talossa 1652
Fördelen Bertell Matss, Lisbeta h.
Sitten Lisa-vaimon kanssa vuoteen 1670, kunnes Lisa mainitaan leskenä. Punaisella myös 1671 Lisbeta Jacobsdr. ea.
Vielä 1674 Lisa ea. poikien Sigfredh ja Erich kanssa. Poika Sigfrid Bertillsson näyttää jatkavan isäntänä (vaimo myös nimeltään Lisa). Myös Sara-tytär mainitaan 1672.

Ei mainita poika Jakob tai Johan, joten vielä vaikuttaa tämä teoria hieman hataralta. Pojat saattoivat tietenkin olla nuoria ja muuttaneet toisiin taloihin ennen kuin olivat verotusiässä.

Sievola (Sifwola, Sefwola etc.) on taas täällä (SAY):
https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337555/77
https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734655797/77

Henrik Jönssonilla ensin Margareta-vaimo ja vuodesta 1675 Lisa-vaimo. Tässä talossa on kyllä renkeinä Jacob ja Johan - monen muun rengin ja piian ohessa.

Päädyin samaan taloon kanssasi vihjeesi avulla. En tiedä mistä tuo räätäli nimitys on tullut. Paimiossa on kyllä ollut samaan aikaan toisaalla Bertil-niminen räätäli. Mutta tätä "meidän" Bertiliä ei ainakaan henkikirjoissa ole tituleerattu räätäliksi. Paimion tuomiokirjoja täytyisi syynätä nyt tarkemmin, mutta taitavat olla uudelleen digitoinnin alaisuudessa, koska aiemmin tutkimani kirjat ovat kadonneet, aiemmin ainkin osa tuolta ajalta oli luettavissa.

Pitäisin mahdollisena, että löytämäsi Bertil on oikea, sillä Turun päästä löysin mahdollisesti Jacobille ja Johanin Erik-nimisen veljen.

Suutari Erik Bertilinpoika vannoi porvarinvalansa 1688 ja takaajina olivat "tutut" suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja porvari Erik Kökkö. Jotain ongelmia maksun kanssa ilmeisesti kuitenkin ollut... https://digihakemisto.net/item/2329601574/5936372712/140 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:55 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1688: 234-235)

Ja kun tutkaillaan kyseisten henkilöiden lasten kummitietoja, saadaan mukavia aihetodisteita. Sinälläänhän nämä ei todista mitään, kun samassa ammattikunnassa liikutaan, mutta ehkä kuitenkin...

Suutari Jakob Bertilinpojan 14.8.1691 kastetun Mathias?-pojan kummina on mm. suutari Erik Bertilinpojan vaimo (ja Johan Rasiaisen appiukko Jakob Halis?): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021838/32

Suutarimestari Erik Bertilinpojan 14.1.1692 kastetun Gustaf-pojan kummina on vuorostaan ollut mm. suutari Jakob Bertilinpojan vaimo: https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021979/40

Porvari Johan Rasiaisen Brita-tytär kastettiin 11.12.1692, kummina mm.suutari Jakob Bertilinpojan puoliso: https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021754/52

Porvari Johan Bertilinpoika Rasiaisen Johan-poika kastettiin 24.12.1693, kummeina mm. suutari Erik Bertilinpoika ja porvari Erik Kökön leski (eli Elisabeth Bertilintytär): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021871/64

Calonius

13.12.23, 19:24

Hieman tästä Paimion pitäjänkirjurista Johan Stamnellista. Hänestä löytyy hyvin vähän tietoa mistään. Turun tuomiokirjoista löytyy kuitenkin jotain.

Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla. Vilho Selinheimo. II. SSV 9(1925), s. 87-145
Mutta jo kirjoituksessa: »Lisiä Calonius-sukujen sukujohtoon» S.S.Seuran Vuosikirjassa VII, siv. 215 - 219 osoitimme, että porv. Henrik Juhananp. Kalonen (Calonen) sekä tämän vaimo Brita Stamnell - Paimion pitäjänkirjurin (entisen kersantin; KO 10/7 1722) Johan Stamnellin sisar - ovat Calonius-suvun »Saarijärven» ja »Ristiinan» haarain kantavanhemmat. Tässä saadaan nyt lisätiedoksi, että kantaisän varhaisempi nimi oli Pytti, talonnimi sekin. Sitä tietä päästään kenties aikanaan useitakin polvia taakse päin ajassa Calonius-suvun tuntemisessa.

TKO 1722 10/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940709202&aineistoId=2331251584
Idag förekom bondens Bertel Jacobssons ifrån Rimitto sochn och Sahlo by fullmechtige sergianten Johan Stamnell, och upwijste sin fullmacht af d: 5 Julij sidstl: att utföra saken emot Carin Mårtensdotter angående Colains(Caloins?) gård här i Åbo stad, berättendes derhos, att han ännu intet fått af Notarien Lethalen dhe skriffter som höra till denne saak, och i Rådstuga Rätten blifwit intaminerat, hwarföre antyddes honom, de samma till nästa rättegång dag att producera och anskaffa.

Oli siis kersantti vielä vuonna 1722.

TKO 1724 5/11
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940770555&aineistoId=2331260440
Sedan inkom borgaren Johan Pytti med des fullmächtig sochenskrifaren Johan Stamnel, huilken förra af ACADEMIAE ränttemästaren Hr Johan Flachseen härsammastädes blifwit instemd för en koo, som för honom kort kommit, och warit några nätter på bem:te borgares gård warandes denne ---

Vouden 1724 lopulla jo pitäjänkirjuri.

R.P. 1733 13/6
P. 358 §.-
Johan Stamnell
Sochenskrivare i Pemar
Se: Kaloinen gård.
Systersöner: Henrich och Matz Calonius samt Erich Henrichsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=32068274

1733
Stamnel, Joh.
Sochneskrivare
Nämnd som förmyndare för dieknen Henrich Calonius, som tillika med studenten Matz Calonius sälja s.k. Kalonens gårdstomt.
Se Björkman, Lars (1733) eller uppbudsbok 1733-45 flo. 14v.
Henrich Calonius’ moderbroder J. Stamnel sokneskrivare i Pemar
R.P. 1733 pag. 358
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=32068278

TRO 1733 13/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937972500&aineistoId=2329968108
Det instälte sig nu effter tilstadt inträden lijnwäfwaren mester Lars Björkman jämte Studenten Henrich Calonius å ena at å andra sijdan mätaren Erich Henrichsson hwilken senare protesterat emot det köp, Biörckman med Calonius ingåt angående Calonens gård och begiärat --- original köpebref uti hwarendelst Caloinens gård till honom för 310 dlr kopparmynt är försåld, som studenten Mattz Calonii zedel daterat den 13 sidstl. Martii at brodern Henrich uti hans frånwaro skulla få gården försälja i anseeende hwartill förmente detta köp börestå, helst som ej allenast Calloniernes morbroder sochneskrifwaren i Pemar sn Johan Stamnell såsom deras närmaste skyldeman(?) och omyndige brodrens Henr: förmyndare, medelst satt namns ---

SAY:n mukaan Paimiossa oli joku Johan-kirjuri vuonna 1712:
https://digihakemisto.net/item/3615541653/5734716167/144

Vuonna 1709 SAY mainitsee entisen katselmuskirjurin Johan Leisteenin:
https://digihakemisto.net/item/3615541653/5734715087/121

Tämän vaimo oli Maria Sevonia. Tämä Johan Leistén tunnetaankin hieman paremmin. Geni ei hänestä paljon kerro:
https://www.geni.com/people/Johan-Leistenius/6000000010575722585?through=6000000010575535856

Tässä kuitenkin taas yhteys Paimion Sievolan sukuun. Ylioppilasmatrikkeli kertoo hänestä enemmän:

https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=5557
kl. 1727 David Leisteen 5557. * noin 1708. Vht: Turun kaupunginviskaali, kämneri Johan Johansson Leistenius († 1740) ja Maria Kristersdotter Sevonius.

Myös aiemmin käytetyn linkin takaa löytyy hänestä tietoja:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/famsev.htm

Hidenia, Leistén, Leistenius, Westman

Marian ? puoliso munsterskrifwaren, Turun kaupunginviskaali, kämneri Johan Johansson Leistén (1669/72 - 10.6.1740), vihitty 14.10.1702 Paimiossa, näkyvät myös Hirvonpään asutuksen yleisluettelossa 1694-1713 vuosina 1703-1704, lapsia Henrich (23.8.1703, Paimio - 25.9.1703, haudattu 29.9.1703), Johannes (30.10.1704, Paimio - ?), David ? (1708 - 25.2.1746, haudattu 20.3.1746, Säkkijärvi), Carl Gustaf ? (17.5.1721, Turku - 11.4.1776, feber, haudattu 21.4.1776, Vanaja)

Harmi, ettei tästä Stamnellista oikein tunnu löytyvän mitään. Paimion kirkonkirjoistakaan en löytänyt.

Calonius

13.12.23, 19:35

Päädyin samaan taloon kanssasi vihjeesi avulla. En tiedä mistä tuo räätäli nimitys on tullut. Paimiossa on kyllä ollut samaan aikaan toisaalla Bertil-niminen räätäli. Mutta tätä "meidän" Bertiliä ei ainakaan henkikirjoissa ole tituleerattu räätäliksi. Paimion tuomiokirjoja täytyisi syynätä nyt tarkemmin, mutta taitavat olla uudelleen digitoinnin alaisuudessa, koska aiemmin tutkimani kirjat ovat kadonneet, aiemmin ainkin osa tuolta ajalta oli luettavissa.

Pitäisin mahdollisena, että löytämäsi Bertil on oikea, sillä Turun päästä löysin mahdollisesti Jacobille ja Johanin Erik-nimisen veljen.

Suutari Erik Bertilinpoika vannoi porvarinvalansa 1688 ja takaajina olivat "tutut" suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja porvari Erik Kökkö. Jotain ongelmia maksun kanssa ilmeisesti kuitenkin ollut... https://digihakemisto.net/item/2329601574/5936372712/140 (KA, Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat - z:55 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirjat 1688: 234-235)

Ja kun tutkaillaan kyseisten henkilöiden lasten kummitietoja, saadaan mukavia aihetodisteita. Sinälläänhän nämä ei todista mitään, kun samassa ammattikunnassa liikutaan, mutta ehkä kuitenkin...

Suutari Jakob Bertilinpojan 14.8.1691 kastetun Mathias?-pojan kummina on mm. suutari Erik Bertilinpojan vaimo (ja Johan Rasiaisen appiukko Jakob Halis?): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021838/32

Suutarimestari Erik Bertilinpojan 14.1.1692 kastetun Gustaf-pojan kummina on vuorostaan ollut mm. suutari Jakob Bertilinpojan vaimo: https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021979/40

Porvari Johan Rasiaisen Brita-tytär kastettiin 11.12.1692, kummina mm.suutari Jakob Bertilinpojan puoliso: https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021754/52

Porvari Johan Bertilinpoika Rasiaisen Johan-poika kastettiin 24.12.1693, kummeina mm. suutari Erik Bertilinpoika ja porvari Erik Kökön leski (eli Elisabeth Bertilintytär): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021871/64

Vaikuttaa erittäin lupaavalta...

Törmäsin omissa muistiinpanoissani juuri mielenkiintoiseen seikkaan, jossa tämän Johan Leisten näyttää yhdistyvän Jöran Köcköön. Mitäänhän tämä ei todista, kun tämä Leistenkin tuli tähän vähän uutena hahmona peliin.

TKO 1727 12/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940800462&aineistoId=2331287719
I dag företrädde stadzfiscalen Johan Leisteen med borgaren Jöran Käkö (Kuku?), des hustrun Lijsa Bertelsdotter och stiufdotter Maria Erichsdotter ---

TKO 1727 9/8
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940800324&aineistoId=2331287719
Stadzfiscalen Johan Leisten företrädde widare med borgaren Jöran Köckö (Köckä, Kåckå?), des hustru Lijsa Bertillsdotter och stiufdotter Maria Erichsdotter, då och borgaren Jacob Tammi med des fullmächtig AUDETEUREN ? Johan Humble ---

En ole käynyt noita sen kummemmin läpi.

Calonius

14.12.23, 12:18

Päivitin Genissä näitä henkilöitä, esim.:
https://www.geni.com/people/Jakob/6000000084560044845

Tämä kastetieto on mielenkiintoinen:

Suutari Jakob Bertilinpojan 14.8.1691 kastetun Mathias?-pojan kummina on mm. suutari Erik Bertilinpojan vaimo (ja Johan Rasiaisen appiukko Jakob Halis?): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021838/32

Nimittäin Genissä olevien tietojen mukaan Jakobin Mathias-poika 1684 tai 1687 ja olisi ollut esimerkiksi ylioppilas jo 1705. Silloin ei olisi voinut syntyä niin myöhään kuin 1691. Tuossa kastemerkinnässä on ensin kirjoitettu nimeksi Jacob, sitten yliviivattu se ja kirjoitettu ylle Mathias. Voi tietenkin olla toinenkin samanniminen poika. Ehkä tämä selviää jossain vaiheessa. Lisään nyt kuitenkin Geniin tuon 1691 syntyneen Mathiaksen.

Calonius

14.12.23, 22:17

Piikkiön ja Halikon tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat. KO a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat. KO a:2 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1684-1684). Tiedosto 225. Kansallisarkisto. Viitattu 14.12.2023.
Paimion käräjät 13.10.1684
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393551563&aineistoId=643765516

En nyt ehdi käymään tarkkaan tätä läpi, mutta edesmenneen nimismiehen Henrik Johanssonin poika ja nykyinen nimismies Jakob Henriksson tässä haastaa äitipuolensa Elisabet Jacobsdotterin. On kyse siitä, asuuko Elisabet enää jatkossa nimismiehen talossa Sievolassa (Sefwola). Tulkitsen lopun nopeasti niin, että leski Elisabet pärjäisi paremmin omien lastensa luona, ja päättääkin muuttaa heidän luokseen.

Calonius

14.12.23, 22:48

23-24.11.1685 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392940550&aineistoId=643814624

Tässä on mielenkiintoinen Kurjen kylän (Kurckisby) rajakiista, jossa kerrotaan, että Sigfred Bertilssonilla olisi hallussaan 200 vuotta vanha tuomiokirje. Kyseessä on siis Pietilän Bertil Mattssonin poika.

Calonius

15.12.23, 01:00

Anssi K.

15.12.23, 09:11

19-20.3.1688 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392973047&aineistoId=643914876
Såsom Mårthen Simonsson i Kurckis medh lagda fingrar å book tillböd att s---?, at than intet –sse något fläod och lass (lats?) medh den tuna malt som han förleden wåhr uthi Åbo stadh till Bårgaren Johan Jöransson Rasiainen för 8 dlr kopp mt. förfult hade, uthan att det war godt och oprichtigt som sedan uthi byggningar eller förmallningar kan wara förämbt, uthan dess förwållande; altså dömes Johan Rasiainen att effter afhandlingar behålla maltet. Och Mårthen för bekyllning af fläord ehrkännes för effter det 3 Cap. kiöpm B. ll:n och 24 Cap. Tingen B.

Tuossa on varmasti kyseessä se Rasiainen, jolta Johan Bertilsson osti talon Turusta ja muutti nimekseen Rasiainen. Mårten Simonsson näyttää olevan Kurjen kylän Keslan talon isäntä. SAY:
https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734655644/40

Sitten löysin vielä erittäin hienon jutun, jota sitäkään en nyt ehdi tarkemmin tulkita:

8-9.7.1689 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392954914&aineistoId=643943272

Tässä "Ehrligh och Beskedeligh" Erich Bertilsson tulee (ilmeisesti Turusta?) Paimion käräjille ja kertoo suorin sanoin syntyperästään. Hänen isänsä on edesmennyt Paimion pitäjänräätäli "Ehrligh och Beskedeligh" Bertil Matsson ja äitinsä edesmennyt Elisabet Jakobsdotter. Alussa hän kertoo myös olevansa suutarimestari.

Tämä asia nyt siis varmistui, mutta ovatko Turun veljekset Jakob ja Johan samaa veljessarjaa? Siltä näyttää, mutta sitten poikia on ainakin neljä. SAY siis näyttää tämän Erikin ja Sigfridin, joka jäi isännöimään taloa.

No nyt on useampi hieno löytö, täytyy perehtyä näihin tarkemmin ja etsiä itsekin näitä tuomiokirjoja. Tuon Paimion Ilttulan Bertil Jönsinpojan hylkäsin jo aikaa sitten Elisabethin sopivaksi isäksi, mutta tämä pitäjänräätäli Bertil Matsinpoika vaikuttaisi erittäin lupaavalta.

Mikäli Elisabeth Jakobintytär on Elisabeth Bertilintytär Sievoniuksen äiti ja asui lastensa luona, niin on tässä luultavasti hänen hautausmerkintänsä 4.9.1687: https://digihakemisto.net/item/1604665823/5936567530/1745 (KA 7377:3418), https://digihakemisto.net/item/1270143323/6029646372/120 (KA, Turun tuomiokirkon isännistön arkisto, III Gla:5 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1682-1689)

Ensimmäisessä kirjattu: "Begrofz Erich Köckois Swär Moor". Toisessa hieman eri tavalla: "Begrofz Erich Kökis Swär Moor".

Tämän hautatiedon minulle parisen vuotta sitten jaoit, kiitos siitä.

Calonius

15.12.23, 11:26

Uskoisin, että tuossa on nimenomaan haudattu Elisabet Jakobintytär. Häntä ei enää mainita tuon 13.10.1684 jälkeen Paimion käräjillä (ainakaan vuoteen 1689 asti tarkistin). Nähtävästi muutti joidenkin lastensa kanssa Turkuun. Tai vähitellen asettuivat sinne.

Kävin siis läpi Paimion käräjät 1683-1689. Nyt yritän jättää omalta osaltani tämän hautumaan ainakin joiksikin päiviksi (aina voi yrittää!). Eilen meni monta tuntia, vaikka olisi päivätyönkin kanssakin kiireitä. :D

Minusta tämä alkaa näyttää varsin selvältä kuviolta. Voi olla, että varsinaiset lopulliset todisteet ovat jo silmien edessä, mutta emme vielä osaa yhdistää kaikkea. Hieman kuin televisiosarjojen salapoliisityötä, jossa todisteet ovat toimiston seinällä ja sitten tuijotellaan niitä läpi yön.

Nämä henkilöt mainitaan niin monesti samassa yhteydessä, että olisi melko erikoista, että eivät ole samaa perhettä kaikki. Ja jos ovat samaa perhettä, silloin olemme jo ratkaisseet Turun Jakob ja Johan Bertilssonin syntyperän ja pääsemme maakirjojen yms. avulla niille ominaisella varmuudella kenties sinne 1500-luvun alkuun.

Anssi K.

16.12.23, 19:23

Minä kävin puolestani läpi Paimion käräjät 1669-1675, ainakin mielestäni kaikki mahdolliset.

Ainoa tätä ketjua koskeva ja kiinnostava juttu löytyi 1675 talvikärkäjiltä, jossa mainitaan mm. Hendrich Jönsson Siefwolan uudesta avioliitosta Lisbetha Jacobsdotterin kanssa, joka on solmittu maaliskuussa 1674: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=42160&pnum=154

Tarkemmin en nyt ehtinyt juttuun perehtyä, muttei mainittu ainakaan Lisbethan lapsia nimeltä.

Anssi K.

17.12.23, 09:53

Lisäksi kävin Turun henkikirjoja 1680-luvulta vuoteen 1712.

Kirkkokorttelissa esiintyy merkinnät Johan Bertilinpoika Rasiaisen perheestä seuraavasti:
1691: Johan Bertilsson, hust Brijta, pigan Christin (KA 7388a:3564)
1692: Johan Bertillsson, h: Brita, P: Chirstin (KA 7391:4088)
1693: Johan Bertilsson Rasiainen, h. Brita, Pigan Maria (KA 7394:3598)
1694: Johan Bertilsson Rasiainen, h:o Brijtha, P:or Brijta och Maria (KA 7397:3624)
1695: Johan Bertelsson Rasiainen, hustrun Brijta, Pigor Sophia och Anna, Erich Kupis Enckia Gertrudh (KA 7401:4551)
1696: Borg: Johan Berttillsson Rasiainen, hust: Brijta, Pigan Anna (KA 7404:3972)
1697: Borgaren Johan Bertilsson Rasiainen, h: Brita (KA 7408a:2817v)
1699: Besökiaren Johan Bertilsson Rasiainen, h: Brita (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:31, tilitositteet 1699:1400v)
1701: Besökaren Johan Rasiainen, Brita h:, Carin P: (KA 7420b:2831)
1702: Besökiaren Johan Rasiainens Enkia Brita, Elin p. (KA 7423:3439)
1703: Besökiaren Johan Rasiainens Enkia Brita, Maria Piga (KA 7427:3577)
1704: Besökaren Johan Rasiainens Enk: Brita, Inh: Walb: Måisio och Anna Hans d:r (KA 7429:4187)
1705: Besökarens Johan Rasiainens Enckia Brita (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:32, tilitositteet 1705:4159/4276)

Pidätän oikeuden pieniin kirjainten tulkintavirheisiin, mutta henkilöt lienevät oikein. Mielestäni vuoden 1705 jälkeen ei enää Johan Bertilinpojan leskeä mainita Kirkkokorttelissa. Muualta en ole vielä leskeä yrittänyt etsiä.

Anssi K.

17.12.23, 11:00

Henkikirjahavainnot Jakob Bertilinpojasta Kirkkokorttelista, jolla muuten ei minkäänlaista lisänimeä mainita, ainakaan havaitsemissani lähteissä.

1687: M: Jacob Bertillsson, h: Kirstin, hustru Syst: Sophia, Studentens P:a Elisabeth, Gesällen Erich, Lärepoiken Mattz (KA 7377:3297)
1688: M: Jacob Bertilsson Skomakare, hust: Kirstin, hust: Systren Sophia, Gesäl: Nils, Poiken Mattz, P:n Elin (KA 7380:4121)
1689: M: Jacob Bertillsson, hust: Kirstin, hust: Systren Sophia, gesällen Mattz, Poiken Mattz, Pigan Walborgh (KA 7383b:5898)
1691: M: Jacob Bertilsson, hustrun Christin, hust: Syst. Sophia, gesällen Matz, P:n Bertil, pigan Sara (KA 7388a:3569)
1692: M: Jacob Bertillsson, h: Chirstin, hust: Systren Sophia, Gesäll: Oloff, P: Bertil (KA 7391:4092)
1693: M: Jacob Skomakare, h: Chirstin, h. S. Sophia, gesäll. Swen, P:n Bertil, En Pijga (KA 7394:3601)
1694: M: Jacob Skomakare, h:o Kirstin, hust: s: Sophia, Gesäll: Bertil, P:n Simon, Pigor Sara och Maria (KA 7397:3629)
1695: Mest: Jacob Skomakaren, hust: Kirstin, Syster Sophia, Gesäll: Wilhelm, Poikar Mårten och Simon, Pijgan Sara (KA 7401:4556)
1696: Skomak: Jacob Bertillsson, hust: Kerstin, gesäll: Mattz, Poik: Mårth: och Simon, Pigan Maria, Sophia Mattzdotter med sin Pijga (KA 7404:3977)
1697: Skomak: M: Jacob Bertellsson, h: Kirstin, P. Mårten och Simon, P. Maria, Sophia Matzdåtter ibdm (KA 7408a:2819)
1699: Skomakaren Jacob Bertilsson, h: Kirstin, Gesällen Mårten, Pigan Maria, Johan P., Sophia Mattzdotter (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:31, Tilitositteet 1699:1401v)
1701: Skomakaren Jacob Bertilsson, h: Kirstin, gesällen Mårten, Pigan Maria, Johan och Erich P:r, Swägerskan Sophia Mattzdotter (KA 7420b:2833)
1702: Skomakaren Jacob Bertelsson, h: Kirstin, Johan och Erich Poikar, Anna P: (KA 7423:3441v)
1703: Skomakare Jacob Bertelsson, hustron Kirstin, Johan och Erich Poikar, Maria och Anna Pigor, Swägerskan Sophia Mattzdotter (KA 7427:3580)
1704: Skomakare Jacob Bertelssons Enkia hustro Chirstin, Johan och Erich Gesäller, Johan Poike, Maria piga (KA 7429:4190)
1705: Skomakarens Jacob Bertelssons E:a h:n Kirstin, Johan Gesäll, Johan p., Maria P., Systren Sophia Mattzdott:r (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:32, Tilitositteet 1705: 4161/4278)
1706: Skomakarens Jacob Bertilssons E:a h:o Chirstin, Johan Gesäll, Johan p:n, Maria p:, Systren Sophia Mattz d:r, Maria p:n (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:33, Tilitositteet 1706: 3958)
1707: Skomakarens Jacob Bertelssons E:a hust: Kirstin, Maria piga, Swägerskan Sophia Mattzdotter, Maria p:n (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:34, Tilitositteet 1707: 4259)
1708: Skomakarens Jacob Bertelssons Enk: hust: Kirstin, Maria p:n, Sophia S:n (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:36, Tilitositteet 1708: 3972)
1709: Skomakarens Jacob Bertillssons E:a hust: Kirstin, Sophia S., Maria p. (KA 7447a:4286)
1710: Skomakarens Jacob Bertilssons E:a hust: Kirstin, Sophia Syster (KA 7451:7294)
1712: Skomakarens Jacob Bertelssons Enkias dot: Sophia (KA 7458:6693)

Anssi K.

17.12.23, 13:17

Ja sitten Erik Bertilinpoika henkikirjoissa. Suutarimestari Erik Bertilinpoika osti Daniel Saunalan perillisiltä talon, ohessa lainhuudot x3: https://digihakemisto.net/item/2329601574/5936372937/249, https://digihakemisto.net/item/2329601574/5936373588/285, https://digihakemisto.net/item/2329601574/5936373567/289, (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1688: 445; 514; 523)

Kyseinen talo on Luostarikorttelissa.

1689: M:r Erich Bertillsson, hust: Margreta, Pig: Britha, Johan Bertilsson ibdm (KA 7383b:5908) https://digihakemisto.net/item/1605309459/9311419710/712
1691: M:r Erich Bertelsson, hust: Margreta, pigan Maria (KA 7388a:3584)
1692: M:r Erich Bertillsson, h: Margretha, Poiken Sigfredh (KA 7391:4103)
1693: Mest: Erich Bertelss:, h: Marget, P. Sigfredh (KA 7394:3615)
1694: M:r Erich Bertilsson, h:o Maria, Poiken Sigfredh (KA 7397:3646)
1695: Erich Bertelsson, hustru Maria, gesällen Sigfredh, Pigan Maria (KA 7401:4572)
1696: Skomak: Erich Bertilsson, hust: Maria, Poiken Mårthen (KA 7407:3992)
1697: Skomak: Erich Bertilsson, h. Maria, P. Mårten (KA 7408a:2825)
1699: Skomakaren Erich Bertilsson, h. Maria, P: Mårten (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:31, Tilitositteet 1699: 1406)
1701: Skomakaren Erich Bertilsson, h: Maria, Gesällen Johan, Maria Piga (KA 7420b:2844)
1702: Skomakaren Erich Bertelsson, h. Maria, Gesällen Johan, Walb: P. (KA 7423:3446v)
1703: Skomakaren Erich Bertelsson, hustron Maria, Gesällen Johan, Walborg Piga (KA 7427:3595)
1704: Skomakaren Erich Bertelsson, h: Maria, Nihls Lärp:n, P: Maria (KA 7429:4199)
1705: Skomakaren Erich Bertelsson, hust: Maria, Niels, Simon Lärp:r (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:32, Tilitositteet 1705: 4171)
1706: Skomakaren Erich Bertillsson, Maria h:o Niels och Simon Lärep:r, des förrä piga Carin (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:33, Tilitositteet 1706: 3966)
1707: Skomakaren Erich Bertelsson, Maria h:, Niels och Simon lärpoikar, Lisa dotter (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:34, Tilitositteet 1707: 4272)
1708: Skomakaren Erich Bertelsson, Maria h:, Simon LärP:, Lisa d:r (KA, Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkonttorin arkisto - IGac:35, Tilitositteet 1708: 3984)
1709: Skomakaren Erich Bertellsson Saunala, Maria h:, Simon Lärpoike (KA 7447a:4291)
1710: Skomakaren Erich Bertellsson Saunala, Maria h:, Erich gesäll, Lisa dotter (KA 7451:7301)
1712: Skomakaren Erich Bertelsson Saunala, Maria hust:, Lisa dot:, Gustaff Son (KA 7458:6700)

Tässä pistää silmään, että vaimon nimi muuttuu. Vuosina 1689-1693 Margreta, 1694 alkaen vaimon nimi on Maria. Onko virhe, ja se korjattu, vai onko vaimo todella vaihtunut. En ainakaan huomannut saatavilla olevista lähteistä, että Erik olisi mennyt uusiin naimisiin, tai että suutari Erikin vaimoa olisi haudattu.

Calonius

18.12.23, 10:00

Tässä pistää silmään, että vaimon nimi muuttuu. Vuosina 1689-1693 Margreta, 1694 alkaen vaimon nimi on Maria. Onko virhe, ja se korjattu, vai onko vaimo todella vaihtunut. En ainakaan huomannut saatavilla olevista lähteistä, että Erik olisi mennyt uusiin naimisiin, tai että suutari Erikin vaimoa olisi haudattu.

Hienoa, että selvitit nuo Turun henkikirjat. Minulla on sellainen muistikuva, että noihin aikoihin Margareta ja Maria ovat välillä käytännössä olleet rinnasteisia nimiä, vaikka periaatteessa ovatkin aivan eri alkuperää. Saatan olla väärässä. Muistelen vaan joskus törmänneeni vastaavaan tapaukseen. Kirjuritkin saattavat erehtyä kun nimet ovat eri muodoissaan välillä niin samanlaisia. Margareta on Maisa ja Maria on Maija jne.

Calonius

18.12.23, 10:24

Kyseinen talo on Luostarikorttelissa.

1689: M:r Erich Bertillsson, hust: Margreta, Pig: Britha, Johan Bertilsson ibdm (KA 7383b:5908) https://digihakemisto.net/item/1605309459/9311419710/712

Pistää myös silmään tuo Johan Bertillsson. Meillähän on nämä tiedot:

"---
Vuonna 1689 porvarinvalansa vannoi Johan Bertilinpoika Sihvola (Sehvoila) ja takausmiehinä oli suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja Erik Nilsinpoika Kökkö. https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936286322/71 (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1689: 105)

Vahvasti olettaisin, että kyseessä on sama Johan Bertilinpoika, jonka mainitaan tässä vuoden 1688 henkikirjassa aikovan porvariksi: https://digihakemisto.net/item/16049...271667501/2070 (KA 7380:4127)
---"

Ja lisäksi avioitui 1689. Silti löysit Kirkkokorttelissa Johan Bertilsson Rasiaisen vasta vuodesta 1691 eteenpäin. Mielellään tietysti näkisi, että tuolla Luostarikorttelissa Erik Bertilssonin talossa asui hänen veljensä Johan Bertilsson, joka olisi nimenomaan tämä tuleva Rasiainen. Kuitenkin luulisi hänellä jo olleen tuossa vaiheessa oma talonsa ja mahdollisesti vaimokin merkittynä vuoden 1689 listalle. Ehkä hän löytyy jostain toisesta talosta vaimonsa kanssa vuonna 1690.

Mehän tiedämme nyt varmuudella tästä käräjäjutusta, että suutarimestari Erik Bertilsson oli Paimion pitäjänräätälin Bertil Mattssonin ja Elisabet Jakobsdotterin poika:
8-9.7.1689 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392954914&aineistoId=643943272

Lisäksi kai tiedämme varmasti, että Jakob ja Johan olivat veljiä. Nyt pitää siis vain todistaa, että jompikumpi heistä on Erikin veli.

Calonius

18.12.23, 13:56

Anssi K.

18.12.23, 15:59

Pistää myös silmään tuo Johan Bertillsson. Meillähän on nämä tiedot:

"---
Vuonna 1689 porvarinvalansa vannoi Johan Bertilinpoika Sihvola (Sehvoila) ja takausmiehinä oli suutarimestari Jakob Bertilinpoika ja Erik Nilsinpoika Kökkö. https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936286322/71 (KA, Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat 1689: 105)

Vahvasti olettaisin, että kyseessä on sama Johan Bertilinpoika, jonka mainitaan tässä vuoden 1688 henkikirjassa aikovan porvariksi: https://digihakemisto.net/item/16049...271667501/2070 (KA 7380:4127)
---"

Ja lisäksi avioitui 1689. Silti löysit Kirkkokorttelissa Johan Bertilsson Rasiaisen vasta vuodesta 1691 eteenpäin. Mielellään tietysti näkisi, että tuolla Luostarikorttelissa Erik Bertilssonin talossa asui hänen veljensä Johan Bertilsson, joka olisi nimenomaan tämä tuleva Rasiainen. Kuitenkin luulisi hänellä jo olleen tuossa vaiheessa oma talonsa ja mahdollisesti vaimokin merkittynä vuoden 1689 listalle. Ehkä hän löytyy jostain toisesta talosta vaimonsa kanssa vuonna 1690.

Mehän tiedämme nyt varmuudella tästä käräjäjutusta, että suutarimestari Erik Bertilsson oli Paimion pitäjänräätälin Bertil Mattssonin ja Elisabet Jakobsdotterin poika:
8-9.7.1689 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392954914&aineistoId=643943272

Lisäksi kai tiedämme varmasti, että Jakob ja Johan olivat veljiä. Nyt pitää siis vain todistaa, että jompikumpi heistä on Erikin veli.

Vuoden 1689 henkikirjan päiväys puuttuu, mutta vuoden 1688 henkikirja on päivätty kesäkuussa. Ulkomuistista olisi 1600- ja 1700-luvun taitteessa alkuvuodesta nuo henkikirjatiedot. Johan Bertilinpoika avioitui loppuvuodesta 1689, joten olisiko sitä ennen naimattomana asunut veljensä luona ja siten vielä henkikirjoissa alkuvuodesta merkitty veljensä talouteen.

Vielä vuoden 1690 käräjillä käyty Rasiaisen talon myyntiin ja asumiseen liittyviä kuvioita: https://digihakemisto.net/item/2329621068/6236967066/319, https://digihakemisto.net/item/2329621068/6236967388/352

Edesmenneen Nils Rasiaisen talon näyttää ostaneen Johan Rasiaisen appi Jakob Halis: https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936285794/393, https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936287469/399, https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936285673/404

Harmillisesti vuoden 1690 henkikirja puuttuu.

Anssi K.

18.12.23, 16:16

En pääse tuon linkin taakse, kun en ole SSHY:n jäsen. Tätä ei taida löytyä tällä hetkellä muualtakaan?

Ei löydy, ainakaan Kansallisarkiston digitoimana. Ellei sitten Familysearch-sivustolta satu löytymään.

Anssi K.

18.12.23, 16:57

Suutarimestari Erik Bertilinpojan puolison nimi näyttää olleen Maria Matsintytär, tulee ilmi 1690 raastuvanoikeuden pöytäkirjoista. https://digihakemisto.net/item/2330998594/5940643452/383

Anssi K.

18.12.23, 22:21

Ja vielä yksi lisäys Erik Bertilinpojan henkikirjatietoihin.

Luostarikortteli edelleen, kuten pitääkin.

1688: I Saunala Gården M:r Erich Bertilsson, hust:n Margretha (KA 7380:4138)

Turun kämnerioikeuden pöytäkirjoja selasin vuosilta 1684-1695, lähinnä siis juttuluetteloiden avulla. Jonkun verran juttuja Johan Bertilinpoika Rasiaiseen liittyen, laittelen niitä jossain vaiheessa.

Sitten mielestäni löysin maininnan porvari Erik Bertilinpoika Rasiaisesta, harmillisesti hänen ammattiaan ei mainita. https://digihakemisto.net/item/2331010168/5940617958/83 (KA, Turun kämnerioikeuden pöytäkirjat 1692: 151)

Olisiko nimi kirjoitettu muodoissa "Rasianen" ja "Rassianen"? Onko tässä kyseessä eri nimi ja jos ei, niin onko kyseessä sama henkilö kuin suutarimestari Erik Bertilinpoika?

Nämä Jakob ja Erik Bertilinpojat löytynevät 1670-luvun lopulta ja 1680-luvun alkuvuosilta jostain suutarin opista ja henkikirjoissa merkitty heidän luokseen? Johania lienee vaikeampi metsästää? Oletetuista veljeksistä Jakob lienee vanhin, Erik toiseksi vanhin ja Johan nuorin. Ja sitten olisi vielä Paimioon jäänyt Sigfred-veli.

Nyt alkaa jo sumenemaan silmissä, jatkan joskus toiste lisää...

Calonius

19.12.23, 23:36

Kyllä siinä selvästi lukee pari kertaa Rasianen ja pai kertaa Rassianen. Uskoisin kyllä, että on ihan sama nimi kuin Rasiainen. Täytyisi tarkistaa, onko esim. Johan Bertillssonin porvarinimi kirjoitettu välillä myös tuolla tavalla. Tämäpä pieni yllätys. Ei tuo oikein kukaan muukaan voi olla. Nyt en ehdi mietiskellä tämän löydön merkitystä.

Olen tässä käynyt Paimion käräjiä läpi vuosilta 1690-1699. Vain pari tähän liittyvää juttua löysin. Kirjoitan niistä myöhemmin. Luulenpa, että noin vuosilta 1710-1720 voi löytyä mielenkiintoista Johan Johansson Stamnelliin liittyvää juttua Paimion käräjiltä. Hän mahdollisesti muutti sinne, jos isänsä Johan Bertilsson Rasiainen oli sieltä. Äiti Brita Jakobsdotter Halis ei ainakaan ollut Paimiosta.

Anssi K.

20.12.23, 16:39

No niin, aihetodisteista pitäviin todisteisiin.

Ainakin suutarimestari Erik Bertilinpoika on porvari Erik Nilsinpoika Kökön Elisabet puolison veli.

Turun kämnerioikeuden pöytäkirjat 1698, s. 588-589: "...Skomakaren Mester Erich Bertelsson Saunala... hans Systers Borgaren Erich Kökös Enkias..." https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662757/310

Turun kämnerioikeuden pöytäkirjat 1698, s. 601-602: "...Skomakaren Mester Erich Bertelsson Saunala... sin Syster Elisabet Bertelsdotter..." https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662763/316

Turun kämnerioikeuden pöytäkirjat 1698, s. 605: "...Skomakaren Mester Erich Bertelsson Saunala... hans Syster Sahl: Erich Köckös Enckia Elisabet Bertelsdotter..."

Anssi K.

20.12.23, 16:48

Ja myös "besökaren" Johan Bertilinpoika ja suutarimestari Jakob Bertilinpoika todetaan tässä veljiksi.

Turun kämnerioikeuden pöytäkirjat 1698, s. 652: "...Besökaren Johan Bertelsson... hans Broder Skomakaren Mester Jacob Bertelsson..." https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662088/343

Jostain pitäisi nyt vielä löytää tieto, että nämä veljekset ovat veljiä Erikille ja Elisabetille. Outoa se olisi, jos eivät ole. Jatkan kämnerioikeuden kirjojen selaamista, nyt käyty (hakemiston avulla) vuodet 1684-1698.

Calonius

21.12.23, 15:59

Olen käynyt nyt aika nopeasti Paimion käräjiä läpi vuodesta 1690 eteenpäin. Saatoin hypätä jonkun vuoden yli ja lisäksi vuodet 1712-1721 näyttävät puuttuvan. Tässä jotain:

15. och 17.3.1690 Pehmar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393002939&aineistoId=643991591
nimismiehen Jacob Henrikssonin leski Maria Mattsdotter
perintöasioita
skräddare ålderman i Åbo M:s Johan Siefwo
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393002420&aineistoId=643991591
Aldenstundh skreddare ålderman M:r Johan Siefwo I Åbo sigh der öfwer beswäradhe at than eij kan komma till dhe 20 dlr kopp mt. han af ryttaren Anders Thomasson I Wista hafr att fordra, med mindre han eij ---

https://www.geni.com/people/Juho-Sievo/6000000017934839841
Juho Heikinpoika Sievo
turkulainen porvari, räätälimestari Sievo, kotoisin Paimion Sievolasta
Ei pidä sekoittaa Johan Bertilsson Rasiaiseen

30.6.1690 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393000618&aineistoId=643991591
perintöasiat jatkuu
landzmans enkian hustru Marija Mårthensdr. Siefwola (onko mattsdotter vai mårthendotter?)
handelsman Nils Kock i Åbo
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393002903&aineistoId=643991591
Munsterschrifwaren Christer Henrichsson
sahl fader Henrich Jönsson
sonahustrun enkian Marija Mårthensdotter

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393000652&aineistoId=643991591
arf effter landzman Sahl Jacob Henrichsson emellan enkian hustru Marij Mårthensdotter och des twänne döttrer Margreta och Carin Jacobsdr. då och farbröderne
Jacobz fader Sahl. Henrich Johansson hwilken sigh gift med sahl. Margretha Mattzder Husoi

Paimio 26.9.1696
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393298624&aineistoId=644194938
Borgaren i Åbo Jacob Raialainen förmedelst een inlagd rechning fordrar af sin swärfader för detta Corporalen Jacob Jacobsson I Aro ---

Tämä on luultavasti ihan toinen henkilö kuin hakemamme Jacob Bertillsson. Mainitaan pari kertaa tämän jälkeenkin.

Paimio 18.-19.10.1699
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393329793&aineistoId=644294258
--- framledne broders borgarens och gestgifwarens I Åbo Sahl: Jacob Hinderssons Nukars omyndige barn ---

Tämän nyt laitoin kun esiintyy muutaman kerran ja on Sievolan sukua.

Sitten melkein sattumalta törmäsin seuraavaan:

Parainen 9.-12.10.1722

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804498156&aineistoId=644808254
Emedan uppå Såldatens Johan Johanssons ifr:n Pemar S: och Kuckio by ? åhrs dränga löhn, då han hade förre länsman Arfwed Hammar 1707 tient ---

En ole aivan varma, tarkoitetaanko Kurjen kylää. Tuo saattaisi hyvin olla Johan Johansson Stamnell, joka oli vähän myöhemmin kersantti. Me siis myös oletamme, että hänen isänsä Johan Bertilsson olisi syntyjään Kurjen kylästä.

Paimio 29.-31.1.1723
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393402125&aineistoId=644839631
Det haar Dragounehållaren Matz Grelsson I Kurkis låtit instämma ---
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393402776&aineistoId=644839631
--- Sigfred Bertilsson I Kurkis ---

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804531646&aineistoId=644858817
Tässä Kurjen kylästä ja sen rakuunoista
Maria Eriksdotter
(Jöran Kökön tytärpuoli oli Maria Eriksdotter, Marian äiti oli Lisa Bertilintytär Sievonia)
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804531658&aineistoId=644858817
Kurjen kylän Sigfred Bertilsson on ”Dragounehållare”

Tuossa yllä siis jotain, mikä saattaa merkitä jotain.

Aluksi en meinannut löytää Stamnellia lainkaan, mutta sitten vuonna 1724 hänet mainitaan useamman kerran:

Paimio 1.-3.10.1724
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804532195&aineistoId=644858817
--- länsman Christer Sevon, Sochenskrifwaren Johan Stamnel ---
allekirjoittanut jonkun paperin
samalla aukeamalla myös toisen kerran määrätty hoitamaan jotenkin käräjäasiaa frelsse bonden Simon Johansson i Oinila ja Matz Johansson i Maliamäki(?) välillä

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804532219&aineistoId=644858817
Maininta taas, vaikuttaa sinänsä ihan mielenkiintoiselta jutulta. Johan Stamnelia ja paria muuta syytetään siitä, että joivat ruotsalaisen jumalanpalveluksen aikana Vistan kylässä talonpojan lesken Kirstin Jacobsdotterin luona (tosin seuraavalla sivulla Jörensdotter). Pyhän Mikaelin kirkko on Vistan kylässä, joka on nykyistä Paimion keskustaa.

Jäin vuoteen 1724. Katson myöhemmin eteenpäin.

Tuossa kun Stamnel kirjoitettiinkin vain yhdellä ällällä, päätin googlata sillä nimen muodolla:

https://www.martinkirja.fi/l/suomenkieliset-virsijulkaisut-2/
1748 Arkkivirsijulkaisu (16)
Caxi iumalista ja hengellistä wirttä. 8 s. [Turku: Johan Kämpe]. Oktaavo. Laatinut ilmeisesti muuten tuntematon Johan Stamnel (akrostikon)
https://www.doria.fi/handle/10024/145594

Saattaa hyvinkin "meidän" Stamnel. Johan näyttää syntyneen 1693. Olisi siis noin 55-vuotias vuonna 1748.

Calonius

21.12.23, 23:35

Sitten melkein sattumalta törmäsin seuraavaan:

Parainen 9.-12.10.1722

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804498156&aineistoId=644808254
Emedan uppå Såldatens Johan Johanssons ifr:n Pemar S: och Kuckio by ? åhrs dränga löhn, då han hade förre länsman Arfwed Hammar 1707 tient ---

En ole aivan varma, tarkoitetaanko Kurjen kylää. Tuo saattaisi hyvin olla Johan Johansson Stamnell, joka oli vähän myöhemmin kersantti. Me siis myös oletamme, että hänen isänsä Johan Bertilsson olisi syntyjään Kurjen kylästä.

Muistin hieman väärin. Stamnel oli kersantti vielä 10.7.1722. Voisiko silti olla tuossa Paraisten käräjillä pari kuukautta sen jälkeen mainittu vain sotilaana?

TKO 1722 10/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=2331251584
Idag förekom bondens Bertel Jacobssons ifrån Rimitto sochn och Sahlo by fullmechtige sergianten Johan Stamnell, ---

Bodniemi37

22.12.23, 10:07

Edesmenneen Nils Rasiaisen talon näyttää ostaneen Johan Rasiaisen appi Jakob Halis: https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936285794/393, https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936287469/399, https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936285673/404

Halis-sukupuun itäisiä versoja:

Jakob Haliksella (Halisella?) oli Mat(t)ias-niminen veli, ks. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852, https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=1725. Mat(t)ias otti aateloinnin yhteydessä (1690) nimen Ehrenhoff. Adelsvapen.comissa, joka pohjautuu Gustaf Elgenstiernan matrikkeliin, hänelle on merkitty virheellinen patronyymi (tosin oikea isännimi mainitaan nyt suluissa kysymysmerkillä varustettuna); syntymäpaikaksi on virheellisesti merkitty Halikko, https://www.adelsvapen.com/genealogi/Ehrenhoff_nr_1417.

Mat(t)ias Ehrenhoffin keskimmäinen(?) puoliso oli Gröön-suvun kantaisän tyttärentytär Katarina Reinholdintytär Frese. Georg Luther mainitsee avioparin Genos-artikkelissaan Viborgssläkten Frese (Genos 72 (2001), s. 120, T11], joka on luettavissa SukuHaun kautta (lehti n:o 3). Ks. myös Ingeborg Palménin Selinheimon artikkeleihin perustuva postaus Abytarforumin ketjussa Halicius / Hallitius https://forum.rotter.se/index.php?topic=52805.0 (30.5.2005).

Jakob Knutinpoika Haliksella oli Jakob-niminen poika, joka käytti sukunimeä Halicius (myöhemmin Hallitius), https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=3479. Hänen puolisonsa, Rantasalmen kirkkoherran Andreas Georgii Kyanderin tytär Kristina oli esiäitini Maria Hedvig Schalinin käly (ks. https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=4344).

Terveisin,

Calonius

24.12.23, 00:47

Kiitos näistä lisäyksistä, Ritva. Periaatteessa oli tiedossani, mutta aina on hyvä kerrata. Nuo Adelsvapenin virheelliset tiedot oli uusi asia minulle. Porvarisnimi Halis tuli Halistenkoskesta / Halisen kylästä. Esimerkiksi Veli Pekka Toropainen on kirjoittanut näistä Turun Halisista aika paljon. Heillä oli edelleen talo myös Halistenkoskella vaikka olivatkin Turun porvareita.

Tuo Halinen hyppää aina välillä esille omissa tutkimuksissani. Siellä oli talo nimeltään Kallonen ja saattaa hyvinkin olla, että ainakin osa Turun Kalosista on saanut nimensä sieltä. Onkohan vain sattumaa, että prokuraattori Matthias Calonius haudattiin Pyhän Katariinan kirkon maalle, joka on linnuntietä vain vajaa kilometri kyseiseltä koskelta.

Ingeborg Palmén vastasi muuten juuri näistä asioista minun ensimmäiseen kirjoitukseeni tällä foorumilla vuonna 2008. Hyvää joulua!

Calonius

27.12.23, 13:05

Calonius

27.12.23, 14:30

Kävin läpi eteenpäin Paimion kärkäjiä, nyt 1725-1730. Yritin löytää mainintoja näistä Turun Bertillssoneista, mutta en löytänyt mitään. Sen sijaan Johan Stamnell mainitaan moneen otteeseen, ja nämä uudet tiedot tuntuvat samalla hieman sotkevan kuvioita tai oletuksiamme. Olen tulkinnut vain osaa näistä. Monessa tapauksessa Stamnell vain mainitaan todistajana eikä hän liity muuten kuvioihin.

Paimio 1.-3.4.1725
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804547620&aineistoId=644907474
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804547644&aineistoId=644907474
--- Augmente bonden Simon Simonsson ifrån Kurckis sig blifwa af sin puntetagare(?) Dragounehållaren Matz Grelsson i samma by förmycket graverad angående –utan, men enär Sochenskrifwaren Stamnel under nu påstående tinget uprustade dem emellan auhning (ärhning? rächning) bade för 1722, 1723 och 1724 åhrs räntor, --

Paimio 27.-29.1726
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804586104&aineistoId=644922764
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804586125&aineistoId=644922764
--- sochenschrifwaren Johan Stamnel ---

Paimio 3.-5.10.1726
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804587217&aineistoId=644922764

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804587235&aineistoId=64492276
--- Johan Stamnel, Sochenschrifware ---
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804587265&aineistoId=644922764
--- Sochenschrifwaren Johan Stamnell ---
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804587319&aineistoId=644922764
--- Sochenschrifwaren Johan Stamnel ---

Paimio 28.-29.3.1727
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415179&aineistoId=644990963

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415074&aineistoId=644990963
--- Sochenskrifwaren Johan Stamnell ---

Paimio 25.-26.5.1727
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415716&aineistoId=644990963
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415890&aineistoId=644990963
Det beswärade sig wähl Dragounen Christer Jacobsson ifrån Wista, hwilcken dersammanstädes tienar hoos Cappellanen H:n Henrich Sevonius, öfwer klåckaren i Pemar Jonas Weigstadius för det klåckaren kall(?) beskylt honom för H: Henrich, som är Kyrckiowärd, att hafwa druckit af Kyrckio winet, då han deraf ifrån Wista skurit(?) till Körkan(?), doch emedan härmed således befans förewatta, att Påske tiden tiden haar denne Dragoun suttit I Kyrckiobenken brede wid Sochenschrifwarens Johan Stamnells Son, äfwen af det namnet Johan Stamnell, hwilken kändt någon wän lucht ifrån honom, och altså då ---

Johan Stamnellilla oli siis poika Johan Stamnell!

Paimio 18.-19.10.1727
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415992&aineistoId=644990963
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393415290&aineistoId=644990963
Det härade wähl förre frelse bonde hustrun Walborg Jöransdotter i Wista till sochenskrifwaren Johan Stamnel omgående en gammal stugu och cammare som skola stå å Ingilä eller det hemmmans tomt hon förr åbodt; doch emedan Stamnel nu bewijste med Dragounehållarens Johans Quemns(Querens?) dlr: 20 Augusti nästl: uthgifwen köpebref, att han såsom förre ---

Paimio 26.-27.3.1728
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804628108&aineistoId=645042332

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804628162&aineistoId=645042332
--- Sochenskrifwaren Johan Stamnell ---
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804628168&aineistoId=645042332
Till witne Johan Stamnell
--- wärdering lista öfwer samma huus, som sochenskrifwaren Johan Stamnell jemte nembdemannen Johan Sigfredsson i Låfwis och Anders Henrichsson I Päpälä, den 26. hujus in loco på Hirfwenpä uprättat ---

Sitten tulee erittäin valaiseva juttu, jossa Stamnell kertoo oikeastaan koko elämänkertansa. Todennäköisesti hän kertoo vuosiluvut ja muut tiedot oikein, mutta siitähän emme voi täysin olla varmoja. Hän onkin jo syntynyt 1669 Turun porvarisperheeseen. Vuonna 1710 hänet värvättiin sotaan, jossa hän oikeastaan vietti kymmenisen vuotta. Vaimo, nyt sairas, on noin 8 vuotta nuorempi ja syntynyt Uudenmaan läänissä.

Paimio 1.-2.4.1729
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6396432335&aineistoId=645099815

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6396430880&aineistoId=645099815
Sochenskrifwaren här I Pemar sochn Johan Stamnell androg, hurusåm han, hwilcken är född 1669 af Borgarefolk I Åbo stad redan är 1710 uti Aprill månad blifwit wärfwad til krig(?)tienst, och tient undan Major Bengt Joel Gyllenströms warfwade(?) Infanterie Batallion, samt Hr Capitein Taubes Compagnie för gemeen 2 ½ år, för Rustmästare 2 år och sedan för munsterskrifware i 4 år, hwarifrån han, enär bem:te Batallion wid återkomsten ifrån Norige(?), blifwit understucken wid andre Regementer, kommit år 1719 at transporteras under Åbo läns Infanterie regemente, och där städes blifwit Gewaldiger, hwarwid han 1 ½ år warit, til dess han på Rådmans+ ään? i Swerige fåt afsked år 1720, och ändoch han äfwen under dess warande i bemte krig tienst ---
--- sedan han, såsom nu wara öfwer 60 år gamma loch felende på dess syn, eij heller särdeles orkar med skrifwande ---
--- för sig och sin siuklige hustru, öfwer 52 år gammal, så wida hon skal wara född A:o 1677 I Nylandz län --- honom waar 60 och dess hustru öfwer 50 år gl:n --- boende som inhyses i Wista by ---

Voiko hän olla Johan Bertilsson Rasiaisen poika, jos on syntynyt jo 1669? Miksi ei - mehän emme tiedä Johan Bertilssonin syntymäaikaa. Tiedämme kuitenkin Paimion Kurjen Bertil Matssonin aikajanasta jonkun verran. Olisiko Bertil Mattsson voinut saada pojan jo noin 1650 tai aiemmin? SAY:n mukaan vaan näyttäisi siltä, että lapset olisivat vähän nuorempia.

Paimio 19.6.1729
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6396432035&aineistoId=645099815
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6396432029&aineistoId=645099815
--- som uti sochen skrifwarens Johan Stamnells fattade Liqvidation af den 9 Aprill 1728 om Majankulma 1726 och 1727 åhrs Räntta, påföres Christer [Dragounehållare Christer Erichsson] hafwa bekommit ---

Paimio 15.-16.4.1730
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804582408&aineistoId=645153543
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6804582411&aineistoId=645153543
Til witnen J: Stamnell

Calonius

27.12.23, 14:50

Tulee mieleen, onko Turussa useampi Johan Bertillsson, jotka voivat mennä meillä sekaisin? Ja kuinka varmoja olemme Johan Stamnellin ja hänen siskonsa Brita Johansdotterin (Henrik Kalosen vaimo) vanhemmista? Selinheimo tämän otti ensimmäisenä esille, mutta hänen päätelmänsä ovat aika vähien tietojen varassa.

Tämä aukeama hämmentää:

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5965021697&aineistoId=1271016241
Turun tuomiokirkkoseurakunnan arkisto. I C SYNTYNEIDEN JA KASTETTUJEN LUETTELOT. I C1 Suomalaisen seurakunnan syntyneet. I C1:1 Suomalaisen seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelo (1689-1693). Tiedosto 26. Kansallisarkisto. Viitattu 27.12.2023.
16.8.1690 Skreddare gesellens Johan Bertilssons son Abram, inne uti Sahl. H:r Johan Carculenij gårdh på gambla Tafwastgatan
16.9.1690 Borgaren Johan Bertillssons Rasiaises dotter Brijta från Skolgatan

Vasemmalla mainittu räätälin kisälli Johan Bertilsson ja oikealla PORVARI Johan Bertilsson Rasiainen. Eivät varmastikaan ole sama henkilö. Meidän käsittelemämme henkilö on tuo porvari. Täytyy vain olla tarkkana. Muutenkin välillä muistelen erheellisesti, että Johan olisi ollut suutari tai räätäli.

Jos Johan Stamnel on syntynyt jo 1669, hänen äitinsä tuskin on Johan Bertilssonin Brita-vaimo, joka esiintyy porvarilistoilla ainakin 1691-1705. No, ei kai mahdotontakaan.

Tässä voi olla meidän Johan Bertilsson tai joku ihan muu:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6029719366&aineistoId=1270099709
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5925966226&aineistoId=1599951661
Vihitty 9.11.1669 Johan Bertillsson mz Annika Simonsdr.

Ja tämä varmaan joku ihan muu. Meidän Johan tuskin oli räätäli missään vaiheessa?
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6029719006&aineistoId=1270099709
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5925968350&aineistoId=1599951661
Haudattu 19.12.1669 Johan Skreddares hustro mz littet barn uthi kista S:O: mz alla klåckor

Johan Bertilsson Rasiainen vannoi porvarinvalansa 1689. Johan Stamnell kertoo syntyneensä Turun porvareille 1669 (född 1669 af Borgarefolk I Åbo stad). Hhmmmm.

Calonius

29.12.23, 11:05

Sukuhausta löytyy vielä pari mainintaa Stamnellista, mutta nämä asiat ovat oikeastaan tulleetkin jo esille. Hätän nyt Stamnellin rauhaan. Hänestä tuskin tämän enempää on enää apua Jakob ja Johan Bertilinpoikien syntyperän selvittämiseksi.

Tuosta "Paimion historia" -kirjasta saattaisi löytyä muutakin tähän ketjuun olennaisesti liittyvää tietoa joko selaamalla kirjan kokonaan läpi tai keksimällä oikeat hakusanat.

https://sukuhaku.genealogia.fi/

Paimion historia
Tekijät: Toini Erkola, Erik von Hertzen, Kerttu Innamaa
(SukuHaku)
Pitäjänkirjurin virka oli itsehallinnollisesti varsin merkittävä. Hän avusti talonpoikaisia luottamusmiehiä, jotka enimmäkseen olivat kirjoitustaidottomia. Paimiossa oli jo 1640-luvulla ollut pitäjänkirjuri, jonka palkka tavallisesti oli tynnyri leipäviljaa vuodessa. Pitäjänkirjureita koskevien mainintojen melko täydellinen katoaminen lähdeaineistosta 1700-luvun loppupuolella saa selvityksensä siitä, että jahti- tai siltavoutien edellytettiin tällöin olevan kirjoitustaitoisia ja että tämä taito oli myös talonpojiston keskuudessa jo vähän yleistynyt. Paimion pitäjänkirjurista on ainoa maininta vuodelta 1729, jolloin pitäjänkirjurina mainitaan Juho Stamnell. Tämäkin tieto perustuu siihen, että Stamnell pyysi käräjiltä todistusta köyhyydestä ja sen johdosta vapautusta veroista ja poistamista manttaaliluettelosta. Hän kertoo olleensa mukana sodassa vuodesta 1710 lähtien värvättynä jalkamiehenä, sitten siirrettynä Turun läänin jalkaväkirykmenttiin ollut verisissä taisteluissa Ruotsissa, useilla partioretkillä Norjassa ja haavoittunut. Erottuaan sotaväestä vuonna 1723 hän sanoi tulleensa valituksi Paimion pitäjänkirjuriksi.

Turun läänin jalkaväkirykmentti, katselmus Brinkstadissa 7.11.1719 och so vidare
Tekstin on litteroinut vuonna 2013 edesmennyt Terhi Arpalahti.
(SukuHaku)
Reg. Gewaldier
Johan Stamnell, hit avanc. 29.7.1719 fr Rustmest. Wärfd. Finska Bat.

Calonius

29.12.23, 16:22

Kalmistopiiri-sivustolla on Toropaisen kirjoituksia, joissa on useita mainintoja Turun Rasiaisista. Laitan niistä osia tähän.

Kotikuri ja perheväkivalta 1600-luvun Turussa
https://kalmistopiiri.fi/2022/02/08/kotikuri-ja-perhevakivalta-1600-luvun-turussa/

Johan Jöransson Rasiainen oli tammikuussa 1688 jo toistamiseen oikeudessa käyttäydyttyään anoppiaan Gertrud Persdotteria kohtaan asiattomasti. Anopilta kysyttiin, olko vävy lyönyt häntä tai haukkunut häntä. Anoppi vastasi, ettei häntä, vaan vaimoaan, hänen tytärtään. ---

Piika Brita Mattsdotter vaati toukokuussa 1695 puolentoista vuoden palkkaansa porvari Johan Bertilsson Rasiaiselta. Porvari puolestaan väitti Britan paenneen palveluksesta ja hukanneen vällyn ja kullatun soljen. Välly oli Britan mukaan tuvan vintissä, eikä hän tiennyt siitä. Soljen hän löysi pihalta, ja toinen piika Maria otti sen häneltä ja lupasi antaa emännälle. Kun Brita istui tuvassa penkillä itkemässä, emäntä kysyi, miksi hän itki.. ---

Ikkunat 1600-luvun Turussa
https://kalmistopiiri.fi/2022/05/17/ikkunat-1600-luvun-turussa/

Tullikirjuri Johan Torsk kertoi syyskuussa 1688 vuokranneensa Nils Rasiaisen leskeltä Gertrud Persdotterilta tuvan ja pienen kylmän kamarin. Lesken vävy Johan Jöransson oli rikkonut sopimuksen. ---

Jöran Rasiaisen vaimo Gertrud Persdotter valitti kesäkuussa 1662, että Ruotsissa syntynyt Hans Dalpil ja Johan Olofsson olivat kulkeneet remuten ylös ja alas Koulukatua edellisenä iltana kello kahdeksan ja yhdeksän välillä kivääri ja keppi kädessään. ---

Anssi K.

31.12.23, 09:25

Näinköhän tuo Johan Stamnell on Johan Rasiaisen poika? Tuolla aiemmin linkkasin jo seuraavan:

Porvari Johan Bertilinpoika Rasiaisen Johan-poika kastettiin 24.12.1693, kummeina mm. suutari Erik Bertilinpoika ja porvari Erik Kökön leski (eli Elisabeth Bertilintytär): https://digihakemisto.net/item/1271016241/5965021871/64

Toki onhan noita saman nimisiä lapsia perheessä ollut (jopa samaan aikaan elossa), etenkin jos on ollut useampi vaimo.

Turun kaupungin henkikirjoista en ole tehnyt varmoja havaintoja Johan Bertilinpojasta ennen vuotta 1691 (melko varmat vuosilta 1689, 1688, vuotta 1690 ei ole). Leskeä en ole löytänyt enää vuoden 1705 jälkeen, kuitenkin ollut elossa vielä 1720-luvulla.

Jakob Bertilinpojasta ei ole varmoja havaintoja henkikirjoista ennen vuotta 1687, mahdollisia vaihtoehtoja ainakin yksi, joka täytyy selvittää. Leskestä viimeinen havainto vuodelta 1710.

Erik Bertilinpojasta ensimmäinen varma havainto henkikirjoista 1688 ja viimeinen vuodelta 1712. Tämän jälkeen en ole löytänyt merkintöjä kummastakaan.

Turun tuomiokirjoja en ole isonvihan jälkeiseltä ajalta tutkaillut, toki en henkikirjojakaan. Kämnerioikeuden pöytäkirjat kävin läpi siinä määrin, mitä juttuluetteloiden avulla pystyin, vuodet 1682-1712 (pari vuotta digitoimatta välistä). Raastuvanoikeuden pöytäkirjat on menossa, vuodet 1681-1683 ja 1704-1712 käyty (pari vuotta digitoimatta).

Hiskin avulla en ole löytänyt ainakaan Turusta sopivia henkilöitä.

Elisabeth Bertilintytär sen sijaan menehtyi 20.1.1743, tuskin kuitenkaan 90-vuotiaana, vaikka iäkäs varmasti olikin. https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8114922

Henkikirjoja vuodesta 1722 en ole kyseisten henkilöiden kohdalta tarkastellut (paitsi Elisabeth Bertilintytär).

Calonius

02.01.24, 18:06

Laitan tähän jonkinlaisen yhteenvedon Turun tuomiokirjojen löydöistä aikajärjestyksessä. Osa on minun löytämiä, osa sinun ja osa löytyy Selinheimon artikkelien lähteistä. Tarkoituksella jätin yhdenmukaisesti kaikki tulkinnat näistä nyt pois. Olen yrittänyt ottaa olennaiset kohdat, joissa mainitaan nimet jne.

TRO 1688 17/12
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5936373930&aineistoId=2329601574
Förehades kiembnär rättens ransakning af d. 29. Novemb: nestledne öfwer borgaren Johan Jöransson Rasajnen den der blifwit af borgaren Jacob Halis angifwen att hafwa honom afländt en Silf:r begen? om 6 lodh men Rasiajnen sigh således der öf:r förklarat, at than warit ? då han hoos Halis brenwijn kiöpt derföre han uti dryckes måhl såsom dr eij wethet hwadt han giordt ---

TRO 1689 11/11
https://digihakemisto.net/item/2329611465/5936285794/393
Förste gången låther Borgaren Jacob Halis upbiuda Sahl: Nils Rasiaises gårdh på Scholagathan belägen den han för 230 dl:r km:t kiöpt hafwer.

TKO 1690 6/10
https://digihakemisto.net/item/2330998594/5940643452/383
Anno 1690 d. 6 Octobris blef dhenne dom på Åbo Cembnärs Rätt aflagdt närwarandhe Rådhman Well:t Michael Corelius.
Pijgan Brijta Simonsdotter berättadhe, att hon A:o 688 3 weckor för Juuhl kommit I tienst hoos skomakaren M:r Erich Bertilsson, dher hon tienst till förledhen Michaelis 689, och ingen halföre i löhn bekommit frijandes och att han henne 8 dlr k mt låfwat; Skomakarens M:r Erichz hustro Maria Mattzdotter sadhe, att hon Brijta allenast 5 dlr i löhn tillsagt haar och gifwit henne 2 paar skoor och een öfwerdehl, dher med hon förmenar henne för dhen tijdhen wara betalt;

TRO 1690 12/11
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6236967066&aineistoId=2329621068
För detta Ammiralitetz kusken Johan Rasian upwijste nu kongl: Tijgemestarens högwähl bohrne Grafwe Pähr Sparres afskiedz? pass ifrån des --- tillåthen att inlösa sin moders gårdh som blifwit wthi hans frånwaro försåld till bårgaren Jacob Halis och resolverades att honom effterlåtes här i staden så länge förblifwa --- före som Johan Bertilsson den der gården kiöpt klagat skindt wara.

TRO 22.12.1690
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6236967382&aineistoId=2329621068
Då resolverades öfwer Johan Rasiainens andragne begiäran att kunna fåå inlösa gården som hans swärmoder till Bårgaren Johan Bertillsson försålt i dess frånwaro, att aldenstund Johan Rasiases swärmoder hafwer hafft macht såsom sin egendoom att försällia gården hälst till sitt oppehälle i dess ållder och fattigdom och således afhändt densamman? sigh och sina bror så att dhe emoot det 6 Cap. Jorden B. St.? eij kunna des fåå åtherlösa? Så hafwer eij ell:r Rasianen kunnat innom 6 weckors tijdh sedan han heemkom effter det 2 Cap. i berörde? balck kiöperen uthlösa effter dess egen låfwen: Altså ehrkännes hans klander af null och intet wärde och behålle Johan Bertillsson gården som han kiöpt hafwer ---

TKO 1692 5/3
https://digihakemisto.net/item/2331010168/5940617958/83
Såsom Borgaren Erich Bertillsson Rasianen haar förmått sig Arrest på 1: t:a malt, hwilken Hindrich Larsson ifrån Kuldela by och Sommero S:n Johan Skinnare skyldig warit och fördenskull I staden inhemptat, effter som bem:te Skinnar förhållit Rasianen 4 t: altså finner Rätten skäligt det Rasianen niuter samma Arrest till gode och Skinnar dömes att restituera fårskinnen der emoth han får sin malt t:n löös och bör Rasianen sig om dhe 16 kmt som Skinnar fordrar i arbetz löhn med honom affinna.

TKO 1693 18/9
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940586802&aineistoId=2331014983
Studentens Sahl. Georgij Rindelij enkia hustru Kirstin Grellsdotter kärde till bårgaren Johan Bertillsson Rasianen som skall han uthfäst? Att betahla, för sin swåger Wällärde H:r Jacob Halitius, åth henne 6 dlr kopp:r m:t, begiärandes nu att blifwa dhe till förhullpen med en laga doom; Johan Bertillsson tillstodh fuller sigh låfwat betahla bem:te 6 dlr men effter hans swåger icke hållit ord |: som orden lydde :| så will han nu eij heller wetha dhee af. Enckian sade, att han henne så trool:n icke försäkrat, så hade hon af H:r Jacob sielf sin betahlning ehrhållit; Nu såsom Johan Rasianen icke kan neeka sigh lefwat (låfwat?) betala åth enkian dhe 6 dlr kmt som hans swåger warit henne skyldig, rådandes hon icke dherföre att dhe fins emillan om sina saaker och ährander eij warit ordhåldna; altså dömes han Johan Rasianen att betala till enckian mehrbem:t 6 dlr kopp mt medh Citations peningar 9 |: Silfwer mynt; och ståår honom fridt att sökia sin swåger igen, det bäste han kan och gitter. Act:m ut supra.

TKO 1694 15/8
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940665453&aineistoId=2331018970
Borgaren Henrich Wällar(?) fordrade af borgarens Sahl. Jacob Halis arfwingar Borgaren Johan Bertilsson Rasiainen ock besökaren Petter Saarman — hans hustru Brijta Jacobsdotter, hwilken tillijka medh Saarman wore —

TKO 1697 21/1
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940706278&aineistoId=2331041317
Borgarens Sahl. Jacob Halis arfwingar tullskrifwaren Per Saarman och Borgaren Johan Bertilsson fordrade effter dheras Sahl: swärfaders Jacob Halis giäldh book en summa af 567 dlr 21 öre kmt af Cappellan I Hattula H:r Mathias Favorinus --- drengen Sigfredh Mattzon --- Jacob Spåra ---

TKO 1697 21/1
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940706275&aineistoId=2331041317
Saaken som i går förehades emellan bårgarens Sahl: Jacob Halis arfwingar och Cappellanen Wällärde H:r Mathias Favorinus ---

TKO 1697 21/1
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940706293&aineistoId=2331041317
Uppkom Wälb: Jacob Spåra den chiembnären Johan Graan --- Jacob Halis arfwingar --- Favorinus och Spåra i fodermaskens(?) Johan Bertilssons stugu inniwarit bårttagit och gifwit den åth en bonde ifrån Cultiala Cappelgieldh och Suotala by, Erich Hendersson benembd ---

TKO 1697 5/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940706626&aineistoId=2331041317
Emedan Borgaren Johan Bertilsson Rasiainen så wähl genom åthskilliga sine obligationer , som här för Rätta sielf tillstår, sigh till handelsman H:r Johan Merthen för på Credir erholler Cantante medehl och ---

TRO 1697 5/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937041511&aineistoId=2329670955
Wijdare bekom handelsman Johan Merthen execution opå Borgaren Johan Bertilsson Rasiainen effter Chemner Rättens doom af d 17 nästl Junii angående 77 dlr 22 kopp mynt.
Sammaledes bekom Johan Merthen execution opå Borgarna Michel Nukar och Mårthen Kaloinen effter Chemner Rätens doom af d 25 Aprilis angående 167 dlr kopp mynt iten 24 dlr Dito m:t.

TKO 1698 15/11
https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662757/310
Stadz Fiscalen Simon Lydeman å embetes wägnar anklagar skomakaren Mest:r Erich Bertelsson Saunala, för det han sig understådt att emot lagh --- uthan hans systers borgaren Erich Kökös enckias, och han allenast ägt deraf pahr tunnor kiött ---

TKO 1698 17/11
https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662763/316
--- skomakaren Erich Bertelsson Saunala --- uthan hans hustru Maria Mattzdotter ---

TKO 1698 18/11
https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662763/316
--- skomakaren Mest:r Erich Bertelsson Saunala --- sin syster Elisabet Bertelsdotter ---

TKO 1698 19/11
https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662745/318
--- skomakaren Mest:r Erich Bertelsson Saunala --- och det öfriga tilhört hans syster, borgarens Sahl: Erich Köckös enckia Elisabet Bertelsdotter ---

TKO 1698 5/12
https://digihakemisto.net/item/2331049912/5940662745/318
Sedan, emellan tullskrifwaren Sahl: Petter Sarmans Cautionister, borgarne Henrich Safwela med Matz Wijala och Besökaren Johan Bertelsson, förehades igen angående giäld, och producerade Johan Bertelsson om dhe 4 dlr kmt huus hyra han graveres före borgaren Anders Mårtensson Kuro, hwilcken uthan exception aflade sin eed, och bekände att han åhr 1697 om hösten en heel dag jempte en ryttare warit och reparerat takan uthi Sahl: Jacob Haalis gård, derföre Johan Bertelsson dem betalt och gifwitt maat och druke, des uthan sade Johan Bertelsson att han --- till Saarman restituera, sade han hans broder skomakare Mest:r Jacob Bertelsson hos honom låtit arrestera, före än Saarman blef dödh

TRO 1710 17/5
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937015299&aineistoId=2329820346
Förordnades rådmannen Arvid Fontell att uppå borgaren Henrich Pyttis ? giorde ansekning(?) besee(?), hans swär moders Brita Jacobsdrs gård, der han will låta reparera som annoterades.

TKO 1722 10/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940709202&aineistoId=2331251584
Idag förekom bondens Bertel Jacobssons ifrån Rimitto sochn och Sahlo by fullmechtige sergianten Johan Stamnell, och upwijste sin fullmacht af d: 5 Julij sidstl: att utföra saken emot Carin Mårtensdotter angående Colains(Caloins?) gård här i Åbo stad, berättendes derhos, att han ännu intet fått af Notarien Lethalen dhe skriffter som höra till denne saak, och i Rådstuga Rätten blifwit intaminerat, hwarföre antyddes honom, de samma till nästa rättegång dag att producera och anskaffa.

TKO 1724 5/11
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940770555&aineistoId=2331260440
Sedan inkom borgaren Johan Pytti med des fullmächtig sochenskrifaren Johan Stamnel, huilken förra af ACADEMIAE ränttemästaren Hr Johan Flachseen härsammastädes blifwit instemd för en koo, som för honom kort kommit, och warit några nätter på bem:te borgares gård warandes denne ---

TRO 1725 19/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937340589&aineistoId=2329876578
Uplystes skomak: änkians Christina Matzdrs. och des sons Pastorns I Saltwijk på Åhland Her Matias Grunieri köpebreef ---
--- och som skomakaren Erick Sigfredsson och Sigfred Sigfredsson ? ? sampt hafwande nu deras Sahl. faders Sigfred Bertillssons wägnar hoos denne enckian Christina Matzdr. anfordran ---

TKO 1727 12/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940800462&aineistoId=2331287719
I dag företrädde stadzfiscalen Johan Leisteen med borgaren Jöran Käkö (Kuku?), des hustrun Lijsa Bertelsdotter och stiufdotter Maria Erichsdotter ---

TKO 1727 9/8
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5940800324&aineistoId=2331287719
Stadzfiscalen Johan Leisten företrädde widare med borgaren Jöran Köckö (Köckä, Kåckå?), des hustru Lijsa Bertillsdotter och stiufdotter Maria Erichsdotter, då och borgaren Jacob Tammi med des fullmächtig AUDETEUREN ? Johan Humble ---

TRO 1733 13/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937972500&aineistoId=2329968108
Det instälte sig nu effter tilstadt inträden lijnwäfwaren mester Lars Björkman jämte Studenten Henrich Calonius å ena at å andra sijdan mätaren Erich Henrichsson hwilken senare protesterat emot det köp, Biörckman med Calonius ingåt angående Calonens gård och begiärat --- original köpebref uti hwarendelst Caloinens gård till honom för 310 dlr kopparmynt är försåld, som studenten Mattz Calonii zedel daterat den 13 sidstl. Martii at brodern Henrich uti hans frånwaro skulla få gården försälja i anseeende hwartill förmente detta köp börestå, helst som ej allenast Calloniernes morbroder sochneskrifwaren i Pemar sn Johan Stamnell såsom deras närmaste skyldeman(?) och omyndige brodrens Henr: förmyndare, medelst satt namns ---

Calonius

02.01.24, 18:28

Saattaa olla, että jokin löytö tuosta jäi pois. Esim. Geni-profiileista voi löytyä vielä joku. Ja Selinheimon artikkeleista jokin, vaikka yritin sisällyttää niistä kaikki tähän ongelmaan liittyvät lähteet. Tässä on nyt nimittäin erikoinen tilanne. Minä en nyt pysty näkemään suoraa todistetta edes sille, että oman isälinjani Henrik Kalosen anoppi olisi Johan Bertillssonin leski. Selinheimo kirjoitti:

Henrik Juhananp. Pytti-Kalosen anopiksi sanotaan RO 17/5 1710 Brita Jaakontytär, ja tuskin erehdymme arvellessamme, että tämä oli = ”besökare” Johan Pärttylinp. Rasiaisen (haud. 24/2 1702) samanniminen leski, joka taas varmasti oli porv. Jakob (Knuutinpoika) Halisin tytär.

Kyseinen juttu menee suurin piirtein näin (kuten olen edelliseen viestiinkin laittanut):
Förordnades rådmannen Arvid Fontell att uppå borgaren Henrich Pyttis ? giorde ansekning(?) besee(?), hans swär moders Brita Jacobsdrs gård, der han will låta reparera som annoterades.

Eli sitten pitää etsiä muita todisteita. No, se on varmaa, että Johan Stamnell on Henrik Kalosen poikien eno (kts. edellisen viestin viimeinen juttu). Eli Henrikin vaimo Brita oli Johan Stamnellin sisko. Mutta missä kerrotaan, että Johan Stamnell on Johan Bertilsson Rasiaisen poika? Moni asia tähän viittaa, mutta - ehkä olen vain liian väsynyt - en näe missään suoraa todistetta tälle.

Johan Bertillsson on kyllä Jacob Halisin vävy. Ja Jacob Bertillsson on hänen veljensä. Ja edelleen uupuu todisteet sillekin, että nämä olisivat Paimion Kurjen Erikin ja Sigfrid Bertilssonin veljiä. Vaikka siihenkin niin moni asia viittaa.

Tässä voisi olla jotain:

TRO 1725 19/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=2329876578
Uplystes skomak: änkians Christina Matzdrs. och des sons Pastorns I Saltwijk på Åhland Her Matias Grunieri köpebreef ---
--- och som skomakaren Erick Sigfredsson och Sigfred Sigfredsson ? ? sampt hafwande nu deras Sahl. faders Sigfred Bertillssons wägnar hoos denne enckian Christina Matzdr. anfordran

Kyseinen Kristina Mattsdotter on käsittääkseni suutari Jakob Bertilssonin leski. Sitten tuossa kerrotaan edesmenneestä Sigfred Bertilssonista? Mahtaako olla Paimion Kurki-kylän isäntä ja pitäjänräätäli Bertill Mattssonin poika? Valitettavasti en ole jaksanut tuota juttua avata tarkemmin.

Calonius

03.01.24, 16:08

Tässä vielä jotain:

TKO 1709 11/8
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5941442174&aineistoId=2331181690
Effter skrad? bod instälte sig nu framleden skomakarens Jacob Bertelssons enckia Cristina Mattzdotter och på Rättens tillfrågan widh handen gaf, det hennes son Studenten Mathias Grunnerus af den fordran wiste som han hoos ---

TKO 1723 29/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937308528&aineistoId=2329855500
Insinuerade skomakaren Mester Erich Siffredsson en suppliqre?, hwar medelst han anhåller om immission uti afledne skomakaren Mester Jacob Bertilssons gård under kyrkian wijd häst tårget belägen, ock resolverades communiceres framledne Pastoris H:r Christopher Lingnipai enkia med sin förklaring forderligast här öfwer att inkomma.

TRO 1725 25/9
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937308600&aineistoId=2329855500
Tässä ehkä pitäisi olla jotain (Selinheimon mukaan), mutta on liian tummaa...

TRO 1725 5/7
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937341231&aineistoId=2329876578
Framl:ne slåttz prädikantens Christopher Lignipai enkai Madame Maria Wessman inkom föredragmides? ett framl: skomak: Jacob Mattzons enkia Christina Mattzdrs syster Sophia Matzdr Testamentet henne icke allenast --- syster och dess man Jacob Mattzon bebodt --- skomak enkia med des son Pastoren I Saltwijk H:r Math: Grunnerus denne gård till H:r G. Gen. Majorn och landzh: Otto Reinh: Uxkull försålt och derpå ---

TRO 1751 25/2
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939048674&aineistoId=2330124240
Afledne skomakaren Eric Sigfredssons närmaste arfwingar Eric Lindgreen å sin hastens wägner, som är skomakaren Sigfredssons brors dotter och Sigfredssons halfbroder Joh: Grunnerus --- Eric Sigfredssons enckia Maria Thomasdr. --- hennes mans broder ---

TRO 1751 15/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939048128&aineistoId=2330124240
--- emellan afledne skomakare Eric Sigfredssons arfwingar och dess efter lämnade enckia Maria Thomasdotter --- handelsmannen Erich Lindegreen, skomakaren Mester Joh: Grunnerus, och drengen Simon Sigfredsson ---

TRO 1751 15/6
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5939047567&aineistoId=2330124240
--- skomakarens Erich Sigfredssons enkai Maria Thomasdotter --- kiöpmannen Eric Lindegreen, skomakaren Mäster Johan Grunnerus ocj drängen Simon Sigfredsson --- sin afl: mans arfwingar, undanlagande Rusthållaren Hendrich Sigfredsson, som för detta angående --- Eric Lindegreens hustru Anna Thomasdotter --- Rusthållare hustrun Brita? Willilä (Millilä?) och Uskela S:n --- skomakaren Johan Grunnerus --- Rusthållare huskona Lisa ifrån Kuggböhle och Sagu S:n --- Brita ifrån samma S:n ---

-----

Nämä viimeisimmät otin siis täältä:

Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla. Vilho Selinheimo. II. SSV 9(1925), s. 87-145:

KO 11/8 1709. Edesm. suutarimestarin Jakob Pärttylinpojan lesken Christina Matintyttären poika oli yliopp. Mathias Grunnerus, oleskeleva tuolloin Uudellamaalla. - Jo edellä mainitussa kirjoituksessamme 1923 vuoden vuosikirjassa mainitsimme, että Christina Matintytär oli sitt. Saltvikin kirkkoherran, lääninrovastin ja ylihovisaarnaajan Mathias Grunneruksen äiti.

---

RO:n ptk. merkinnän 5/7 1725 kantavuuden »Jakob Matinpojan» olemassa oloon nähden Christina Matintyttären ensimmäisenä miehenä miltei poistaa saman oikeuden ptk. merkintä 29/7 1723, minkä kohdalla puhutaan suutarimestari »Jakob Pärttylinpojan» talosta »kirkon alla hevostorin vieressä», minkä suutarimestari Erik Sigfridinpoika yhdessä veljensä Sigfridin kanssa »leski Christina Matintyttären luvalla» tahtoi »hägna» (RO 25/9 s.v.), mutta minkä hakemuksen johdosta kuultuna pastori Christoffer Lignipaeuksen leski Maria Wessman, turvautuen »piika Sofia Matintyttären» hänen hyväksensä tekemään testamenttiin, halusi saada osuutensa sekä taloon että vainajan irtaimistoon omaan hallintaansa. Ei siis puhetta mistään »Jakob Matinpojasta». Tähän lisättäköön, että kirkontilien mukaan on 10/3 1703 Turun tuomiokirkon sisään haudattu muuan »suutarimestari Jakob Hämeenpoikkikadulta». Manttaaliluettelot vuosilta 1703 ja 1704 osoittavat, että kyseessä on Jakob Pärttylinpoika. Nämä näet sisältävät, edellinen, että Jakob Pärttylinpoika ja hänen vaimonsa sekä kälynsä Sofia Matintytär silloin vielä elivät, mutta jälkimmäinen, että Jakob Pärttylinpoika tällävälin oli kuollut.

Jakob Pärttylinpoika teki RO 2/3 1686 istunnossa yhdessä eräitten muitten käsityöläisten kanssa porvarinvalan saatuaan porvariksi hakuunsa ja valan käyntiin maaherran kirjallisen »Consens och befahlning - - - föruthan dhe Embetszmän som Skråordningen eftterlåther Burskap winna» takausmiehinään Simon Sigfridinpoika ja Erik Köckö. - Se seikka, että porvariksiotto oli ollut maaherran asiana jo viittaa siihen, ettei Jakob Pärttylinpoika ollut kaupungin synnynnäisiä lapsia[1]. Muuten, huomatkaamme, viittaa Jakob Pärttylinpojan isännimi siihen, että jo kirjoituksessamme v:lta 1923, muist. 30 kohdalla, esittämämme rovasti Grunneruksen »sukulaiseksi» myönnetty suutari Sigfrid Pärttylinpoika kenties oli tämän setä. Tätä otaksumaa tukee vielä se tosiasia, että Sigfrid Pärttylinpojan pojista ainakin yksi, nim. suutari Johan Sigfridinpoika, käytti sukunimeä Grunnerus. Jos tämä olettamisemme on oikea, näyttäikse luultavasti Grunnerus-suvun kehdoksi Sauvon pitäjä, josta useimmat muist. 30 ja RO ptk. 25/2, 12/4, 15/6 ja 17/6 1751 luetellut Johan Sigfridinpojan sukulaiset olivat kotoisin. - Mutta tuomiokirkon tilit osoittavat vielä senkin, että 4/12 1694 haudattiin yhdessä mestari Jakob-suutarin sekä »tämän veljen Rasasen» »späda barn». Tuo »Rasanen» on epäilemättä = porv., sitt. »besökare» Johan Pärttylinpoika Rasiainen, jonka vaimo oli Brita Jaakontytär Halis. Caloniukset ja Grunneriukset ovat siten näht. vanhaa sukua keskenään. - Rasiaisen nimen oli Johan Pärttylinpoika arv. saanut ostettuaan (RO. ptk. 12/11 1690) »ent. amiraliteettikuskin Johan Rasiaisen äitivainajan talon». 17/9 1688 RO. puhutaan edesm. Nils Rasiaisen lesken Gertrud Pietarintyttären vävystä Johan Yrjänänp. Rasiaisesta.

Calonius

03.01.24, 20:20

Anssi K.

03.01.24, 22:53

Nyt se löytyi! Turkulainen suutari Jacob Bertilsson on Paimion Kurjenkylän Bertil Mattssonin ja Elisabet Jacobsdotterin poika! Ei jää mitään arvailun varaan.

(pyydän anteeksi kiireessä tehtyä translitterointia, joka on todellakin vain sinne päin ja en edes jaksanut ihan loppuun asti)

https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q93-C9YJ-5339-H?i=210&cat=364186

Paimio 1680 25/8

Inwånarens uthi skeppelstaden Åbo och Mestaren uthi det låfl. skomakare embethet der sammastädes, L—?rijke M:r Georg Långhals gessäll ehrligh och beskedeligh Jacob Bertilsson rätten låtit föredraga?, och öffenteligen? tillkänna gifwa huruledes han uthi bem:te handtwärken så wijde sigh förskåfwat, det han är befunnen wärdigt för een Mestare uthi samme embethe at antagas, tienstflytigest å hans wägna blef erhållet?, at honom till den ända sarfardigh? laga bewijs måtte blifwa meddelst uthaf hwad föräldrar? han föddes och härkommen, och huru han sigh på denne ortten fält och förhållit hållit hafwer hwid? ? till hans låfl.? förehafwandes befr-?-sse häredz? rätten honom icke welat? eller kunat s--? uthan här med sarfärde? och förswarligen intyges honom Jacob Bertilsson wara uthi att ährligit Christelige föräldrar boende uthi Haliko härad Pemar Sochn och Kurkis byy, fadern för een tijdh sedan förmedelst döden afleden, fordom ehrligh och beskedeligh Sahl: Bertill Matzson, hwilcken för Sochns Skreddare här uthi Pemar brukat worden, och modern hwilken ännu lef:r, dygdiche? hustru Lisbetha Jacobsdotter, Ländzmannens här sammastädes ährlige och förståndige Hendrich Jönssons nuwarande maka och lagdgiffte? hustru, hwilke tilliskommedh? sonen åfwänbe:te Jacob Bertilsson, sålenge han hoos sina föräldrar warit haf:r att ehrbordt? och dygdehl? lefweres fördt alt in till närwarandes ---

No niin, hieno löytö! Olihan tuo enemmän kuin odotettavaa.

Muista veljeksistä olettaisi löytyvän vastaava ote tuomiokirjoista. Joitain tuomiokirjajuttuja Turun puolelta olen löytänyt veljeksiin liittyen, laittelen niitä jossain vaiheessa. Osan olet tainnut sinäkin löytää. Elisabeth-siskoon liittyen olen keräillyt vuosien saatossa joitain käräjäjuttuja talteen.

Calonius

04.01.24, 14:45

Nyt on siis tämän ketjun pääasiallinen ja alkuperäinen tavoite saavutettu. Kuitenkin on jäänyt askarruttamaan muutama asia. Olen kyllä lähes varma, että Henrik Kalosen vaimo Brita oli Johan Bertilsson Rasiaisen tytär, ja tämä on ollut myös sukututkijoiden konsensus. Silti näkisin mielelläni lisää todisteita tästä. Ne ovat ehkä tässä silmien edessä, mutta en vain nyt näe niitä. Onkohan mistään löydetty edes mainintaa Henrik Kalosen vaimon Britan patronyymistä?

Jos tuo selviää varmuudella, silloin tulisi samalla myös todistettua, että Johan Stamnell on Johan Bertilsson Rasiaisen poika. Tai vähintäänkin poikapuoli.

Anssi K.

06.01.24, 08:54

Nyt se löytyi! Turkulainen suutari Jacob Bertilsson on Paimion Kurjenkylän Bertil Mattssonin ja Elisabet Jacobsdotterin poika! Ei jää mitään arvailun varaan.

(pyydän anteeksi kiireessä tehtyä translitterointia, joka on todellakin vain sinne päin ja en edes jaksanut ihan loppuun asti)

https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q93-C9YJ-5339-H?i=210&cat=364186

Paimio 1680 25/8

Inwånarens uthi skeppelstaden Åbo och Mestaren uthi det låfl. skomakare embethet der sammastädes, L—?rijke M:r Georg Långhals gessäll ehrligh och beskedeligh Jacob Bertilsson rätten låtit föredraga?, och öffenteligen? tillkänna gifwa huruledes han uthi bem:te handtwärken så wijde sigh förskåfwat, det han är befunnen wärdigt för een Mestare uthi samme embethe at antagas, tienstflytigest å hans wägna blef erhållet?, at honom till den ända sarfardigh? laga bewijs måtte blifwa meddelst uthaf hwad föräldrar? han föddes och härkommen, och huru han sigh på denne ortten fält och förhållit hållit hafwer hwid? ? till hans låfl.? förehafwandes befr-?-sse häredz? rätten honom icke welat? eller kunat s--? uthan här med sarfärde? och förswarligen intyges honom Jacob Bertilsson wara uthi att ährligit Christelige föräldrar boende uthi Haliko härad Pemar Sochn och Kurkis byy, fadern för een tijdh sedan förmedelst döden afleden, fordom ehrligh och beskedeligh Sahl: Bertill Matzson, hwilcken för Sochns Skreddare här uthi Pemar brukat worden, och modern hwilken ännu lef:r, dygdiche? hustru Lisbetha Jacobsdotter, Ländzmannens här sammastädes ährlige och förståndige Hendrich Jönssons nuwarande maka och lagdgiffte? hustru, hwilke tilliskommedh? sonen åfwänbe:te Jacob Bertilsson, sålenge han hoos sina föräldrar warit haf:r att ehrbordt? och dygdehl? lefweres fördt alt in till närwarandes ---

Jacob Bertilsson siis lienee henkikirjoissa täällä, ainakin vuosina 1679 ja 1681: https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923318097/1718 (KA 7347:2802v), https://digihakemisto.net/item/1603198400/9206399365/1645 (KA 7353:2184)

Eli ollut kisällinä Luostarikorttelissa mestari Jöran Langhansin luona, "M:r Jöran Langhans, h. Karin, Gesällen Jacob..."

Vuoden 1683 henkikirjasta puuttuu sivut juuri tuolta kohdalta, muttei Jacobia mainita enää vuonna 1682, löytyy mm. "Poike Erik". https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9TQ-LR78?i=231&cat=265503 (KA 7358:2529, Kansallisarkiston digitaalinen versio ei saatavilla)

1684 Jöran Langhansin kisällinä kaksi Erikiä, voisiko toinen olla Erik Bertilinpoika? https://digihakemisto.net/item/1603947234/9316833134/1608 (KA 7366:2578)

Vuonna 1685 nimi jo muodossa "Långhans": https://digihakemisto.net/item/1604226537/6271428466/1587 (KA 7370:3288)

Anssi K.

06.01.24, 09:24

Jacob Bertilsson siis lienee henkikirjoissa täällä, ainakin vuosina 1679 ja 1681: https://digihakemisto.net/item/1602755262/5923318097/1718 (KA 7347:2802v), https://digihakemisto.net/item/1603198400/9206399365/1645 (KA 7353:2184)

Eli ollut kisällinä Luostarikorttelissa mestari Jöran Langhansin luona, "M:r Jöran Langhans, h. Karin, Gesällen Jacob..."

Vuoden 1683 henkikirjasta puuttuu sivut juuri tuolta kohdalta, muttei Jacobia mainita enää vuonna 1682, löytyy mm. "Poike Erik". https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q9M-C9TQ-LR78?i=231&cat=265503 (KA 7358:2529, Kansallisarkiston digitaalinen versio ei saatavilla)

1684 Jöran Langhansin kisällinä kaksi Erikiä, voisiko toinen olla Erik Bertilinpoika? https://digihakemisto.net/item/1603947234/9316833134/1608 (KA 7366:2578)

Vuonna 1685 nimi jo muodossa "Långhans": https://digihakemisto.net/item/1604226537/6271428466/1587 (KA 7370:3288)

Vuonna 1678 "M: Jöran Langans, h. Karin... P. Jacob...": https://digihakemisto.net/item/1602591509/9206444324/873 (KA 7344b:2380)

1677: Ei Jakobia, nimi "Långhans": https://digihakemisto.net/item/1602143464/6224851093/2156 (KA 7340:2610)

Anssi K.

07.01.24, 18:24

Aninkaisen eteläisessä korttelissa on vuodesta 1683 ainakin vuoteen 1686 ollut pariskunta Jakob Bertilinpoika ja vaimonsa Margretha. Vuoden 1687 henkikirjasta puuttuu sivuja juuri kyseisestä kohdasta, joten ei voi arvioida, onko pariskunta enää ollut tuolloin tuolla. Kuitenkaan enää vuonna 1688 kyseistä pariskuntaa ei ainakaan samassa kaupunginosassa mainita. Olisiko Jakob Bertilinpoika voinut olla naimisissa ennen Kirstin Matsintytärtä? Muistelisin kuitenkin, että olisin törmännyt tuomiokirjoissa johonkin saman nimiseen eri ammattikunnan edustajaan. Toisaalta 1686 tuomiokirkon tilien haudatuista ei ainakaan löytynyt kenenkään Jakobin/suutarin/kisällin puolisoa.

Ja olisiko Johan Bertilinpoika voinut olla merkittynä rengiksi Erik Nilsinpoika Kökön ja siskonsa Elisabeth Bertilintyttären talouteen, vuosina 1685-1687 talossa on ollut renki Johan, kun sitten vuonna 1688 heidän alapuolelleen henkikirjaan on merkitty Johan Bertilinpoika. Toki en tiedä, mitä vaatimuksia tuo Johanin ammatti on pitänyt sisällään, onko täytynyt olla jossakin "koulutuksessa" ja olisi ollut kirjoilla jossakin toisaalla.

Paimion Kurjen kylän Pietilän talon pitoon jäänyt Sigfred Bertilinpoika näyttää menehtyneen 15.12.1726: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27416&pnum=20

Calonius

08.01.24, 17:31

Anssi K.

15.01.24, 08:26

Ihan näyttävät oikeilta kaikki löydöt. Tuosta suutari Jöran Langhansista ei tunnu muuten löytyvän googlella mitään. Saksalaiselta sukunimeltä vaikuttaa.

Johan Bertilssonista ja Johan Stamnellista vielä. Jos Johan Stamnell on Johan Bertilssonin poika, niin eipä taida ainakaan olla Brita Jacobsdotter Halisin kanssa yhteinen lapsi, sillä avioituivat vasta 1689. Stamnell sanoi syntyneensä Turussa 1669. On kyllä erikoinen kuvio.

Täältä Turun tuomiokirkontileistä löytyy Johan Bertilinpojan vihkimaksu joulukuulta 1689, "...Johan Bertillssons och Brijta Jacobzdotters Halis wigzel...": https://digihakemisto.net/item/1270156097/6029698620/12 (Turun tuomiokirkon isännistön arkisto - III Gla:6 Åbo domkyrkas Räkenskaper 1689-1694)

Johan Stamnell kuoli Paimion Vistassa 1747 ja haudattiin 16.8.: https://digihakemisto.net/item/1263221131/5872343921/147

Mikäli pääkatselmusluettelon (Turun läänin rykmentti 1720) ikätietoihin luottaisi, olisi Johan Stamnell syntynyt noin 1677: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00191#?c=&m=&s=&cv=190&xywh=-692%2C-217%2C6481%2C4301

Tässä vuotta aiemmin, ei ikätietoa: https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0029042_00014#?c=&m=&s=&cv=13&xywh=-795%2C-227%2C6733%2C4468

Vuodelta 1717 Stamnell löytyy täältä. https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054712_00249#?c=&m=&s=&cv=248&xywh=-75%2C503%2C6411%2C3196

Anssi K.

02.02.24, 09:05

Tässä nyt näitä jo tovi sitten lupaamiani pöytäkirjoja. Osa olikin samoja, mitä olit löytänyt.

Turun KO 6.2.1692: https://digihakemisto.net/item/2331010168/5940618382/40
"Dem 6: Febr: Johan Bertillsson Käppilä föredrog Rätten huruledes han förleden höstas hafwer länt åth Johan Bertillsson Raisiainen wedh Tullen i Stockholm..."

Turun KO 20.8.1694: https://digihakemisto.net/item/2331018970/5940665444/226
"Borgaren Johan Bertelsson Rasiainen föredrogh Rätten..."

Turun KO 15.10.1695: https://digihakemisto.net/item/2331025891/5940659137/315
"På Bondens Sigfred Thomassons ifrån Låwis(?) by och Pehmar Sochn och hans medh arfwing(ar)s wägnar fordrande Procuratoren Samuel Artolijn uthaf Skomakaren Mest: Erich Bertelsson..."

Calonius

02.02.24, 11:32

Hei! Kiitos näistä tiedoista. Myös parin viikon takaisista. Stamnelliin liittyen luottaisin nyt enemmän pääkatselmusluettelon tietoihin kuin Stamnellin omaan sanaan Paimion käräjillä. Stamnellilla oli oma motiivinsa kertoa olevansa vanhempi kuin itse asiassa olikaan.

Johan Bertillsson Rasiainen näytti käyneen kauppaa Tukholmassa samaan tapaan kuin oman isälinjani Johan Thomasson Pytty ja tämän poika Henrik Johansson Pytty/Kalonen. Siinä mielessä olisi luontevaa, että Henrik olisi löytänyt vaimonsa tästä samasta piiristä. Mun täytyy paremmalla ajalla koota ajatukset tähän liittyen. Erittäin mielenkiintoinen kuvio. Haluaisin varmistaa, että Henrikin vaimo tosiaan oli Johan Bertillsson Rasiaisen tytär. Henrikin oma elämä varsin mielenkiintoinen, missä olisi vielä paljon tutkittavaa. Hän esimerkiksi oli ylioppilas, mikä ei vielä ole ns. virallista eli tieteellisesti julkaistua tietoa. Brita ei ollut hänen ensimmäinen vaimonsa. Britan kanssa hän näkyy uudelleen Turussa vasta vuodesta 1709. Tämä sopisi juuri ja juuri yhteen sen tiedon kanssa, että Johan Bertilssonin Brita-tytär syntyi joulukuussa 1692 ja että Henrikin ja Britan vanhempi poika Matts syntyi 20.2.1710 (Saarijärven rippikirjat).

Anssi K.

14.02.24, 16:43

Katselin tuossa Elisabeth Jakobintyttären mahdollisia sukujuuria (Elisabethin, Sigfredin, Jakobin, Johanin, Erikin äiti).

Yksi mahdollinen isä voisi olla Paimion kirkkoherra Jacobus Thomae Florinus: https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/664
https://www.geni.com/people/Jakob-Blom/6000000002409535516

Hänellä on ainkin ollut tytär Lisbetha (SAY): https://digihakemisto.net/item/3615510516/5734695045/147

Ainakin vuosina 1649 ja 1651 Bertil Florinuksen siskona mainitaan Lisbetha, eikä häntä mainita enää tämän jälkeen pappilassa. Vuodesta 1652 Paimion Pietilän Kurjen kylässä mainitaan pitäjänräätäli Bertin Matsinpojan puolisona Elisabeth, jonka isän nimeksi tiedetään Jakob. En tiedä, onko kuvio mahdollinen, spekulaatiota vain. Ehkä tuomiokirjoista löytyy vastaus, kun tarpeeksi penkoo.

Calonius

15.02.24, 19:18

Erittäin mielenkiintoinen teoria. Mielestäni ihan mahdollinen kuvio. Kyllä kai kirkkoherran tytär olisi voinut avioitua ison talon isännän, pitäjänräätälin kanssa. Jacobuksen poika Bertill ei tiettävästi edes ollut ylioppilas vaikka hänesti tulikin Paimion kappalainen.

Släktbok. 2:1-3 / Atle Wilskman.
"Elisabet, förekommer i Pemar mantalslängd 1649, men försvinner sedan. Månne gift med den dominus Nicolaus, som 1658 nämnes som måg till Jacobus Florinus"

Tuossa siis vain toinen teoria.

Tein yhden pienen huomion käräjäjutusta, joka on tullut jo tässä ketjussa esille:

8-9.7.1689 Pemar
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392954914&aineistoId=643943272
Tässä "Ehrligh och Beskedeligh" Erich Bertilsson tulee (ilmeisesti Turusta?) Paimion käräjille ja kertoo suorin sanoin syntyperästään. Hänen isänsä on edesmennyt Paimion pitäjänräätäli "Ehrligh och Beskedeligh" Bertil Matsson ja äitinsä edesmennyt Elisabet Jakobsdotter. Alussa hän kertoo myös olevansa suutarimestari.

Äiti mainitaan tarkemmin ottaen "dygdesamma hustru Sal: Elisabeth Jacobzdotter". Tuota adjektiivia dygdesamma, "hyveellinen", käytettiin noihin aikoihin yleensä vain hieman arvokkaampien naisten kohdalla kuin vain talon emäntien kohdalla. Hyvin usein pappien leskien kohdalla. Toisaalta olihan tuossa vaiheessa Elisabet ollut jo Paimion nimismiehenkin vaimona ja leskenä.

Calonius

15.02.24, 19:35

Anssi K.

16.02.24, 07:26

Samoin yhdeksän vuotta aiemmin Paimion käräjillä 1680 25/8, kun Jacob esittäytyi samaan tapaan, kirjattiin ylös "dygdige hustru Lisbetha Jacobsdotter".

https://www.familysearch.org/ark:/61903/3:1:3Q93-C9YJ-5339-H?cat=364186

Pitäisi tosiaan käydä läpi Paimion käräjiä 1650-luvulta, jos niitä nyt jostain löytyisi.

Kävin 1650-luvun Paimion käräjäkirjat läpi, eikä niissä ollut kaipaamiani todisteita. Pari juttua liittyen räätäli Bertil Mattsinpoikaan. Ehkäpä myöhemmistä löytyy joko väitettäni tukevaa tai kumoavaa todistusaineistoa.

Calonius

19.02.24, 14:17

Yksi kastetieto tähän väliin, mitä ei kai vielä ole tässä ketjussa esitetty.

31.7.1692
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5965021964&aineistoId=1271016241

Borg. Sigfred Wesas son Johan från Aningais gatan. Fadr: Hr Jonas Menander, borgaren Mr Mårthen Skultz, Borg: Gustaf Grabbe, Borg: Jacob Michelsson Silda, besökaren Petter Andersson Sarman, besökaren Johan Bertilsson, borg: Johan Pyttys hustru, besökaren Lars Bengtssons hustru, pijgan Maria Hindersdotter Einola.

Turun Vesa- ja Pytty-suvut olivat läheisiä ja yhdistyivät parin avioliiton kautta. Tässä yhtenä kummina on "besökare" Johan Bertilsson. Johan Pytty on Henrik Pytty/Kalosen (1677-1727) isä. Henrikin vaimo (myöhemmin 1700-luvulla) oli taas sitten Brita Johansdotter (Stamnell). Tosin en ole ihan varma, käyttikö Brita oikeasti Stamnell-nimeä.

Lainaan itse itseäni. Tuossa on siis nyt ainakin yksi seikka, joka puoltaa sitä, että Henrik Kalosen vaimo Brita tosiaan oli Johan Bertilssonin (Rasiainen) ja Brita Jacobsdotterin (Halis) tytär. Lisäksi mainitsin tuossa yllä virheellisesti, että heidän tyttärensä syntyi 1692. Brita-tytär syntyi 1690, mutta ilmeisesti sama tytär kastettiin vasta 1692. Tuntuu erikoiselta. Voi myös olla, että kyseessä olivat eri tyttäret. Joka tapauksessa nyt tuon tiedon valossa Brita Johansdotter sopisi ajallisesti vieläkin paremmin Henrik Kalosen vaimoksi.

Luotan kyllä aika pitkälle Selinheimon päätelmiin, mutta silti en löydä aukotonta todistetta. Ilmeisesti Selinheimo tiesi melko hyvin, että Turussa ei ollut tuohon aikaan ketään muutakaan Brita Jakobsdotteria, jolla oli talo hallussaan. Johan Bertilsson oli jo kuollut, kun 1710 Henrik Kalosen anopiksi mainitaan Brita Jakobsdotter, jolla oli talo.

TRO 1710 17/5
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937015299&aineistoId=2329820346
Förordnades rådmannen Arvid Fontell att uppå borgaren Henrich Pyttis ? giorde ansekning(?) besee, hans swär moders Brita Jacobsdrs gård, der han will låta reparera som annoterades.

Ehkäpä tuosta talosta löytyisi muitakin käsittelyjä Turun oikeuksien kirjoissa.

Britan vanhemmat siis tiedetään (kihlautuivat 1689), mutta kuten yllä jo pohdin, Johan Stamnellin äiti tuskin oli Brita Jacobsdotter Halis. Stamnell kyllä mainitaan Henrik Kalosen poikien enona (morbror), mutta luultavasti oli heidän äitinsä puoliveli.

Calonius

19.02.24, 14:42

Tein sukupuuhahmotelman, joka keskittyy enimmäkseen yllä mainittuun ongelmaan, mutta näkyy siinä suurin piirtein tämän ketjun aihe muutenkin. Yritin sinne saada kaikki synnyin- ja kuolinvuodet niin hyvin kuin ne tiedossa ovat. Korjauksia saa tietenkin ehdottaa.

https://docs.google.com/presentation/d/1JIQffz5WsFZAlPxLXnpk_Jb0lM1vamnMxJ73zQXSy44/edit?usp=sharing

Calonius

19.02.24, 14:56

Lisäsin yllä olevaan sukupuuhun myös Jacobus Thomae Florinuksen. Hyvin kyllä ajallisesti sopisi Elisabet Jakobsdotterin isäksi. Mietin asiaa myös sitä kautta että mitä vaihtoehtoja Jacobus Thomaen Elisabet-tyttärellä oli aviomieheksi vuonna 1651, minkä jälkeen häntä ei enää näy pappilassa. Kappalaisena oli sukulainen Mattheus Erici Florinus. Kirkkoherran apulaisena oma veli Bartholdus Jacobi Florinus.

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075

Seuraavat puolisoehdokkaat tulisivat varmaankin nimismiehen suvusta eli Sievoista (Sevonius, Sevon). Nimismies Henrik Jönsson oli jo naimisissa. Hänestähän tuli sitten paljon myöhemmin Elisabetin aviomies. OSan tämän nimismiehen pojista olivat liian nuoria. Osa taas olivat ehkä opintiellä Turussa tuohon aikaan.

Bertil Mattson näyttää ottaneen Kurjen kylän Pietilän talon haltuunsa veljeltään Sigfrediltä nimenomaan vuonna 1651. Sigfred Mattson mainitaan muuten vanhana jo vuonna 1635. Luultavasti Bertilkin oli siis jo melko vanha tuolloin 1651. Oletan hänen tulleen takaisin kotipitäjäänsä Turusta, jossa hän oli saanut räätälinkoulutuksensa.

https://digihakemisto.net/item/3615510516/5734695000/40

Jos ei ota aatelisia huomioon, tuskin paljon sopivampaa miestä löytyi Paimiosta. Lähes kaikista lapsista tuli Turun porvareita ja osa kävi vuosien kestävän ammattikoulutuksen. Se varmasti vaati paljon vanhempien taloudelta.

Benedictus

19.02.24, 16:02

Bååth, Nicolaus Andreae (mainitaan 1640–1661)

Nils Andersson

Strandbergin mukaan Karjalohjalta (Karisl.).
Perniön (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5078) kappalainen 1640, mahdollisesti vt. kappalainen jo 1638/39, sillä kirkkoherra Anders Gadolin mainitsee kirjoittamassaan Perniön pitäjänkertomuksessa 1753 hänen toimineen 1659 jo yli 20 vuoden ajan kappalaisena seurakunnassa, oli virassa vielä loppuvuodesta 1661.

1658 mainitaan että Jacob Florinuksen måg olisi Dominus Nicolaus.

Tuossa yllä oli ainoa Nicolaus joka löytyi tuolle ajalle pappismatrikkelista.
Tämä kuolee siis 1661 eli vaimo olisi sitten vapaa leski.

En tarkistanut löytyykö Bootista muuta tietoa.

Eli Elisabeth Jacobsdr Florina sopisi vaimoksi vasta 1661 jälkeen, jos oli Bootin vaimo.

Calonius

19.02.24, 17:17

Calonius

19.02.24, 18:35

Perniön kappalaisen herra Nilsin vaimo näyttää olleen Brita ainakin vuosina 1649-1663. Vuonna 1664 Brita mainitaan leskenä. Elisabetia tai Heblaa ei varsinaisesti näy paitsi esim. 1663 Hebla huskona ja parina vuonna Lisa p.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6196239275&aineistoId=3615731294
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6227382791&aineistoId=3615734535

Yksi vaihtoehto voisi olla Nicolaus Matthiaen Kotterus
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1321

Kiskoon oli nimittäin aika tiiviit yhteydet, ja sattumoisin omat tutkimukset toisaalla ovat johtaneet tuohon herraan ennenkin eli Turun Pytyillä oli yhteyksiä häneen. Muita kovin sopivia en minäkään Paimenmuistosta oikein löydä.

Anssi K.

20.02.24, 09:33

Aivan, tuo mainitaan esim. täällä:

Släktbok. 2:1-3 / Atle Wilskman.
"Elisabet, förekommer i Pemar mantalslängd 1649, men försvinner sedan. Månne gift med den dominus Nicolaus, som 1658 nämnes som måg till Jacobus Florinus"

Tässä tuo Nicolaus Andrean paimenmuiston sivu:
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/326

Olisi hyvä nähdä tuo alkuperäinen lähde tuolle 1658 maininnalle. SAOBin mukaan "måg" voi laajemmin tarkoittaa muutakin sukulaista kuin tyttären miestä. Toisaalta kyllä mielestäni yleensä noihin aikoihin se tarkoitti nimenomaan tyttären miestä.
https://www.saob.se/artikel/?unik=M_1713-0148.cVEh

Minusta Atle Wilskman on tuossa hieman väärässä, että Elisabet katoaa vuonna 1649. Kyllä hänet mainitaan pappilassa vielä 1651.
https://digihakemisto.net/item/3615510516/5734695045/147

Jacobus Thomaella oli toinenkin tytär, Hebla. Varmaan tämä Hebla voisi yhtä hyvin olla Dominus Nicolain vaimo? Kumpikaan näistä tyttäristä ei näy enää myöhemmin pappilassa:
https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337549/148

Joo, ei näy lähdetietoa tuolle Wilskmanin vuoden 1658 maininnalle. En huomannut ainakaan Paimion käräjiltä tuollaista mainintaa, ehkä jonkun toisen paikkakunnan käräjillä?

Itse asiassa Hebla mainitaan vuoteen 1659 asti: https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337477/147

Vuonna 1653 Paimion pappilassa ei ole merkitty kuin henkilömäärä, joka on yhden vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sisältyykö tähän viiteen vielä molemmat siskot Elisabeth ja Hebla, vai onko ensin mainittu jo lähtenyt muualle?

Anssi K.

20.02.24, 10:45

Tässä jotain juttua Halisten taloon liittyen ja Brita Jakobintyttäreen.

Turun RO 20.11.1705, sivu 619v: https://digihakemisto.net/item/2329754799/5937077782/654

Anssi K.

20.02.24, 11:06

Paimion käräjiltä poimintoja.

Paimion käräjät 11.-12.9.1668:745; Kurjen kylän Bertil Matsinpojan 9-vuotias poika ilmeisesti lyönyt veitsellä Mårten Bertilinpojan 8-vuotiaan Karin-tytttären käteen: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=42158&pnum=377

Kuka pojista lienee kyseessä...

Paimion käräjät 11.-12.9.1668: 743; mainitaan Paimion Kurjen kylän Bertil Matsinpojan olevan Piikkiön Tuorlan kylän Klaus Mårteninpojan isän isän velipuoli: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=42158&pnum=376 ("...Claes Mårtensson i Tuorla och Pijkis Sochn af sin fadher faders halff broder Bertill Mattzsson i Kurckis... Claes faders eldre broder Thomas Sigfredzsson...")

Anssi K.

20.02.24, 14:49

Ja vielä pari kappaletta vuoden 1658 käräjiltä Kurjen kylän Bertil Matsinpoikaan liittyen.

Paimion talvikäräjät 8.-9.2.1658, 340v: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392673254/368
Paimion kesäkäräjät 6.-7.8.1658, 351: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672840/378

Nyt olen käynyt 1652-1673 Paimion käräjät. Katsotaan vielä vuodet 1674-1675 ja vielä vuosi 1651.

Benedictus

20.02.24, 22:30

Paimion Breitilän-suku Paimiossa vaikutti Breitilästä lähtöisin ollut suku.
Suvun jälkeläiset kytkeytyvät moniin merkittäviin sukuihin. itse suvusta ei ole mitään tarkempaa ja kattavampaa tutkimusta.
Koska suku vaikuttaa liippaavan omia esivanhempiani, ajattelin kerätä tähän siitä olevia tietoja.

Suvun kataisänä voi pitää nimismies Mats Eskilssonia joka oli Storbreitilän isäntä.
-----------------------------------------
Lainaus nimim. Kivipää
Esko Karisalmi on tutkinut mm. Preitilän sukuja. Ohessa linkki hänen taulukkoonsa.

http://www.karisalmi.fi/Preitila.pdf

Taulukosta puuttuu tieto, että khr Henricus Martinin tytär Malin Henriksdotter oli ensin aviossa Johannes Jacobsson Finnon kanssa, ennen pikkuserkkuaan Grels Mårtensson Breitilää.
------------------------------------------
Mats Eskilssonin vaimoa ei tunneta, mutta A.K. Johansson arvelee, että hän olisi ollut Karin Jacobsdotter Finckenberg.
Lainaus:
Agneksen aviomies Jakob Mattsson Juthe omisti veljensä Jöns Mattssonin kanssa Paimion Kaimalan. Jakobin omistamaa tilan osaa hoiti nimismies Matts Eskilsson, kuten hän hoiti myös Starckien omistamaa Paimion Kasvalaa. Agneksen tytär Brita Jakobsdotter mainitaan Kaimalassa 1591, mutta 1600 sama tilan osa siirtyy Matts Eskilssonin tyttärentyttärelle Karin Mårtensdotterille. Toinen osa tilanpuolikkaasta kuului satulamaakari Jöran Mårtensson Breitilälle.
Agnes on jättänyt leskenosansa tyttärelleen, mutta tämän ja tyttärenpojankin Gustaf Hanssonin kuoltua sisarensa lapsille. Mikäli näin tapahtui, Matts Eskilssonin vaimo on ollut Karin Jakobsdotter Finckenberg. Matts kuoli noin 1585. Tätä tukee se, että nimismies Matts Eskilssonista on käytetty sekä nimeä Matts Breith (omisti Breitilää) sekä nimeä Matts Kurki (SAY Paimio, Vehkamäki 1570, Kasvala 1574-75). Jakob Michelsson Finckenbergin vaimo on ollut Kurki-sukuinen.
A.K.Johansson
---------
Vanhassa Paimion Breitilän viestiketjussa tulee vastaan tuo Kurki-nimi nimismies Mats Eskilssonin lisämääreenä.
Pohdin voisiko se liittyä tämän ketjun suvun juuriin.

Breitilän suku nai ja oli Paimion kirkkoherroja.

Elisabeth Jacobsdr voisi hyvinkin olla khr Jacobus Florinuksen tytär.

Räätäli puoliso ei ollut sosiaalisesti kovinkaan alempiarvoinen, sillä vanhastaan kalliin kankaanmestarit olivat useimmin ulkomailla oppineita, kirjoitus ja lukutaitoisia usein ainoina pitäjän kirkkoherran lisäksi.
Esim Karkun khr:n vanhin poika oli Turussa räätälimestarina.

Calonius

21.02.24, 14:46

Kiitos pohdinnoista. Breitilän kuviot voivat liittyä tähänkin ketjuun, mutta pikaisen katsauksen jälkeen en vielä oikein löytänyt mitään erityistä. Kurki-kylästä en myös löydä sopivana aikavälillä ketään Matts Eskilssonia tai Eskilliä. Täytyy pitää kuitenkin mielessä.

Kurki-nimi on kyllä mietityttänyt monesti laajemminkin sukututkimuksissa, mutta ehkä palaan siihen myöhemmin, jos löytyy jotain selvästi tähän ketjuun liittyvää.

Täytyy yrittää löytää tuo pitäjänräätäli Bertill Mattsson Turun kirjoista. Siellä hän todennäköisimmin sai oppinsa.

Calonius

21.02.24, 15:04

En malttanut käydä hieman katsomassa Paimion käräjäkirjoja samoilta vuosilta kuin Anssikin on jo katsonut. Aina on hyvä käydä uudemmankin kerran läpi.

Tällainen löytyi:

Paimio 1652 2-3/11
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392673167/122

Thåmas Sigfredsson i Timberlä och Sagw Sochn kärde till sin fader broder Bertill Skreddare i Kurckis åm sin fädernes arff hws och iordh, der emooth Bertill medh skääll sake frija kunde, adt icke för bettaalt eller skiptt ähr, derföre opå lades desse män, adt hålla dem emillan arffzskiptte som ähr Hindrich i Sieffwila, Bertill Ittula lendsman(?) dågh skall af oskiptta bettalas all gieldh som lagh för mhåår(?) i det 7. C: Erfd. B. (?)

Thomas Sigfredsson Sauvon Timberlän kylästä oli Bertill Mattssonin veljen poika. En kuitenkaan löydä häntä SAY:stä:
https://digihakemisto.net/item/3619804498/5736257418/32

Anssi K.

21.02.24, 17:56

Anssi K.

23.02.24, 10:13

Paimion kyläräätäli Bertil Matsinpojalla ja Elisabeth Jakobintyttärellä oli ainakin lapset Elisabeth, Sigfred, Sara, Johan, Jakob, Erik.

Jos alkaisi pohtimaan, mistä kukin olisi nimensä saanut. Elisabeth selvästi tietenkin äitinsä mukaan, Sigfred setänsä (tai isoisoisänsä) mukaan, Jakob äidin isän mukaan. Isän suvussa ei näyttäisi olevan Erik-nimeä, joten olisiko äidin puolelta? Jos äidin äiti olisi Margareta Erikintytär (Jakob Thomaksenpoika Florinuksen vaimo), tulisi nimi sitä kautta.

Lisäksi itselläni huomiota herättää Jakob Florinuksen yhden pojan nimi, Gabriel (genin kautta bongattu). Elisabeth Bertilintytär Sievonian yhden pojan nimi oli Gabriel, enkä ole osannut oikein arvailla, mistä nimi olisi pojalle annettu, kun ei sitä nimeä ainakaan isän suvussa vaikuta olleen.

Nämä nyt tällaista ympäripyöreää spekulointia, vailla mitään ihmeempää faktaa.

Lisäys: onhan tuo Gabriel tietysti tuolla Släktbokissa. Bertil Jakobinpoika Florinuksellakin näyttäisi mahdollisesti olleen Gabriel-niminen poika.

Calonius

23.02.24, 11:54

Täällä on muuten Bertil Mattssonin Geni-profiili:
https://www.geni.com/people/Perttu-Pietil%C3%A4/6000000165354612843

Tuonne ei ole vielä päivitetty mitään tässä ketjussa selvitettyjä asioita. Aion piakkoin yhdistää profiileita. Geni ei tietenkään ole se paikka, josta kannattaa tarkistaa faktoja, mutta kätevä paikka se on nähdä laajempia sukuyhteyksiä ja vaikka näitä etunimiä.

Paimion tallonhaltijaluetteloon ei ole lisätty Kurki-kylää:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/isoi/talot/paimio.htm

Täällä SAY Paimio, Kurki, Pietilä 1700-luvulle asti:

https://digihakemisto.net/item/3615468276/5735281385/35
https://digihakemisto.net/item/3615472311/5735796282/36
https://digihakemisto.net/item/3615476589/5735243892/41
https://digihakemisto.net/item/3615498356/5735310184/38
https://digihakemisto.net/item/3615507530/5735557998/39
https://digihakemisto.net/item/3615510516/5734695000/40
https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337432/40
https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734655611/42
https://digihakemisto.net/item/3615541653/5734716332/41

Calonius

23.02.24, 12:24

Kurjen Pietilän isäntälinja näyttää menevän näin:
(vuosiluvut sinne päin)

Peder Thomasson 1540 - ? (maininta vielä 1575 ja 1584)
Sigfred Persson 1556 - 1601 (maininta vielä 1605)
Matts Sigfredsson 1602 - 1616
Sigfred Mattsson 1621 - 1647 (maininta jo 1617)
Bertill Mattsson (Sigfredin veli) 1651 - 1670
Sigfred Bertilsson 1675 - 1710

Calonius

23.02.24, 12:46

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1689

Matthias Sigfridi (K 1627)
Matts Sigfridsson
S kaiketi Paimio. V useiden maatilojen omistaja Paimiossa Sipi Erkinpoika / Sigfrid Eriksson ja Paimion aiemman kirkkoherran tytär Riitta Martintytär / Brita Mårtensdotter.

Paimion kappalainen 1617, kirkkoherra ainakin jo 1622.

Myöhemmän (1626) ilmoituksensa mukaan Matthias Sigfridi oli kappalaisena omalla kustannuksellaan rakennuttanut pappilaan kaksi aittaa ja yksirivisen navetan; hänen mainitaan myös olleen laatimassa Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloita 1617 ja 1619.

K Paimio 1627 (ennen syyskäräjiä).

P N.N., eli leskenä miehensä jälkeen ja mainitaan syyskäräjillä 1627.

---

Benedictuksen antaman linkin takana olevassa taulussa kerrotaan kuitenkin ihan toista.

https://www.karisalmi.fi/Preitila.pdf

Martinus Johannis
Paimion kirkkoherra 1 567-1588
Pso Brita Mattsdotter Preitilästä k

--->

Brita Mårtensdotter
Pso Sigrid Ericsson (Silke) Silkkilässä

--->

Matts Sigfridsson i Silkkilä Befallninfsman Pso Carin Ericsdotter
Jacob Sigfridsson i Aro (Alaskartano) Pso Lisa Påhlsdotter
Henric Sigfridsson i Silkkilä

---

Mitä jos Matthias Sigfridi olikin Kurjen kylän Pietilän talosta? Matts Sigfredsson mainitaan siellä viimeisen kerran 1616. Matthias Sigfridi oli kappalainen vuodesta 1617. Tämä tietenkin sopisi mainiosti sen kanssa, että seuraavan kirkkoherran tytär Elisabet Jakobsdotter olisi edellisen kirkkoherran pojan vaimo.

Tämäkin puhdasta spekulointia. Olisi myös erikoista, että talon isännästä tulisi suoraan kappalainen. Toisaalta voi ehkä olla mahdollista, että on ollut nimellisesti isäntä, mutta samalla opiskellut Turussa. Tai opiskellut nuorempana. Eipä tainnut Jacobus Thomaen poika Bartholdus Jacobikaan olla ylioppilas.

Calonius

23.02.24, 13:05

No niin, tuo ristiriitaisuus onkin jo huomattu aiemmin:
https://www.geni.com/people/Matthias/6000000052054531821

"--- Mistä oli kotoisin ja mikä oli miehiään se Matthias Sigfridi, joka nai Paimion yhdestä varakkaimmista suvuista kirkkoherran tyttären ja jonka pojan ensimmäinen puoliso oli Klöfverblad-sukua ja toinen Florinus-sukuisia Hauhon Härkäpäitä. Koska hänen kappalaisekseen ja seuraajakseen tuli Florinus-sukuinen Jacobus Thomae, olisi houkuttavaa ajatella hänenkin ehkä kuuluneen samaan sukupiiriin. Toisaalta käly Elisabet Henrikintytär oli aviossa Florinuksiin kuuluneen Matthias Ericin kanssa. [1]

Myös Jacobus Matthiaen Jacob-nimen voisi olettaa tulevan Florinusten esi-isältä kaniikki Jacobus Blomelta, mutta toisaalta myös Brita Henrikintyttären äidinisä on ollut Jacob. Asiaa ei auta Ichtydiuksen kreikan kielen kalaa tarkoittavasta sanasta johdettu sukunimi sen enempää kuin vuonna 1660 Vesilahden syyskäräjiltä ilmenevä seikka, että Akaan kirkkoherra on käyttänyt myös nimeä Haletius 15, joka lienee johdettu kreikan kielen merta (tai suolaa) tarkoittavasta sanasta hali. Tällä perusteella ei välttämättä ole syytä olettaa, että ichthys olisi viitannut alkukirkon kalaan. Erityinen kiitos Esko Karisalmelle avusta palasten asettelemiseksi kohdilleen. [1]

[1] Sami Lehtonen, Jacobus Matthiae Ichtydiuksen syntyperä, Genos 84 (2013), s. 250.

---

HUOM! Matthias Sigfridin vanhemmat eivät olleet Sigfrid Eriksson ja Brita Mårtensdotter. Heidän poikansa Matts Sigfridsson oli vallesmanni ja eri henkilö.

---

Jacobus Matthiæ Ichtydiusta arveltiin pitkään vouti Matts Bertilinpojan pojaksi, koska Hauhon Lautsian ratsutila oli Mattsin jälkeen Jacobus Matthiæ Ichtydiuksen hallussa ja tämän todettiin käräjillä olleen Mattsin lähin miespuolinen sukulainen [1]. Asia on kuitenkin oikaistu tuomiokirjojen perusteella.

Ericus Matthiæ Abogiuksen puoliso tunnetaan - hän oli Paimion kirkkoherran (1589-1613) Henricus Martinin tytär Brita Henrikintytär. Henricus Martinin puoliso oli tiettävästi Margareta Jacobintytär, eli Jacobus Matthiæ sai todennäköisesti äidinäitinsä isän nimen. Henricus Martinia kirkkoherrana seuraa Matthias Sigfridi (1622-1627), joka näin olisi looginen isäehdokas Jacobukselle, mutta häntä on pidetty Henricus Martinin sisaren Brita Mårtenintyttären poikana. Brita Mårtenintyttärellä oli Matts-niminen poika miehensä Sigfrid Erikinpojan kanssa. [1]

Vallesmanni Matts Sigfridinpoika on Sigfrid Erikinpojan ja Brita Martintyttären poika ja hän on ollut elossa vielä 1630-luvulla. Hän ei siis ole voinut olla sama mies kuin kappalaisena ja kirkkoherrana toiminut ja jo aiemmin kuollut Matthias Sigfridi. [1]

Matthias Sigfridin asema Henricus Martinin aikaan kappalaisena ja kirkkoherrana tämän jälkeen selittyykin parhaiten siten, että Matthias oli Henricuksen vävy, Brita Henrikintyttären puoliso ja näin ollen myös Jacobus Matthiæ Ichtydiuksen isä. [1]

Mer information - Lisää tietoa - More information:

[1] Sami Lehtonen, Jacobus Matthiae Ichtydiuksen syntyperä, Genos 84 (2013), s. 250.
[2] Sami Lehtonen, Oikaisu ja täydennys koskien Jacobus Matthiae Ichtydiuksen alkuperää, Genos 85 (2014), s. 124.

--- "

Tuolla Genissä Matthias Sigfridin puolisoksi sanotaan siis Brita Henriksdotter, Paimion kirkkoherran Henricus Martinin tytär. Matthiaksen vanhemmat eivät ole tiedossa. Esitin yllä yhden teorian.

Calonius

23.02.24, 15:06

Päivitetty sukukaavio:
https://docs.google.com/presentation/d/1JIQffz5WsFZAlPxLXnpk_Jb0lM1vamnMxJ73zQXSy44/edit?usp=sharing

Mukana siis puhdasta spekulaatiota.

Benedictus

25.02.24, 22:53

Calonius

26.02.24, 08:14

Sigfridus Matthaei (mainitaan 1582–1585)

Sigfrid Mattsson

Sotilaspappi (kenttäsaarnaaja); Tenholan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5106) kirkkoherra, mainitaan 1582–1585.
Julkaistu 19.1.2011.

Pohdittavaksi, voisiko tässä olla Mathias Sigfridin isä?
Kurjen Pietilässä voisi näkyä omistajana vaikkei asunutkaan siellä, jollei ollut lampuotia tilalla.

Jos tämä Sigfridus Matthaei olisi Paimion kirkkoherran Mathias Sigfridin isä, kirkkoherra Mathias Sigfridi tuskin olisi Kurjen Pietilästä. Melko varmasti Kurjen Pietilän Matts Sigfredssonin isä oli Sigfred Persson ja poika Sigfred Mattsson - kuten pari viestiä sitten kirjoitin. Tämä poika Sigfred Mattson isännöi Pietilää noin 1621 - 1647, joten ei millään voi olla tuo Tenholan kirkkoherra.

Calonius

26.02.24, 08:41

Kävin läpi Paimion käräjiä 1623-1627. Nopeasti vilkuilin myös muiden lähipitäjien käräjiä. Tässä jotain kirkkoherran Matthias Sigfridiin liittyvää. Translitterointia vähän sinne päin.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393031350&aineistoId=644606732
Paimio 1623 24/5
Sigfredh Madzson I Kuriast kiärde till Bärtill I Housoij at than haffwer honom afhendt en gryta. Der till swarade Bärtill sigh haffwe pantadt samma gryta för Cronones Restantzier, eftersom han är Bollman och Upbördzman ---

Tuossa ilmeisesti Kurjen Pietilän Sigfred Mattsson.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393031347&aineistoId=644606732
Margareta Simonsdotter I Åijmilla gaf tillkänna at hennes Saligh man Philipus Teoballdi- efter dödh henner allt Testamenterade hwadh effter hans dödh skulle finnas dem tillhörre som herr Madz Sigfridi kyrckioherde I Pemar, Jöran Larsson I Åijmalla och Bärtill Knudzson ibid witnade, mädh swåren Edh å Lagboken, at than I sit ytterste bekiende sigh giönnom sijn annbetz swät haffwe förwärst det Lissla han åte, ---

Tuossa kirkkoherra Matthias Sigfridi.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393032124&aineistoId=644606732
Paimio 1626 11/10
Herr Matz kyrkeherde I Pemar tilkenna gaf, att ehuru wall hans Nåde Gubernatoren hafwer honom gifwit sin skrifwelse att bekomma sin tijondh af ödes spanmålen Pro Anno 1624. Så hafwer han dett lickwell inthz tylfyllest nutitt, uthan befinnes dett Husoi Bertell upbördzmannen hafwer af någrom uptagitt, som är af Kerkoila -24 Capp:r Kyllala 18 Capp:r Anola -18 Capp, Suppe -18 Capp:r Camparla -12 Capp:r Askala -12 Capp:r. Och han allenast der emott bekommit 1 ?:r dett öfrige skall Bertell Husoi swara till här effter, när der på fordras, och han för dett wara entskyllatt.

Herr Matz Kyrkeherde, för altt efftertaall tilfrågade nempden och gemene man, om någon wiste, att uthi Prestegårdhen war någhott Inventarium på Boskap, thå han der inkom, nekade the aldeles, och sade dher inthz hafwer waritt ifrå S: och höghlåflige i A----els Konungh Gustafz tijdh, hwar upå och han af dem begärade wittnäs bördh.

Herr Matz kyrkeherden tilkenne gaf, dett han emedan han war Caplan, hafwer han byggt twå bodar widh Prästegården och ett fäähus medh een kiöseraadh, opå sin egen bekåstnadt, och? förmenar sigh wara dem narmest behålla, eller hans fatt(ig?) hustro och barn, hwar honom någott dödeligitt widhkom(mer?), huilckett nempden och wittnade wara I sanningh doch gaf(s?) honom här på inthz beskeedh nu denne resa.

Osa tuosta on kerrottu Paimenmuistossa. Uutena tietona, että Matthias Sigfridillä oli lapsia - ja nähtävästi alaikäisiä vuonna 1626.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6393031740&aineistoId=644606732
Paimio 1627 3/3
--- först skola praesentera kyrkeherden ---

https://digihakemisto.net/item/644606732/6393031755/329
Paimio 1627 3/3
Zacharias Simonsson ifrå Lille Heikois tilkenna gaf sigh wara tilsinnes frösellia åth hederlighe wellärde herr Matz kyrkeherde I sochnen sitt Godz be:d Lille Heikois --- När nu herr Matz dett horde, upslogh han kööpett ingalunda willia sigh det medh befatta.

Vielä siis elossa 3.3.1627.

https://digihakemisto.net/item/644606732/6393031899/365
Paimio 1627 13/10
S. Herr Matz efterlefwerska fordom kyrckioherdens, leeth(?) för mane almogen I sochnen, som ännu tilbake stånz derras påschepenningar och tijondh, att dhe sådantt wille henne betala. Blef afsacht, att hwar the icke innan neste tingh henne stelle tilfridz och bettale, skola the böta sina -3 dlr, som bewisligh rest finnes wara inne hafs.

Kuollut ennen 13.10.1627.

Voudintileistä pari löytöä:

Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 1825 Halikon voutikunnan lampuotiluettelo (1620-1622). Tiedosto 73. Kansallisarkisto. Viitattu 25.2.2024.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8751521220&aineistoId=1589218807

--- medh mitt egitt nampn underschriffwitt dans(?) Pemar prästeg- den 10 Julij 1622
Matthias Sigfridi pastor pemarentium

Luultavasti omin käsin kirjoitettu.

Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 1861 Etelä-Suomen myllytulliluettelo ja karja- ja kylvöluettelo (1626-1627). Tiedosto 10. Kansallisarkisto. Viitattu 25.2.2024.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8751609595&aineistoId=1589645975
Sätterijdt (1627?)
Loppis
W. Fru Elisabeth
Her Madz kyrcheherdens E:

Matthias Sigfridin leski. Asuiko Loppis-kylässä? Ja missä sellainen kylä oli?

Calonius

26.02.24, 09:39

Jos tämä Sigfridus Matthaei olisi Paimion kirkkoherran Mathias Sigfridin isä, kirkkoherra Mathias Sigfridi tuskin olisi Kurjen Pietilästä. Melko varmasti Kurjen Pietilän Matts Sigfredssonin isä oli Sigfred Persson ja poika Sigfred Mattsson - kuten pari viestiä sitten kirjoitin. Tämä poika Sigfred Mattson isännöi Pietilää noin 1621 - 1647, joten ei millään voi olla tuo Tenholan kirkkoherra.

Selvennyksen vuoksi vielä - kumpikin teoria voi olla mahdollinen, mutta ei oikein samaan aikaan. Kumpaakaan teoriaa ei vielä tue minkäänlaiset kunnon todisteet.

Kurjen kylän Pietilä vain tuntuisi sopivan kokonaiskuvaltaan... Tiedetään, että Bertil Mattsson oli pitäjänräätäli ja hänen leskensä avioitui pitäjän nimismiehen kanssa. Nyt arvellaan, oliko tämä Elisabet Jacobsdotter Jacobus Thomae Florinuksen tytär. Bertil Mattsonin lapsista tuli Turun porvareita ja arvostettuja käsityöläismestareita. Yhden heistä pojasta tuli Paimion pitäjänkirjuri (näin ainakin on pidetty totena jo 100 vuotta). Tämä Stamnell myös kirjoitti arkkiveisuja, joten siinä pieni yhtymäkohta pappeihin. Bertil Mattsonin lapset avioituivat melko rikkaisiin perheisiin, joista haarautui pian myös aatelissukuja.

Äkkiseltään kirjallisia lähteitä katsoen Kurjen Pietilässä ei tunnu olevan mitään erikoista, mutta kun kaivaa syvemmälle, näyttää siltä kuin kyseinen talo olisi ollut hyvin vahva oppineisuudeltaan.

Anssi K.

27.02.24, 09:16

Paimion Kurjen kylän Pietilän talon Sigfred Matsinpojalla näytti olleen verovelkoja ja tämän jälkeen veljensä Bertil Matsinpoika astui kuvioihin.

Paimion talvikäräjät 6.3.1651, 39v: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392673756/48 "Bleff första gången oplyst Sigfredh Matzson hemman Kurkis för dhet at han ähr Skyldigh blifwen åth Captein Leutnanpt Nijls Philippusson."

Paimion kesäkäräjät 23.6.1651, 48v: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392673560/57 "Oplystes andra gången Sigfredh Matzsons hemman i Kurkis, dem der ähr tildeelt under Nijls Philippusson, dågh framkom Sigfreds brodher Bertill Matzson den nu will borda hemmanet, men Sigfreds Söner Thomas och Morthen will hemmanet uthödha allena eij heller betala ränthan, derför blifwer Bertill widh hemmanet och..."

Paimion talvikäräjät 12.-13.3.1652, 76: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672906/87 "3. Gången Uplystes Sal: Sigfredh Matzssons hemman i Kurkis det hans broder brodher Bertill Matzsson besittija skall... S:ge Sigfredz 2 Söner och 3 döttrar..."

Eli huonosti olin käynyt läpi, kun nämä vielä löysin. Yllä olevista käy ilmi ainakin, että Sigfredillä oli vain kaksi poikaa, Thomas (mainittu jo aiemmin viestiketjussa) ja Mårten (henkikirjoissakin). Sigfred on ymmärtääkseni kuollut kesäkäräjien 1651 ja talvikäräjien 1652 välillä, sillä mainitaan autaaksi 1652 talvikäräjillä, ei ennen sitä.

Calonius

28.02.24, 12:57

Nyt menee mielenkiintoiseksi. Näyttää siltä, että tämä kapteeniluutnantti Nils Philippusson liittyi myös pappilan tapahtumiin ja nimenomaan myös riitoihin kirkkoherra Jacobus Thomae Florinuksen ja erään Christer Simonssonin välillä. Tuota tapausta on puitu tälläkin forumilla, mutta näyttää siltä, että käräjäkirjoista voisi ammentaa siihen paljon lisää ja materiaalista saisi vaikka vauhdikkaan romaanin aikaiseksi.

Paimio 1650 20/7
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672780/25
Framkom fulmechtigh Jacobus Wilstadius --- Christer Simonsson --- uthi Prästegården den 1(?) Januarij åhr 650 at Christer tillijka, medh Captein Leutnampt Nijls Philippusson kom till Prästegården --- den helge Biblian slagit Präste hustru opå hufwudet, kallat henne |: Paska Pä :| ---

Paimio 1650 23-24/10
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672783/26
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672786/27
--- Captein Leutnamps Christer Neiman i Askala ---

Paimion ylimääräiset käräjät 1650 18/7
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672585/35
Kapteeniluutnantit Nils Philippusson ja Christer Neyman
Ei yhtään lautamiestä Kurjesta. Edelliset ylimääräiset käräjät hieman samanlaisesta aiheesta, mutta koskien eri henkilöitä, pidettiin 28.2.1650, ja niissä oli kolme lautamiestä Kurjesta.
https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672567/33

Paimio 1651 6/3
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6392673759&aineistoId=596293507
Å satte tingh företrädde Captain Leutnampt Manhaftigh Nijls Philippusson I Korkiakylä, och gaf tilkenna, hurusåsom han hafwer bekommit af H. K. M:tz till sijn lijfztijdh Hachkaböle hemman den kyrckeherden Her Jacob för dhetta hadhe, och hafwa dhe sigh såledhes föreent, at Captein Leutnampt sielf samma hemman brukar och kyrckeherden dhet gudhwilleligen Captein Leutnampten öfwerdrogh och effter samma Hachkaböle hemman ähr hördt när Korkiakyla belegen och åkrar tilhopa alltså later Captein Leutnampt sielf samma Hachkabole medh sitt egit folck bruka, dhet Nembden och gemenamän witnar at I sanningh wara. Ty effter deras witner och bekennelse, och rätwijsan till styrckio will dhetta hafwa medhdeelt.

Nils Philippusson oli saanut kuninkaalta elinikäisen oikeuden Hahkapyöliin, joka oli aiemmin ollut kirkkoherra Jacobilla. Tämä tapahtui samana vuonna kun oletuksemme mukaan Jacobuksen tytär Elisabet olisi avioitunut Kurjen Bertil Mattssonin kanssa. Ja samana vuonna Bertil Mattsson maksoi veljensä velat Kurjen Pietilästä Nils Philippussonille ja ryhtyi isännöimään taloa.

Liittyvätkö asiat yhteen? Auttoivatko kirkkoherra Jacobus ja Bertil Mattsson tässä toisiaan ja sopivat samalla avioliitosta?

Asian ohesta: Onkohan kapteeniluutnantti Christer Neiman sukua muotokuvamaalari Jochim Neimanille, joka oli isälinjani Thomas Bytin naapuri monien vuosien ajan Turun Aninkaisten korttelissa?

Calonius

28.02.24, 22:43

Näistä Jacob Florinuksen kuvioista kerrotaan Paimion historia -kirjassa sivuilla 299-305. Siellä esiintyy myös nämä edellisten viestien henkilöt. Löytyy SukuHausta. Edellisestä kirkkoherrasta Matthias Sigfridistä kerrotaan samoilla sivuilla lyhyesti näin:

"Hartwig Wölich tiedusteli edelleen, mitä tarkoitti runossa mainittu nimitys "Knÿpel Maisa". Kristo Simonpoika sanoi kuulleensa nimityksen kirkkoherra Matias-vainajalta, joka oli käyttänyt sitä Marketta-rouvasta, koska tämä vääntelehti kävellessään."

Tuossa siis tarkoitetaan Jacob Florinuksen vaimoa Margareta Eriksdotteria.

Benedictus

04.03.24, 22:53

Paimion talvikäräjät 12.-13.3.1652, 76: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392672906/87 "3. Gången Uplystes Sal: Sigfredh Matzssons hemman i Kurkis det hans broder brodher Bertill Matzsson besittija skall... S:ge Sigfredz 2 Söner och 3 döttrar..."

Eli huonosti olin käynyt läpi, kun nämä vielä löysin. Yllä olevista käy ilmi ainakin, että Sigfredillä oli vain kaksi poikaa, Thomas (mainittu jo aiemmin viestiketjussa) ja Mårten (henkikirjoissakin). Sigfred on ymmärtääkseni kuollut kesäkäräjien 1651 ja talvikäräjien 1652 välillä, sillä mainitaan autaaksi 1652 talvikäräjillä, ei ennen sitä. __________________
Anssi Kuukka

-----------------
Yllä olevassa lainauksessa mainitaan; det hans Broder Brodher Bertill Matsson...
Onko siinä kirjoitus sekaannus vai mainitaanko Bertill Matsson Sigfrid Matssonin veljen veljenä.
Vai enkö ymmärtänyt merkintää?

Muutenhan toi merkintä tarkoittaisi, että Sigfridin veljellä(velipuolella ) oli veli Bertill Matsson, joka ei ollut Sigfridn veli.

Anssi K.

04.03.24, 22:58

Anssi K.

04.03.24, 23:07

Paimion kesäkäräjät 23.6.1651, 48v: https://digihakemisto.net/item/596293507/6392673560/57 "Oplystes andra gången Sigfredh Matzsons hemman i Kurkis, dem der ähr tildeelt under Nijls Philippusson, dågh framkom Sigfreds brodher Bertill Matzson den nu will borda hemmanet, men Sigfreds Söner Thomas och Morthen will hemmanet uthödha allena eij heller betala ränthan, derför blifwer Bertill widh hemmanet och..."

Ja tässä pitäisi olla kaiketi "börda" ei borda.

Benedictus

04.03.24, 23:34

Tämä menee nyt vaikeaksi, toivottavasti en sekoita asioita.
Lainaus Caloniukselta:

https://digihakemisto.net/item/644606732/6393031899/365
Paimio 1627 13/10
S. Herr Matz efterlefwerska fordom kyrckioherdens, leeth(?) för mane almogen I sochnen, som ännu tilbake stånz derras påschepenningar och tijondh, att dhe sådantt wille henne betala. Blef afsacht, att hwar the icke innan neste tingh henne stelle tilfridz och bettale, skola the böta sina -3 dlr, som bewisligh rest finnes wara inne hafs.

Kuollut ennen 13.10.1627.

Voudintileistä pari löytöä:

Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 1825 Halikon voutikunnan lampuotiluettelo (1620-1622). Tiedosto 73. Kansallisarkisto. Viitattu 25.2.2024.
https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=1589218807 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8751521220&aineistoId=1589218807)

--- medh mitt egitt nampn underschriffwitt dans(?) Pemar prästeg- den 10 Julij 1622
Matthias Sigfridi pastor pemarentium

Luultavasti omin käsin kirjoitettu.

Varsinais-Suomen voutikuntien tilejä. Asiakirjat. 1861 Etelä-Suomen myllytulliluettelo ja karja- ja kylvöluettelo (1626-1627). Tiedosto 10. Kansallisarkisto. Viitattu 25.2.2024.
https://astia.narc.fi/uusiastia/view...oId=1589645975 (https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8751609595&aineistoId=1589645975)
Sätterijdt (1627?)
Loppis
W. Fru Elisabeth
Her Madz kyrcheherdens E:

Matthias Sigfridin leski. Asuiko Loppis-kylässä? Ja missä sellainen kylä oli?

-------------
Paimion khr Mathias Sigfridi kuolee 1627. OK, se on kai yleinen tieto.
Hänellä on lapsia eli Matsin lapsia.

Tarkoittaako ylläoleva voutikuntien tileissä oleva maininta, että khr Matsin leski on Fru Elisabeth ja asuu Loppiksessa?

Matthias Sigfridi (K 1627)

Matts Sigfridsson

Paimion kappalainen 1617, kirkkoherra ainakin jo 1622. (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075)
Myöhemmän (1626) ilmoituksensa mukaan Matthias Sigfridi oli kappalaisena omalla kustannuksellaan rakennuttanut pappilaan kaksi aittaa ja yksirivisen navetan; hänen mainitaan myös olleen laatimassa Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloita 1617 ja 1619.
K Paimio 1627 (ennen syyskäräjiä).
P N.N., eli leskenä miehensä jälkeen ja mainitaan syyskäräjillä 1627.

-----------------

(https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5075)

Ericus Matthiae Abogius (K 1638)

Ericus Matthaei, Erik Mattsson

Mahdollisesti kotoisin Turun seudulta.
Vihittiin papiksi kaiketi Turussa noin 1623.Tammelan (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5104) kirkkoherra 1624.
Omisti yhdessä veljensä Jaakko Matinpojan (Jakob Mattsson) kanssa maatilan Tammelan Lunttilassa.
K Tammela 1638.
P Brita Henriksdotter / Hendersdotter eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1640-luvun lopulla ja käräjöi elatuksekseen saamistaan pappilan pelloista ja niityistä Laurentius Petri Aboicuksen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2) tultua kirkkoherraksi 1648. PV Paimion kirkkoherra Henricus Martini (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/982) ja Margareta Jakobsdotter.

Ylläolevaa Brita Henriksdotteria pidetään Mathias Sigfridin leskenä.

Vaikuttaisi, että asiassa olisi virhe.
--------------------------------------------

Calonius

05.03.24, 11:52

Mielestäni rouva Elisabeth ja kirkkoherra Mattsin leski ovat eri henkilö tuon luettelon mukaan. Loppis (Loppi) taitaa olla sama kuin Spurilan kartano ja sijaitsee nykyisen Paimion keskustassa. En tiedä tarkemmin. Joku aatelinen tuo Elisabet taitaa olla. Varmaan selviäisi melko helposti. Ehkä Spåre-sukua. Tuo Elisabet mainitaan SAY:ssä esim. täällä:

https://digihakemisto.net/item/3615507530/5735557436/136

SAY ei ole käyttänyt lähteenään tuota nimenomaista luetteloa "1861 Etelä-Suomen myllytulliluettelo ja karja- ja kylvöluettelo (1626-1627)". SAY:n ensimmäisen sivun ylälaidalta näkyy aluperäislähteet:
https://digihakemisto.net/item/3615507530/5735558518/1

Ei näy numeroa 1861.

Anssi K.

09.03.24, 07:56

Sisaruskatraan yksi jäsen avioitui ilmeisesti naapuritaloon, tai ainakin saman kylän taloon. Sara Bertilintytär mainitaan Pietilän talossa vuosina 1672-1673. https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337432/40

Vuodesta 1674 Saraa ei Pietilässä enää ole ja Sorkan taloon on Jakob Mårteninpojalle ilmestynyt vaimo Sara, jota ei ole aiemmin mainittu, itse asiassa ei kumpaakaan. https://digihakemisto.net/item/3615521532/5735337399/42, https://digihakemisto.net/item/3615528674/5734655611/42

Säilyneistä kastettujen luetteloista löytyy Jakob Mårteninpojalle ja vaimolleen kaksi lasta (toki enemmänkin on syntynyt). Vaimon isän nimeksi paljastuu Bertil. Lisäksi molempien lapsien kummina on toiminut Sigfred Bertilinpoika Kurjen kylästä. https://digihakemisto.net/item/1263202516/5872290885/45, https://digihakemisto.net/item/1263202516/5872290488/57 Toki en tiedä onko jälkimmäisessä kyse samasta Sigfredistä, koska vaimon nimi on eri. Pietilän Sigfredillä on ollut Lisa-niminen vaimo ja SAY:ta tulkitsemalla Lisa voisi olla kotoisin Sorkan talosta, patronyymi täsmäisi.

Sara Bertilintytär haudattiin 11.4.1731: https://digihakemisto.net/item/1263221131/5872343546/125

Uskaltaisin väittää, että kyseessä on Bertil Matsinpojan tytär Sara Bertilintytär.

Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Paimio, jakso 40, sivu 40: Kurki, Heikkilä, Pietilä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5735337432&aineistoId=3615521532 / Viitattu 9.3.2024
Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Paimio, jakso 42, sivu 42: Kurki, Anttila, Sorkka; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5735337399&aineistoId=3615521532 / Viitattu 9.3.2024, Suomen asutuksen yleisluettelo -arkisto - Paimio, jakso 42, sivu 42: Sorkka Pietilä; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5734655611&aineistoId=3615528674 / Viitattu 9.3.2024
Paimion seurakunnan arkisto - I Ca:1 Syntyneet 1690-1704, jakso 45; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5872290885&aineistoId=1263202516 / Viitattu 9.3.2024, https://digihakemisto.net/item/1263202516/5872290488/57 (Paimion seurakunnan arkisto - I Ca:1 Syntyneet 1690-1704, jakso 57: 1699; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5872290488&aineistoId=1263202516 / Viitattu 9.3.2024
Paimion seurakunnan arkisto - I Ca:2 Syntyneet 1728-1749, jakso 125: kuolleet 1731/1732; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5872343546&aineistoId=1263221131 / Viitattu 9.3.2024