Vihti: Jaakko Juho Karberg/Gardberg (1765-?)

[KirsiL]

Hei,

Minne mahtaa matkata 27.3.1782 kotitalostaan Vihdin Kaharlan (Kaharin) Jaakkolasta nuorimies Jaakko Juho Juhonpoika (s. 31.10.1765 Vihti Kaharla Jaakkola)? Juhon isä Juho käytti sukunimenä myöhemmin Karberg/Gardberg.

kuolinpäiväksi ensin katsoin, mutta ei taidakaan olla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihti/rippikirja_1777-1782_tk743-744/183.htm
Aukeaman kolmas henkilö, Abit-sarakkeen tekstistä olen epämääräisiä kirjaimia löytävinäni, mutten mitään ymmärrettävää. Kirjaimista ainoa liki varma on viimeinen z, olen löytävinäni myös t, w, b, a ja sarakkeen ulkopuolella a-kirjaimen.

Saatteko selvää paremmin?
Tunteeko, tietääkö joku mahdollisesti nuoren sukulaismiehen myöhemmistä vaiheista?

kyselee
Kirsi

PS. Kaharlan Jaakkolaa isännöi käsittääkseni isänsä Juhon jälkeen Jaakko Juhon veli Erkki Gardberg (1767-1838) vaimonaan Johanna Gardberg e. Ärlig (1784-1848), lapsia heillä neljä.

[ehjelt]

Hei taas Kirsi!

Samoja esivanhempia kun tutkimme, niin minullakin on mielenkiintoa selvittää tuo muuttotieto.

Ensinnäkin sarakkeitten ulkopuolisia pikku a-kirjaimia näkyy olevan rippikirjassa joka sivulla. Ilmeisesti se kuuluu näin ollen edellisen rivin henkilön tietoihin, eikä liity Jaakko Juho Juhonpojan Abit-tietoon. (Mitäköhän se pikku a tarkoittaa?)

Selailin vähän rippikirjaa edestakaisin ja mielestäni Jaakko Juho Juhonpojan muuttokohteen nimi muistuttaa eniten muualla rippikirjassa joitakin kertoja esiintyvää Sveaborg/Sweaborg -nimeä. Ks. oheisen sivun rivi 7.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/vihti/rippikirja_1777-1782_tk743-744/196.htm

Sveaborg esiintyy lisäksi p.141 ja p.150.

Jaakko Juho Juhonpojan kohdalla e- ja a-kirjaimet näyttävät kuitenkin puuttuvan ja on epäselvää onko nimessä edes r-kirjainta. Minun litterointiehdotukseni ei siis ole sen parempi kuin: Swborg. Ei näytä kovin vakuuttavalta.

Pitäisi päästä todentamaan Sveaborgin rippikirjoista. Mistäköhän sellaiset löytyvät, onko siellä ollut oma srk. vai kuuluiko se Helsinkiin?

[Juha]

www.genealogia.fi -sivustolta löytyy apua;

Viaporin linnan rakentamisen jälkeen Helsingin saaristoon 1749 perustettiin garnisooni- eli linnan sotilasseurakunta, johon kuului sekä sotilaat että lähisaarten siviilit. Linnoituksen sisälle tuli myös kirkko. Suomen sodassa 3.5.1808 linna luovutettiin venäläisille ja saarnaaja joutui vangiksi mutta luterilainen toiminta jatkui saarnaajan apulaisen turvin. Seurakuntaan kuului nyt siviilien lisäksi venäjän armeijan saksankielisiä palkkasotilaita ja seurakuntaa kutsuttiin myös Viaporin suomalais-ruotsalais-saksalaiseksi evankelis-luterilaiseksi seurakunnaksi. Seurakunnalla oli vaikeuksia saarnaajan palkkaamisessa ja kirkon tuhoutumisen myötä 1855 myös tilojen järjestämisessä. Vuosina 1883-87 seurakunnallista toimintaa ei ollut. Seurakunta yhdistettiin 1905 Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan, jonne 1908 myös kirkonkirjat ym. arkisto siirrettiin. Sittemmin Johanneksen seurakuntaan. Nimi vuodesta 1918 Suomenlinna. Vuonna 1929 Suomenlinnan kirkko korjattiin ja luovutettiin puolustusministeriön käyttöön maamme ainoana sotilaskirkkona ja 1960 kirkko siirrettiin taas seurakunnalle



Juha

[Mariaana]

Hei!

Unohtaa ei sovi, että Suomenlinnan nykyinen kirkko on vihitty käyttöönsä vuonna 1854, pyhitetty Aleksanteri Nevskille. Kirkko oli venäläinen varuskuntakirkko. Sen esineistö oli todella arvokas. Aikanaan kirkko korotettiin katedraaliksi. Kunnes sitten itsenäisyyden alussa tuli muutos tilanteeseen. Kirkosta tuli luterilainen varuskuntakirkko. Monet ortodoksiset kirkot revittiin maan tasalle ihan vain venäläisyysvastaisuuden takia, tätä ei ihan. Kirkon ulkomuotoa muutettiin todella rajusti, jotta kaikki venäläisyydestä muistuttava saataisiin pois.

Mutta joka tapauksessa, Suomenlinnassa on ollut seurakunnallista toimintaa myös 1800-luvun lopulla.

Mariaana

[KirsiL]

Erkin kanssa kaipailemme 1700-luvun loppupuolen tietoja. Mikrofilmille on nähtävästi säilynyt meitä kiinnostavien aikojen osalta vain kahta aineistoa: rippikirja 1796-1808 (rulla ES 3198) ja avioliittokuulutusten asiakirjoja 1760-1798 (rullilla OS 398-399). Kaikki muut näin vanhat kirjat ovat tuhoutuneet 1808/1809 Viaporin puukirkon palon yhteydessä.

Pitää yrittää ehtiä arkistoon tämän selvittämiseksi.
Erkki: tehdään yhteissuunnitelma aineiston kahlaamiseen, jotta ei samoja pinkkoja peräkkäin pengota.

[Turunmaa]

Gardberg/Karberg sukua oli myös Oulussa.
Tämä voisi olla yksi mahdollisuus.

[ehjelt]

Pitää yrittää ehtiä arkistoon tämän selvittämiseksi.
Erkki: tehdään yhteissuunnitelma aineiston kahlaamiseen, jotta ei samoja pinkkoja peräkkäin pengota.

Hei Kirsi

Ihan hyvä ehdotus, kiitos. Meillä on kummallakin varmaankin omat suunnitelmat ja aikataulut tutkimuksillemme. Omalta osaltani näitten Vihdin esivanhempien selvittely ei ole ihan ajankohtaista juuri nyt. Joskus olen kuitenkin ajatellut niihin paneutua systemaattisemmin. Käviskös sinulle sellainen, että pidetään yhteyttä aina kun tällä saralla työskennellään niin tiedetään missä mennään ja vältetään tuplatyötä. Voinemme jatkaa tässä asiassa yhteydenpitoa privaattikanavalla.

Onko sinulla tällä hetkellä muuta työn alla kuin kyseinen Jaakko Juho Gardberg?

[KirsiL]

Kaikenlaista on työn alla, näissä kuin muissakin harrastuksissa työn lisäksi. Ei lopu hommat ihan heti, vaikka jättäisimmekin Jaakko Juhon vaiheet hetkeksi odottelemaan.

Pidetään yhteyttä "työjärjestyksestä" sitten, kun kummallakin ajankohtaista on.

[ehjelt]

Mikrofilmille on nähtävästi säilynyt meitä kiinnostavien aikojen osalta vain kahta aineistoa: rippikirja 1796-1808 (rulla ES 3198) ja avioliittokuulutusten asiakirjoja 1760-1798 (rullilla OS 398-399). Kaikki muut näin vanhat kirjat ovat tuhoutuneet 1808/1809 Viaporin puukirkon palon yhteydessä.


Henkikirjojen mikrofilmeistä voisi olla apua:

Viapori
Vuosi Nide Sivu Mikrofilmirulla
1776 8394 187, 198 LT 1037
1780 8411 18 ES 2609
1786 8435 13 LT 772