Tapani Kovalaine
14.11.23, 21:14
Stiina Karoliina Torppi (1829-1886) on henkilö, joka liittyi kirjailija Aleksis Kiven elämään, mutta miten? Ainakin sellaista on epäilty, että 21 vuoden ikäinen Aleksis Kivi tuli Palojoen kylästä veljensä Albert Stenvallin häihin 22.6.1856. Häät pidettiin Pelto Torppi talossa Siippoon kylässä. Morsian Stiina Karoliina (27 v) kun sattui olemaan tuon talon tyttäriä. Sulhasella ja hänen veljellään oli Palojoelta Siippoon Alikylään matkaa vain hiukan yli 5 kilomettriä. Vuoteen 1931 saakka Siippoon ja Palojoen kylät kuuluivat Nurmijärven pitäjään ja seurakuntaan.
Mitään vieraskirjaa ei ole tallella Albert Stenvallin perheen luona vierailleista. Emme siis tiedä miten ahkerasti Aleksis vieraili veljensä luona Palojoella tai vuonna 1862 tapahtuneen Tuusulan muuton jälkeen Järvenpäässä. Mutta se on kirjallisuushstoriaa, että maaliskuussa 1872 kirjailija Aleksis Kivi tuli Tuusulan kirkonkylän Krapissa sijainneseen Albert-räätäliveljensä kotiin hoidettavaksi. Nurmijärven kunta päätti antaa neljä tynnyriä viljaa Albert Stenvallille maksuksi veljensä hoitamisesta vuonna 1872, sillä Aleksis Kiven kotipaikka oli Nurmijärvi eikä häntä voitu terveydentilansa takia ottaa Tuusulan kuntaan.
Hoidokki Aleksis Kivi kärsi monista sairauksista ja niihin liittyvistä oireista. Siten ei ole mitenkään ihme jos perheen ruoanlaitosta ja huushollista huolehtinut, perheen viisi lasta synnyttänyt Stiina Karoliina Torppi tuli 31.12.1872 miehelleen Albertille sanoneeksi, että tuon veljesi kunto näyttää romahtaneen ja hän ei taida olla enää hengissä. Kuultuaan kysymyksen oli Aleksis Kivi viimeisillä voimillaan lausunut sanat: ”Minä elän.” Sanat jäivät historiaan, sillä Aleksis samana päivänä kuoli.
Vuoden 1872 päättyessä Albertin perheeseen kuului vaimon lisäksi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, Agnes 15 v, Edvard 13 v, Vilhelmiina 7 v ja Johan Albert 2 v. Perheen lapsista Amanda oli kahden vuoden ikäisenä kuollut.
Kun aikaa kului, räätäli Albert Stenvallin asuintalo sai nimen Aleksis Kiven kuolinmökki. Lokakuun viimeisenä päivänä 1886 sattui järkyttävä tapaturma. Stiina Karoliina oli tikkaita pitkin kiipeämässä vintille ja putosi tikkailta. Pudotessaan hänen päänsä osui tikkaiden juurella olleen ison saavin reunaan kuolettavasti. Nuorin perheen lapsista oli tuolloin jo 16-vuotias. Leski Albert avioitui Vilhelmiina Kyanderin kanssa elokuussa 1887. Räätäli Albert oli tottunut siihen, että joku muu kuin hän hoitaa huushollin sekä ruoanlaiton. Kirjailija Aleksis Kivikin oli saanut ateriansa Stiina Karoliinan valmistamana ja niin Stiina oli ansainnut paikkansa historian henkilönä kymmenessä kuukaudessa.
Vieläkin karmeampaa tapahtui 2.12.1913 Aleksis Kiven kuolinmökissä. Albert oli myynyt mökin 1908 Helsingin Yliopiston osakunnille ja siirtänyt peltomaat lapsilleen. Ryöstömurhaaja oli yön pimeydessä tullut kaupparahoja koskevan saaliin toivossa mökkiin ja puukotti Albert Stenvallin (82 v) ja vaimo-Vilhelmiinan (68 v) kuoliaaksi. Riittävän näytön puuttumisen takia ryöstömurhaajaksi epäiltyä irtolaista Robert Merosta ei voitu tuomita ja asia jäi Kyllikki Saaren murhan tavoin meidän ja poliisiviranomaisten ratkaistavaksi.
Torppi on sukunimenä suuri harvinaisuus. Sukunimitilaston mukaan nimeä kantaa alle 5 henkilöä. Talon nimenä Torppi on useilla paikkakunnilla käytössä. Nurmijärven Siippoon kylän Torppi jaettiin kahdelle veljekselle 1803. Toista taloa kutsuttiin nimellä Pelto Torppi ja toinen talo oli Kylä Torppi, sillä se sijaitsi Alikylän keskustassa. Vuodesta 1936 lähtien Pelto Torppi löytyy Tuusulan kunnan Siippoon kylästä Heinilä -nimisenä talona. Kylän siirto Tuusulaan tapahtui 1931.
Mitään vieraskirjaa ei ole tallella Albert Stenvallin perheen luona vierailleista. Emme siis tiedä miten ahkerasti Aleksis vieraili veljensä luona Palojoella tai vuonna 1862 tapahtuneen Tuusulan muuton jälkeen Järvenpäässä. Mutta se on kirjallisuushstoriaa, että maaliskuussa 1872 kirjailija Aleksis Kivi tuli Tuusulan kirkonkylän Krapissa sijainneseen Albert-räätäliveljensä kotiin hoidettavaksi. Nurmijärven kunta päätti antaa neljä tynnyriä viljaa Albert Stenvallille maksuksi veljensä hoitamisesta vuonna 1872, sillä Aleksis Kiven kotipaikka oli Nurmijärvi eikä häntä voitu terveydentilansa takia ottaa Tuusulan kuntaan.
Hoidokki Aleksis Kivi kärsi monista sairauksista ja niihin liittyvistä oireista. Siten ei ole mitenkään ihme jos perheen ruoanlaitosta ja huushollista huolehtinut, perheen viisi lasta synnyttänyt Stiina Karoliina Torppi tuli 31.12.1872 miehelleen Albertille sanoneeksi, että tuon veljesi kunto näyttää romahtaneen ja hän ei taida olla enää hengissä. Kuultuaan kysymyksen oli Aleksis Kivi viimeisillä voimillaan lausunut sanat: ”Minä elän.” Sanat jäivät historiaan, sillä Aleksis samana päivänä kuoli.
Vuoden 1872 päättyessä Albertin perheeseen kuului vaimon lisäksi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, Agnes 15 v, Edvard 13 v, Vilhelmiina 7 v ja Johan Albert 2 v. Perheen lapsista Amanda oli kahden vuoden ikäisenä kuollut.
Kun aikaa kului, räätäli Albert Stenvallin asuintalo sai nimen Aleksis Kiven kuolinmökki. Lokakuun viimeisenä päivänä 1886 sattui järkyttävä tapaturma. Stiina Karoliina oli tikkaita pitkin kiipeämässä vintille ja putosi tikkailta. Pudotessaan hänen päänsä osui tikkaiden juurella olleen ison saavin reunaan kuolettavasti. Nuorin perheen lapsista oli tuolloin jo 16-vuotias. Leski Albert avioitui Vilhelmiina Kyanderin kanssa elokuussa 1887. Räätäli Albert oli tottunut siihen, että joku muu kuin hän hoitaa huushollin sekä ruoanlaiton. Kirjailija Aleksis Kivikin oli saanut ateriansa Stiina Karoliinan valmistamana ja niin Stiina oli ansainnut paikkansa historian henkilönä kymmenessä kuukaudessa.
Vieläkin karmeampaa tapahtui 2.12.1913 Aleksis Kiven kuolinmökissä. Albert oli myynyt mökin 1908 Helsingin Yliopiston osakunnille ja siirtänyt peltomaat lapsilleen. Ryöstömurhaaja oli yön pimeydessä tullut kaupparahoja koskevan saaliin toivossa mökkiin ja puukotti Albert Stenvallin (82 v) ja vaimo-Vilhelmiinan (68 v) kuoliaaksi. Riittävän näytön puuttumisen takia ryöstömurhaajaksi epäiltyä irtolaista Robert Merosta ei voitu tuomita ja asia jäi Kyllikki Saaren murhan tavoin meidän ja poliisiviranomaisten ratkaistavaksi.
Torppi on sukunimenä suuri harvinaisuus. Sukunimitilaston mukaan nimeä kantaa alle 5 henkilöä. Talon nimenä Torppi on useilla paikkakunnilla käytössä. Nurmijärven Siippoon kylän Torppi jaettiin kahdelle veljekselle 1803. Toista taloa kutsuttiin nimellä Pelto Torppi ja toinen talo oli Kylä Torppi, sillä se sijaitsi Alikylän keskustassa. Vuodesta 1936 lähtien Pelto Torppi löytyy Tuusulan kunnan Siippoon kylästä Heinilä -nimisenä talona. Kylän siirto Tuusulaan tapahtui 1931.