Maakuntien geeniperimät poikkeavat jyrkästi toisistaan

[Juha]

Perjantain 24.10.2008 Hesarissa on uutisoitu oheisella otsikolla suomalaisten perimästä. Kannattaa katsastaa vaikka heidän nettisivujensa kautta http://www.hs.fi

Mielenkiintoa herättää jo artikkelin ensimmäinen lause; "Suomen eri maakunnissa asuvien ihmisten geeniperimät poikkeavat toisistaan. Ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero."


Juha

[Erkki Järvinen]

Perjantain 24.10.2008 Hesarissa on uutisoitu oheisella otsikolla suomalaisten perimästä. Kannattaa katsastaa vaikka heidän nettisivujensa kautta http://www.hs.fi

Mielenkiintoa herättää jo artikkelin ensimmäinen lause; "Suomen eri maakunnissa asuvien ihmisten geeniperimät poikkeavat toisistaan. Ero itä- ja länsisuomalaisten välillä on jopa suurempi kuin monien Euroopan kansojen välinen ero."


Juha

Perustella en osaa mutta itse olen siinä määrin aina katsonut asian olevan noin joten ei tuo nyt esitetty tieto minua yllätä lainkaan.

[rkkr]

Tässä tulee linkki alkuperäiseen artikkeliin: Plos One (http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0003519)

[mika68]

Kyllä kai tuossa perää on siinä väestössä, joka asui Suomessa ennen 1800-luvun lopulla alkanutta suurta muuttoliikettä.
Pitäisin kuitenkin rannikon väestöä länsisuomalaisena ihan Tornioon asti.
Tosin Pohjois-Pohjanmaan rannikolle taisi asettua keskiajalla myös karjalaisia.
Pohjanmaan sisämaa paikoin melko lähelle rannikkoa olikin sitten itäsuomalaista eli savolaista alkuperää.

[Juha]

Tutkimus koostui elossa olevien henkilöiden perimän tutkimisesta.

Joten tuloksetkin koskevat tämän hetken tilannetta.

Juha

[Jari Nykänen]

Mutta eikö ollut niin että tutkitun kaikki neljä isovanhempaa olivat samalta alueelta?

Joten taitaa jäädä melkoinen osa väestöstä tuon tutkimuksen ulkopuolelle.

Hui kauhistus tuota tyttären geenisekoitusta ... äidin puolelta eteläpohjanmaa ja minun äiti hämäläistä ja isän puolen sukujuuret savolaista ...

Lisätään linkki työtiedostooni (helpompi muokata sekä kotona että töissä) suvuista http://www.toimittaja.fi/jarin/suvut/suku.htm

Elävistä ei ole kuin pelkät syntymävuodet, tosin taitaa sekin olla liikaa. Mutta ainoa joka voisi hermostua on exä, toki voisin vaihtaa hänen tietonsa tilalle tekstin "Pirullinen akka, jonka kanssa tuli tehtyä pari lasta ja elettyä 15 vuotta", tiedä nyt kumpi on pahempi nimi vai tuo teksti :)

[mika68]

Itse olen paljasjalkainen itälappilainen, molemmat vanhemmat ja kaikki esivanhemmat 1700-luvun alkuun asti itä-Lapista ja Sodankylästä sekä Kuusamosta, muutama harva Kemistä, Tervolasta, Rovaniemeltä, Pudasjärveltä.

Ajattelen myös eri heimojen luonteenpiirteitä. Iltalehdessä hyviä keskusteluja aiheesta. Luonnehan on kuulemma osin periytyvää ,osin ympäristön muovaamaa.

[Ingeborg Palmén]

Mikäli ymmärsin artikkelin oikein (kiitos linkistä, Reima) niin otos oli varsin pieni.
Saksan otos oli ilmeisesti vain pohjoissaksasta, eikä muiden maiden sisäisiä eroja ollut analysoitu. Tai sitten en ole ymmärtänyt, vaikeata kun ei osaa genetiikkaa eikä tilastotiedettäkään, saada selvää näistä tutkimuksista.
Olisi esim. hauskaa tietää miten Ruotsin Värmlannin ja Norjan rajan takaa olevat alueet suhteutuvat tähän savolaiseen perimään. Onko ollenkaan enää merkkejä 1500- ja 1600-luvun siirtolaisuudesta ?

[Juha]

Olisiko lukijoilla mielenkiintoa, jos Suomen Sukututkimusseura järjestäisi aiheesta luennon jossain välissä ensi vuotta?

Tietotekniikkajaosto suunnittelee parhaillaan ensi kevään ja syksyn ohjelmistoa. Tässä saattaisi olla asiantuntijoiden kuulemisen paikka, mikäli heillä vain on siihen mahdollisuus.

Joten heittäkääs kommenttia!

Suomen Sukututkimusseura
Juha Vuorela
webmaster

[mika68]

Minun puolesta järjestäkää.
Lehtijuttujen perusteella olen saanut tietoa ja ehkä luen vielä itse tutkimuksenkin joskus. Niistä saan tarpeeksi tietoa.

[Mikko Meriläinen]

Aivan. Onkohan sittenkään niin, että "saksalaiset ja britit ovat keskenään läheisempää sukua kuin itä- ja länsisuomalaiset", kuten Hesari herkesi tulkitsemaan?

Saksa-otos näyttää olevan Schleswig-Holsteinista. Sen kolkan ihmisillä nyt varmaankin on ollut läheistä verenvaihtoa Britannian kanssa.

Jos artikkelin vaivautuu lukemaan, siinä kyllä esitetään asianmukaiset varaukset sen suhteen, mitä päätelmiä tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella voi tehdä.

[rkkr]

Minuakin tuo otoksen pienuus hieman epäilytti. Lisäksi tutkimuksen alueellinen peitto oli hieman tarpeettoman harva. Pitänee vielä lukea tuo juttu ajatuksen kanssa läpi.

[Make]

Koivn vaikuttaa todella otokset ja otanta-alueet pieniltä. Jos ja kun Saksankin otosalue on vain tuo, on hyvinkin arveluttava johtopäätös saksalaisista ja briteistä.


Hui kauhistus tuota tyttären geenisekoitusta ... äidin puolelta eteläpohjanmaa ja minun äiti hämäläistä ja isän puolen sukujuuret savolaista ...

Lisätään linkki työtiedostooni (helpompi muokata sekä kotona että töissä) suvuista http://www.toimittaja.fi/jarin/suvut/suku.htm

Hui hui täälläkin lasten puolesta. Isänsä - minun - puolelta varsinais-suomalaisia ja äitinsä puolesta savolaisia (appeni) ja karjalaisia (anoppini).

Jarin linkin perusteella hänen isänsä suvusta ja vaimoni isän suvusta (Kaipainen, ex-sotilasnimi Glad, Glada) näyttää löytyvän puolisoina Nykäisiä, Davitsaisia, Janhuisia, Hämäläisiä yms. ja samoilta kyliltä, mutta ihan noilla tiedoilla ei yhtään bingoa.

[Antti Järvenpää]

Tämä lehtiartikkelin otsikko osui myös silmiini, ja herätti ihmetystä. En jaksa lukea tuota englanninkielistä artikkelia lävitse, mutta kun otoksina on 14 pohjoiskarjalaista ja esim. 17 hämäläistä, alkaa miettimään millaisia tilastollisia päätöksiä tällaisilla otoksilla voi ylipäätänsä tehdä.

Jos nyt vertaisi näitä näytteenottoja vaikkapa teollisuuden tilastolliseen AQL laadunvalvontaan, pitäisi runsaan 150.000 ihmisen maakuntien väestöstä ottaa näytteitä, jotka ovat lähempänä tuhatta kuin sataa.

Kun en ole kovin perehtynyt näihin DNA-tutkimuksiin, saatan olla kovin asenteellinen, mutta minulla on kyllä itselläni sellainen oletus, että suomalaiset ovat lähteneet hyvin pienestä ja homogeenisesta yhteisöstä, jota oletusta tukee niiden perinnöllisten sairauksien esiintyminen, joita on jotakuinkin yhtä paljon joka puolella Suomea.

Kun näillä haploryhmillä tutkitaan joko puhtaita isä- tai äitilinjoja, ohitetaan kaikki se muu perimä, joka tulee muilta esivanhemmilta, joita esivanhempia jo kymmenennessä sukupolvessa on 1024. Siis tehdään 2 promillen osuudesta johtopäätöksiä ja unohdetaan 99,8% muilta esivanhemmilta saadusta perimästä. Toisaalta on varmaankin mielenkiintoista tietää, missä oman perimän Aatami ja Eeva ovat olleet ja vaikuttaneet, mutta se on kuitenkin vain pieni osa perimästä.

[A.Salminen]

Tutkimus kuulostaa hatusta vedetyltä.
Tottakai edelleen on paljon immeisiä ,jotka eivät sukupolvesta toiseen ole Heinävettä pidemmällä käynneet!
Toisaalta tässä jos ajattelee jo omaa perimää,josta löytyy alueellisesti
Pohjois-Karjalaa,Etelä-Karjalaa,Laatokan Karjalaa,Savoa,Kymiä,Hämettä yms,
mutta tietää esivanhempia tulleen vuosisatoja sitten esim erämailleen tai viran hoitoon lännestä,niin jokseenkin arveluttavalta kuulostaa...
Lisää tutkimustuloksia kaivataan.
Olemmehan laiskaa porukkaa,morsiamet on vuosisatoja haettu naapuritalosta tai korkeintaan järven toiselta puolen.Kaikki mahdollista.

[ehjelt]

Luennon järjestäminen olisi ihan hyvä juttu. Itse ainakin osallistuisin. Vaikka tässä liikutaankin tilastollisella ja väestötasolla, niin kyllä se liippaa sukututkimusta hyvin läheltä ja herättää ajatuksia asujamistojen alkuperistä ja liikkeistä.

[tkukkonen]

Tutkimus kuulostaa hatusta vedetyltä....
Samat suomalaiset tutkijat ovat olleet asialla ennenkin toisissa julkaisuissa. Siinä on pitänyt olla joka lehdellä joku referoija (ehkä useampikin) joka katselmoi artikkelin tieteellisen uskottavuuden. Jokin uudempi tutkimus samalta alueelta ei saa johtaa pahaan ristiriitaan, koska tutkimusten tulee olla toistettavia. Näillä tutkijoilla on niin paljon pelissä, ura ja maine, että hatusta veto ei yksinkertaisesti tule kyseeseen. Tutkimusten avustukset katkevat kuin seinään, jos vilppiä paljastuu.

Mitä tulee kohdevalintoihin ym., tieteellinen metodiikka ei aina avaudu kuin omalle piirille ja toiselle tieteenharjoittajille.

[Jouni Kaleva]

Tämä lehtiartikkelin otsikko osui myös silmiini, ja herätti ihmetystä. En jaksa lukea tuota englanninkielistä artikkelia lävitse, mutta kun otoksina on 14 pohjoiskarjalaista ja esim. 17 hämäläistä, alkaa miettimään millaisia tilastollisia päätöksiä tällaisilla otoksilla voi ylipäätänsä tehdä.

Jos nyt vertaisi näitä näytteenottoja vaikkapa teollisuuden tilastolliseen AQL laadunvalvontaan, pitäisi runsaan 150.000 ihmisen maakuntien väestöstä ottaa näytteitä, jotka ovat lähempänä tuhatta kuin sataa.

Kun en ole kovin perehtynyt näihin DNA-tutkimuksiin, saatan olla kovin asenteellinen, mutta minulla on kyllä itselläni sellainen oletus, että suomalaiset ovat lähteneet hyvin pienestä ja homogeenisesta yhteisöstä, jota oletusta tukee niiden perinnöllisten sairauksien esiintyminen, joita on jotakuinkin yhtä paljon joka puolella Suomea.

Kun näillä haploryhmillä tutkitaan joko puhtaita isä- tai äitilinjoja, ohitetaan kaikki se muu perimä, joka tulee muilta esivanhemmilta, joita esivanhempia jo kymmenennessä sukupolvessa on 1024. Siis tehdään 2 promillen osuudesta johtopäätöksiä ja unohdetaan 99,8% muilta esivanhemmilta saadusta perimästä. Toisaalta on varmaankin mielenkiintoista tietää, missä oman perimän Aatami ja Eeva ovat olleet ja vaikuttaneet, mutta se on kuitenkin vain pieni osa perimästä.
Antti

Tässä tutkikmusessa saatiin "vääntöä" eli todistusvoimaa mahtavasta tutkittujen geenipoikkeamien määrästä, peräti 250.000 SNP. Yksilöitä oli noin 1000.

Toinen keskeinen pointti oli, että tutkittiin nimenomaan autosomaalisia geenejä juuri tuon esiintuomasi äiti/isälinjan vertailun kapeuden vuoksi.

Sinänsä tulokset eivät olleet uusia tai yllättäviä, vahvistivatpahan nykyistä väestögeneettistä teoriaa.

[ejl]

Tietotekniikkajaosto suunnittelee parhaillaan ensi kevään ja syksyn ohjelmistoa. Tässä saattaisi olla asiantuntijoiden kuulemisen paikka, mikäli heillä vain on siihen mahdollisuus.


Geenitutkimus tulee mielestäni vähitellen perinteisen sukututkimuksen rinnalle monestakin syystä. Itse mietin niin, että sukututkimus haarautuu hyvin nopeasti hallitsemattomaksi "puuroksi" tai jos seurataan vain yhtä linjaa, niin jo muutamassa sukupolvessa jonkun tietyn esivanhemman osuus ihmisen ominaisuuksista on häviävän pieni. Lisäksi aina on otettava huomioon, että "10% ihmisistä luulee tietävänsä, kuka on hänen isänsä".

Näkisin mielelläni, että seura tarjoaisi mahdollisuuden osallistua geeniperimän kartoitukseen. Oman geeniperimänsä tutkimuksia saa ostaa nykyään kuka vaan, mutta isommalla porukalla projektista tulisi paljon antoisampi. Itse olen teettänyt National Geographicin kautta Y-kromosomi ja mitokondrio tutkimukset ja vaikka niiden anti vain kahteen markkeriin pureutuvana -kuten ym. tutkimusselosteessa mainittiin- on hyvin rajallinen, se on silti ylittänyt villeimmätkin odotukseni. Isälinja menee mammutinmetsästäjiin ja äitilinja Espanjaan 30000 v. taakse. Tutkimus on tuonut paljon lisätietoa isän puoleisen sukuni alkuperästä, joka on ollut mysteeri 1860 -luvulla aviottomana syntyneen esi-isäni takia.

[kkylakos]

Näkisin mielelläni, että seura tarjoaisi mahdollisuuden osallistua geeniperimän kartoitukseen. Oman geeniperimänsä tutkimuksia saa ostaa nykyään kuka vaan, mutta isommalla porukalla projektista tulisi paljon antoisampi. Itse olen teettänyt National Geographicin kautta Y-kromosomi ja mitokondrio tutkimukset ja vaikka niiden anti vain kahteen markkeriin pureutuvana -kuten ym. tutkimusselosteessa mainittiin- on hyvin rajallinen, se on silti ylittänyt villeimmätkin odotukseni. Isälinja menee mammutinmetsästäjiin ja äitilinja Espanjaan 30000 v. taakse. Tutkimus on tuonut paljon lisätietoa isän puoleisen sukuni alkuperästä, joka on ollut mysteeri 1860 -luvulla aviottomana syntyneen esi-isäni takia.

Oletko tietoinen Suomi DNA-projektista? http://fidna.info/pmw/

[ejl]

Oletko tietoinen Suomi DNA-projektista? http://fidna.info/pmw/

Kyllä, tietoni on siellä. Tämä projekti ja monet vastaavat sukunimiin perustuvat projektit itse asiassa pyörivät niiden analyysituloksien avulla, joita National Geographic (projekti Genographic) tai FamilyTreeDNA tekevät USA:ssa. Tiedot vaan ladataan sinne ja se sujuu suht. automaattisesti, näillä tahoilla on kiinteää yhteistyötä. Alkuun pääsee alle 100€:lla ja aina vaan tarkempia tuloksia -samasta sylkinäytteestä- voi ostaa, jos kiinnostusta on.
Isä- ja äitilinjaa voidaan seurata. Asutushistorian ja jossain tapauksissa myös sukututkimuksen kannaltakin tällä on merkitystä. Muu genomi, se todellinen essenssi, joka on nimien takana, jää piiloon.

Eri asia sitten on miten sellaista 250000 markkerin aineistoa tyypitettäisiin, varmaan jotenkin hieman tarkemmin kuin itä ja länsisuomalaisiin...