Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vuosi keskiajan Suomessa
Tiede -lehdessä 9/23 on "kirja-arvostelu" Ilari Aallon ja Elina Helkalan kirjasta "Vuosi keskiajan Suomessa".
Kirja keskittyy vuoteen 1480.
"Lounais-Suomessa viljeltiin maata. Savossa metsästettiin, kalastettiin ja poltettiin kaskea, Pohjanmaalla oli karjataloutta, ja saamelaiset kulkivat eränkävijöinä sisamaata ja pohjoista. Kaikki puhuivat omia murteitaan."
Vuosikierron mukaisten töiden kuvausta:
"Viljelytoimet alkoivat maaliskuun sontatalkoilla. Karjan jätökset tyhjennettiin navetasta ja ajettiin pellolle, kun hanki vielä kantoi reen. ... Huhtikuussa korjattiin peltoja ympäröivät aidat, ettei karja tallaisi viljaa. Vappuna tuli vouti ja antoi sakot ellei aita ollut kunnossa."
Karjan määrää jäin miettimään.
Keskiajalla oli sarkajako ja kylän pellot jaettiin sarkoina kullekin talolle viljeltäviksi talon veroluvun mukaan. Kylä toimi monissa asioissa yhdessä, käsittääkseni myös talojen karja liikkui paimenen kanssa yhtenä laumana. Vaikka taloissa lehmiä lienee ollut vain muutamia, oli yhteinen lauma kuitenkin iso ja pystyi tekemään paljon vahinkoa. Kun saroilta oli vilja korjattu, päästettiin kylän karja sänkeen. Kaikkien piti saada sarkansa korjattua ennen sitä, muuten kävi köpelösti.
Karjan iso merkitys oli juuri lannassa. Rehua ei saatu talveksi paljon ja lehmät olivat ummessa. Päästessään ulos ne horjuivat ja niitä piti auttaa ulos pääsemisessä niukan talviravinnon vuoksi.
Mulla on kotini Jaarlan rusthollin kartta vuodelta 1635 ja ei siinä ole sarkoja vaan kohtuu mäkiseen maastoon on tehty pieniä peltolohkoja sinne tänne pitkin poikin nykyisiä peltoja. Paljonko niitä oli vuonna 1480, sitä en tiedä. Helpoimmat kohdat tietysti tehty ensin. Lähin naapuri veden takana yli kilometrin päässä, ei ehkä ollut yhteislaidunnusta. Kannattiko aitaus vai olisiko paimen pitänyt karjan metsän puolella?
Yksittäistalo (enstaka hemman) laskettiin omaksi kyläksi. Silloin ei tietysti kylän peltojakaan ollut tarvetta tangottaa sarkoihin.
Mikäli kyse on Oriveden Jaarlasta, niin siellä oli 1700-luvun puolivälissä hetken isäntänä isälinjaisen esi-isäni veli Jöran Jonasson Kuhmalahden Knaapilta.
Ilmeisesti Helena Elgin puoliso? (Minun kirjanpidossani isännän nimi oli Jussi (Juha/Juho) Joonaanpoika s. n. 1684 k. 1745)
Hänen isästään on (Knaapin isäntä Kuhmalahdella) on Viljo Kustaa Kuuliala käyttänyt nimimuotoa Joonas Yrjänän poika. Minusta Yrjänä on komea nimi. Jutikkala käytti nimimuotoa Yrjö.
Vanhin isälinjainen esi-isäni oli Knaapin isännäksi tullut hakkapeliitta korpraali Yrjänä Sipinpoika (Jöran Sifferson/Sigfridsson). Tuon Jaarlalle tulleen isoisä.
Hänen isästään on (Knaapin isäntä Kuhmalahdella) on Viljo Kustaa Kuuliala käyttänyt nimimuotoa Joonas Yrjänän poika. Minusta Yrjänä on komea nimi. Jutikkala käytti nimimuotoa Yrjö.
Jutikkala käyttää (Längelmäveden?) seudun historiikissa Juho Joonaanpoika nimeä. Jutikkalan mukaan isäntänä 1724-1739.
Olet oikeassa, muistin etunimen väärin, Johan ei siis Jöran. Onko se tässä?
https://digihakemisto.net/item/3615363812/5736408864/43
Olet oikeassa, muistin etunimen väärin, Johan ei siis Jöran. Onko se tässä?
https://digihakemisto.net/item/3615363812/5736408864/43
Kyllä.
Jutikkalan mukaan edellinen isäntä hallitsi 1709- n13. Sitten on tyhjää vuoteen 1724 asti. Asutuksen yleisluettelon mukaan näyttäisi että Juho Joonaanpoika on ollut isäntänä jo ennen vuotta 1724.
Alempana Sahlå ja Kihlala (Kijlala) ne lähimmät talot veden, Sahl joen??, takana. Sahlå on nykyään Salo, isäntä Juho Eliaanpoika v. 1723 alkaen. Salon nykyinen isäntä Heikko Salo on Vähä-Jaarilan peltojen vuokramies.
Mutta niihin aitoihin ja karjan määrään:
Jos talossa on paimen, joka huolehtii karjasta, niin mikä järki olisi aidata kaikkia peltoja, jos yhdellä aidalla saa lehmät pysymään metsän puolella? Keskiaikana ei käsittääkseni nurmiviljelyä oltu keksitty, vaan karjalle kerättiin rehua soilta ja metsistä, kerppuja ja suoheinää yms. Joskus karjaa pidetty hyvinkin kaukana talosta kesäisin, jopa viime vuosisadalla.
Nurmiviljely tosiaan tuli yleiseksi vasta 1800-luvulla. Eräs sukulaiseni (isoisäni setä) opiskeli Mustialassa 1870-luvulla ja otti suomalaisuusaatteen innoittamana sukunimekseen Nurminen. Ehkä siinä nimen valinnassa oli mukana myös maatalousoppilaitoksen uusinta oppia.
Vaikea on jälkeenpäin pohtia yksittäistalon aitojen todellisuutta menneinä vuosisatoina. Linkin artikkelissa sanotaan, ettei nykyään tarvetta aidoille olisi. Ainakin Kiskossa on aitoja ruvennut uudelleen ilmestymään puutarhojen ympärille peurojen vuoksi. Muistan myös anoppini huvilan Uudenkaupungin Lepäisillä. Aitaa ei ollut, mutta suuret kivipylväät ympäröivät huvilatonttia muistona aidasta, joka esti metsässä liikkuvaa kylän karjaa tulemasta pihalle.
Hirvet metsästettiin miltei sukupuuttoon 1800-luvulla. Millainen mahtoi olla tilanne hirvien ja muiden hirvieläinten suhteen aiemmilla vuosisadoilla?
https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/aidasta-ja-seipaista/
P.S. onko Jaarla aina ollut yksittäistalo, vai muuttuiko sen sijainti esim. isojaossa?
Keskiaikana ei käsittääkseni nurmiviljelyä oltu keksitty, ....
Avainkysymys oli se, että silloisilla puuaatroilla ei kyetty kyntämään nurmea sen sitkeän juuriston vuoksi. Kuokka oli liian hidas maan kääntäjä. Ratkaiseva parannus oli skotlantilainen kääntösiipiaura, joka leikkasi ja käänsi viilloksen. Toinen seikka, mitä eivät talonpojat meinanneet uskoa ja omaksua, että heinääkin voi kylvää samaan tapaan kuin viljaa. Vielä 1900-luvun puolellakin oli epäuskoa. Kylvöheinän laatu on luonnonheiniä parempi ja että sen sisältämällä korkeammalla ravintoarvolla on merkitystä, mutta tämän omaksuminen vei aikansa.
N
P.S. onko Jaarla aina ollut yksittäistalo, vai muuttuiko sen sijainti esim. isojaossa?
Anders Strengin maakirjakartalle v. 1635 (vai 7?) on piirretty 3 taloa. Vanha tila(kylä)keskus on läheisellä rantapeltolla n. 200m nykyisestä tilakeskuksesta. Kyläkeskus lienee purkautunut isossajaossa n. 1785. V. 1807 kartalle (kopio v 1788 kartasta) on piirretty yksi talo, ja jälkikäteen(?)katkoviiva erottamaan 1810 lohotun Mattilan pellot.
https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/aidasta-ja-seipaista/
Nii
Linkissä puhutaan tilanteesta 1700 -1800 luvuilla.
Ruoveden Visuveden Ylistalo sijaitsee saaressa kantatie 66 varrella. Anoppini kertoi että kun hän oli pieni tyttö 1930 -luvulla, karjaa pidettiin ja lypsetiin kesällä lähisaarissa ja kaukana talon metsäalueilla.
Paimenten rooli: Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mutta minulla on ollut sellainen käsitys, että petojen takia karjan mukana lähimetsissä ja hakamailla kulki paimen, joka käytännössä asui koko kesän karjan kanssa.
"Hirvet metsästettiin miltei sukupuuttoon 1800-luvulla. Millainen mahtoi olla tilanne hirvien ja muiden hirvieläinten suhteen aiemmilla vuosisadoilla?"
Sysmän oloista kertova selvitys vuodelta 1792 mainitsee aika lyhyesti vain, ettei poroja ja hirviä ole näkynyt useampaan vuoteen eikä siis niitä liioin ole metsästetty. (s.27)
Afhandling Geographisk och Historisk Om SYSMÄ SOCKEN
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/52031/fv11988.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sivun 23/38 (pdf) lopusta alkaen viljelykasvit...niityt, karja, muut eläimet...
Mahtavaa ajankuvausta!
Sivu 21 (pdf 25):
Mullbetet år i allmänhet nog svagt, besynnerligen i de nära til Kyrckan belågne byar, ifrån hvilka bofkapen måfte drifvas ½ mil, föran de få
något i mun. Til åker och ängs hågnader nyttjas på denna orten gärdesgårdar af tråd til flor fkada för fkogen. På Skinnarila Rufthålls ågor år endast ftockgårdes gård i
hela Soknen; på de flåfte ftållen vore dock nog tilfålle
til sten " gärdesgårdar. Hushållningen med skogen ar flått,
få at fkogens oundvikeliga undergång år at befara, dereft Storskifte icke i tid nfi går för fig; fiere byar af de
vid Kyrkan narbelågne, faknar redan timmer och brånfle
af egen skog, hvad då i framtiden?
Aika paljon ymmärrän, mutta jos joku viitsisi suomentaa?
af tråd til flor fkada för fkogen.
af träd til stor skada för skogen
ja muita vastaavia aakkosvirheitä on runsaasti å -ä ja f - s
af träd til stor skada för skogen
ja muita vastaavia aakkosvirheitä on runsaasti å -ä ja f - s
Juu
copypeistasin, ihme kun onnistui(!)
ja joitain yksittäisiä kohtia korjasin
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.