Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kauhajoen Sorvarin Elias Matinpoika ja Kaarina Juhontytär ja heidän vanhempansa
Tarkoitus on täydentää ja korjata otsikon henkilöitten tietoja useammassakin viestissä.
Elias Matinpoika oli Sorvarin isäntänä SAY Ilmajoen 1720-1739 s. 72 mukaan n. 1724-1737.
Elias Matinpoika ja Kaarina Juhontytär vihittiin Kurikassa 8.12.1707. Vihkimerkinnässä Kaarinan patronyymi on virheellisesti Jaakontytär.
Vuosina 1708-1711 Elias ja Kaarina olivat Kurikassa Iso-Kurikassa 1708-1711 ja Saaressa 1712-1713.
Kummankaan kastemerkintöjä ei ilmeisesti ole ainakaan yleisesti tiedossa.
Heidän ikänsä on arvioitu haurtausmerkintöjen ilmoituksen perusteella.
Sorvari on Kauhajoen rippikirjoissa 1736-1747 sivulla 51 (SSHY:n tiedoissa s. 54). Sorvarissa mainitaan myös äiti Kerttu Erkintytär, joka on voitu päätellä Kaarinan äidiksi silläkin perusteella, että Kauhajoella on SAY:ssa Ilmajoki 1675-1694 kolme merkintää parista Juho Heikinpoika ja Kerttu Erkintytär.
Nimittäin 1675 Eno (s.12), Lohikoski (s.24) ja Kaura (s.15).
Sen jälkeen tätä paria ei Kauhajoella mainita. Ovat siis ilmeisesti muuttaneet jonnekin.
Juho Heikinpoika oli Heikki Olavinpoika Härkösen poika. Heikki Olavinpoika kuoli Kauhajoella Nummijärvellä 1693.
Juho Heikinpoikaan ja Kerttu Erkintyttäreen liittyviä merkintöjä löytyy Porin kirkonkirjoista ja Ulvilan SAY:sta 1673-1694. Merkinnät ovat sen verran epätäydellisiä, että niitä joutuu perustelemaan muillakin tiedoilla.
Porin kastetut:
Kaste 6.3.1681 Kiilholmassa Johan Härkynen kaksoset Sigfredh ja Margetha.
Kaste 13.1.1684 Johan Henricsson Catharina.
Tässä on Kaarina Juhontytär Sorvarin kastemerkintä.
Hautausmerkinnän ikä 63 vuotta Kauhajoella 8.9.1741 antaa siis 6 vuotta liian korkean iän.
Sitten Porin haudatut 23.8.1685Johan Hindrichsson Härkäinen.
Ulvilan SAY 1673-1694 Kiilholma s. 164.
Kiilholmassa 1679-1684 pari Juho Jaakonpoika ja Kerttu.
Juho Jaakonpoika on kalastaja, patonyymi väärin, p.o. Heikinpoika.
Ahlaisten Alakylän Härkönen s. 63.
Vuonna 1684 pari Juho Jaakonpoika ja Kerttu. Vuonna 1686 leski Kerttu.
Juhon patronyymivirhe on läänintileissä, josta kopioitunut SAY:on.
Tarkastelu jatkuu seuraavissa viesteissä.
Jatkoa Kerttu Erkintytären tarinaan.
Viimeinen vahvistus siihen, että juuri Kerttu Erkintytär oli Kiilholmassa 1679-1684 ja Härkösessä 1685 ja 1686 mainittu Kerttu, löytyy Kauhajoen haudattujen luettelosta ja Liisa Ruismäen Kauhajoen historiassa kerrotusta onnettomuustapauksesta tervahaudalla Hyypässä 1694.
Onnettomuutta käsiteltiin Ilmajoen käräjillä 6.9.1694
(viite EP Ko a 12 IK 6.9.1694 f. 768).
Lainaan kertomusta lyhyesti:
Kerttu Erkintyttären poika 12-vuotias poika Sipi oli ollut yöllä kaksi viikkoa ennen juhannusta valvomassa tervahautaa, kun isäntä oli kahden valvomnsa yön jälkeen lähtenyt lepäämään. Sipi oli yöllä kiivennyt tervahaudan päälle, nukahtanut ja palanut kuoliaaksi. Kerttu piti isäntää syyllisenä poikansa kuolemaan. Isäntä kuitenkin vapautettiin syyllisyydestä. Katsottiin, että 12-vuotias oli kyllin vahva selviämään annetusta tehtävästä.
Ehkä Sipi oli ollut 12-vuotias palvelukseen mennessään, mutta oli täyttänyt 13 vuotta onnettomuuden tapahtuessa.
Kauhajoen haudatuissa on merkintä: barn Sigfredh D2.p.Trin 1694, omainen Johan Hindersson. Tämä ei tarkoita, että isä Juho Heikinpoika olisi ollut elossa, merkintä vain kertoo isän nimen.
Ilmeistä on, että Sipin kaksoissisaren hautausmerkintä on myös Kauhajoen haudatuissa, jo aiemmin, lyhyesti vain: 1691 D.3.p.T. st.dr. Omainen Marcus Eskelsson. Perusteluita sille, että tämä on Marketan hautausmerkintä, tulee myöhemmin, kun Kertun vaiheista tulee lisää tietoja.
Tästä ilmenee kuitenkin, että Markus Eskonpojan vaimo on ollut avioliitossa ennen Markusta eli on ollut leski. Ainut lähialueilta löytyvä Markus Eskonpoika on uudiasukas Honkajoen Katkossa, jossa Markuksen vaimona on Kerttu.
Heidät on mainittu SAY Ikaalinen- Kankaanpää 1675-1694 Katko s. 72 ja jaksolla 1695-1714 Katko s. 72. Kaksoiskirjaus Kauhajoella SAY Ilmajoki 1695-1714 s. 10 vuosina 1695-1697.
Myöhemmissä viesteissä Katkon asukkaitten tarkempaa tarkastelua.
Kerttu Erkintytär Honkajoen Katkossa.
Tietääkseni Kerttu Erkintyttären syntyperästä ei ole tiedossa suoraa mainintaa.
Mutta kun tarkastelee Honkajoen uudistaloja Kauhajoen rajan lähistössä vuosisadan vaihteen 1600/1700 aikoihin ja vähän myöhemmin, niin huomaa eräänlaisen naisten sukulaisverkoston, joilla naisilla on läheinen sukulaisuus erityisesti yhteen taloon Kauhajoella. Nimittäin Nummijärven Franttiin eli Nummijärveen.
Ei voi välttyä ajatukselta, että myös Kerttu kuului tähän naisverkostoon ja että hänellä oli keskeinen rooli siinä ja Honkajoen tuon kolkan uudisasutuksessa.
Ennen tuon verkoston selvittelyä katsotaan Katkon asukkaita SAY:n jaksolla 1695-1714. Siis SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714 s. 73.
Kerttu ja Markus Eskonpoika koko jakson ajan.
Vuosina 1697-1700 poika Markus. On niin aikaisin mainittu, että ei ole yhteinen, mutta kun ei ole patronyymiä, ei voi tietää kenen poika.
Ajoituksen puolesta sopisi Kertun pojaksi, josta kerrotaan Kauhajoen historian sivulla 258, mutta siellä ei taas kerrota pojan nimeä. Kuitenkin ilmenee, että Kertun poika oli n. 1701 kirjautunut sotilaaksi Tuomas Kauran puolesta, mistä Kertulle oli luvattu korvaukseksi lehmä. Kerttu joutui kuitenkin hakemaan luvattua korvausta käräjillä. Pojan kohtalosta ei tarkempaa tietoa.
Vuonna 1704 on mainittu tytär Anna. Voisi periaateessa olla yhteinen, mutta kun on vain tä yksi merkintä ja pelkkä etunimi, hänestä ei ole muuta tietoa.
Vuosina 1709 ja 1710 on tytär Marketta.
Marketasta on muutakin tietoa.
Hänet on vihitty Ikaalisten vihittyjen luettelon mukaan 7.5.1711 Kristiinasta kotoisin olleen Martti Zedermanin kanssa.
Heillä oli yksi poika Juho, joka Ikaalisten rippikirjan 1748-1751 Katko s. 84 mukaan oli syntynyt 1711.
Tämä poika Juho Martinpoika ja Maria Martintytär Honkaluoma vihittiin Honkajoella 7.11.1736.
SAY Ikaalinen 1720-1739 Katko s.90 kertoo, että Marketta on kuollut ilmeisesti n. 1723 ja Martti Yrjönpojan uusi vaimo oli Maria, joka e.m. rippikirjassa mainitaan Niilontyttäreksi ja syntymävuodeksi 1692, mikä ilmeisesti on virheellinen ja todennäköisesti Marketta Markuksentyttären syntymävuosi. Perustelen tätä seuraavissa viesteissä.
SAY mainitsee Katkon iäsnnäksi ja Marketan mieheksi 1722-1723 Martti Martinpojan, mikä on virhe SAY:ssa. Mies oli koko ajan Martti Yrjönpoika Zederman.
Jatkoa myöhemmin.
Frans Erkinpoika Nummijärven perheestä ja yhteyksistä.
Henkilöitten tietoja seuraavilta SAY:n sivuilta:
SAY Ilmajoki 1675-1694.
Nummijärvi s. 22.
Pantti s. 18.
Lohikoski s. 24.
Tassi ja Piirto s. 28.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1675-1694.
Sivulla 75 mainittu m.m. seuraavien talojen uudisraivaajat:
Salonen, Lamberi eli Honkaluoma ja Kamppikoski.
SAY Ilmajoki 1695-1714.
Nummijärvi s.18 ja Piirto s. 37.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714.
Kamppikoski, Honkaluoma ja Saloinen s. 78.
Frans Erkinpojan vaimoa ei mainita e.m. sivuilla eikä minulla
nyt ole hänestä tietoja, joiden lähteet olisivat tiedossani.
Fransilla oli tiettävästi kuusi aikuiseksi elänyttä tytärtä, mutta ei poikia.
Frans on mainittu SAY:ssa viimeksi 1677, mutta muistaakseni hän on ollut kummina 1690-luvun alussa. Kuolinaika ei nyt tiedossani.
Seuraavista tyttäristä on tietoja:
Maria, syntynyt noin 1650, mainittu viimeksi 1705, kuolinaika ei tiedossa.
Puoliso Niilo Klemetinpoika, jo mainittu NUmmijärven isäntänä 1680-1698.
Seuraava isäntä oli Niilon ja Marian poika Tuomas Niilonpoika (s. 5.12.1677,
k. 13.6.1761, hautausmerkinnässä ikänä 85 v. laskettuna 83,5 vuotta.).
Niilolla ja Marialla oli lisäksi ainakin tyttäret Kerttu ja Maria, joista myöhemmin enemmän.
Liisa, syntynyt n. 1653, k. 6.1.1740 Kauhajoki, ikänä 86 vuotta.
Sipi Heikinpoika Pantin vaimo, mainittu Pantissa vuodesta 1680 lähtien.
Ei mainintaa NUmmijärvellä.
Valpuri Nummijärvellä vain 1675. Sen jälkeen ei varmaa tietoa.
Mutta ajan tavat ja käytännöt tuntien on mahdollista, että hän oli Sipi Heikinpoika Pantin veljen Juho Heikinpojan puoliso, sillä Pantissa maintaan
Sipin veli Juho Heikinpoika ja vaimo Valpuri 1689-1692. Ja sen jälkeen he olivat Honkaluomalla vuodesta 1694 alkaen.
(jatkuu)
Jatkan Honkaluomasta.
Oli Valpuri Nummijärveltä tai ei, niin yhteinen aika Pantissa loi honkaluomalaisille yhteyden Frans Erkinpojan perhekuntaan.
Sitäpaitsi, jos on olemassa Valpurin äitilinjainen jälkeläinen, on
periaatteessa mahdollista selvittää, oliko hän Fransin tytär vai ei, sillä edellä mainitun Kerttu Niilontyttären äitilinjaisesta jälkeläisestä on olemassa mtDNA-testitulos.
Sitten Anna Fransintytär. Syntynyt n. 1662, k. 1.5.1746 Kauhajoki (84 v.).
Matti Pentinpoika Könnön vaimo, mainittu vuodesta 1680 alkaen.
Petronella (Lella, Lilla) Fransintytär, s. n. 1663, k. 2.2.1740 Honkajoki.
Matti Sipinpoika Salosen puoliso n. vuodesta 1691 alkaen.
Marketta Fransintytär, s. n. 1662, k. 28.10.1736 Honkajoki.
Markettaa ei mainita Nummijärvellä, mutta kyllä hän liittyi Nummijärven perheeseen. Ensimmäinen merkintä hänestä on v. 1675 Kurikan Tassissa
(SAY Ilmajoki s. 28 Piirto ja Tassi) vuosina 1675 ja 1676 ja hänet mainitaan tyttäreksi. Ehkä lähinnä itsellisen Lastika Eskontyttären. Jonkinlaisen konstruktion voi tehdä, mutta jos SAY:ssa on nimivirheitä, niin päätelmätkin voivat mennä vikaan. Vaikuttaisi siltä, että Nummijärvellä 1677 mainitulla Juho Erkinpojalla ja hänen perheellään on osuus asiassa. Juho Erkinpoika on merkitty Nummijärvellä 1677 pojaksi, mutta ei hän voinut olla Fransin poika, vaan ilmeisesti Nummijärvellä oli elossa joko Fransin ja Juhon isä Erkki tai heidän äitinsä tai molemmat. Juho saattoi olla Fransin velipuolikin.
Tämä Juhon ja Marketan tapaus vaatii pidemmän tarkastelun, joten siitä myöhemmin seuraavassa viestissä.
Muutan hieman edellä ilmoittamaani asioitten esitysjärjestystä.
Seuraavksi kirjoitan Nummijärven vävyn Niilo Klemetinpojan ja Maria Fransintyttären tyttäristä Kertusta ja Mariasta ja heidän osuudestaan Honkajoen asuttamisessa.
Arvelen, että Kerttu Erkintyttärellä oli oma vaikutuksensa siihen, että
he ovat Honkajoelle muuttaneet.
Ensin Kertusta.
Hän syntyi Kauhajoella, kastettu siellä 17.2.1678, kastetieto on Ilmajoen kastettujen luettelossa. Kuollut Kauhajoella Juonessa 23.12.1740.
Kamppikoskesta vähän ensiksi.
Vuosina 1694-1698 Kamppikoskessa oli pari Pauli Heikinpoika ja Eufemia Erkintytär ja heidän siirryttyään Rakennuskoskeen vuodesta 1700 alkaen,
niin heidän jälkeensä Kamppikoskeen tulivat Yrjö Matinpoika ja Kerttu.
Pauli Heikinpojasta ja Eufemia Erkintyttärestä vähän.
Heidät mainitaan useammassakin talossa Ilmajoen SAY:ssa 1675-1694 ennen Honkajoelle tuloa. Vuonna 1680 heidät mainitaan yhdessa Lohikoskessa (SAY s. 24). Paulin nimen yläpuolella on st.m. Kerttu Prusintytär.
Ilmeisesti myös Heikki Olavinpoika Härkönen oli paikalla, mutta oli niin iäkäs, että ei mainita. Kerttu oli kaiketi hänen vaimonsa, mutta ei Heikin lasten äiti.
Oletan, että Pauli oli Juho Heikinpoika Härkösen veli ja ehkä Eufemia ja Kerttu Erkintyttäret olivat sisaruksia.
Yrjö Matinpoika ja Kerttu Niilontytär ehtivät olla Kamppikoskessa vain kolmena vuotena, koska ilmeisesti Yrjö on kuoli ja Kerttu joutui lähtemään talosta.
Yrjö Matinpoika oli Kerttua selvästi vanhempi, koska hän oli ollut ensimmäisessä avioliitossaan Yrjänäisessä vävynä ja isäntänä, mutta kun vaimo oli kuollut, hän oli joutunut lähtemään talosta.
Yrjö Matinpojan ja Kertun vihkimerkintää ei ole tiedossa, mutta heidät onluultavasti vihitty kauhajoella n. 1698 tai 1699. Heillä oli tytär Liisa, jonka kastemerkintä on Kauhajoen kastetuissa:
Kamppikoskessa syntynyt Yrjö Matinpojan ja Kertun tytär Liisa 9.5.1702.
Liisa vihittiin 15.4.1722 sotilas Jaakko Antinpojan kanssa.
Liisa kuoli vähän ennen äitiään 14.7.1740 Kauhajoella Juonessa.
Heillä oli ainakin yksi tytär Susanna Jaakontytär s. 3.12.1729 Kauhajoella.
Veljekset Jakob ja Mårten Zederman olivat molemmat Kristiinankaupungin porvareita ja käyttivät sukunimeä Söderman (myös Zederman). Tässä pari juttua Jakobin kuoleman jälkeen:
Kristiinan raastupa 16.12.1705
http://digihakemisto.net/item/2321515203/5932530923/382
Kristiinan raastupa 26.5.1706
http://digihakemisto.net/item/2321515203/5932531574/425
Veljekset Jakob ja Mårten Zederman olivat molemmat Kristiinankaupungin porvareita ja käyttivät sukunimeä Söderman (myös Zederman). Tässä pari juttua Jakobin kuoleman jälkeen:
Kristiinan raastupa 16.12.1705
http://digihakemisto.net/item/2321515203/5932530923/382
Kristiinan raastupa 26.5.1706
http://digihakemisto.net/item/2321515203/5932531574/425
Kiitos tiedoista!
Täytyy katsoa joskus myöhemmin, saanko jotakin selvää niistä. Ainakin selkeää kirjoitusta.
Olen kyllä jo kauan tiennyt tästä Katkon vävystä, että hän oli kotoisin Kristiinakaupungista ja porvari siellä.
Yritin saada jotakin selkoa hänen taustastaan kauan sitten, mutta vähiin jäi.
Olen olettanut, että tultuaan Honkajoelle hän ei enää olisi toiminut porvarina.
Ajatus kyllä perustui siihen, että tuskin se toiminta oli mahdollista Honkajoelta käsin. Hän oli jo aika iäkäs v. 1711, kun hän avioitui Marketta Markuksentyttären kanssa. Sitä en tiedä, oliko hän ollut naimisissa asuessaan Kristiinankaupungissa. En kuitenkaan muista nähneeni merkintöjä aiemmasta avioliitosta.
Tässä viestisajassa olen lähinnä yrittänyt selvittää yhteykisä, jotka ovat pysyneet selvittämättä ainakin useimmilta. Tarkoitus ei ole ollut tehdä perinpohjaista selvitystä kenestäkään yksittäisestä henkilöstä.
Tutkiskelin aikoja sitten toista Söderman-sukua Närpiön suunnalta ja otin silloin ylös näitä Zedermanin veljeksiä. Eivät olleet sukua. Muistiinpanot ovat valitettavasti muutaman sadan kilometrin päässä. Siellä oli myös jotain Katkoon siirtymisestä.
Tässä yksi juttu porvari Mårten Jöraninpojasta Kauhajokilaisten kanssa.
Ilmajoen käräjät 2.3.1706
http://digihakemisto.net/item/596250982/8171127896/142
Löityi vielä yksi juttu mukana olevista muistiinpanoistani Mårten Jöraninpoika Katkosta 1724, jossa käsitellään vanhaa murhaa:
Ilmajoen käräjät 23.1.1724
http://digihakemisto.net/item/596722698/8171299893/36
Jatkan nyt Maria Niilontyttärestä, s. 2.2.1695 (Festo Purif.) Kauhajoella, on kuollut 31.3.1775 Honkajoella Katkossa.
Aluksi vähän korjausta ja täydennystä eiliseen viestiini.
Kirjoitin Yrjö Matinpojan ja Kerttu Niilontyttären tyttären Liisan syntymäajaksi väärän vuoden. Oikea syntymäaika Kauhajoen kastetuissa on 9.5.1701.
Unohtui mainita, että tarvitsin alunperin Kamppikosken asukkaitten Yrjö Matinpojan ja Kertun tunnistamiseen myös Ilmajoen SAY:ssa 1702 Nummijärvellä (s.18) olleen huomautuksen Tuomas Niilonpojan ollessa silloin isäntänä: lanko Yrjö (ja) vaimo, joiden mainittiin olevan Hämeessä. Se tarkoitti Ikaalista ja siellä Honkajokea tässä tapauksessa.
Sitten Mariasta. On kai ollut selvää, että tunnistettuani Katkon emännän Kertun ja monet nummijärveläistaustaiset naiset, olen ollut vakuuttunut, että
Martti Yrjönpojan toinen vaimo oli Maria Niilontytär Nummijärveltä.
Marian kuuluminen sukuverkostoon oli etu, koska ei ollut avioliiton estettä.
Toiseksi Marian nuorin tytär Kristiina syntyi 8.5.1745, jolloin tämä Nummijärven Maria oli vähän yli 50-vuotias. Korkea ikä sekin on, mutta paljon todennäköisempi synnyttäjän ikä kuin 53-vuotta.
Kristiinalla oli pitkä elämä, hän kuoli Patokoskessa 8.1.1837, ikä 91 vuotta 9 kk. Haudattujen luettelon ikä virheellisesti 94 v. 9 kk.
Olen pitänyt kyllä alusta alkaen tieämättä Katkon Kertusta mitään, että todennäköisesti Katkon Maria Niilontytär oli Nummijärveltä.
Yksi syy epävarmuuteen on ollut Marian oikeakin ikä 50 v. Kristiinan syntyessä.
Mutta sitten Maria Niilontyttären elämän vaiheista se vähä, mitä tiedän.
Ongelma Marian tunnistuksessa alkaa siitä, että häntä ei mainita ollenkaan Nummijärvellä. Syitä voi olla kaksi, lapsi on kuollut pienenä ja kastemerkintä on jäänyt puuttumaan tai Maria on lähtenyt Nummijärveltä niin nuorena, että
ei ole vielä kirjattu veroluetteloihin.
Lisäksi Marian aikuistuessa on ollut isonvihan aika eikä normaaleja henkilökirjanpitoa ole ollut. Siten Mariaa on ollut vaikea yhdistää alkuperäänsä.
Jatkan myöhemmin tänä iltana.
Jatkoa Maria Niilontyttären tietoihin.
Kauhajoen kastettujen luettelosta HisKi:stä löytyy vain yksi Maria Niilontytär, tämä 1695 Nummijärvellä syntynyt.
Seuraavaksi on Kauhajoen vihittyjen luettelossa tieto, että loka-/marraskuun vaihteen tienoilla 1713 on vihitty Mikko Laurinpoika Lappväärttistä ja Tarkkalan piika Maria Niilontytär. Seuraava tieto Kauhajoen kastettujen luettelossa:
kastettu Ericus 9.5.1716, vanhemmat Mikko Tarkka ja Maria Niilontytär.
Tämän jälkeen tästä perheestä ei ole tullut esiin mitään tietoa.
Edessä oli vielä monta isonvihan vuotta, joten on oletettavaa, että
ehkä perheestä oli isonvihan jälkeen enää elossa korkeintaan Maria, jos hän oli sama, joka syntyi 1695.
Ongelma on Marian tunnistamisessa tässä se, että ei ole ollut mitään tietoa, mikä yhdistäisi Nummijärven Marian Tarkan Mariaan.
Itse asiassa nyt voi sanoa, että selityskin on, mutta sitä pitää pohjustaa
enemmän ennen asian totemista.
Ehkä sitovaa todistetta Katkon Marian identiteetistä ei ole, ellei hänellä ole
äitilinjaista jälkeläistä nykyään elävissä.
Katselin eilen FTDNA:n mtDNA-tuloksia. Siellä on ainakin kolme Nummijärven
Frantin tyttärien äitilinjan testitulosta. Neljäskin on ilmeisesti kauhajokelaisen, mutta kun tämän esi-äidin nimestä on vain etunimi Liisa tiedossa, en voi tunnistaa kuka hän on. Heräsi epäilys, että olisikohan Niilo Klemetinpojalla ja Maria Fransintyttärellä Liisa niminen tytär, joka olisi syntynyt jo ennen vuotta
1675 eikä siksi ole kastetietoa. Esiäideiksi nummijärveläisillä oli nimetty
Susanna Jaakontytär (s. 1729), Marketta Fransintytär ja Maria Fransintytär.
Siis Piirron emäntä Marketta Fransintytär oli selvästi Nummijärveltä.
Jatkuu huomenna.
Laitan tässä vielä yhden jutun laamanninkäräjiltä, joka koskee Nummijärveä mutta ei varsinaisesti sivua aihetta.
Laamanninkäräjät 1680
http://digihakemisto.net/item/650173992/6076547925/268
sekä
http://digihakemisto.net/item/650173992/6076546677/371
Täytyy korjata viestissäni 2.10.2023 esittämääni toteamusta Kamppikosken
Yrjö Matinpojan alkuperästä. Keskityin vain Kertun allkuperän selvittämiseen ja jäi huomaamatta, että käsitrykseni Yrjö Matinpojan alkuperästä oli parin vuosikymmenen takaa enkä ole tarkastellut, onko se oikein. Nyt tein sen, tulos oli se, että hän ei ollut entinen Yrjänäisen vävy eikä kotoisin Koskesta.
Parhaan vihjeen Yrjö Matinpoika Kamppikosken alkuperästä saa hänen ja Kertun tyttären Liisan kastemerkinnästä 9.5.1701 Kauhajoella.
SSHY Kauhajoen syntyneet 1691-1736 kuva 190, aukeaman oikea puoli alareuna.
Kummit olivat Matti Pentinpoika (Könnö), Simo Matinpoika (Pukkila) ja Juho Heikinpojan vaimo (kai), joka ilmeisestikin oli Honkaluomalta.
Matti Pentinpojan vaimo oli Anna Fransintytär, Juho Honkaluoman vaimo oli Valpuri, jonka arvelen olleen Annan sisar. Jos on Honkajoeltan. 50 km: päästä tullut Kauhajoen kirkolle kummiksi lapsen kastetilaisuuteen, voisi ajatella sukulaisuuden olleen aika läheistä.
Siten Simo Matinpoika mitä ilmeisimmin edusti isän sukua.
Pukkilassa SAY Ilmajoki 1695-1714 ei mainitse Yrjö Matinpoikaa, mutta
käytännössä Pukkilan naapurissa SAY Ilmajoki 1695-1714 s. 20 Heikkilässä oli renki Yrjö Matinpoika vuosina
1695-1698 ja maininta, että hän on Niilo Klemetinpojalla (talossa).
Tämä Yrjö Matinpoika oli mitä ilmeisimmin oikea Yrjö Matinpoika.
Myöhemmin sitten Kauhajoen rippikirjojen aikaan Yrjön leski ja tytär Liisa asuivat Juonessa vuoteen 1740 asti, jona vuonna molemmat kuolivat.
Liisa Yrjöntyttären mies oli sotilas Jaakko Antinpoika Forsman (1687-1743), vihitty 1722 Kauhajoella. Liisa Yrjöntyttärellä ja Jaakko Antinpojalla oli ainakin yksi tytär Susanna s. 3.12.1729, k.7.2.1795 Kauhajoella.
Juonen isäntä oli vuodesta 1737 alkaen oli Antti Antinpoika, jonka isä Antti Matinpoika oli Yrjö Matinpoika Pukkilan veli.
Lisäksi on todettava, että Katkon Marketta Markuksentyttärellä ja Martti Yrjönpojalla oli poika Juhon (s. 1711) lisäksi tytär Anna s. 1721, k. 6.10.1781 Honkajoella. Vihitty Jaakko Matinpoika Rakennuskosken kanssa 28.12.1742 Honkajoella. Lapsia 11, joista kahdeksan tytärtä.
Tällä kerralla tarkastelussa on Juho Erkinpoika, joka mainitaan Nummijärvellä SAY:ssa vain kerran, vuonna 1677.
Juho Erkinpoika on Nummijärvellä 1677 määritelty pojaksi (s.), mutta ei hän voinut olla isännän Fransin poika, vaan paikalla on täytynyt olla jompikumpi tai molemmat hänen vanhemmistaan, mutta ikää on ollut niin paljon, että
heitä ei ole kirjattu.
Tavoitteena ensiksi on tuoda esiin ja yhdistää hänet siihen identiteettiin, jona hänet paremmin tunnetaan. Yhdistäjänä toimii Marketta Fransintytär (1662-1736),
Lisäksi tulee esiin lisää tämän suurperheen yhteyksiä ja se, mistä he ovat Kauhajoen Nummijärvelle tulleet.
Koko tämä selvitys sai alkunsa Sorvarin Elias Matinpojan ja hänen anoppinsa Kerttu Erkintyttären alkuperän etsimisestä.
Suoraa todistetta en voi kummankaan syntyperästä esittää, mutta sattumaa eivät esiin tulleet yhteydet ole.
Ei ole tietoa oliko kaikilla Erkinpojilla ja -tyttärillä sama äiti.
Ainakin seuraavat lasken tähän aktiiviseen raivaajasukupolveen:
Yrjö, Frans, Juho, Martti, Kerttu ja Eufemia. Voi olla muitakin, joita ei NUmmijärvellä mainita. Martti oli Könnössä 1675-1676, mainitaan vävyksi, mutta ei hän isännän vävy ollut eikä ole selvää, miten se vävyn asema syntyi.
Nummijärven asuttamisen alkuvaiheista on Eteläpohjalaisten Juurien numerossa 1/2023 Markku Pihlajaniemen artikkeli.
Nummijärven eli (myöhemmin) Frantin talon raivaus on ilmeisesti alkanut 1660-luvun alkupuolella järven länsipuolen Majaniemessä.
Juho Erkinpojasta on SAY:ssa Ilmajoen alueella merkintöjä harvakseen eri taloissa. Ei ole tiedossani mitä hän on tehnyt työkseen.
Mutta SAY:n merkinnöistä ja muista lähteistä voi tehdä päätelmiä:
SAY Ilmajoen merkintöjä:
1677 Nummijärvi s. 22, Juho Erkinpoika mainittu.
1692 Kauhajoen Filppula , mainittu Juho Erkinpoika ja vaimo Valpuri.
Sitten Kurikkaan, edelleen Ilmajoen SAY:
1675 Tassi ja Piirto s. 28. mainittu itsellinen Lastika Eskontytär, alla tytär Marketta Fransintytär.
1676 Marketta Fransintytär ja Lastika N.
Jatkuu seuraavassa viestissä hetkisen kuluttua.
Välillä vähän tulkintaa edellisen viestin lopun tiedoista.
Kun Marketta Fransintytär mainitaan tyttärenä, 13-vuotiaana, Tassissa yhdessä Lastika Eskontyttären kanssa, heräsi ajatus, että jossakin näkymättömissä oli Lastikan aviomies Juho Erkinpoika ja he olivat nykytermein ilmaistuna adoptoineet Fransin tyttären. Ilmeisesti heillä ei ollut omia lapsia, kun taas Fransilla oli kuusi tytärtä, joista suurin osa vielä tuolloin alaikäisiä.
Mutta tämä oli vasta oletus. Huomiota kiinnittää myös Lastikan patronyymi, joka on sama kuin Tassin isännällä. Kummankaan alkuperää en tiedä, mutta Esko oli myös Katkon Markuksen isä. Ajoituksen ja alueellisten syitten vuoksi isä Esko voisi olla Kauhajoen Turjan Esko Simonpoika, mutta tietoa ei nyt ole.
Lastika, jos oli Juho Erkinpojan puoliso, on kuollut ainakin 1690-luvun alkuun mennessä, koska Juho on on saanut vaimonsa Valpurin kanssa Kauhajoella 2.2.1692 tyttären, jolle on annettu sama nimi kuin äidillä.
Juhon vaimo Valpuri oli leski, jolla oli ainakin kaksi tytärtä, jotka olivat siten avioliiton solmimisen jälkeen Juhon tytärpuolia.
Sitten taas Ilmajoki SAY, jakso 1675-1692:
Piirto s. 22. Marketta on Jaakko Päärninpojan vaimo. (Patronyymi Kurikan historian mukaan).
SAY Ilmajoki 1695-1714 Piirto s. 37.
Marketan mies Jaakko Päärninpoika Piirto kuoli kesällä 1697 (nälkävuosi).
Merkinnät vuosilta 1700-1704 ovat ratkaisevia Juho Erkinpojan identiteetin tunnistamiseksi isonvihan jälkeisiltä vuosilta, kun taas on henkilötietoja tallennettuna.
Piirron isännäksi tuli Juho Laurinpoika, jonka vaimo oli Juho Erkinpojan vaimon Valpurin tytär Brita Panuntytär (Urbansdr.), joka oli siis Juho Erkinpojan
tytärpuoli. Kurikan kastettujen luettelosta Britan paronyymi selviää ja sitä kautta on ilmeisesti selvinnyt äidinkin patronyymi ja sitä kautta Britan biologisen isänkin henkilöllisyys.
Piirrossa Juho Erkinpoika mainitaan 1700-1701. Hän oli st.svf ja stf, siis Juho Laurinpojan appi ja Brita Panuntyttären isäpuoli. Juho on myös todettu huonokuntoiseksi ja ilmeisesti yli 60-vuotiaaksi, siis vuonna 1701.
Ratkaisevaa on kuitenkin sväg Marketta 1703-1704. Hän oli siis Juho Laurinpojan vaimon Britan sisar. Se ei ole muuten mahdollista kuin, että Juho Erkinpoika oli Marketta Fransintyttären isä, ei biologisesti, mutta juridisesti. Patronyymiä ei mainita, mutta Osmo Rinta-Tassin Kurikan historiassakin talonhaltijaluettelossa Marketta on tuolloin Piirrossa Fransintytär.
Jatkuu tauon jälkeen.
Seuraavaksi suora lainaus kirjasta "Ilmajoen pitäjä", tekijä Niilo Liakka, näköispainos vuodelta 1986, Jaakko Sarvelan Kanta-Ilmajoen talonhaltijaluettelosta 1546-1900, Kokkolankylän talo N:15 Kalajainen
(alkuaan Nenättömänjärvi.
Kalajainen, ennen Nenättömänjärvi, uudistalo vuodesta 1703.
Tuomas Ollinpoika 1703
Pso Maija Urpontytär Kurikan Laulajalta (= Maria Urbansdr.)
Emännän isäpuoli Juho Erkinpoika Kalajainen Pyhämaan pitäjästä 1704-1706
Pso Vappu Prusintytär Kurikan Kyttälästä
Puuttuu sitten pitkät ajat henkikirjoista
Tytär Vappu Juhontytär 1730-1734
Vapun sisarpuolen ja Tuoma Ollinpojan poika Juho Tuomaanpoika 1742-1756
Juho Erkinpoika ja tytär Valpuri löytyvät vielä Ilmajoen rippikirjoista 1732-1738 s. 18 Hyövälti ja Ilomäki ja 1739-1745 s.23 Ilomäki ja Kalajainen.
Niissä Juhon syntymäaikana on 6.1626 ja Valpurilla 1694.
Ilmajoen haudattujen luettelossa Juho Erkinpojan kuolinaika on 22.2.1740 ja ikänä 114 vuotta. Se tuskin on täysin oikein, mutta uskottavaa on, että hän eli yli 100 vuotta. Epäilen, että syntymäaika on jommankumman veljen, joko Yrjön tai Fransin.
Juhon hautausmerkinnässä on poikkeuksellinen kommentti, josta isäntäluettelon kommentti on lainattu. Juho on siis kertonut tulleensa Pyhämaalta. Mutta oletettavasti koko perhe tuli sieltä. Se ei ole selvillä, onko päämäärä alunperin ollut Nummijärvi, vai onko matkalla ollut aloituksia, joista on luovuttu ja jatkettu eteenpäin.
Tytär Valpuri kuoli 24.1.1752, Ilmajoen haudatuissa ikä on väärin 57 vuotta, kun oikea elinikä oli aika tarkkaan 60 vuotta. Jos Valpurin syntymäaika olisi ollut tarkka, olisi Juhon yhteys Nummijärveen selvinnyt jo kauan sitten.
Vielä on otsikon alku eli Elias Matinpoika käsittelemättä.
Hänestä huomenna.
Nyt sitten Elias Matinpoika Sorvarista.
Meni kuitenkin hieman pidemmälle kuin huomiseen.
Elias Matinpoiks Sorvarin (n. 1680-1738) alkuperä on pysynyt ratkaisemattoma
kysymyksenä omallakin kohdalla vuosikymmenestä toiseen.
Aika hiljakkoin on esitetty aihetodisteisiin perustuva päättely, että Eliaan isä olisi ollut Matti Aukustinpoika Ikkelä (n. 1655-7.8.1740 Kauhajoki).
Tässä oletuksessa on se hyvä puoli, että se voitaisiin yhdellä Y-DNA-testillä joko vahvistaa oikeaksi tai hylätä. Se on mahdollista, koska verrokkitulos Ikkelän mieslinjasta on olemassa. En tiedä, onko Eliaan isälinjaisesta jälkeläisestä testitulosta, mutta kun on sukukirjoja, jotka on tehty ennen nykyistä tiukkaa yksityisyydensuojaa, niin näistä isälinjaisista jälkeläisistä on tietoa. Sukunimi ei ole tae isälinjaisuudesta. En tunne ketään Eliaan isälinjaista jälkeläistä henkilökohtaisesti, niin mahdollisen testituloksen järjestäminen jää muiden tehtäväksi.
Esitän seuraavassa kuitenkin mielestäni paljon Matti Aukustinpoikaa todennäköisemmän Eliaan isän. En tiedä sitäkään onko testitulosta kenestäkään, jolla on yhteinen isälinja Eliaan setien tai isosetien kanssa.
Täytyy yrittää selvittää sitä joskus myöhemmin.
Taas täytyy yrittää muodostaa kuvaa yhteys- ja sukulaisuusverkostoista.
Katsotaan Ilmajoen SAY:sta 1695-1714 Kurikan asukkaita seuraavista
taloista: Iso-Kurikka Kohtala s. 59 ja Saari s. 61.
Patronyymien puutteen takia ei aina voi olla varma, että henkilön tunnistus on oikea jokaisena vuotena.
Joka tapauksessa näilla sivuilla esiintyvät Elias Matinpoika, Antti Matinpoika ja heidän tulevat vaimonsa ja sitten nämä kaksi pari myös vihittyinä pareina, koska heidät on vihitty Kurikassa.
Vuonna 1703 mainitaan Kohtalassa rengit Elias ja Antti. Oli tunnistus oikea tai väärä, niin heistä syntyi ajatus, että kannattaa yrittää selvittää olivatko he veljeksiä ja mikä olisi se yhteinen tekijä, miksi he olivat Kurikassa ja mistä voisi todeta olivatko veljeksiä vai ei. No, niitä todisteita en oikein kyennyt tunnistamaan, kuin vasta nyt viime viikkoina.
Elias Matinpojan tuleva vaimo Kaarina Juhontytär mainitaan Iso-Kurikassa vuonna 1705 ja 1706 (jolloin ei ole patronyymiä).
Elias ja Kaarina vihittiin Kurikassa 8.12.1707, vihkimerkinnässä Kaarinalla patronyymi virheellisesti Jaakontytär.
Vihkimisen jälkeen Elias ja Kaarina asuivat Iso-Kurikassa vuodet 1708-1711, sitten Saaressa 1712-1713. Sitten Kauhajoella Sorvarissa 1723.
Heidän lastensa kastetietoja ei ole, koska Kurikan ja Kauhajoen kastetuissa on aukko heidän lastensa syntymäaikoina isonvihan takia.
(Jatkoa tauon jälkeen)
(Jatkoa Elias, Kaarina, Antti ja Susanna Kurikassa)
Antti Matinpoika ja Susanna Markuksentytär vihittiin Kurikassa 7.5.1705.
Susanna oli vihittäessä leski. Hänen ensimmäinen miehensä oli Saaren isännän sisarenpoika Joakim Joakimipoika, jonka kanssa hänet oli vihitty 15.10.1693 Kurikassa. Joakim oli lähtenyt sotilaaksi v. 1700 ja jäi sille tielleen.
Susanna oli Saaressa ilmeisesti vuodet 1693-1707 ja Antti Saaressa ainakin vuodet 1705-1707, joka jälkeen Antti Matinpoika ja Susanna Markuksentytär ovat muuttaneet Kauhajoelle Päntäneen Halkolaan.
Susannan ja Antin ainoa tunnettu lapsi Maria syntyi Kurikassa 1.3.1707.
Kauhajoella rippikirjassa Marian syntymävuosi on 1706 (Kurikassa oikein).
Susannan nimi näkyy Kauhajoella vain hänen hautausmerkinnässään 7.11.1731, ikänä 67 vuotta. Syntymävuodeksi tulee 1664, eli hän oli 17 vuotta vanhempi kuin Antti Matinpoika. En ole missään nähnyt tietoja hänen vanhemmistaaan tai mistä hän on tullut. Susannan alkuperä ei siis ole mitään yleistä tietoa.
Mutta nyt mieleen on tullut, että näyttää siltä, että Susanna on yksi osa sitä aiemmin tunnistamatonta yhteysketjua, joka yhdistää edellä mainitut kaksi avioparia ( Antti ja Susanna sekä Elias ja Kaarina) samaan sukuverkostoon. Se ei tietenkään sido Anttia ja Eliasta veljeksiksi, mutta ei sitä sulje poiskaan, vaan osoittaa sen mahdolliseksi.
Tämän yhteysketjun kaksi muuta lenkkiä Susannan lisäksi ovat Honkajoella Katkossa.
On ilmeistä, että Kerttu Erkintytär ja Markus Eskonpoika olivat kumpikin toisessa avioliitossaan ja pidän todennäköisyyttä suurena, että Susanna oli Markus Eskonpojan tytär Markuksen ensimmäisestä avioliitosta.
(Tauko)
Ennenkuin mennään Antti Matinpojan vanhempiin hieman vielä hänen
perheestään ja sukusuhteista.
Tarkastelen asiaa siitä lähtökohdasta, että edellä esittämäni Susanna Markuksentyttären isä oli Markus Eskonpoika, joka oli Katkossa vuodesta 1690 lähtien.
Näin ollen Markus Eskonpoika oli Kaarina Juhontyttären isäpuoli ja Kerttu Erkitytär oli Susannan äitipuoli. Siten Susanna ja Kaarina olivat tavallaan sisarpuolet, joten tähän kuvaan sopisi hyvin, että Elias Matinpoika ja Antti Matinpoika olisivat olleet veljekset.
Antti Matinpoika oli Halkolan isäntänä vain vuoteen 1724 asti, sen jälkeen isäntä oli vävy Yrjö Antinpoika. Halkolan Maria Antintytär ja Korhosesta tullut Yrjö Antintytär vihittiin 25.7.1722 Kauhajoella. Maria Antintytär oli silloin 15 vuotta 5 kuukautta iältään. Yrjö Antinpoika syntyi huhtikuussa 1699 Korhosessa. Isä oli Antti Niilonpoika ja äiti Korhosen tytär Maria Laurintytär.
He ovat olleet elämänsä loppupuolella Nirvassa, jossa Antti Niilonpoika kuoli 4.7.1731 (ikä 60 vuotta, todellisuudessa ehkä vähän enemmän). Maria Laurintytär kuoli
1.6.1727. Yrjö Antinpojan veli oli Korhosen sotilas Jaakko Antinpoika Forsman (s. 1.5.1687), jonka vaimo oli Liisa Yrjöntytär (s.1701), joka oli hetken Kamppikoskessa asuneiden Yrjö Matinpojan ja Kerttu Niilontyttären tytär.
Yrjö Antinpojan isän isänisä saattoi olla Jaakko Yrjönpoika, joka oli Halkolan isäntä 1625-1634 ja Rahkolan isäntä 1639-1668. Tämä on oletus, jolle ei ole kunnon varmennusta, peruste lähinnä ajallinen ja alueellinen.
Jätän rönsyilyn rajoittamiseksi selvittämättä yksityiskohtaisesti, miten Antti Matinpojan vanhemmat selvisivät, koska siihen löytyy vastaus esim. Kauhajoen historiasta, ei kuitenkaan isäntäluettelosta. Antti Matinpojan syntymäaika on Kauhajoen rippikirjassa väärin.
(Tauko taas)
Antti Matinpoika Halkolan (s. 28.10.1681 Kauhajoki, Ilmajoen kastettujen luettelo) vanhemmista.
Antti Matinpojan vanhemmat olivat Matti Prusinpoika Kaarlela ja hänen vaimonsa Maria Matintytär s. n. 1650, k. 1714 Kauhajoki, ikä 64 vuotta.
Marian sukutausta ei tiedossani.
Matti Prusinpoika oli Kaarlerlan isäntä 1675-1691
(SAY Ilmajoki 1675-1694 Kaarlela s. 1.)
Isännyyden jälkeen vuosina 1695-1698 (seuraavalla SAY:n jaksolla s.7 Uuro)
Matti ja Maria ovat Uuron sivulla uudisraiviolla, jolla ei ole nimeä, Vuonna 1697 Matti on todettu sokeaksi. Uudisraivio tuskin on minkään nimetyn vanhan talon tontilla. Kirjauksen paikasta päätellen kuitenkin jossakin Päntäneeltä etelään Isojoen suuntaan, Tarkan tai Uuron kylällä nykyajan paikanmäärityksen mukaan. Vuoden 1698 jälkeen en heitä ole SAY:ssa tunnistanut.
Ilmajoen kastetuissa Matilla ja Marialla on neljä lasta ja haudattujen luettelossa kaksi:
Jöran s. 14.4.1678, lapsi (kai Jöran) haudattu 21.4.1678.
Maria s. 23.3.1679, lapsi (kai Maria) haudattu 15.6.1679
Erich s. 4.4.1679
Anders s. 28.10.1681
Kauhajoen kastetuissa:
Sigfred s. 1691 D.4.Ep
Susanna s. 1694 D.2.Adv.
Kaksi Kauhajoella haudattua lasta: 1695 ja 1696 D.21.p.Trin.
Sitä ei voi tietää mitä on tapahtunut vuosina 1683-1690.
Ensimmäinen ajatus oli, että kastettujen luetteloon on kirjattu väärä nimi, koska Elias Matinpojan kuoliniästä laskettu syntymäaika täsmää Erkin syntymäaikaan. Toinen mahdollisuus on, että Erkki on kuollut lapsena ja n. 1683-1684 olisi syntynyt poika Elias. Jos siis Elias olisi Antin veli.
Joka tapauksessa se mahdollisuus on olemassa edelleen.
(Jatkoa taas tauon jälkeen)
Päätösviesti tähän selvitykseen (ainakin toistaiseksi).
Niin, miksiköhän Maria Niilontytär Nummijärveltä oli Tarkassa, mainittu 1713 ja 1716?
Kauhajoen haudatuissa on merkintä vuonna 1714, että Matti Tarkan vaimo Maria, ikä 64 vuotta, on kuollut.
Tuohon aikaan tiedän Päntäneeltä vain yhden Matin, jonka vaimo oli Maria.
Hän oli Matti Prusinpoika Kaarlelan vaimo Maria Matintytär ja ikäkin sopii.
Jos Elias Matinpoika Sorvarin vanhemmat olivat Matti Prusinpoika ja Maria Matintytär, niin todennäköisesti Kerttu Erkintytär oli järjestänyt tyttärensä miehen jo huonokuntoisille vanhemmille nuoren avustajan Maria Niilontyttären sukupiiristään Nummijärveltä ja sama Maria tuli sitten myöhemmin, leskenä, toisen lesken uudeksi puolisoksi. Sopii kuvaan, mutta ei tämäkään ole mikään sitova todiste, koska on voinut tapahtua jostakin muustakin syystä.
Sitova vastaus vaatinee käytännössä Y-DNA-testien todisteen, mutta siinäkin on hyvä olla todennäköisiä ehdokkaita testattavaksi, muuten kyse on täydellisestä hakuammunnasta.
Tämä oli kuin suuri palapeli, josta oli käytettävissä vain osa paloista ja jakaminen pienempiin osiin olisi edelleen hankaloittanut kokonaiskuvan hahmottamista.
Tarkoitus on täydentää ja korjata otsikon henkilöitten tietoja useammassakin viestissä.
Elias Matinpoika oli Sorvarin isäntänä SAY Ilmajoen 1720-1739 s. 72 mukaan n. 1724-1737.
Elias Matinpoika ja Kaarina Juhontytär vihittiin Kurikassa 8.12.1707. Vihkimerkinnässä Kaarinan patronyymi on virheellisesti Jaakontytär.
Vuosina 1708-1711 Elias ja Kaarina olivat Kurikassa Iso-Kurikassa 1708-1711 ja Saaressa 1712-1713.
Kummankaan kastemerkintöjä ei ilmeisesti ole ainakaan yleisesti tiedossa.
Heidän ikänsä on arvioitu haurtausmerkintöjen ilmoituksen perusteella.
Sorvari on Kauhajoen rippikirjoissa 1736-1747 sivulla 51 (SSHY:n tiedoissa s. 54). Sorvarissa mainitaan myös äiti Kerttu Erkintytär, joka on voitu päätellä Kaarinan äidiksi silläkin perusteella, että Kauhajoella on SAY:ssa Ilmajoki 1675-1694 kolme merkintää parista Juho Heikinpoika ja Kerttu Erkintytär.
Nimittäin 1675 Eno (s.12), Lohikoski (s.24) ja Kaura (s.15).
Sen jälkeen tätä paria ei Kauhajoella mainita. Ovat siis ilmeisesti muuttaneet jonnekin.
Juho Heikinpoika oli Heikki Olavinpoika Härkösen poika. Heikki Olavinpoika kuoli Kauhajoella Nummijärvellä 1693.
Juho Heikinpoikaan ja Kerttu Erkintyttäreen liittyviä merkintöjä löytyy Porin kirkonkirjoista ja Ulvilan SAY:sta 1673-1694. Merkinnät ovat sen verran epätäydellisiä, että niitä joutuu perustelemaan muillakin tiedoilla.
Porin kastetut:
Kaste 6.3.1681 Kiilholmassa Johan Härkynen kaksoset Sigfredh ja Margetha.
Kaste 13.1.1684 Johan Henricsson Catharina.
Tässä on Kaarina Juhontytär Sorvarin kastemerkintä.
Hautausmerkinnän ikä 63 vuotta Kauhajoella 8.9.1741 antaa siis 6 vuotta liian korkean iän.
Sitten Porin haudatut 23.8.1685Johan Hindrichsson Härkäinen.
Ulvilan SAY 1673-1694 Kiilholma s. 164.
Kiilholmassa 1679-1684 pari Juho Jaakonpoika ja Kerttu.
Juho Jaakonpoika on kalastaja, patonyymi väärin, p.o. Heikinpoika.
Ahlaisten Alakylän Härkönen s. 63.
Vuonna 1684 pari Juho Jaakonpoika ja Kerttu. Vuonna 1686 leski Kerttu.
Juhon patronyymivirhe on läänintileissä, josta kopioitunut SAY:on.
Tarkastelu jatkuu seuraavissa viesteissä.
Hei,
Törmäsin tähän ketjuun hakusanan Härkönen kautta.
Ns. Juvan Härkösiä on tullut Etelä-Pohjanmaalle, vanhan Ilmajoen alueellle sekä Alavuden että Virtain kautta.
Kysymykseni kuuluu, onko maininisemasi Heikki Ollinpoika Härkösen alkuperästä tietoa, tai mistä hän on tullut isännäksi Tassiin Kurikkaan.
Hänhän sopisi olemaan Alavuden Olli Heikinpoika Härkösen poika.
Hei,
Törmäsin tähän ketjuun hakusanan Härkönen kautta.
Ns. Juvan Härkösiä on tullut Etelä-Pohjanmaalle, vanhan Ilmajoen alueellle sekä Alavuden että Virtain kautta.
Kysymykseni kuuluu, onko maininisemasi Heikki Ollinpoika Härkösen alkuperästä tietoa, tai mistä hän on tullut isännäksi Tassiin Kurikkaan.
Hänhän sopisi olemaan Alavuden Olli Heikinpoika Härkösen poika.
Sekä Alavus että Kauhajoki olivat 1600-luvulla ja myöhemminkin Ilmajoen kappeliseurakuntia. Ja on olemassa käräjäpöytäkirjoja, joista selviää, että Kauhajoelle tulleet Härköset olivat juuri Alavuden Härkösiä. Minulla ei nyt ole käsillä niitä.
Sensijaan minulla on Juurissa 3/2003 (siis Eteläpohjalaiset juuret-julkaisu) Jouko Niemelän artikkeli "Alavuden Ala-Härkölän isännästä Laihian Skarvin isäntä". Lainaan artikkelia hieman:
Härkölän talo on yksi Alavuden neljästä vanhimmasta talosta, jotka on perustettu noin 1556.
Ja sitten: Vuonna 1599 Härkölän isännäksi tuli Heikki Härkä eli Härköinen, joka oli ensimmäisen isännän poika tai todennäköisemmin vävy, joka oli kotoisin Savosta. (Viittaus kaiketi Eero Kojosen Alauden historiaan s. 68.)
Härkösten suhteet Kauhajoen Nummijärven uudisraivaajiin eivät tulleet tässä ketjussa edellä vielä tyhjentävästi kuvatuksi, mutta ehkä tässä kevään mittaan täydennän niitä vielä.
Siihen en ole keksinyt selitystä, miten Ahlaisissa oli Härkönen, jossa Juho Heikinpoika ja Kerttu Erkintytär olivat jonkin aikaa. En tiedä, saiko talo nimensä Juho Heikinpojasta, vai olivatko sen asukkaat sukua Juholle. Sattumalta sama nimi ei oikein tunnu todennäköiseltä.
Kiitos vastauksesta. ”Juvan” Härkösistä on useita DNA-tuloksia. Niiden valossa Ilmajoen ja Kurikan Härköslähtöiset ovat samaa y-dna-linjaa, vaikka osa tullut Alavudelta ja monia eri miehiä Virroilta (seppiä, sotilaita, lukkari, talollisia jne.)
Vielä Matin ja Marian lapsista:
Lainaus:
"Antti Matinpojan vanhemmat olivat Matti Prusinpoika Kaarlela ja hänen vaimonsa Maria Matintytär s. n. 1650, k. 1714 Kauhajoki, ikä 64 vuotta.
Marian sukutausta ei tiedossani.
Matti Prusinpoika oli Kaarlerlan isäntä 1675-1691
(SAY Ilmajoki 1675-1694 Kaarlela s. 1.)
Isännyyden jälkeen vuosina 1695-1698 (seuraavalla SAY:n jaksolla s.7 Uuro)
Matti ja Maria ovat Uuron sivulla uudisraiviolla, jolla ei ole nimeä, Vuonna 1697 Matti on todettu sokeaksi. Uudisraivio tuskin on minkään nimetyn vanhan talon tontilla. Kirjauksen paikasta päätellen kuitenkin jossakin Päntäneeltä etelään Isojoen suuntaan, Tarkan tai Uuron kylällä nykyajan paikanmäärityksen mukaan. Vuoden 1698 jälkeen en heitä ole SAY:ssa tunnistanut.
Ilmajoen kastetuissa Matilla ja Marialla on neljä lasta ja haudattujen luettelossa kaksi:
Jöran s. 14.4.1678, lapsi (kai Jöran) haudattu 21.4.1678.
Maria s. 23.3.1679, lapsi (kai Maria) haudattu 15.6.1679
Erich s. 4.4.1679
Anders s. 28.10.1681
Kauhajoen kastetuissa:
Sigfred s. 1691 D.4.Ep
Susanna s. 1694 D.2.Adv.
Kaksi Kauhajoella haudattua lasta: 1695 ja 1696 D.21.p.Trin."
Voisiko heidän tyttärensä Susanna olla sama Susanna Matintr jonka taustasta ei ole juuri ollut mitään tietoa. Susanna tulee jostain ja puolisona on Martti Pentinpoika (jonka taustasta ei myös varmaa tietoa. Haploryhmä on tiedossa). He ilmestyvät isovihan jälkeen SAY:n mukaan Villamon Honkaniemeen ja ovat siellä isäntäparina 1724-1733. Tämän jälkeen he asettuivat Uuroon ja suku jatkui siellä.
Susanna kuolee Uurossa 19.09.1768 ja Rippikirjassa syntymävuodeksi on merkitty 1688.
Kauhajoen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1748-1768, jakso 75, sivu 1762-1768: <Vuodet 1762-68> Pendäne by Uurro; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5825079493&aineistoId=1274703490 / Viitattu 31.1.2024
Kuka oli siis Honkanimessä ja Uurossa vaikuttanut Susanna Matintr?
Kyselee Satu Aittomäki
Kuka oli siis Honkanimessä ja Uurossa vaikuttanut Susanna Matintr?
Kyselee Satu Aittomäki
Martti Pentinpoikaa ja Susanna Matintytärtä en ole erityisemmin selvitellyt, mutta Kurikan Hakunissa oli Pentti Jaakonpoika ja ajoituksen puolesta Martti
sopii hänen pojakseen. Ja kun Martti ilmeisesti sopii Y-DNA-testien mukaankin Hakuniin, niin olettaisin hänen alkuperäkseen Hakunin. Vaikka kastemerkintää en ole nähnyt. Mutta ne luettelot eivät aivan täydellisiä ole.
Mitä tulee Susanna Matintyttäreen, niin Kauhajoen kastetuista ei ole tietoja n. vuosilta 1683-1689, joten Susanna voisi olla Kauhajoella syntynyt.
Mutta kun Matti Prusinpojalle ja Maria Matintyttärelle syntyi Susanna 1694, epäilen, että jos olisi ollut 1688 syntynyt Susanna elossa, ei ehkä 1694 syntynyt tytär olisi saanut samaa nimeä. Syntymäajoissa on kyllä paljon virheitä, mutta en tiedä mitään ratkaisevaa todistetta Susanna Matintyttären alkuperästä.
Tuli mieleen yksi mahdollisuus Susanna Matintyttären, s. 1688, vanhemmiksi.
Hän voisi hyvin olla Kauhajoella syntynyt, kun kastemerkintää ei ilmeisesti ole.
Uuron lähistöllä on SAY:ssa v. 1695 lähtien Tarkka, jossa oli pari
Matti Rekonpoika ja Valpuri. Pekka Lehtonen osoitti (riittävän varmasti), että tämä Valpuri oli Kaarlelasta ja toisessa avioliitossa.
Hän oli siis Valpuri Prusintytär, mikä selviää Korhosen SAY-sivulta (1675-1694).
Matti Rekonpoika todennäköisesti (en tiedä sitovaa näyttöä) Kurikasta Laulajalta. Nämä yhteydet sopisivat siihen, että Susanna Matintyär oli Tarkasta.
Tämä ei siis ollut sitova todiste Susanna Matintyttären alkuperästä, mutta uskon, että tätä kannattaisi tarkastella. Ei kyllä paljon taida aineistoa siihen
löytyä.
Kiitos KariKK
tuo Martti Pentinpojan yhteys Hakuniin on ollut tiedossa. - Mukavaa olisi jos löytyisi isälinjassa mahdollisen veljen Matti Pentinpojan Y-jälkeläinen - tai siis joku heistä tekisi Big Y-testin. Tähän asti siis kaksi henkilöä on tehnyt testin ja molemmilla on mahdollinen yhteys Hakuniin.
Mutta tuo ajatus, että Susanna Matintytär olisi yhteydessä Tarkkaan oli uutta ja mielenkiintoista! Lähteitä vaan ei todellakaan taida olla vaikka olen yrittänyt kaivella kaikkia mahdollisia koko lähialueelta.
Kiitos vinkistä
Satu
Korjaus edelliseen viestiini.
Tarkassa ollut Matti Rekonpoika oli kaiketi Kurikan Kakkurista eikä Laulajasta, kuten kirjoitin.
Mitään ei näköjään pitäisi kirjoittaa ilman tarkistuksia pelkästään muistinvaraisesti.
Täydennystä Nummijärven Frantin ja Härkösten sukuverkostoon Kauhajoella
Herätteenä tähän selvitykseen oli havainto uudesta osumasta FamilyTreeDNA:n äitilinjan testituloksissa siinä mtDNA haploryhmässä, jossa jo aiemmin oli tulos kolmesta Frans Erkinpoika Frantin lasten äitiin johtavasta äitilinjasta.
Haploryhmä, johon e.m. äitilinjat kuuluvat, on aika harvinainen. SUOMI DNA:ssa kyseisessä ryhmässä onvain 20 osumaa, mikä tarkoittaa, että tulosten kokonaismäärään suhteutettuna niitä on noin kaksi tuhannesta. Sukututkimuksessa tarvittavia tietoja on annettu vain puolessa tämän ryhmän tuloksissa. Tässä uusimmassa osumassa vanhimmaksi tunnetuksi esiäidiksi on mainittu Maria Heikintytär Ranto Ilmajoelta.
Tietysti täytyi yrittää ottaa selville, onko Marialla yhteys Franttiin.
Ilmajoen rippikirjojen ja talonhaltijaluetelon (Jaakko Sarvela) mukaan Rannossa oli Heikki Markunpojan puolisona Maria (Maija) Heikintytär, s. 2.1701, k. 25.1.1774 Ilmajoella, elinikänä 73 vuotta. Maria on mainittu isännyyden hoitajaksi vuosina 1740-1744.
Ilmajoen kastetuissa ei ole sopivaa Mariaa, mutta Kauhajoella ja Kurikassa on.
Kurikassa 17.3.1701 syntynyt Maria kuoli jo 15.6.1701, joten tarkemmaksi selvitettäväksi jäi se, olisiko tämä Kauhajoella 1701 syntynyt Maria sama kuin mtDNA-testituloksissa mainittu äitilinjan vanhin tunnettu. Tarkoittaa tämän Rannon Marian tapauksessa, että Viidan Heikki Paulinpojan ja Liisan tytär Maria pitäisi olla yhdistettävissä äitilinjaisesti Frans Erkinpoika Frantin vaimon jälkeläiseksi, koska on erittäin epätodennäköistä, että kyseistä mtDNA-haploryhmää olisi ollut tuohon aikaan Kauhajoella missään muussa perheessä.
Näin siksi, että kyseessä olevaa harvinaista haploryhmää ei ennen Mariaa ole tullut Eteläpohjanmaalta esiin muualta kuin juuri Frantista. Ja Frantin perhekunta on tullut Kauhajoelle kaiketi 1660-luvun aikana ja vanhimmat Fransintyttäret ovat syntyneet yli 10 vuotta ennen sitä. Siten on käytännössä varmaa, että Fransin vaimo ei ollut eteläpohjalaista sukua. Yksi osuma kysei-sessä haploryhmässä on Pyhärannasta, minne sijoitettu äitilinjan vanhin on syntynyt 1690-luvun loppupuolella. Juho Erkinpoika Kalajaisen hautausmerkinnän perusteella Frantin uudisraivaaja-perhekunta tuli Kauhajoelle Pyhämaalta, joka on samaa seutua kuin Pyhäranta.
Katsotaan siis, mitä Maria Heikintyttärestä löytyy.
Marian kastemerkinnässä 12.3.1701 Kauhajoella mainitaan vanhemmiksi Heikki Paulinpoika (Påfwelsson) ja Liisa (Lijsbetha). Kummankaan sukutaustasta ei ole tullut esiin suoraa tietoa.
Kauhajoen kastetuista löytyvät Heikin ja Liisan lapset ovat:
Maria s. 1691 D.8.Trin., k. 1691 D.18p.T.
Anna s. 1692 D.25 p.Trin., ei tiedossa.
Johannes s. 24.6.1699, k. ei tiedossa.
Maria s.12.3.1701 Kauhajoki, k. 25.1.1774 Ilmajoki Ranto
Lijsbetha s. 21.10.1706, k. ei tiedossa.
En laita tähän tekstiin nettilinkkejä, koska SAY:n sivut löytää helposti Digihakemisto.net:istä.
Maria Heikintyttären kastemerkinnässä mainitut vanhemmat voidaan kuitenkin tunnista SAY:sta:
Ilmajoki 1675-1694 Turja s. 13: renki Heikki 1689-1692, viimeisenä vuonna mainittu langoksi.
Vaimo Liisa mainittu vuosina 1690-1692.
SAY Ilmajoki 1695-1714 Turja s. 27: lanko Heikki ja vaimo Liisa 1695-1697.
On myös tieto, että ovat lähteneet uudisviljelijöiksi.
Vuodet 1697-1708 Heikin ja Liisan perhe uudistalossa Viita (Wijta) s. 8.
Sitten v. 1708 Heikki ja Liisa ovat luopuneet talohankkeesta ja muuttaneet Ikkelään s. 26. (SAY). Vuoden 1708 jälkeen ei tästä parista ole merkintöjä löytynyt.
Kun Heikki on Turjassa määrittely langoksi, on ilmeisesti päätelty, että Liisa oli isännän Hannu Yrjönpojan sisar, sillä näin asia esitetään GENI:ssä, jossa Liisa mainitaan Yrjöntyttärenä. Tämä päätelty sukulaisuus GENI:ssä on kuitenkin väärin.
GENI:ssä on sovellettu sanan lanko nykymerkitystä eli Turjan Hannu Yrjönpojan langon Heikin pitäisi olla Hannu Yrjönpojan sisaren mies, kun Heikki ei oikein sovi Johanna Pertuntyttären veljeksikään. Liisan patronyymi ei kuitenkaan ole tullut esiin missään yhteydessä.
Mutta on tiedossa, että lanko saattoi olla muukin kuin vaimon veli tai sisaren mies.
Yksi esimerkki löytyy Ilmajoen SAY:sta vuodelta 1702 juuri Ikkelästä (s.26):
Isäntänä mainitaan Antti Aukustinpoika, jolla vävy Gabriel ja tällä vaimo. Gabriel oli Jaakonpoika ja kotoisin Iso-Kurikasta ja vaimo oli Susanna Juhontytär Ikkelä (s. 18.12.1676), jonka isä oli Juho Aukustinpoika, joka puolestaan oli Antti Aukustinpojan veli. Antin lanko Gabriel oli siis veljen tyttären mies, ei sisaren mies.
Ei ole tietoa siitä, millä perusteella Heikki on mainittu langoksi Turjassa. Täytyy olla niin, että Turjassa lanko Heikki oli Hannu Yrjönpojan vaimon Johanna Pertuntyttären lähisukulainen. Tietoa ei nyt ole tarpeeksi, että sukulaisuus voitaisiin määritellä tarkasti ja varmasti.
Heikki saattoi olla Johanna Pertuntyttären sisaren poika tai ehkä jopa serkku? Jokin läheinen sukulaisuus kuitenkin ilmeisesti oli. Tästä lisää myöhemmin.
Maria Heikintytär Rantoon johtavan äitilinjan mtDNA testituloksen perusteella hänen äitinsä Liisan alkuperä on kuitenkin pääteltävissä.
Mistään ei myöskään ilmene, että Heikki Paulinpojan vaimo Liisa olisi Turjassa ja Viidassa eri
henkilö. Maria Heikintyttären äiti Liisa ei sovi Turjan tyttäreksi heidän äitilinjansa mtDNA- haploryhmän harvinaisuuden takia, minkä edellä mainitsin. Sen sijaan Liisa sopii siis Frantin Maria Fransintyttären ja ja hänen miehensä Niilo Klemetinpojan vanhimmaksi tyttäreksi, joka on syntynyt n. 1670-1671. Tähän asti kyseisen parin vanhin tunnettu lapsi on ollut Pukkilaan avioitunut Brita Niilontytär (s. 6.1672). Frans Erkinpojan tytär tämä Liisa ei kaiketi ollut, koska Fransilla oli noin 1654 syntynyt tytär Liisa, joka oli Sipi Heikinpoika Pantin vaimo.
Uudistalo Viidan sijainnista minulla ei ole varmaa tietoa, mutta nykynimistön perusteella Viita saattoi olla Nummijärven länsirannan tuntumassa noin kaksi km Majaniemestä eli Frantista etelän suuntaan ja n. 7 km Pantista itään.
Kuvaan sopii hyvin, että Liisan ja Heikin ensimmäinen lapsi sai äitinsä äidin nimen Maria ja tämän
esikoisen kuoltua 10 viikon ikäisenä, sai toinen tytär 10 vuotta myöhemmin myös nimen Maria, joka tytär mitä ilmeisimmin oli sama kuin Ilmajoen Rannon emäntä Maria Heikintytär (1701-1774).
Niilo Klemetinpoika, Frantin vävy, tuli Nummijärvelle ilmeisesti Heikkilästä. Ainakin se sopisi vähintään osaselitykseksi siihen, että Liisan ja Heikin perhe Viidasta luovuttuaan muutti Ikkelään, jossa heidät mainitaan 1708. Ikkelässä isännöi tuolloin e.m. Gabriel Jaakonpoika.
Hänen vaimonsa Susanna Juhontyttären äiti Susanna Klemetintytär oli kotoisin Heikkilästä ja oli siten Niilo Klemetinpojan sisar (ilmeisesti). Sen mukaan Liisa (Viita) ja Susanna (Ikkelä) olivat serkukset.
Vuoden 1708 jälkeen Liisasta ja Heikistä ei ole mainintoja tiedossa.
Mitä sukua sitten oli Viidan Heikki Paulinpoika?
Hänen kastemerkintäänsä ei ole, koska hän on syntynyt mahdollisesti jo 1660-luvun lopulla. Heikki Paulinpojan sukutaustan voi kuitenkin selvittää Viidassa 1697-1708 mainittujen henkilöiden sukusuhteiden, Ilmajoen rippikirjojen ja kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden sekä SAY:n tietojen Ilmajoki 1675-1714 ja Ikaalinen-Kankaanpää 1675--1714 perusteella.
SAY Ilmajoki 1695-1714 Viita (Wjjta) s.8.mainitsee 1697-1708 Heikin ja Liisan, 1697-1698 veli Matin ja tämän vaimon ilman nimeä ja sitten veljen vaimon Britan vuosina 1705-1706.
Viidassa mainitaan myös itsellinen Matti Aukustinpoika (Ikkelä) ja vaimo vuonna1699. Hänestä myöhemmin lisää.
Ilmajoen kirkonkirjoista löytyy Matti Paulinpojan perustiedot, kaksi vihkimerkintää ja ensimmäisen vaimon hautausmerkintä. Lapsia näistä kahdesta avioliitosta on Ilmajoen kastettujen luettelossa ainakin kymmenen, joista yhden pienenä kuolleen nimeä ei ole. Tyttäriä oli kaksi, joista ensimmäinen oli Anna s.15.2.1701 ja toinen tytär äitinsä mukaan Brita s. 12.10.1715.
Matti Paulinpoika vanhempineen on mainittu Ilmajoen rippikirjoissa, joten Heikin isä saadaan selville veljensä Matin kautta.
Heikki itse on syntynyt jo ennen vuotta 1675 isänsä ilmeisesti ensimmäisestä avioliitosta, kuten Mattikin, mutta heidän äitinsä nimeä ei löydy. Seuraavissa lainauksissa kirkonkirjoista (HisKi) ja rippikirjoista kirjoitan nimet pääosin siinä muodossa, missä ovat alkuperäisissä teksteissä.
Ilmajoen kastetut 22.2.1676 Matz, isä Påhl Swarfare. Hänen poikiaan olivat myös Simon s. 1677 (14.p.Trin.) ja Hendrich s. 13.6.1680 Lohikoskessa. Tämä nuorempi Heikki ei ollut Viidan isäntänä, vaan nämä kaksi Heikki Paulinpoikaa olivat velipuolet.
Ilmajoen vihityt: 29.12.1678 Påfwell Hendersson ja Susanna Kauhajoelta.
Tämä oli Pauli Heikinpojan toinen avioliitto ja vaimon nimi Susanna on väärin, pitäisi olla Eufemia (tai Euphemia). Paulin edellisen vaimon hautausmerkintää ei ole tiedossa, mutta hän on kuollut poikansa Simon syntymän jälkeen joko 1677 tai alkuvuonna 1678.
Siten tämän 1680 syntyneen Heikki Paulinpojan äiti oli Eufemia Erkintytär
Aviopari Pauli Heikinpoika ja Eufemia Erkintytär mainitaan Lohikoskessa vuonna 1680. (SAY Ilmajoki 1675-1694 s.24). Eufemia oli Lohikoskessa jo edellisinäkin vuosina 1675 ja 1677, kuten myös 1676 aviopari Juho Heikinpoika ja Kerttu Erkintytär, joista tämä koko selvitys alkoi.
Edelleen :
Ilmajoen vihityt (HisKi) 22.4.1694 Matz Påhlsson ja Dårdi Olofsdr.
Ilmajoen haudatut: Dårdhe Olofsdr 5.9.1705.
Ilmajoen vihityt: 5.1706 Matz Påhlsson Swarfare ja Brita Hendersdr.
Ilmajoen haudatut: vanha sorvari Matti Heikinpoika on kuollut 26.4.1753, ikänä 77v. 8 vk 4 pv,
mikä täsmää kirkonkirjojen syntymäpäivään. Matin vaimon Brita Heikintyttären kastepäivä on Ilmajoen kastetuissa 1.10.1677 ja hänen vanhempansa olivat Kurikan Saaren Heikki Simonpoika ja Raakel Erkintytär.
Matti Paulinpojan kuoleman jälkeen leski Brita on muuttanut 1756 Kurikkaan Keski-Koivistoon.
Kurikan haudattujen luettelon mukaan Brita kuoli 8.3.1772, ikänä 95 vuotta (oli 94 v5kk7pv).
Pauli Heikinpojasta tai hänen perheestään ei ole tunnistettavia merkintöjä SAY:ssa varsinaisen Ilmajoen alueella, mutta Ilmajoen rippikirjoissa hänen perheestään on tietoja jaksolla 1694-1705 Sihtolassa, aukeama 53, ja jaksolla 1706-1720 Latva-Nikkolassa, aukeama 67. Näiden rippikirjojen ja muitten edellä esitettyjen tietojen perusteella voidaan todeta, että Pauli Heikinpojalla oli poika Matti, jolla oli vaimo Brita ja tällä Matilla oli vanhempi veli Heikki, joka oli Kauhajoella Viidassa uudisviljelijänä 1697-1708.
Samaan aikaan, kun käsityöläisen eli sorvarin Pauli Heikinpojan perhe oli rippikirjoissa kirjattu Ilmajoelle, sama Pauli toimi SAY:n mukaan uudisviljelijänä Honkajoella . SAY:ssa seuraavasti:
SAY Ilmajoki 1675-1694 sivu 23. (Kauhajoen Sorvarin sivu) Pauli Heikinpoika ja vaimo Eufemia v. 1692 uudisviljelijänä.
SAY Ilmajoki 1695-1697 s. 8 Pauli ja Eufemia mainittu Kauhajoella.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1675-1694 s.76 Kambikoski Pauli Heikinpoika ja Eufemia v. 1694.
SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714: Vuodet 1695-1697 Kambikoski s. 77 Heikki Paulinpoika ja Eufemia. Vuodet 1700-1703 Rakennuskoski s. 77 Pauli Heikinpoika ja Eufemia sekä nuorempi poika Heikki, vain v. 1700. Tästä nuoremmasta Heikistä ei nyt ole muuta tietoa tullut esiin.
Pauli Heikinpojan perheestä on vielä muutama kirkonkirjatieto Kauhajoella ja Ilmajoella.
Kauhajoen kastetuissa on vielä kaksi Pauli Heikinpojan ja Eufemian lasta: Walborg s. 1691 D.Oculi ja Jacob s. 1694 Festo Pentec.
Pauli Heikinpojan hautausmerkintä on Ilmajoen haudatuissa 18.11.1708, ikä 67 vuotta, jolloin syntymävuosi olisi 1641. Eufemia Erkintyttären hautausmerkintä on myös Ilmajoen haudatuissa 1716, ikänä 80 vuotta, minkä perusteella syntymävuosi olisi 1636. Se ei voi olla oikein, kun nuorimman tiedetyn lapsen syntymävuosi on 1694. Eufemian ikä on 10-15 vuotta liian korkea.
Vaikka suoraa tietoa ei ole Pauli Heikinpojan eikä Eufemia Erkintyttären syntyperästä, niin samanaikaisuuden ja monien yhteyksien perusteella näyttää siltä, että Pauli Heikinpoika ja Juho Heikinpoika Härkönen olivat veljeksiä ja Kerttu Erkintytär ja Eufemia Erkintytär olivat sisaruksia.
SAY Ilmajoki 1655-1674 Tassi s. mainitsee Heikki Ollinpojalla olleen kaksi poikaa, joista toisella mainitaan vaimo, mutta poikien ja vaimon nimiä ei ole.
Miten Heikki Paulinpoika oli Turjassa lanko ?
Alkuun on heti todettava, että kaikkiin johtopäätöksiin ei ole sitovia todisteita, joten seuraava on osittain konstuktiota,. Heikin ja Liisan patronyymit eivät selviä SAY:sta, mutta Heikin lasten kastemerkinnöistä Kauhajoen kastettujen luettelossa Heikin patronyymi mainitaan.
Heikki Paulinpoika oli Turjassa renki 1689-1697, vaimo Liisa mainitaan Turjassa vuosina 1690-1697. Heikki on mainittu langoksi vuosina 1692 ja 1695. Koska vaimo Liisa ei ollut Yrjö Hannunpoika Turjan tytär, täytyi Heikki Paulinpojan itse olla läheistä sukua Johanna Pertuntyttärelle, siis Hannu Yrjönpojan vaimolle.
Johanna oli Kurikan Kakkurista, Perttu Rekonpojan tytär.
Siten Heikin äidin, Pauli Heikinpojan ensimmäisen vaimon täytyi olla Kurikan Kakkurin sukua.
Lähin mahdollisuus olisi Johanna Pertuntyttären sisar tai ehkä sisarpuoli. Ehkä Johannan serkku olisi jo liian etäinen. Ilmajoen alueen veroluetteloissa, siten myös SAY:ssa, on hyvin niukasti henkilötietoja 1660-luvulta, eikä Perttu Rekonpoika Kakkurin ikä oikein selviä. Mutta hänen isänsä Reko Simonpoika on v. 1627 ruotuväen luettelon mukaan syntynyt 1590. Ajoituksen puolesta siten on mahdollista, että Pertulla on voinut olla likimain Pauli Heikinpojan (s. n. 1641) ikäinen tytär.
Kurikan historian (Osmo Rinta-Tassi 1980) talonhaltijaluettelon mukaan Heikki Ollinpoika Härkönen osti Kurikan Miedonkylän Tassin vuonna 1663.Myyjä oli Matti Antinpoika Toralan (isäntä1644-1650) poika Erkki. Tassin isäntänä kuitenkin oli 1651-1662 Juho Sorvari. Sorvari on tässä tapauksessa kaiketi ammatin mukainen lisänimi. Selittäisi hyvin Pauli Heikinpoika Härkösen ja Kakkurin tyttären avioliiton, että Pauli Heikinpoika (s..n. 1641) oli tullut Tassiin oppipojaksi Juho Sorvarille jo useita vuosia ennen kuin Paulin isä Heikki Härkönen osti Tassin talon.
Matti Aukustinpoika Ikkelän yhteyksistä Härkösiin.
Matti Aukustinpojan tarkastelu on tässä mukana, koska hänen yhteyksiensä tarkastelu näyttää antavan tietoa, jota muuten voisi olla vaikea tunnistaa,
SAY:n merkintöjä Matti Aukustinpojasta:
SAY Ilmajoki 1675-1694:
Ikkelä s. 14: Veli Matti vuosina 1688-1689, 1692: veli Matti ja Anna.
Pukkila s. 15 v. 1690 :Itsellinen Matti Aukustinpoika ja vaimo Anna.
Kaura s. 15: v. 1691 Matti ja Anna.
SAY Ilmajoki 1695-1714:
Panula s. 23: vuosina 1695-1697 renki Matti ja vaimo Anna
Viita s. 8: Itsellinen Matti Aukustinpoika ja vaimo (ei nimeä).
Kauhajoen kastetuissa on seuraavat Matin ja Annan lapset:
Margetha s. 1692 D.Miseric
Anna s. 1694 D.7.p.Trin., k.D.8.p.Trin
Paulus s. 1696 D.Ap.Pauli Conv., k. 1696 Festo Jacobi
Liisa s. 1699, k. 1.11.1791 Kauhajoki.
Sitten, vaimo Anna kuoli 10.11.1715 Kauhajoella, ikä 62 vuotta, joten syntymävuosi oli 1662.
Annan kuoleman jälkeen Matin ja tytär Liisan vaiheet ja asuinpaikan paljastava maininta löytyy Kauhajoen kirkontileissä vuodelta 1722: Matz Augustiniss i Juoni. (Tämä nähtävissä esim. SSHY Kauhajoki, syntyneet-vihityt-kuolleet 1691-1736 kuva 97 oikea puoli yläreuna.)
Kauhajoen vihityissä on 27.12.1724 Jaakko Antinpoika ja Liisa Matintytär Juoni.
Jaakko Antinpoika oli Möykystä, myöhemmin sotilas Jaakko Antinpoika Bäckman Ilmajoella, jossa kuoli 10.6.1740. Jaakko, Anna ja Matti Aukustinpoika joutuivat ilmeisesti lähtemään Juonesta, kun Matin vaimo Valpuri Yrjöntytär kuoli 28.8.1726, ikä 48 vuotta eli syntymävuosi oli 1678.
SAY 1695-1714 Juoni s. 13: Juonessa mainitaan 1713 ja 1714 Jaakko Jaakonpoika, joka ilmeisesti oli Valpuri Yrjöntyttären edellinen mies ennen Matti Antinpoikaa. Jaakko Jaakonpoika on ilmeisesti sama mies, joka on mainittu 1701-1704 Nummijärven kestikievarin isäntänä (SAY Ilmajoki 1695-1714 Nummijärvi Kestikievari s. 16).
Kastemerkintää ei löydy, mutta tämä Jaakko Jaakonpoika lienee syntynyt n.1680. Hänen vanhempansa olivat Jaakko Pertunpoika alkuaan Harja ja Marketta Heikintytär, jonka isä oli Heikki Olavinpoika Härkönen..
Jaakko Jaakonpojalla ja Valpuri Yrjöntyttärellä ei ole lapsia tiedossa.
SAY 1720-1739 Juoni s. 39: mainittu 1724 Jaakko, vaimo Liisa ja äiti Valpuri.
Jaakko on Jaakko Antinpoika, ei siis sama Jaakko Jaakonpoika kuin vuosina 1713-1714 mainittu.
Vaimo Liisa on Liisa Matintytär, Valpuri on äitipuoli, ei äiti. Jaakko Jaakonpojan kuolinvuosi ei ole tiedossa.
Voiko jotakin päätellää lapsille valituista nimistä?
Lienee ollut tapana, että lapsille pyrittiin antamaan nimi vanhemmille tärkeän ja läheisen henkilön mukaan. Mitä nyt olen vertaillut näitä nimivalintoja, niin näyttää olleen lähes pakollinen valinta, että tyttäristä ensimmäinen sai äitinsä äidin nimen.
Tässä yhteydessä ensiksi kiinnitti huomiota, että kummallakin Paulinpojalla, Heikillä ja Matilla, oli tytär Anna. Myös Matti Aukustinpojan yksi tytär sai äitinsä mukaan nimen Anna. Matti Aukustinpojan ja Annan ainoa poika sai nimen Paulus. Herää kyllä pari oletusta, ensiksi hyvin todennäköisesti Matti Aukustinpojan vaimon Annankin isä oli Pauli Heikinpoika Härkönen ja toiseksi nimivalinnoista päätellen Pauli Heikinpojan ensimmäisen vaimon etunimi oli todennäköisesti Anna.
Liisa Matintyttäreen johtavista kahdesta äitilinjasta on mtDNA-testitulos Suomi-DNA:ssa.
Jos Pauli Heikinpojan ensimmäinen vaimo oli Johanna Pertuntyttären sisar, voisi mtDNA testitulos Johannaan johtavasta äitilinjasta vahvistaa tämän sisaruuden. Jos kyse oli sisarpuolista, joilla oli eri äiti, niin vain se tulee todennetuksi, että äiti ei ollut yhteinen ja vahvistus päättelyihin jää mtDNA-testeillä saamatta.
Korjausta eilisen illan ensimmäiseen viestiin jääneeseen virheeseen koskien
Pauli Heikinpojan perheen tietoja SAY Ikaalinen-Kankaanpää 1695-1714 s.78
Kamppikoski (Kambikåski): Pitäisi olla:
Pauli Heikinpoika ja Eufemia vuosina 1695-1698.
(isännän nimen sijasta pojan nimi, jota ei tässä mainita ja vuosiluvussakin virhe)
Kirjoitusvirheitäkin jäi oikoluvussa huomaamatta, mutta ne tuskin
aiheuttavat väärinkäsityksiä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.