Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukirjan virheellinen sukujuonto
Hei!
En tiedä, mihin kategoriaan kysymykseni kuuluisi mutta valitsin tämän. Omistan sukukirjan, jossa huomasin vakavan virheen alkukesästä. Kirjan tekijä on yhden sukuhaaran tehnyt virheellisesti. Hän on laittanut vaimolle väärän puolison, joten kaikki kirjan tämän pariskunnan jälkeläiset polveutuvat väärästä esivanhemmasta. Virheen huomattuani ja monta kertaa sen tarkasteltuani otin ensin yhteyttä vaimon suvun heimovastaavaan. Heillä ei varsinaista sukuseuraa ole vaan heimo vastaava. Hän laittoi viestini sukukirjan tekijälle mutta odotetusti tekijä ei ottanut yhteyttä. Seuraavaksi laitoin viestiä sukukirjan tekoon myös osallistuneelle mutta hänkään ei vastannut. Tiedän, että näin paha virhe on helpompi lakaista maton alle kuin korjata, sillä suuri osa kirjasta menisi uusiksi. Mutta onko se oikein, että kirjaan saa jäädä elämään virheellinen sukujuonto, jossa jälkipolvet periytyvät aivan väärästä esivanhemmasta? Voiko asialle tehdä mitään vai oliko se tässä?
Terv. Jaana
Tapani Kovalaine
02.08.23, 22:14
Esivanhempia voi tuunata:
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16015&highlight=pakarisen
Eipä tuollaiselle voi mitään tehdä. Helpointa on tuoda asia esille vaikkapa tällä forumilla ja kertoa mistä sukukirjasta on kyse.
Luultavasti jokaisessa sukujulkaisussa on vähintään pieniä virheitä, jossain sitten vähän isompia. Ajan mittaan, uusissa julkaisuissa ne korjaantuvat.
Juha
Jäävuoren huippu. Tuollainen vastaamattomuus taitaa kieliä siitä, että tekijät ovat taas menneet oma kunnianhimo ja itsekeskeisyys edellä ja eivät niin välitä asian substanssista. Ja ihmeen paljonpa tällaista on tullut vastaan juuri niiltä, jotka ovat johtokunnissa tai tuputtamassa jatkuvasti omia tuotoksiaan julkisuuteen. Parempaa kokemusta on ns. hiljaista kotiseututyötä tekevien tahoilta, joille ei kuitenkaan koskaan kateellisia katseita käännetä.
Jouk:rolleyes:
Sukukirjathan eivät ole oikeastaan mitään "virallisia" dokumentteja. Ne ovat toisen käden lähteitä, joissain tapauksissa jopa kolmannen käden. Oikeat tiedot on syytä etsiä ja tarkistaa alkuperäisistä lähteistä. Kyllähän monissa vanhemmissakin tutkimuksissa, kuten vaikkapa kuuluisassa Sursilianassa, oli kosolti virheitä ja niitä on sitten myöhempinä vuosikymmeninä oikaistu löydettyjen alkuperäistietojen perusteella.
Hei!
En tiedä, mihin kategoriaan kysymykseni kuuluisi mutta valitsin tämän. Omistan sukukirjan, jossa huomasin vakavan virheen alkukesästä. Kirjan tekijä on yhden sukuhaaran tehnyt virheellisesti. Hän on laittanut vaimolle väärän puolison, joten kaikki kirjan tämän pariskunnan jälkeläiset polveutuvat väärästä esivanhemmasta. Virheen huomattuani ja monta kertaa sen tarkasteltuani otin ensin yhteyttä vaimon suvun heimovastaavaan. Heillä ei varsinaista sukuseuraa ole vaan heimo vastaava. Hän laittoi viestini sukukirjan tekijälle mutta odotetusti tekijä ei ottanut yhteyttä. Seuraavaksi laitoin viestiä sukukirjan tekoon myös osallistuneelle mutta hänkään ei vastannut. Tiedän, että näin paha virhe on helpompi lakaista maton alle kuin korjata, sillä suuri osa kirjasta menisi uusiksi. Mutta onko se oikein, että kirjaan saa jäädä elämään virheellinen sukujuonto, jossa jälkipolvet periytyvät aivan väärästä esivanhemmasta? Voiko asialle tehdä mitään vai oliko se tässä?
Terv. Jaana
Tee oma kirja, jossa kaikki oikein.
Hei!
Mielelläni tekisin sukukirjan, jossa kaikki tiedot ovat oikein mutta eipä taida onnistua keneltäkään. Ei edes Lahtiselta. Nyt on kyseessä iso virhe, joka olisi ollut helposti tarkistettavissa mutta jostain syystä kirjan tekijä ei sitä tehnyt vaan pääsi oletusten kautta helpommalla.
Kyseessä on Henttosten sukukirja ja Jääsken Kiurulan Hanskin sukuhaara sivulla 361 ja taulu 2130. Tätä ongelmaa puitiin jo Facebookin Antrea-ryhmässä, jossa myös tultiin siihen tulokseen, että toinen esivanhemmista on väärä. Oikea pari eli Tuomas Savolainen avioitui vuonna 1729 Helena Jantusen kanssa Antreassa. Vuonna 1756 Tuomas ja Helena muuttivat perheineen Antrean Kaskiselän kylästä Jääsken Kiurulan Hanskin taloon. Tässä yhteydessä kirjan tekijä muutti Tuomas Tuomaanpoika Savolaisen Tuomas Tuomaanpoika Henttoseksi. Tuomas Savolaisen ja Helena Jantusen lapsetkin ovat kirjassa väärin.
Sekaannusta on varmasti aiheuttanut sukunimien vajaavainen käyttö etenkin Jääskessä tuohon aikaan. Tuomas Tuomaanpojat ovat menneet sekaisin. Tiedän, ettei sukukirjan tekijä voi tutkia joka henkilöä perusteellisesti mutta, jos haarasta tehdään kirjaan oma osio olisi sen odottanut olevan tutkittu tätä paremmin. Kirjan tekijä tiesi, että Helena Jantunen on Antreasta kotoisin. Hänen ei olisi tarvinnut kuin Antreasta vihkitieto etsiä ja katsoa rippikirjasta perheen muuttomerkintä Jääskeen niin hän olisi pysynyt oikeassa Tuomaassa.
Tiedän myös senkin sukuani tutkivana, ettei sukukirja ole lähdeteos. Mutta heille ketkä omaa sukua eivät tutki se on eräänlainen. Sukukirja ei ole mikään halpa ostos yleensä, joten moni haluaa rahoilleen vastinetta. Kirjasta etsitään omia sukuhaaroja siihen ensimmäiseen esivanhempaan. Niistä sitten kerrotaan muille sukulaisille jne. Tässä tapauksessa Tuomas Savolaisen ja Helena Jantusen jälkeläiset luulevat polveutuvansa Tuomas Tuomaanpoika Henttosesta, koska kirjassa lukee niin. Väärä tieto jää elämään. Ei se heitä haittaa, kun eivät asioiden oikeaa laitaa tiedä. Mutta minua haittaa. Helena Jantunen on esiäitini sisko. Tuomas Savolainen ei ole minulle sukua mutta muuttuessaan Tuomas Henttoseksi hänestä tuleekin esi-isäni veli. Siksikin minulle olisi tärkeä saada oikaistua tämä iso virhe.
Sukukirja valmistui vuonna 2008 pitkällisen taistelun jäljiltä. Sukuseuralla ja kirjan tekijällä oli moneen otteeseen napit vastakkain. Jatko-osaa on suunniteltu varmaan 10 vuotta mutta mitään valmista ei ole vielä saatu. Jatko-osaan on tarkoitus tulla ensimmäisestä osasta ylijäänyttä materiaalia ja virheiden korjauksia. Olen myös näitä pikkuvirheitä, kuten toisen veljeni puuttumisen koko kirjasta laittanut ylös, että ilmoitan niitäkin, kun jatko-osa pääsee ajatusta pidemmälle. Ongelmana on se, että en saa ketään kiinni, jolla olisi edes teoriassa mahdollista korjata virhe vaikka siihen jatko-osaan. Vastauksistanne voi päätellä, että ei minulla ole juuri mitään mahdollisuuksia muuttaa mitään. Voin vaan kertoa, että kirjassa on yksi sukuhaara osittain väärä.
Terv. Jaana
JaMaHa: Voit tehdä ehkä uniikin muutaman (esim 12) kappaleen painoksen kotitulostimellasi tai kopiopalvelussa. Tulostat sen pdf-formaattiin tiedostoon ja toimitat Suomen sukututkimusseuralle, joka sijoittaa sen Sukuhakuun. Yhden kopion toimitat Lappeenrannan maakuntakirjastoon Carelia käsikirjastoon ja yhden kopion Karjalataloon Helsingin Käpylään. Aleksanterin yliopiston kirjastoon 6 kpl.
Hei!
Mielelläni tekisin sukukirjan, jossa kaikki tiedot ovat oikein mutta eipä taida onnistua keneltäkään. Ei edes Lahtiselta.
Terv. Jaana
Kyllä se voisi onnistua. Timo Kukkoselta tuli hyvä neuvo, miten kirjoja tms. voi nykyisin tehdä. Edes "oikean" kirjan painattaminen ei enää ole niin raskas prosessi kuin vanhaan aikaan. Painosmäärän voi esim. ratkaista vasta tilausten mukaan jne.
JaMaHa: Voit tehdä ehkä uniikin muutaman (esim 12) kappaleen painoksen kotitulostimellasi tai kopiopalvelussa. Tulostat sen pdf-formaattiin tiedostoon ja toimitat Suomen sukututkimusseuralle, joka sijoittaa sen Sukuhakuun. Yhden kopion toimitat Lappeenrannan maakuntakirjastoon Carelia käsikirjastoon ja yhden kopion Karjalataloon Helsingin Käpylään. Aleksanterin yliopiston kirjastoon 6 kpl.
Voi olla tarpeen keskittyä syntyneen virheen oikaisuun ja muutaman perhetaulun laajuuteen.
Minulla on viimeistelyvaiheessa oman kirjani tarkennettu versio, jossa on samalla oikaisuja Arposten sukukirjaan (Avain Arposiin) Viipurin pitäjän osalta. Saanen sen aikanaan Suku Haku alustaan. Kun se oma tuote, niin saan hallituksi koko sisältöä.
Näitä sattuu. Minä kuuluin vähän aikaan sukuseuraan, joka oli myös teettänyt sukuselvityksen, mutta sitten huomasin, että välissä oli kaksi naista (äiti ja tytär), jotka veivät sukulinjaa eteenpäin. Eihän se niin mene, etenkin kun oli otettu DNA:t mukaan. Sukukirjaa oli laadittu miesjohtoisesti. Yritin tolkuttaa pj:lle, että naiset eivät kuljeta Y-kromosomia, joten jälkeläiset ovat vaimon (äidin aviomiehen ja myöhemmin tyttären) aviomiehen jälkeläisiä ja sukunimi muuttuu. Ei mennyt perille vaan tuli iso riita. Erosin yhdistyksestä.
Vaeltaja
Onkohan julkaistu montaakaan sukukirjaa, josta ei olisi jotain eripuraa ja kaunaa syntynyt. Nämä erilaiset foorumit ja julkiset alustat (kuten Geni.com) ovat siitä hyviä, että niistä uudet etsijät tietoja hakevat ja kun virheet on niissä tuotu julki, löytävät myös joko oikean tiedon tai ainakin saavat mahdollisuuden tarkistaa itse asian.
"Onkohan julkaistu montaakaan sukukirjaa, josta ei olisi jotain eripuraa ja kaunaa syntynyt. Nämä erilaiset foorumit ja julkiset alustat (kuten Geni.com) ovat siitä hyviä, että niistä uudet etsijät tietoja hakevat ja kun virheet on niissä tuotu julki, löytävät myös joko oikean tiedon tai ainakin saavat mahdollisuuden tarkistaa itse asian."
Ehdotin n. 7 v. sitten Suomen kotiseutuliitolle juuri tämän ongelman takia jonkinlaista julkista alustaa kirjojen ym. sukutietojen käsittelemiseksi. Tulos: ei minkäänlaista kommenttia tai vastausta.
Kuka ihme voi saada jotain positiivista aikaan, jos johtokunnat toimivat näin?
Eli sen minkä kirjoitin edellä, pätee todella edelleen.
Jouk:rolleyes:
Onkohan julkaistu montaakaan sukukirjaa, josta ei olisi jotain eripuraa ja kaunaa syntynyt. Nämä erilaiset foorumit ja julkiset alustat (kuten Geni.com) ovat siitä hyviä, että niistä uudet etsijät tietoja hakevat ja kun virheet on niissä tuotu julki, löytävät myös joko oikean tiedon tai ainakin saavat mahdollisuuden tarkistaa itse asian.
Onhan esimerkiksi Alceniuksen täydentämää Genealogia Sursillianaa korjailtu jo ilmestymisestään vuodesta 1850 lähtien eikä loppua näy.
Vaikka virheet olisi tuotu julki ja yritetty korjata, niin Geni.com:ssa virheet eivät näytä korjaantuvan vaan enemmänkin lisääntyvän.
Esimerkiksi Kemin pitäjänkirjurin Gustaf Carlundin vaimona on ollut Catarina Olofsdotter Matilainen
https://www.geni.com/people/Catarina-Matilainen/6000000020633928106
vaikka oikea sukunimi on Kantola, mikä kävi ilmi Suku Forumin Gustaf Carlundin lanko Hans Kantola -keskustelussa jo vuonna 2014
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31732
eli hänen isänsä on porvari Olof Persson Kantola, haud. 10.2.1691 Oulu, ja äiti Karin Hansdotter (Houru), haud. 6.1.1691 Oulu.
Joo. Virheitä on paljon. Ja mikä kummallista niillä on taipumus levitä laajalle ja nopeasti.
Aivan samanlainen virhe on mm Toivo Väinölän (1901-1980) vuonna 1970 julkaistussa lukkari Erik Hannunpoika Limnellin sukukirjassa. Heti Erik Hannunpojan (lähtöhenkilö) puoliso on virheellinen. Kuulun sukuun ja huomasin virheen noin 2000 melko pian aloitettuani sukuselvityksen. Kirkonkirjoista ei ole mahdollista löytää oikeata hlöä sillä ne eivät ulotu vuoteen 1721 asti, jolloin hän on suunnilleen syntynyt. Asia selvisikin vasta tuomiokirjoista, joita Väinölä ei nähtävästi ole tutkinut.
Virheellisiä sukutauluja pyörii ainakin MyHeritagessa ja luultavasti muuallakin.
ristojohannes
09.08.23, 15:34
Aika on poistanut ylläkerrotut ongelmat.
Paperille painettu sukukirja on nykyään harvinaisuus.
uudempaa ajattelua
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4308034?sid=3071327364
< Aika on poistanut ylläkerrotut ongelmat.
Paperille painettu sukukirja on nykyään harvinaisuus.
>
Eihän tämä ongelma sillä ratkea, että esitys-,tallennus- tai tallennemuotoa vaihdetaan. Päinvastoin leviämisnopeus ja esiintyminen lisääntyvät, koska jos roskaa pannaan sisään niin roskaa tulee myös ulos, kuten jo 1980-luvulla totesin ensimmäisiä ATK-ohjelmia testatessani.
Hämmästyttää, että GIGO-periaatteelle ei ole vieläkään keksitty suomenkielistä nimitystä, kuten vastaaville FIFO-, FILO, LIFO, tai LILO-periaatteille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Garbage_in,_garbage_out#References
Ihmettelen
< Aika on poistanut ylläkerrotut ongelmat.
Paperille painettu sukukirja on nykyään harvinaisuus.
>
Eihän tämä ongelma sillä ratkea, että esitys-,tallennus- tai tallennemuotoa vaihdetaan. Päinvastoin leviämisnopeus ja esiintyminen lisääntyvät, koska jos roskaa pannaan sisään niin roskaa tulee myös ulos, kuten jo 1980-luvulla totesin ensimmäisiä ATK-ohjelmia testatessani.
Hämmästyttää, että GIGO-periaatteelle ei ole vieläkään keksitty suomenkielistä nimitystä, kuten vastaaville FIFO-, FILO, LIFO, tai LILO-periaatteille.
https://en.wikipedia.org/wiki/Garbage_in,_garbage_out#References
Ihmettelen
Oikeastaan tilanne voi vielä pahentua tekoälyn mukaantulon myötä, sillä sehän vain kierrättää sitä roskaa, mitä sille syötetään.
Kannattaa perehtyä laajemmin tekoälyyn, ettei tule väärinkäsityksiä.
Juha
< Kannattaa perehtyä laajemmin tekoälyyn, ettei tule väärinkäsityksiä.
>
Keinoäly on ollut jo olemassa 1970-luvulta, vaikka sitä ei uskoisi. Asiahan ei siitä paljon muutu, jos päätöstaulun toteutusosiin liitetään painotetut keskiarvot, joiden mukaan valitaan kaikkein optimaalisin vaihtoehto esitettäväksi. Suoritusteho kyllä, kun sekä keskusmuistin ja ehtojen suoritus rinnakkaisilla prosesseilla on mahdollista.
Jokainen kokenut COBOL-ohjelmoija oivaltaa sen heti.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/haku/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6staulut
Lukemisiin
Ei vain sukujuonnot vaan myös historialliset johdannot menevät helposti väärin. Tuore tapaus sattui minulle.
Lähetin yhdelle sukuseuralle tietoja, joita keräsin tutkittuani noin puolen pitäjän alueelta kaikki tila- ja sukuhistoriat. Sukuseura on perustettu monella eri paikkakunnalla esiintyvän yhteisen nimen ympärille. Kun on monta tahoa, joista seura pyrkii olemaan perillä, niin tarkkuus ei voi olla kovin hyvä kaikilla paikkakunnilla. Näen monta heikkoutta tällaisessa lähtökohdassa.
Mainitussa seurassa toimiva henkilö kirjoitti lehtiseen raportin tästä seudusta, jota olin tutkinut, käyttäen muun muassa kirjani tietoja. En saanut käsikirjoitusta nähtäväkseni kun en huomannut sitä ennakkoon pyytää. Löysin useita virheitä. Esimerkiksi kylänimitystä käytettiin maatilasta, kaupungin polttamisen tekijäksi nimettiin väärä pikkuvihan osapuoli, kuuluminen tuomiokuntaan ja kirkkokuntiin meni osaksi väärin, kartanon isäntäsuku sekoitettiin donataareihin, eräitä anakronismeja, ja vielä pienempiä haksahduksia kuten annuiteettilainan väärin kuvaaminen.
Seija Randell
11.08.23, 20:10
Vähän arkipäiväisempi asia lienee se, että ainakin sukukirjan myöhempiin painoksiin tiedot saadaan ihmisiltä, eikä mistään dokumenteista. Ei mistään ilmene, että 1920- luvulla tai myöhemmin syntynyt onkin ottolapsi, tai että avoparin lapset ovat virallisesti vain vaimon lapsia ja (paikkansa pitävä) sukuyhteystieto perustuu suvun tietoon. Aiemmista sitten voi kirkonkirjoista tarkistaa kirjaukset. - Niin, sitten tietysti ne väärän isän nimissä olevat...
Tuo kasvattijuttu on oman sukuni kirjassa, kaksikin tapausta tiedän.
Totta. Joissain tutkimuksissa on arvioitu että näitä 'vääriä' isiä on noin 1%, mieluummin hieman yli kuin ali.
Ne tulevat ilmi vain DNA:ssa. Perinteisessä sukututkimuksessa niitä ei taida tulla esiin kuin ani harvassa tapauksessa.
Totta. Joissain tutkimuksissa on arvioitu että näitä 'vääriä' isiä on noin 1%, mieluummin hieman yli kuin ali.
Ne tulevat ilmi vain DNA:ssa. Perinteisessä sukututkimuksessa niitä ei taida tulla esiin kuin ani harvassa tapauksessa.
Onhan Suomessakin tapauksia, jossa mies on joutunut maksamaan elatusapua lapsesta, vaikka ei ole lapsen oikea isä
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/95c2d2ff-5155-48d6-9db4-338d9cfc5162
ja ennen DNA-tutkimuksia tämä oli vielä yleisempää, sillä tärkeintä oli lapsen elatus kuin kuka oli lapsen oikea isä.
Otetaan tähän Britannian tilanne vuodelta 2008, mutta tämä koskee lasten huoltoviraston CSA:n testejä
https://www.theguardian.com/politics/2008/aug/01/freedomofinformation.childprotection
"The latest figures for 2007-08 show that out of 3,474 tests ordered, 661 or 19% named the wrong man" eli suomeksi 2007-08 isyystesti määrättiin 3 474 tapauksessa, joista 661 eli 19 % tapauksista isäksi oli merkitty väärä mies.
Seija Randell
14.08.23, 11:11
Ennen nykyistä isyyslakia elatusvelvolliseksi määrättiin mies, joka oli saattanut tehdä naisen raskaaksi ko. aikaan. Englannin tutkimuksen suuri luku 19 % voi johtua siitä, että edes nainen ei ollut varma, kuka oli isä.
Tiedän 50-luvulla syntyneen esikoispojan. Äidillä oli kaksi naimatonta friiaajaa, ja toisen kanssa sitten meni naimisiin. Poika tuli ajokortin saatuaan kotiseudulleen käymään. Oli kuulemma ihan sen toisen miehen näköinen.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.