Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Saamalaiset nimet, vai ei?
Olen huomannut pari mielenkiintoista nimeä esivanhempieni joukossa.
Minulla on kysymys, joka koskee seuraavia kahta nimeä:
• Kaskala Poro (isoisä no.8 ja 9 Lieto) (v1620 – v1704)
Kaskala on pieni mäkijono Liedon keskustan pohjoispuolella ja toinen perhe on listattu vain ’Kaskala’. Kaskala Poro on toinen.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
'Cascala Poro'
• Värri (isoisä x no. 8,9,10,11 ja 12) Karinainen, Mäenpää (1495 – 1706)
Luin, että saamelaiset asuivat aikoinaan etelämpänä Suomessa ja mietin, viittaako nimi "Poro" saamelaisiin juuriin, koska porot ovat luonnostaan subarktisia eläimiä, jotka elävät napapiirillä.
Lapista lukiessani huomasin, että saamelaiset kutsuvat vuorta (vuori) Várriksi.
Tämä sai minut ajattelemaan, olivatko nämä kaksi perhettä näillä nimillä saamelaisia?
Mitä ihmiset ajattelevat?
Liedossa on paikannimi, jonka etymologit uskovat olevan saamelaista alkuperää, joten se on mahdollista...?
<
Mitä ihmiset ajattelevat?
>
http://www.sukunimi.info/
Lukemisiin
Voi aivan suoraan todeta, että eivät taatusti olleet saamelaisia
Juha
<
Mitä ihmiset ajattelevat?
>
http://www.sukunimi.info/
Lukemisiin
Kiitos, Julle! Upea verkkosivu - mielenkiintoista luettavaa sateiseen iltapäivään.
'Värri' on sinne, ja se sanoo, että on todella vanha suomalainen nimi (tai nimi joka on tunnettu suomessa). Enniten neitä nykyisin asuvat Virolahdessa (62), Se ei selvitta nimen alkuperasta.
'Poro' ei ole mainittu yhtään.
ristojohannes
29.07.23, 16:42
Poro on meille Kissun kanssa molemmille sukulaistalo.
Vanha lietolaistalo, joka nimenä on jo kadonnut.
Mistähän tälläinen nimi Turun liepeille.
n. 25 km Hämeen härkätietä eteenpäin löytyi Mäntsälän rustitilalta, torppa, jota kutsuttiin aikoinaan, ainakin kirkonkirjoissa, Lappalaisen torpaksi.
Mikähän tämän nimen tausta on.
Saamelaisjutussa on mielenkiintoista se, että muistan paikannimiä tutkineen akateemisen etymologin (valitettavasti minulla ei ole enää lähdettä*) sanoneen, että Liedon maaseudulla sijaitseva Piksmäki (siellä on myös Piksmäentie) viittasi saamenkieliseen alkuperään.
*Olen löytänyt linkin: https://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_99.pdf
Lounais-Suomessa on tunnistettu vain muutamia saamelaisperäisiä paikannimiä, mutta syynä tähän on lähinnä tutkimuksen puute. Alueella on saamelaisia nimiä, jotka kuuluvat samantyyppisiin lainanimiin kuin muuallakin Suomessa; Sisustukseen verrattuna ei näytä olevan suurta eroa. Näitä nimiä, joista on esimerkkejä alla, käsitellään tarkemmin tulevassa tutkimuksessani.
Melko suoraviivaisia lainaselityksiä ovat Askaisten pitäjän Livonsaaren < saamin suuri saari. livva- 'peuran, poron nukkuma-asento' (vrt. Lapin Livo-nimet), Piksmäki Liedossa
ja Piiksvuori Maskussa < Sam. biksa 'linnunrinta' (vrt. Lapin Piiksi-nimet), Nummenin pyöreä Kalliomäki Siitoinmäki, Ypäjän pikkukivi Siitoonmäki, Lopenin
Seitmäki ja iso kivi Kiskon Kärkelän Siitinvahassa < saam. sieidi 'seita' (ii: puvut voisivat periaatteessa heijastaa myös sanaa Siida 'sylikylä'), Yläneenen Raasinkorpi, -järvi, -joki ja Urjalan Raasinkangas< saam. rássi 'ruoho', Karkkilan hiekka
Vuonteenmäki < inarinsaam. vuodâs 'hiekka', Pöytyän Pöylijoki< Sam. bievla 'sotilas' ja Tontereenmäki < Sam. duottar 'mäki', Paimion Muskmäki< ymmärrä. moski 'läpäisemätön paikka,umpikuja' tai moskas 'synkkä, pilvinen', Lopen Poskomäki < Sam. boska 'väinöntubeki',
Merimaskun Köylijärvi < saameksi. geavli 'kaari' (vrt. edellä mainittu Köyliöjoki), Perniön Joksunmäki < Sam. juoksa 'jousi' (sana esiintyy laajalti myös saamenkielisenä
henkilönnimenä), Alastaro Rutovuori < saame. rohtu 'ryteikkö' ja kylän nimi Uusikaupunki Kukainen (< *kukkainen) < saameksi. Guhkki 'pitkä' (kylä sijaitsee pitkänomaisella saarella).
Lounaisimmassa Suomessa on myös vanha saamenkielisen nimistön kerrostuma
Mielestäni tästä, että ’piks’ ei merkitse ’pitkä’ mutta kapea; ehkä ’pitka ja kapea’.
Seija Randell
11.08.23, 20:46
Eikö nykytieto ole se, että saamen kieltä puhuvia ei lounaisessa Suomessa ole asunut?
Lappi- nimenkin katsotaan liittyvän paikan syrjäisyyteen, esim. Lappi Laitilan kyljessä tai Sauvon ja Kemiön välissä Lappdalin lahti, taisi myös olla kylä Kemiön puolella.
Nimiasioissa joskus mielikuvitus lentää. Ovathan ne kiinnostavia ja tulkintojen mahdollisuus rajoittamaton.
Mielenkiintoinen näkökulma on myös kirjoitusasun vaikutus. Saramäestä tulee Saarimäki. Saari se mäki on ollut 7000 vuotta sitten. Mutta viron sarapuu on pähkinäpensas ja Saramäki se nimi ruotojakolaitoksen papereissa olikin.
Ja kun kirjaimia on rajallinen määrä ja äänteitä rajaton, niin mistä tiedämme, millä tavalla eri kirjurit ovat ne puheet tulkinneet?
Seija Randell
12.08.23, 15:19
Jatkan alkuperäiseen kysymykseen. Miten olisi se ajatusmalli, että monet paikannimet ovat henkilönimistä lähtöisin? En nyt osaa sanoa, mistä joku Poro tulisi, mutta Bore-nykynimi nyt mieleen tulee. Ja kun ruotsissa u-äänne kirjoitettiin o, niin siitä sitten tulee mieleen Pura, tammelalainen nimi. Olisko sama henkilönimi taustalla? Vanhoja germaanisia nimiä nyt en tähän hätään ole katsonut.
Asun Karvalan kylässä. Vanha henkilönimi sekin kuulemma. Kun sen pistää hakusanaksi, tulee mm. "Garva bridge" jossakin Skotlannissa. Ja mielikuvitus laukkaa...
Eikö nykytieto ole se, että saamen kieltä puhuvia ei lounaisessa Suomessa ole asunut?
Lappi- nimenkin katsotaan liittyvän paikan syrjäisyyteen, esim. Lappi Laitilan kyljessä tai Sauvon ja Kemiön välissä Lappdalin lahti, taisi myös olla kylä Kemiön puolella.
Nimiasioissa joskus mielikuvitus lentää. Ovathan ne kiinnostavia ja tulkintojen mahdollisuus rajoittamaton.
Mielenkiintoinen näkökulma on myös kirjoitusasun vaikutus. Saramäestä tulee Saarimäki. Saari se mäki on ollut 7000 vuotta sitten. Mutta viron sarapuu on pähkinäpensas ja Saramäki se nimi ruotojakolaitoksen papereissa olikin.
Ja kun kirjaimia on rajallinen määrä ja äänteitä rajaton, niin mistä tiedämme, millä tavalla eri kirjurit ovat ne puheet tulkinneet?
Länsisuomalaisten alkuperä
Se on monimutkainen asia. En usko, että tutkijat ovat samaa mieltä. Kielitieteilijät ja etymologian asiantuntijat uskovat havaitsevansa saamelaista alkuperää paikannimissä. Älä unohda, että ennen Agricolaa ja katolinen kirkko kaikkialla oli esilukutaitoinen, joten kirjoitettua historiaa on vähän tai ei ollenkaan. Nykyhistoria tietysti kertoo teorioista, joiden mukaan SW Finlandia miehittivät kampa-astiat, jotka olivat skandinaavista kansaa. Kansoja tai maita ei ollut ennen kuin aivan äskettäin (vrt. Italia, Saksa), joten todennäköisesti oli useita heimoja, jotka kaikki asuivat eri puolilla Suomea ja liikkuivat vapaasti. Jotkut arkeologit väittävät löytäneensä saamelaishautoja etelästä Satakuntaan asti (DNA:n perusteella). Kielitieteilijät voivat nähdä saamen paikannimissä (vrt. Englannissa voimme nähdä roomalaista alkuperää ja anglosaksista alkuperää). Mutta meidän on muistettava, että kieli ja etnisyys – tai edes kulttuuri – eivät välttämättä ole sama asia. Ruotsin 700-vuotisesta hallinnosta huolimatta suomalaiset jatkoivat suomen puhumista ja omilla murteillaan. Paikannimet pysyivät enimmäkseen suomalaisina.
Jotkut sanovat, että Suomusjärven kulttuuri oli länsisuomalaisten alkuperä, toiset spekuloivat, että se oli saamelaisia ja että siellä käytiin suuria taisteluja, joten paikannimi "Kuolinmaa" ja saamelaiset pakenivat pohjoiseen.
Saamen kieli irtautui suomalais-ugrilaisesta haarasta 1 500 eaa. Jääkauden jälkeiset alkuperäiset uudisasukkaat Suomessa puhuivat selvästi yhteistä uralilaista kieltä, joka on säilynyt, ja Turun murteen sanotaan saaneen vaikutteita etelästä tulleilta uudisasukkailta (nykyinen Viro, jolla on myös uralilainen kieli).
Etymologin näkemyksen voi lukea täältä: https://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2003_99.pdf
Jatkan alkuperäiseen kysymykseen. Miten olisi se ajatusmalli, että monet paikannimet ovat henkilönimistä lähtöisin? En nyt osaa sanoa, mistä joku Poro tulisi, mutta Bore-nykynimi nyt mieleen tulee. Ja kun ruotsissa u-äänne kirjoitettiin o, niin siitä sitten tulee mieleen Pura, tammelalainen nimi. Olisko sama henkilönimi taustalla? Vanhoja germaanisia nimiä nyt en tähän hätään ole katsonut.
Asun Karvalan kylässä. Vanha henkilönimi sekin kuulemma. Kun sen pistää hakusanaksi, tulee mm. "Garva bridge" jossakin Skotlannissa. Ja mielikuvitus laukkaa...
Seija, on totta, että paljon jopa ehkä eniten kylän tilaa paikannimet ovat kutsuttiin isäntän jälkeen, esimerkiksi, Anttila, Mattila, Penttila, jne. Pitäisi olla, että Poro oli ruotsin nimi esim. ’Bore’ joka muuttui suomeksi. Kuitenkaan, liedon kirkkokirjossa 1702, on vielä kirjoittanut sen ’Poro’-ksi, eikä ’Bore’ sitä paitsi ’Kaskala’ on kirjoitettu ’Cascala’ – ruotsin kielen (liedossa oli seka ruotsin että suomea kylät, keski ajoissa), siksi luulen, että jos on ihmisen nimi, sen pitäisi olla ’Porola’, mutta jopa nykysin, tilaa vielä on sijoitettu Kaskalalinnan lähellä mutta nyt kutsu ’Ala-Poro’ ja ’Yli-Poro’. Siellä on myöskin nyt ’Peura’ napurilla.
Joku kirjoitti minulle, että ’saami sana Gaska ilman päätettä merkitsee ’väliä’. – siksi ehkä suomen sanoja ’kaska’ ehkä oli ’gasga’-lta esim. ’Kaskala’.
Seija Randell
14.08.23, 20:32
Talojen ja kylien nimi saattoi olla joko Seppä tai Seppälä, ihan eri kauden rippikirjoissa vaihdellen. Siis nimi voi olla ilman la-päätettä, vaikka ihmisen (tai tämän ammatin) nimestä tulisikin.
Jäin miettimään p/b-vaihtelua. Useimmiten kai meidän suomalaisten ääntämä p kirjoitettiin b:llä (Birkkala, Bengtilä), mutta sitten taas kuitenkin Pakanen, Pindilä, Pärnäspä. Ota siitä sitten selvää.
Havaitsin joskus, että täälläkin päin on ollut eläinten nimiin perustuvia nimiä, mutta ne kai ovat suureksi osaksi hävinneet. Tämä oma ajatukseni. Jos Peuran lisäksi olisi Poro, olisiko se peuran synonyymi tai sitten taustalla erisnimi?
Harmi, että maakirjoihin tuli vain kylien ja veronmaksajien nimet. Ja monissa pitäjissä on paljon Vähä-, Iso-.Länsi-, Alastaloja ja Ylimmäisiä ja Alimmaisia, silloinkin kun maakirjanumeroiden antamisen aikaan taloja oli enemmän kuin yksi. Maanmittarilta ne nimet veroluetteloihin ja rippikirjoihin tulivat.
Talojen ja kylien nimi saattoi olla joko Seppä tai Seppälä, ihan eri kauden rippikirjoissa vaihdellen. Siis nimi voi olla ilman la-päätettä, vaikka ihmisen (tai tämän ammatin) nimestä tulisikin.
Jäin miettimään p/b-vaihtelua. Useimmiten kai meidän suomalaisten ääntämä p kirjoitettiin b:llä (Birkkala, Bengtilä), mutta sitten taas kuitenkin Pakanen, Pindilä, Pärnäspä. Ota siitä sitten selvää.
Havaitsin joskus, että täälläkin päin on ollut eläinten nimiin perustuvia nimiä, mutta ne kai ovat suureksi osaksi hävinneet. Tämä oma ajatukseni. Jos Peuran lisäksi olisi Poro, olisiko se peuran synonyymi tai sitten taustalla erisnimi?
Harmi, että maakirjoihin tuli vain kylien ja veronmaksajien nimet. Ja monissa pitäjissä on paljon Vähä-, Iso-.Länsi-, Alastaloja ja Ylimmäisiä ja Alimmaisia, silloinkin kun maakirjanumeroiden antamisen aikaan taloja oli enemmän kuin yksi. Maanmittarilta ne nimet veroluetteloihin ja rippikirjoihin tulivat.
Ja kuinka monta Isotaloja..? ;)
P/b-vaihtelua: On myos Pränikkälä (myös Bränikkälä) 'Kylän nimen taustalla lienee alasaksalainen henkilönnimi Brendecke.' [wiki]. Ja Prunkkala [Brunkala] joka sisalty Hungerla, kotoisin isoisäni. (Nyt uusi nimi on Aura.)
Ajatukseni on, että "Peuran" maatila on pieni vitsi, koska se on Poron tilan vieressä.
Valkoinen häntä peura vain tulee suomeen äskettäin lahjaksi yhdesvaltasta 1940's. Nyt he ovat joka paikassa. :)
(Totta kai, pelto peura on ollut täällä pitkään aikaan suomessa.)
Kuitenkin, porot ovat subarktiset eläimet.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.