Jokitakku

[joukon66]

Jokitakkua käytettiin jälleenrakennusaikana hirsiseinien tiivistämiseen. Sitä saatiin pienten jokien ja purojen suistoista. Se ei ole seinäsammalta, vaan jouhimaista kasvia. Tietääkö kukaan, mikä tämä kasvi oikeasti on?

Ihmetteleepi Jouk:rolleyes:

[Julle]

< Jokitakkua käytettiin jälleenrakennusaikana hirsiseinien tiivistämiseen. Sitä saatiin pienten jokien ja purojen suistoista. Se ei ole seinäsammalta, vaan jouhimaista kasvia. Tietääkö kukaan, mikä tämä kasvi oikeasti on?
>
Keinoäly Bing vastaa tällaista kysymykseen: Onko jokitakku sammalta?
Jokitakku on suomenkielinen nimitys sammaleelle1. Sammalta kasvaa usein kosteissa paikoissa kuten jokien rannoilla ja kosteikoissa2. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!

Vastaanotettu viesti. Jokitakku on suomenkielinen nimitys sammaleelle. Sammalta kasvaa usein kosteissa paikoissa kuten jokien rannoilla ja kosteikoissa. Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!
Lisätietoja:
1. kotipuutarha.fi
2. skil.fi
3. blogs.helsinki.fi

[JHissa]

Mieleen tulisi järviruoko eli ryti ja enkin sen kukinnot eli röyhyt. Järviruokoa käytetettiin etenkin kattomateriaalina, mutta myös seinämateriaalina
https://www.ely-keskus.fi/web/ruoko/eristelevyt
joten miksei ylijääneitä röyhyjä voitu käyttää sitten tilkkeenä.

[joukon66]

Jotain tummaa pitkäkuitumaista tavaraa jokitakku näyttäisi olevan. Mutta miksiköhän se oli sitten parempaa kuin tavallinen sammal, kun takkua piti hakea vielä kaukaakin?

Ihmetteleepi Jouk:rolleyes:

[JHissa]

Yksi vaihtoehto olisi tupasvilla, jota on käytetään edelleen myös eristeenä.

[VSimula]

Voisiko nimi viitata alavilla niityillä kasvavaan heinään - ns. siantakkuun /takkuheinään? En kyllä ole kuullut, että sitä olisi käytetty hirsirakennuksiin, mutta paremman heinän puutteessa sitä vanhoina aikoina niitettiin ja kuivatettiin rehuksi.
Kun suopelloilta tehtiin heinää, siantakkua oli joskus siinä seassa. Tarttui vaatteisiin ja pisteli aika ikävästi. Voisi siis kuvitella, että sitä käytettiin eristeenä, koska takku ei luista helposti pois hirsien välistä niin kuin tavallinen korsiheinä, eikä ehkä kuivana murene niin kuin sammal.

[VSimula]

Jäkki taitaa olla virallinen nimi tarkoittamalleni heinälle.

[PekkaJS]

Veikkaisin, että kyseessä voisi olla vedessä kivien päällä kasvava näkinsammal.

[joukon66]

Onkohan tuo jäkki samaa kuin "ryssän tuppaat", jotka olivat mätäsmäisesti kasvavia heiniä, joita kasvoi heinäpelloilla ja joita lehmät eivät kuulemma syöneet. Niitä piti sen tähden kaivaa pelloilta tarpeettomina pois. Mutta jokitakku täytyi olla jotain muuta kuin nuo heinäpellon tuppaat.

Jouk:rolleyes:

[PekkaJS]

Veikkaisin, että kyseessä voisi olla vedessä kivien päällä kasvava näkinsammal.

Nyt taisi löytyä vahvistus. Kuusamon kansanparannuspäivien julkaisusta google löytää tekstin:
kasvien käytöstä Kuusamossa: Isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica), jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä takku tai vesitakku, laitettiin hirsitalon alahirsien väliin sammalen sijasta, jolloin uusien...
Itse julkaisu ei minulla auennut.

[joukon66]

Isonäkinsammal voisi tosiaan olla mahdollinen, koska se näyttää tummalta.

https://kasvio.avoin.jyu.fi/laji.php?id=324

Jouk:rolleyes:

[joukon66]

Sitä käytettiin varmaankin lähinnä hirsiseinien jälkitiivistämiseen. Ainakin jälleenrakennusaikana ei ollut aikaa kuivattaa hirsiä ennen rakentamista, minkä takia myöhemmin tuli selviä rakoja seinään. Pitkänomaisena kasvina se oli helppo kiertää kierteelle kuin köysi, jolloin se oli helpompi tilkitä rakoihin kuin lyhyt seinäsammal.

Jouk:rolleyes:

[JHissa]

Nyt taisi löytyä vahvistus. Kuusamon kansanparannuspäivien julkaisusta google löytää tekstin:
kasvien käytöstä Kuusamossa: Isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica), jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä takku tai vesitakku, laitettiin hirsitalon alahirsien väliin sammalen sijasta, jolloin uusien...
Itse julkaisu ei minulla auennut.
Tietäjä iänikuinen 2018-2019 s. 81
https://issuudownload.com/hiski/docs/tietaja_ianikuinen_2019
Muita mainintojakasvien käytöstä Kuusamossa:
Isonäkinsammalta (Fontinalis antipyretica), jota kansanomaisesti kutsutaan nimellä takku tai vesitakku, laitettiin hirsitalon alahirsien väliin sammalen sijasta, jolloin uusien talojen haittoina olleet luteet pysyivät poissa.

[joukon66]

Eipä niitä luteita tainnut olla jäljellä saksalaistuhojen jäljiltä. Jokitakkua on näköjään käytetty ylempänäkin kuin hirsiseinän alaosissa, mutta kiinnostavia seikkoja joka tapauksessa. Minulle tuli ainakin uutena asiana koko jokitakku.

Kiitän aktiivisuudesta.

Jouk:rolleyes: