PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : 1900-luvun alussa kuolleiden savitaipalelaisten selvittäminen


Juha U
06.06.23, 22:06
Olen päätynyt siihen, että eräs isoisoisoäitini kuoli vuosina 1911-1912 Savitaipaleella. Hän oli luovuttanut lahjakirjalla perintötilansa omalle tyttärelleen ja vävylleen elinikäistä eläkettä vastaan. Ilmeisesti tästä syystä en löydä kyseisestä isoisoisoäidistäni perukirjaakaan. Isoisoisoäidin tyttönimi on hakusessa, eikä sitä ole esim. geniinkään osattu merkitä. Molemmat etunimet tiedän, patronyymin ja tietysti avioliiton kautta saadun sukunimen. Myös syntymäaika on tiedossa, sillä se oli kerrottu eräässä perukirjassa, jossa oli papin sukuselvitys, mutta siinäkään ei tyttönimeä mainita.



Samannimisiä ja samaan aikaan syntyineitä naisia löytyy Savitaipaleelta useitakin, joista osan on voinut poissulkea. Savitaipaleen kirkonkirjat paloivat tietysti sisällissodassa kuten tunnettua. Kun ei ole tuota perukirjaakaan osunut silmiin niin mistäköhän tuota isoisoisoäidin tyttönimeä voisi vielä koittaa haeskella? Viipurin läänin henkikirjat olen toki kolunut läpi.

Juha
07.06.23, 06:27
Kerrotko henkilön nimen, niin voidaan yhdessä yrittää auttaa!


Juha

Juha U
13.06.23, 23:40
Onko muutes kenelläkään kokemusta vastaavista tilanteista? Tämäkin ihminen kuollut todennäköisesti 1911-1912 eli ennen Savitaipaleen arkistojen tuhoutumista ja koska ei ole enää ollut elossa kun henkilöt kirjattiin palon jälkeen uudestaan ylös niin onkohan tällaisia henkilöitä mahdollista edes löytyy mistään, jos perukirjaa ei näytä olevan henkilöstä myöskään kirjoitetun.



Eli kirjoitettiinkohan tuon palon jälkeen vain siitä hetkestä elossa olevat ylös vai kirjattiinko samassa yhteydessä myös edesmenneitä sukulaisia kuten elävien jo kuolleita vanhempiakin ylös?


En varsinaisesti kaipaa apuja juuri tämän kyseisen henkilön tyttönimen selvittämiseen vaan ihan ylipäätänsä yleisluonteisesti kysyisin, että mitä tietoja tällaisissa tapauksissa on saatavilla ja millaiset mahdollisuudet on, että Savitaipaleen kirkonkirjojen palamisen jälkeen tällaisia jo aiemmin kuolleita olisi kirjattu ylös esim. elossa olevien sukulaisten avulla?

Esa.H
14.06.23, 08:25
Ei ole apua antaa, mutta minulla on hyvin vastaava tilanne. Kerro ihmeessä sinä (jos keksit) tai muut, mikäli tähän löytyy jotain yleispätevää keinoa.



Ruotuvaivaisen esi-isäni vaivaisen vapautukselle veroista merkattu vaimo katoaa henkikirjoista 1910 jälkeen, hyvin oletettavasti kuollut silloin. Kummaltakaan ei löydy myöskään perukirjaa (mies kuollut 1920). Mitään muuta tietoa ei ole miehen nimen lisäksi vaimosta kuin etunimi, joka on lienee Kristiina (myöhemmin henkikirjoissa vain Stiina). Nainen kun oletettavasti muuttanut ulkopaikkakunnalta, niin pelkällä yleisellä etunimellä sukupuun lähin täysi mysteeritapaus.


Mainittakoon kuitenkin avuksi se, että minulla on suvussa myöhemmin tilan osto eläkettä vastaan. Tuolloin kuolleen eläkettä saaneen perukirjassa on maininta omaisuuslistauksessa että tila on jo aiemmin myyty ja maininta myyntikirjasta. Sekä perukirja että myyntikirja ovat säilyneet. Tuo on tosin tapahtunut vasta toisen maailmansodan jälkeen.

AnnaS
17.06.23, 09:51
Olen päätynyt siihen, että eräs isoisoisoäitini kuoli vuosina 1911-1912 Savitaipaleella. Hän oli luovuttanut lahjakirjalla perintötilansa omalle tyttärelleen ja vävylleen elinikäistä eläkettä vastaan.


Lahjoitettu perintötila on pitänyt lainhuudattaa uusille omistajille. Ensimmäisessä huudatuksessa on tarkistettu, että luovuttavalla osapuolella on ollut oikeus kiinteistöön. Siitä löytyy siis edellisten saantopapereiden kopiot. Perintöä ei tarvinnut lainhuudattaa, joten parhaimmillaan noista voi löytää useamman sukupolven peru- ja jakokirjat.

Heikki Särkkä
19.06.23, 19:13
Entisen Viipurin maakunta-arkiston tiloihin sijoitetussa LOGAV-arkistossa on ainakin 1800-luvun alun Savitaipaleen henkikirjojen liitteenä vuosittaiset vainajien luettelot, joista kuolinaika ilmenee päivämäärän tarkkuudella.



KA:n Mkjkkelin toimipaikassa on 30-luvun alkupuolella laadittu kortisto silloin henkikirjoitetuista, josta tuskin kuitenkaan on tähän apua.

SeJuKar
26.06.23, 16:23
Lainhuutopöytäkirjoissa löytyy lisäapuja joissa on melko paljon liitteinä olevia sukuselvityksiä on jopa tarkempia tietoja kuin perukirjoissa

Heikki Särkkä
17.08.23, 21:19
Onko Savitaipaleen kuulutettujen luetteloja (tarkemmin sanoen kuulutuksista maksettujen leimaverojen Charta Sigillata -luetteloita tallessa Viipurin läänin läänintileissä isoisoisoäidin vihmisen ajoilta?

HaapaMik
17.08.23, 21:31
Henkikirjoista voisi nähdä jotakin, kun kelaa kaikki oleelliset vuodet läpi

https://digihakemisto.net/aineisto/2293843088

Sss:llä oli myös henkikirjahaku mikä löytää Savitaipaleen ihmisiä parilta eri vuodelta.

Julle
17.08.23, 21:38
< Olen päätynyt siihen, että eräs isoisoisoäitini kuoli vuosina 1911-1912 Savitaipaleella. Hän oli luovuttanut lahjakirjalla perintötilansa omalle tyttärelleen ja vävylleen elinikäistä eläkettä vastaan. Ilmeisesti tästä syystä en löydä kyseisestä isoisoisoäidistäni perukirjaakaan. Isoisoisoäidin tyttönimi on hakusessa, eikä sitä ole esim. geniinkään osattu merkitä. Molemmat etunimet tiedän, patronyymin ja tietysti avioliiton kautta saadun sukunimen. Myös syntymäaika on tiedossa, sillä se oli kerrottu eräässä perukirjassa, jossa oli papin sukuselvitys, mutta siinäkään ei tyttönimeä mainita.



Samannimisiä ja samaan aikaan syntyineitä naisia löytyy Savitaipaleelta useitakin, joista osan on voinut poissulkea. Savitaipaleen kirkonkirjat paloivat tietysti sisällissodassa kuten tunnettua. Kun ei ole tuota perukirjaakaan osunut silmiin niin mistäköhän tuota isoisoisoäidin tyttönimeä voisi vielä koittaa haeskella? Viipurin läänin henkikirjat olen toki kolunut läpi.>

Täältä voi tuurilla onnistaa, jos on julkaistu kuolinilmoitus?
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER

Juha U
16.12.23, 19:56
Hei, kiitos kaikille vastauksista - ihan hyvää keskustelua. Mielestäni olen tämän nyt saanut selvitettyä. Tässä oli semmoinen juttu, että kyseinen esiäiti oli ilmeisesti aviomiehensä 3. serkku ja he olivat molemmat omaa sukua samalla sukunimellä. Tämä näkyi mm. papin sukuselvityksissä ja perinnönjaoissa, joissa tämän esiäidin oma sukunimi jätettiin mainitsematta tai hänet mainittiin samalla sukunimellä kuin aviomiehensä. Samoissa lähteissä oli vastaavissa kohdin aina annettu vaimon tyttönimi. Vuoden 1845 henkikirjassa löytyikin henkilö juuri oikeasta talosta samalla etunimellä ja isä vaikuttaisi olevan juuri oikean niminen (patronyymi) ja henkilön ikä täsmäsi. 1800-luvun henkikirjoissa ihmiset eivät ole aina henkikirjoissa loogisessa järjestyksessä ja henkilöiden keskinäinen järjestys vaihteli henkikirjasta toiseen. Myös ikiä kopioitiin edellisestä henkikirjasta toiseen aikuisten osalta - vain pikku lapsilla tarkat iät. Eli oli todella paljon seikkoja, jotka vaikeuttivat tutkimista. Pilkkua viilaten ja varovaisuuden periaatetta noudattaen 100 %:n varmistus puuttuu, kun ei ole kirkonkirjoja 1840-luvulla syntyneistä savitaipalelaisista. Esiäidin isä ja äiti oli kuolleet ilmeisesti aikana, jolta ei ole perukirjoja Savitaipaleelta (1800-luvun lopulta vasta alkavat - asiasta keskustelua tällä sivustolla omassa ketjussa). Esiäidin itsensäkään kuolemasta en löytänyt perukirjaa tai vastaavaa. Mutta pidän tätä asiaa kuitenkin suhteellisen uskottavasti selvitettynä ja varmasti jossain vaiheessa vielä löydän sen lopullisen sinetin. Eräs toinen sukututkija olikin jo päätynyt samaan lopputulemaan, mutta noiden henkikirjojen sekavuuden vuoksi en aluksi häntä uskonut, mutta kun kävin asiaa kirja kirjalta läpi niin kokonaiskuva antoi asialle tukea.

TapioH
17.12.23, 23:19
Onko Savitaipaleen kuulutettujen luetteloja (tarkemmin sanoen kuulutuksista maksettujen leimaverojen Charta Sigillata -luetteloita tallessa Viipurin läänin läänintileissä isoisoisoäidin vihmisen ajoilta?

Ainakin 31.3.1749 päivätty Savitaipaleen Charta Sigillata -luettelo löytyy tästä:
https://digihakemisto.net/item/1612712280/5971955195/44

Vanhan Suomen tilejä - 10015b Kymenkartanon provinssin henkikirja, 2/2 f. 553-1281 1748-1748; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1612712280 / Viitattu 17.12.2023

Heikki Särkkä
12.03.24, 14:30
Tarkennus viimeiseen viestiin, vaikka kysyttyyn asiaan tästä ei liene apua.. Palosta selvisi kaksi kirkonkirjaa.

Savitaipale

Savitaipaleen seurakunnan vanhat kirkonkirjat ovat lähes kaikki tuhoutuneet v. 1918 pappilan tulipalossa.
Palosta säilyi vain 2 kirkonkirjaa: v. 1900-1909 rippikirja (kylät P-Ö) ja v. 1900-1909 lastenkirja (kaikki kylät, mutta ei kaikkia tietoja silloin Savitaipaleella kirjoilla olleista). Esimerkiksi vanhat kastettujen, vihittyjen, kuolleitten ja muuttaneiden kirjat ovat palaneet.

1900-1909 oli käytössä kahdenlaisia rippikirjoja:
a) rippikirjoja, joihin on merkitty aakkosittain kylät, ja taloittain rippikoulun käyneiden seurakuntalaisten syntymä- ja kuolintiedot, vihkiajat, muutot jne. Näistä kirjoista on siis säilynyt vain yksi kirja aakkosten loppupäästä.
b) lastenkirja, johon on kylittäin merkitty otsikonomaisesti puolisoiden nimet (ei kaikkia tietoja) ja heidän nimiensä alle lapsia sitä mukaa kun ovat syntyneet. Lapsen tiedot on siirretty rippikirjaan konfirmaation jälkeen.

Palon jälkeiset kirkonkirjat alkavat noin vuodesta 1920.

Jos sukututkimustilaus koskee aikaa ennen 1918, tilauksen lisätietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen tieto (huhutietojakin) mitä kyseisestä suvusta tilaajalla on. (Lähde: Taipaleen (ei: Savitaipaleen) seurakunnan verkkosivut)

Heikki Särkkä
12.03.24, 14:33
Savitaipale

Savitaipaleen seurakunnan vanhat kirkonkirjat ovat lähes kaikki tuhoutuneet v. 1918 pappilan tulipalossa.
Palosta säilyi vain 2 kirkonkirjaa: v. 1900-1909 rippikirja (kylät P-Ö) ja v. 1900-1909 lastenkirja (kaikki kylät, mutta ei kaikkia tietoja silloin Savitaipaleella kirjoilla olleista). Esimerkiksi vanhat kastettujen, vihittyjen, kuolleitten ja muuttaneiden kirjat ovat palaneet.

1900-1909 oli käytössä kahdenlaisia rippikirjoja:
a) rippikirjoja, joihin on merkitty aakkosittain kylät, ja taloittain rippikoulun käyneiden seurakuntalaisten syntymä- ja kuolintiedot, vihkiajat, muutot jne. Näistä kirjoista on siis säilynyt vain yksi kirja aakkosten loppupäästä.
b) lastenkirja, johon on kylittäin merkitty otsikonomaisesti puolisoiden nimet (ei kaikkia tietoja) ja heidän nimiensä alle lapsia sitä mukaa kun ovat syntyneet. Lapsen tiedot on siirretty rippikirjaan konfirmaation jälkeen.

Palon jälkeiset kirkonkirjat alkavat noin vuodesta 1920.

Jos sukututkimustilaus koskee aikaa ennen 1918, tilauksen lisätietoihin kannattaa kirjoittaa kaikki mahdollinen tieto (huhutietojakin) mitä kyseisestä suvusta tilaajalla on. (Lähde: Taipaleen seurakunnan verkkosivut).