Tarvasjoen Suurilan Maunulan suku

[ristojohannes]

MAUNULAN SUKUSEURAN TIEDOTE 2023

Tämä on se vuosi kun jälleen kohdataan ja juhlitaan yhdessä sukuseuramme olemassaoloa

ja tehdään yhdessä päätöksiä sukukokouksessa.

Toivomme jälleen runsasta osanottoa ja iloisia jälleennäkemisiä

Martintalolla
Marttilassa, Metsäniityntie 9
sunnuntaina 18.6.2023 klo 12
(Ovet aukeavat klo 10.30)

Olette myös lämpimästi tervetulleet Marttilan Pyhän Martin kirkkoon, Kirkkotie 3, klo 10.00.

Messun toimittaa sukumme jäsen Tero Vaarna.

Ohjelmassa on sukujuhla, sukukokous,
perinteinen kesäinen varsinais-suomalainen seisova pöytä,
puhetta, musiikkia, yhdessäoloa, arpajaiset.

Tämä kaikki ja arpa sisältyy osallistumismaksuun jonka voit maksaa paikan päällä käteisellä.

Aikuiset 40€, lapset 4-17v 20€, lapset alle 3v ilmaiseksi.
Perheestänne kaikki ovat tervetulleita juhlaan ja tätä tietoa saatte jakaa,

myös tiedotetta saatte kopioida ja jakaa!

Toivomme että tieto juhlasta tavoittaa mahdollisimman monet ja meitä olisi paikalla paljon!

Voitte ilmoittautua sukujuhlaan & -kokoukseen laittamalla sähköpostia, tekstiviestillä tai
soittamalla 31.5.2023 mennessä. (Muistattehan ilmoittaa erityisruokavaliot.)
Heli Yli-Tolppa-Pyyhtiä, heli.ytp*gmail.com, 041-4826155
Hannele Uotila, hannele.uotila*kolumbus.fi, 040-5944906
Paula Heinonen, paulah*seutuposti.fi, 040-8223905

TERVETULOA !

Ystävällisin keväisin terveisin
Maunulan sukuseuran hallituksen puolesta
Heli Yli-Tolppa-Pyyhtiä

2
P.S. Olemme saaneet tiedusteluja sukuviiristä ja niitä jälleen on saatavilla
hintaan 55€ kesäkuun tilaisuudessa. Muitakin sukuseuran tuotteita (pinssi, postikortteja,
kirjoja) on saatavilla silloin. Varaathan mukaan käteistä.
Mikäli olette kiinnostuneet hankkimaan viirin ennen kesäkuuta,
voitte olla yhteydessä Hannele Uotilaan p.040-5944906.

[ristojohannes]

Maunulan suvusta
Kantavanhempien Kaisan ja Kristerin jälkeläisiä, puolisot mukaan laskettuna, on tiedossa n 9300 henkeä

1. Kaisa Heikintytär Maunula Emäntä, syntynyt 04.11.1746 Tarvasjoki, Suurila, kuollut 09.06.1788 Tarvasjoki, Suurila Maunula.

Puoliso: Vihitty 02.10.1763 Tarvasjoki Krister Kristerinpoika Maunula e. Pulleri Isäntä, syntynyt 21.12.1734 Tarvasjoki, Seppälä Pulleri, kuollut 01.08.1800 Tarvasjoki, Suurila Maunula.
Lapset:
1. Juho Maunula syntynyt 25.06.1765 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 07.07.1765 Tarvasjoki,Suurila Maunula.
2. Maria Iso-Vankio o.s. Maunula , syntynyt 16.04.1767 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 18.09.1813 Lieto, Iso-Vankio
3. Krister Maunula , syntynyt 24.09.1769 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 29.04.1849 Tarvasjoki, Suurila Maunula
4. Elisabet Vähä-Halli o.s. Maunula , syntynyt 18.02.1772 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 18.07.1800 Lieto, Inkoinen Vähä-Halli
5. Anna Maunula syntynyt 03.11.1775 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 24.09.1776 Tarvasjoki,Suurila Maunula.
6. Heikki Mäntylä e. Maunula , syntynyt 22.08.1777 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 14.05.1846 Tarvasjoki, Horrinen Mäntylä
7. Johannes Maunula syntynyt 25.01.1781 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 27.02.1781 Tarvasjoki, Suurila Maunula.
8. Matti Maunula syntynyt 25.01.1781 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 28.02.1781 Tarvasjoki, Suurila Maunula.
9. Brita Lindström o.s. Maunula, Honka , syntynyt 22.12.1781 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 20.04.1856 Karinainen, Kiukainen Vähä-Honka
10. Jaakko Maunula syntynyt 30.07.1784 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 01.10.1785 Tarvasjoki, Suurila Maunula.
11. Petter Manni e. Maunula , syntynyt 27.12.1787 Tarvasjoki, Suurila Maunula, kuollut 12.05.1830 Karinainen, Manni

[Kissu]

Hei! Uusi jäsenus tällä. Ensimmainen viestini.

Olen sukua sekä Kaisa Heikintytär Maunulalle että Krister Kristerinpoika Maunulalle monella tapaa.

Kaisa Heikintytär Maunula

Kaisa sekä isoisoäitini että isoisoisäni puolelta (jonka kanssa hän oli naimisissa). Kaisa ja minä polveudumme molemmat:

Heikki Matinpoika Stålhammarista (Pahaniemi) 4. isoisoisä
Syntymä: April 08, 1752
Jokisylttä, Raisio, Varsinais-Suomi, Finland
Kuolema: May 05, 1846 (94)
Suurila, Tarvasjoki, Varsinais-Suomi, Finland
(isoisoisän puoli)

Ja MYÖS:
Juho Kristerinpoika Isotalo (Värri) [7. isoisoisä]
Syntymä: circa 1679
Värri, Mäenpää, Karinainen, Finland
Kuolema: June 19, 1746 (62-71)Isotalo, Tuorila (ent. Kankare), Tarvasjoki, Finland
Hautapaikka: i moderkyrka - kirkossa, Marttila, Finland

Isoisoäidin puoli (isoisoäidinin äiti oli Seppä).

Krister Kristerinpoika Maunula

Tämä on isoisoisäni puolelta.

On sukua MYÖS Heikki Matinpoika Stålhammarin (Pahaniemi ) [4. isoisoisä] kautta, koska hänen poikansä Juho Heikinpoika Stålhammar (3. i-i-i) oli

Anna Stiina Maunulan [kolmas isotäti]
(Stålhammar) isä
Syntymä: October 31, 1822
Suurila, Tarvasjoki, Finland
Kuolema: August 30, 1862 (39)
Suurila Maunula, Tarvasjoki, Finland

Myös Christer Jöransson Värri-n kautta [8. isoisoisä]
Suomi: Risto Yrjönpoika
Syntymä: 1626
Värri, Mäenpää, Karinainen
Kuolema: December 11, 1706 (79-80)
Värri, Mäenpää, Karinainen, Finland
Hautapaikka: Uthi k:an - kirkossa, Marttila

Isoisoäitini puolella.

Minulla on siis monia serkku/isosetä-tyyppisiä sukulaisuuksia sekä Kaisan että Kristerin kanssa molempien isoisovanhempieni puolelta (jotka olivat naimisissa keskenään), mutta en ole Kaisan tai Kristerin suora jälkeläinen.

NB: Itse asiassa mielestäni Karinainen on sieltä, mistä suuri osa kaukaisista sukulaisistani näyttää kotoista.

[ristojohannes]

Kissu
Hauska tutustua ja tervetuloa Forumille, joka kaipaakin lisää keskustelijoita.
Hyvin tunnut juuresi tuntevan.

Maunulan suvusta.
Sukuhan kokoontuu sunnuntaina Marttilassa, siellä varmaan huomioidaan, että Suomen uusi pääministeri Antti Petteri* Orpo on suvun jäsen.

Petteri on kantavanhempien Kaisan ja Kristerin vanhimman tyttären Maria Isovankion (1767-1813) tyttärentyttärenpojanpojantyttärenpoika.
Petterin sukuyhteys toiseen maunulalaiseen.
Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja, Marttilassa 1943 syntynyt Sirkka-Liisa Anttila o.s. Ojala on pääministerin äidin 5. serkku.

[Kissu]

Kiitos, Risto. Tämä on loputtoman kiehtovaa. Marttila on minulle erityisen kiinnostava alue. Minulla on siellä muutamia linkkejä.


Petteri Orpo on 9. serkkuni yhdeksi poistettu (Christer Jöransson Värrin kautta s. 1626).

(Ei ole ihme, koska jos sukulaisia tulivat sama alueelta yhdeksän sukupolvea sitten, on suuri todennäköisyys, että olette sukulaisia toisillenne.) Toivon, että teillä kaikilla on hauskaa sunnuntaina! Olisi mielenkiintoista kuulla lisää siitä, sen jälkeen.

t. Kissu

[ristojohannes]

Kissu
Minä löydän Sinulle 8 serkkuuden Petteriin yht. esivanhemmat Marttilan Halli.

Nyt vähän henkilökohtainen kysymys.
Osaatko suomea näin hyvin vai käytätkö kääntäjää ?

[Kissu]

On totta; tunnen Halli-perheen-sivua (minulla on erikoinen kysymys sitä, uudella aihella, [pian]). Onks Petteri Orpo myös sukulainen heitä? Luultavasti, ennemmän kuin yksi tapaa, myöskin. On kiva kuulua sitä.

Osaa suomea hyvin, mutta olin koulutuksia englanissa, siksi suomeksi kirjoittamissani, joskus minun taytty kääntää 'jargon'- sanojasta via 'google translate'.

[ristojohannes]

Tässä, jätin pari nuorempaa sukupolvea pois

Yhteiset esivanhemmat:
Jaakko Heikinpoika Halli, s. 1665, k. 07.02.1714 Marttila, Heikola Halli - Kerttu Matintytär Halli, s. 1658 ?, k. 12.12.1750 Marttila, Heikola Halli


Kirsti Jaakontytär Halli, Isotalo, s. 07.06.1700 Marttila, Heikola Halli, k. 20.05.1781 Tarvasjoki, Kirkonkylä Isotalo
Sisarukset
Kaisa Jaakontytär Halli, Näppäri, s. 23.11.1701 Marttila, Heikola Halli, k. 05.02.1783 Marttila, Lovi Näppäri

Maria Yrjöntytär Isotalo, Yli-Mattila, s. 15.07.1732 Tarvasjoki, Kirkonkylä Isotalo, k. 21.01.1806 Tarvasjoki, Suurila Yli-Mattila
Serkut
Kristiina Erkintytär Näppäri, Puntari, s. 13.05.1735 Marttila, Lovi Näppäri, k. 21.01.1793 Tarvasjoki, Tyllilä Puntari

Anna Heikintytär Yli-Mattila, Stålhammar, s. 29.07.1758 Tarvasjoki, Suurila Yli-Mattila, k. 1807 Tarvasjoki, Suurila
Pikkuserkut
Juho Heikinpoika Puntari, s. 13.12.1764 Tarvasjoki, Tyllilä Puntari, k. 25.01.1846 Tarvasjoki, Tyllilä Puntari

Juho Heikinpoika Stålhammar, s. 10.03.1786 Tarvasjoki, Suurila Mattila, k. 12.02.1846 Tarvasjoki, Suurila Ali-Mattila
Sirpaleserkut eli 3. serkut
Sofia Juhontytär Puntari, Ali-Tuomarila, s. 17.06.1791 Tarvasjoki, Tyllilä Puntari

Johanna Juhontytär Stålhammar, Kallio, s. 28.10.1838 Tarvasjoki, Suurila Ali-Mattila, k. 17.04.1896 Lieto, Raukkala Kallio
4. serkut
Kustaa Heikinpoika Ali-Tuomarila, s. 20.08.1820 Tarvasjoki,Tuomarla Ali-Tuomarila, k. 13.04.1904 Tarvasjoki, Tuomarila

Matti Kristianinpoika Kallio, Äyräs, s. 07.04.1863 Lieto, Raukkala Kallio, k. 03.08.1919 Lieto, Raukkala Äyräs
5. serkut
Oskar Albert Kustaanpoika Tuomarila, Toivonen, s. 04.01.1873 Tarvasjoki, Tuomarila, k. 09.01.1931 Piikkiö

Anna Maria Äyräs, Uusitalo, s. 05.01.1888 Lieto, Raukkala Äyräs, k. 12.09.1968 Lieto
6. serkut
Lauri Villiam Toivonen, s. 13.08.1906 Kaarina, k. 18.03.1992 Turku

[Kissu]

Risto -kiitoksia - on mahtavaa, että voit tehdä sen niin nopeasti!

Katson sen tarkeasti ja annan sinulle ajatuskseni kohta.

[Kissu]

Johanna Juhontytär Stålhammar, Kallio, s. 28.10.1838 Tarvasjoki, Suurila Ali-Mattila, k. 17.04.1896 Lieto, Raukkala Kallio

Tässä on kuva Johanna Ståhlhammar ja hänen miehensa, Kristian Kallio. Myöskin, Johanna oli täti Karoliina Vilhelminalla, Juhantytar Ylistalo /Isotalo.

[Kissu]

Toivon, että teillä oli hauskaa sununtaina.

Olen nyt tarkistaan tauluja ja sain myoskin kirjan 'Maunulan Suku' (Piispa Kyösti) kirjastosta.

Olen huomannut lisää suhteen maunulajaan iso-tätini kautta. Iso-äidinin sisko oli naimissessa mies Brita Kristerintyta Lindstrom-in sukuhaaralla. Vielä muistan heidän tytär, koska äidini ja hän oli tosi lahella ystäviä sekä serkkuja. Kuollut nyt mutta pikkuserkkuja joka ovat hengissä ovat hyvin läheisiä.

Hieno löyttö on: iso-tädilläni ja miehellansa on nuorin pojistaan, joka on haudattu samalla sankari hautausmaalla kuin kaksi minun enoni*, ja en ole tajunnut tähän asti. Ensi kerralla kun menen vierailamaan siellä, sanon 'hello' häntä.


*Oli erityisen vaikeaa vuonna 1919-syntyneille pojille, etenkin koska heidät määrättiin ensimmäisenä etulinjaan. Tosi pitkä matkamisessa kolmella kannaksella.

[Seija Randell]

Jatkan sivujuonteella. Onko tämä sama Stålhammar?


tällä palstalla:
Heikki Matinpoika Stålhammar (Pahaniemi) 4. isoisoisä
Syntymä: April 08, 1752
Jokisylttä, Raisio, Varsinais-Suomi, Finland
Kuolema: May 05, 1846 (94)
Suurila, Tarvasjoki, Varsinais-Suomi, Finland
vrt. minun sauvolaiseni:
Arvid Simonsson Stålhammar, seppä, kuoli (hl) 19.11.1739 Marttilassa Purhalassa, lapsia Johan s. 1689 Sauvo, Lillby, k. 22.12.1702 (HisKI) Marttila, krouvi
Erika s. 1699 Marttila, Krouvi
Helena 1701 Marttila, Krouvi Lillby, k. 1767 Marttila, Karinainen Tuomola
Johan 1704 (kl) Marttila, Lillby
Ingeborg 1706 (kl) Marttila, Lillby, 1740 marttila, Purhala Muti/Uotila
Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla joku yhteys, Olisiko sukunimi olisi siirtynyt tyttären kautta.
Tämä nyt vaan askarruttaa. Jos joku teistä tietäisi. (Ja minulla muuten menee hiukan nämä Marttilat ja Tarvasjoet ja Euran kappelit sekaisin, tai en siis hallitse niitä seutuja.)

[Kissu]

Jatkan sivujuonteella. Onko tämä sama Stålhammar?


tällä palstalla:
Heikki Matinpoika Stålhammar (Pahaniemi) 4. isoisoisä
Syntymä: April 08, 1752
Jokisylttä, Raisio, Varsinais-Suomi, Finland
Kuolema: May 05, 1846 (94)
Suurila, Tarvasjoki, Varsinais-Suomi, Finland
vrt. minun sauvolaiseni:
Arvid Simonsson Stålhammar, seppä, kuoli (hl) 19.11.1739 Marttilassa Purhalassa, lapsia Johan s. 1689 Sauvo, Lillby, k. 22.12.1702 (HisKI) Marttila, krouvi
Erika s. 1699 Marttila, Krouvi
Helena 1701 Marttila, Krouvi Lillby, k. 1767 Marttila, Karinainen Tuomola
Johan 1704 (kl) Marttila, Lillby
Ingeborg 1706 (kl) Marttila, Lillby, 1740 marttila, Purhala Muti/Uotila
Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla joku yhteys, Olisiko sukunimi olisi siirtynyt tyttären kautta.
Tämä nyt vaan askarruttaa. Jos joku teistä tietäisi. (Ja minulla muuten menee hiukan nämä Marttilat ja Tarvasjoet ja Euran kappelit sekaisin, tai en siis hallitse niitä seutuja.)

Hei Seija:

Heikki Matinpoika Stålhammar on 4 x isoisäni.

Matti Xxx, x isoisoisäni
(isoäidin isänsa) - Johanna Juhontytär Kallio x2
(isoisoäidini) - Juho Heikinpoika Stålhammar x 3 isoisä;
isänsa - Heikki Matinpoika Stålhammar x 4 isoisä

Siksi olemme 3 x serkkuja...? :)

On kiva koska tavallisesti ihmisia jota ovat kotoisin samasta alueltta tosiaan menevat takaisin 9-sukupolvella ja meillä on vain 6. Hauskaa juttu.

Oletko sinä Junttilan suku polvilta? (Kuusjoki Kraatarla, Pertteli, Kulta): ehkä olemme sukulaisia ??myös muilla tavoilla.

Olen viime aikoina kiinnostunut suvun erilaisista naislinjoista, koska mieslinjat ovat niin hyvin tunnettuja. On ollut hauskaa löytää isoäitien x X taustoja.

[Seija Randell]

Stålhammar Sauvosta ei ole minulle sukua. Kraatarlan kylän kaikissa viidessä talossa on esivanhempiani 1700-luvulla, mutta Yli-Jaman suvusta on isäni äidin äiti.
Minulla on huomattavan paljon esivanhempainkatoa. Pikkuserkusavioliittoja ainakin neljä.
Piintilän-Junttila-Yli-Jama-Haikion sukukirjoista löytyy em. sukujen tietoja. Äiti isänisä oli Piintilästä, ja myös isäni esiäiti. Äidin isän vanhemmat olivat pikkuserkuksia, samoin vanhempani. Molemmat Piintilän ja Muntolan sukujen kesken. Sitten on 1700- luvulla kaksi pikkuserkusavioliittoa Lohjan Kyrknäsin ja Perniön Saaren kesken. Kyrknäsin suvusta oli Genoksessa kirjoitus pari vuotta sitten
T. Seija

[ristojohannes]

Sukulaisuudesta
Seija on Kissun äidin 4. serkku.
Yhteiset esivanhemmat Halikon Riiholan Alastalossa.

[Seija Randell]

Niin, yksi tytär meni naimisiin Alakydön torpparin pojan kanssa. Otti sukunimen Rosvall ja muuttuvat Turun kautta Lietoon. Kävin yhden jälkeläisen kanssa Liedon hautausmaalla ja sain häneltä aika paljon jälkeläistietoja. Jälkeläisiin liittyy myös J.V.Sukselainen. Avioton lapsi, mutta isä tiedetty ja isän suku ilmeisesti kantoi vastuun lapsesta. Muistaakseni isän vanhemmat olivat kummeinakin.
Olen ajatellut, että ehkä Rosvallin vaimon tausta auttoi talonostossa Liedossa. Sukulaissuhteet olivat tärkeinä mm. takaajina.

[ristojohannes]

Edelliseen liittyen.
V.J.Sukselaisen vanhemmat

II Kalle Oskari Kallenpoika Peltola e. Fransen Teurastaja, s. 01.10.1876 Paimio, Vuolle torppa Peltola, k. 05.10.1962 Turku.
Vanhemmat Kalle Henrik Heikinpoika Peltola e. Franzen, s. 01.08.1849 Maaria, Halinen Frantsin torppa, k. 21.08.1920 Paimio, Vuolle ja Maria Juhantytär Peltola o.s. Sillgren, s. 24.10.1835 Paimio, Askala Kavila, k. 18.10.1904 Paimio, Vuoltee torppa Peltola.

1. Lapsen äiti: Amanda Vilhelmina Juhontytär Saari o.s. Kellartupa. Itsellinen, s. 25.07.1877 Paimio, Suksela Pietilä, k. n.1940.
Vanhemmat Juho Joonanpoika Kellartupa e. Kettula, Itsellinen, s. 18.07.1851 Koski Tl., k. n.1877 ja Vilhelmiina Heikintytär Kellartupa, s. 05.08.1842 Paimio, k. 11.12.1898 Paimio, Suksela Lekko Kellartupa.
Lapset:
Vieno Johannes, s. 12.10.1906 Paimio, Suksela

[Seija Randell]

Just noin. En muistanut ulkoa, miten se meni.
Mutta me olemme Kissun kanssa sukua 11 eri tavalla, tuon 4 ja puoli-serkkuuden lisäksi. Iso osa tulee siitä, että minulla pyörii ne samat ihmiset moneen kertaan, mutta Riikolan lisäksi kaukaista sukua tulee mm. Kraatarlan Kullalta ja Somero Pitkäjärven Jakalasta ja täältä Saarimäestä. Tämä siis mitä minulla on henkilöitä ohjelmassa.
Rupesin kovasti miettimään Rosvallien Lietoon päätymistä. Helena-vaimon kotitaloon jäänyt veli meni naimisiin Rekottilan Isontalon tyttären kanssa, ja siitä suvusta oli naimakauppja siihen suuntaan, ei nyt ehkä ihan Lietoon, tai joku yhteys saattaa löytyä. Luulen, että esim. tieto myynnissä olevista taloista kulki sukulais- ja naapuriverkostojen kautta.

[Kissu]

Niin, yksi tytär meni naimisiin Alakydön torpparin pojan kanssa. Otti sukunimen Rosvall ja muuttuvat Turun kautta Lietoon. Kävin yhden jälkeläisen kanssa Liedon hautausmaalla ja sain häneltä aika paljon jälkeläistietoja. Jälkeläisiin liittyy myös J.V.Sukselainen. Avioton lapsi, mutta isä tiedetty ja isän suku ilmeisesti kantoi vastuun lapsesta. Muistaakseni isän vanhemmat olivat kummeinakin.
Olen ajatellut, että ehkä Rosvallin vaimon tausta auttoi talonostossa Liedossa. Sukulaissuhteet olivat tärkeinä mm. takaajina.

Gustaf (Kustaa) Rosvall oli vain rengiksi nuorena, mutta meni naimisiin Helenan (Leena) kanssa Halikosta, sitten ostannut kiinteistön Raukkalasta leskeltä Ulrica Ekjolz Granbomalt. Han oli isäntä sitten kartanosta. En tunne jos han koskaan maksoi kaikkista, koska oli tuomittu Turun karajoikeus mutta en tieda miksi. En tieda missa on hanen hautaus.

[Kissu]

Edelliseen liittyen.
V.J.Sukselaisen vanhemmat

II Kalle Oskari Kallenpoika Peltola e. Fransen Teurastaja, s. 01.10.1876 Paimio, Vuolle torppa Peltola, k. 05.10.1962 Turku.
Vanhemmat Kalle Henrik Heikinpoika Peltola e. Franzen, s. 01.08.1849 Maaria, Halinen Frantsin torppa, k. 21.08.1920 Paimio, Vuolle ja Maria Juhantytär Peltola o.s. Sillgren, s. 24.10.1835 Paimio, Askala Kavila, k. 18.10.1904 Paimio, Vuoltee torppa Peltola.

1. Lapsen äiti: Amanda Vilhelmina Juhontytär Saari o.s. Kellartupa. Itsellinen, s. 25.07.1877 Paimio, Suksela Pietilä, k. n.1940.
Vanhemmat Juho Joonanpoika Kellartupa e. Kettula, Itsellinen, s. 18.07.1851 Koski Tl., k. n.1877 ja Vilhelmiina Heikintytär Kellartupa, s. 05.08.1842 Paimio, k. 11.12.1898 Paimio, Suksela Lekko Kellartupa.
Lapset:
Vieno Johannes, s. 12.10.1906 Paimio, Suksela


Kiitos. Nämä Sukselan Franzenit eivät ole kovin läheisiä sukulaisia, vain kaukaisia serkkuja poistettuja. Isoisäni isovanhemmat olivat kotoisin Sukselasta, mutta heillä oli nimi Halén. Tyttärestä tuli Kestikievari (naimisiin Paimion Siililasta kotoisin olevan Kustaan kanssa) ja he johtivat Huilua.

(Nyt näyttää siltä, että mennään kauas aiheesta. Anteeksi.)

[Seija Randell]

Sehän se mielenkiintoista on, aiheesta pois meneminen. Onko tuo lainaus jostakin kirjasta ?
Sain päähäni hakea Gustaf Rosvallin perukirjan. Laitoin sitten digihakemistoon hakusanojakin samalla. Tässä linkki Astian sivulle. En vielä lukenut, mutta ilmeisesti oli jo syytingillä kuollessaan.
Hautakivi tai -risti on varmaan hävinnyt, ja uusi laitettu myöhemin kuolleille.

[Kissu]

Sehän se mielenkiintoista on, aiheesta pois meneminen. Onko tuo lainaus jostakin kirjasta ?
Sain päähäni hakea Gustaf Rosvallin perukirjan. Laitoin sitten digihakemistoon hakusanojakin samalla. Tässä linkki Astian sivulle. En vielä lukenut, mutta ilmeisesti oli jo syytingillä kuollessaan.
Hautakivi tai -risti on varmaan hävinnyt, ja uusi laitettu myöhemin kuolleille.

Semmoisen oli kirjastosta-lainautu kirjasta (https://vaski.finna.fi/Record/vaski.678950?sid=3078376746). Minusta tuli utelias, koska Maija tuskin mainitsee Gustafia ja Leenaa toisessa kirjassa (https://vaski.finna.fi/Record/vaski.576382?sid=3078376746), jonka omistan. (On koska joen toisella puolella olevasta tilasta kirjoitettiin erikseen [Savijoki]).

Olisi hauskaa nähdä mitä käräjäoikeus sanoi heistä.

Tässä on asiakirja (sama lahdesta) Gustav Heikinpoijasta 1800 - 1862.

[Seija Randell]

No pitää heti varata nuo kirjat. Sain aika paljon tietoja tapaamaltani jälkeläiseltä, ja sitten hautakivistä myös, mutta kiinnostavaa täydentää
- Minulta taisi jäädä linkki perukirjaan pois, mutta laitoin sinne kyllä luetteloon nimen ja vuoden 1862. Taitaa sen tiedot noissa kirjoissa ollakin
Joku Maunulan sukukirja minulla onkin lainassa ollut, mutta nimi taisi olla vain että.Maunulan suku eli eri juttu.

[Kissu]

Puoli-sisar Johanna Ståhlhammarsta, Anna Stina, 1822 - 1862 meni naimissessa Suurilan Maunulan pojan, Kustaa Kristianpoika 1809 - 1867. (Ali-Mattilan).

[ristojohannes]

Anna Stina oli palveluksessa Maunulassa ja avioitui talon pojan Kustaan kanssa.
Heistä tuli talon isäntäparin traagisen tapahtuman jälkeen
.
Talo oli siirtynyt Kustaan veljelle Kaarlelle, mutta kesällä 1843 Kaarle hukutti nuoren vaimonsa Tarvasjokeen.
Kaarle joutui Turun Linnaan ja v. 1845 tehtiin uudet talon kirjat ja Kustaasta tuli uusi isäntä. kauppakirjassa oli maininta jos Kaarle vapautuu vankilasta, niin hän saa talosta syytingin.
Kaarle ei syytinkiä saanut, hän kuoli Turun linnassa v. 1848 ja haudattiin Turun kolerahautausmaalle.

[Kissu]

Anna Stina oli palveluksessa Maunulassa ja avioitui talon pojan Kustaan kanssa.
Heistä tuli talon isäntäparin traagisen tapahtuman jälkeen
.
Talo oli siirtynyt Kustaan veljelle Kaarlelle, mutta kesällä 1843 Kaarle hukutti nuoren vaimonsa Tarvasjokeen.
Kaarle joutui Turun Linnaan ja v. 1845 tehtiin uudet talon kirjat ja Kustaasta tuli uusi isäntä. kauppakirjassa oli maininta jos Kaarle vapautuu vankilasta, niin hän saa talosta syytingin.
Kaarle ei syytinkiä saanut, hän kuoli Turun linnassa v. 1848 ja haudattiin Turun kolerahautausmaalle.

Mikä surullinen tarina. Huomion, että Kaarlen vaimo oli, Anna-Liisa Juhontytär Maunula (Yli-Mattila), ja hän oli vain 16-v.

Kaarle, itsensa, oli 36-v kun kuoli. Hanellä oli kolera-sairaus, sitten? Semmoisen aikoja oli vaikkeä, nälänhätää ja velkoja, jne.

En ymmärrä, mita tämä merkitse:

"jos Kaarle vapautuu vankilasta, niin hän saa talosta syytingin.
Kaarle ei syytinkiä saanut,"

- Mikä yhteys on syytingiistä olemisen ja talon omistamisen välillä?

[ristojohannes]

Syytinki on tosiaan nykysuomessa jo vieras käsite.
Syytinki oli eräänlaista perinnönjakoa talon vaihtaessa omistajaa, turvattiin erilaisilla järjestelyillä (mm. syytinkitorppa) vanhempien ja muiden sisarusten toimeentuloa.

[Seija Randell]

Syytinki (lähinnä kai olisi eläke) oli tarpeellinen siihen asti, kunnes tuli maatalouden eläkejärjestelmä 60-luvulla. Talon kauppahinta maksettiin osaksi sillä, että jatkaja oli velvollinen huolehtimaan edellisestä isäntäväestä. Syytinkioikeus myös kiinnitettiin, eli vaikka talo olisi joutunut vieraalle, oikeus säilyi.
Syytinkipaperit ovat melkoisen yksityiskohtaisia; ehkä juuri siksi, että maksajaksi saattoi joutua muukin kuin oma lapsi. Lueteltiin puutarhan omenapuut nimeltä, hevonen kirkkomatkoille, oikeus pitää lehmää talon navetassa, missä asuinhuoneet ja niin edelleen.
Tiedän ainakin vielä 50-luvun alussa talokauppaan liittyneen syytingin, jota vanha emäntä ei siten enää ottanut ja muut sisarukset tästä kiukuttelivat.

[Seija Randell]

Tuosta Anna Lisan murhasta 1843 kuulin nyt hiukan erilaisen tarinan Anna Lisan veljen Olga-tyttären tyttäreltä. Sen mukaan emäntä oli paha, ja isäntä oli sopinut rengin kanssa, että tämä houkuttelee Anna Lisan jokinotkoon ja tappaa lapiolla, ja että molemmat miehet joutuivat tuomiolle. - Ei oikein uskottavlata tunnu, sillä näin olisi ollut kolmen kuukauden kuluttua häistä ja vaimo ennestään tuttu. Pikemminkin voisi epäillä uskottomuutta tai mustasukkaisuutta. Tuomiokirjoista löytyisi tarkka selostus, mutta pitäisi mennä Turkuun (ja olen kaihileikkausjonossa ja ajokiellossa...)
Aihe oli ehkä hiukan arka, kun samaan taloon meni mainitun Olgan serkku Laina, veljen tyttären tytär hänkin, emännäksi 20-luvun alussa. Aika tuore juttu.
Olgan sisarista myös Aina muutti Halikkoon. Vaskio kuului Maskun kihlakuntaan ja sieltä avioliitto- ja palvelusväkimarkkinat suuntautuivat pohjoiseen päin.

[Seija Randell]

Sain nyt Kissun mainitsemat ja varaamani kirjat Raukkalasta. Hyvin valaisevia kirjoja. -Tapaamani sukulaisen äiti on kirjassa mainittu, mutta vain syntymäaika ja -paikka.

Voisi olettaa, että vaimon suku on ollut mahdollistamassa talon ostoa 1835. Perukirjoissa näitä velkasuhteita näkee, mutta tähän nyt ei osu sopivasti.