Pehr Nilsson Törne korpraali Lappi

[Pekka Sukeva]

Olen koittanut etsiä tietoja Törnen sotilasurasta, mutta kehnoin tuloksin. Ainoa mitä löysin on tieto Turun ja Porin läänin Rakuunarykmentin katselmuksesta 1683 (0022/1683/3 k 31) Mitähän Törnen tekstissä lukee?


https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054039_00031#?c=&m=&s=&cv=30&xywh=3227%2C2273%2C2411%2C1328


Olisiko lisätietoja Törnen sotilasurasta? Etukäteen kiitellen Pekka Sukeva

[Matti A. Nieminen]

Hei

Peer Nilsson Törne oli värvätty korpraaliksi 1.5.1683 Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin ratsumestari Johan Hammarin komppaniaan. Edellinen korpraali oli saanut eron levottomuuden vuoksi.

Jo seuraavana vuonna Törne siirrettiin kuitenkin rakuunakorpraaliksi. Rykmentissä oli tuohon aikaan varsinaisten ratsumieskomppanioiden lisäksi kaksi rakuunakomppaniaa.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065745_00098 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065745_00098)

Törne näkyy ensimmäisen rakuunakomppanian korpraalina vielä vuonna 1696:

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065756_00026 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0065756_00026)

Nämä rakuunakomppaniat lakkautettiin viimeistään 1698, jolloin suurin osa päällystöstä siirtyi jalkaväkeen.

Terveisin
Matti Nieminen

[Pekka Sukeva]

Eurassa vihitään


Eura - vihityt


Haetaan vuodet 1684 - 1684
Vaimon etunimi: WA => Valborg, Venla, Varma
Vaimon patronyymi: SIG => Sigfrids

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
https://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (https://hiski.genealogia.fi/hiski/3vr8cw?fi+0036+vihityt+6)
27.12.1684 Lappå S:n En soldat Mats Hend:son P. Walborg Sigfredsdr. Turajervi by


Pariskunta isännöi Euran Turajärven Simulaa 1700- alkaen. Heidän poikansa Tuomas vihitään Lapissa noin 1722 Petteri Törnen tyttären, Christinan kanssa. Herää kysymys, olisiko Matti Heikinpoika palvellut samassa komppaniassa Törnen kanssa ??

[Matti A. Nieminen]

Hei

Matti Heikinpoika näyttää olleen jalkaväen sotamies, kun taas Törne palveli ratsuväessä/rakuunoissa, joten eivät olleet saman komppanian miehiä.

Matti Heikinpoika Ylikieristä otettiin sotamieheksi väenotossa 1681 Lapin pitäjän akatemiatalojen ruoduista, palkkaaja oli Tuomas Matinpoika Lapin kylästä (Lappo by).
Matti palveli kapteeni Wolter Adolf Patkulin komppaniassa ja näkyy palveluksessa vuonna 1685.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054104_00288 (https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054104_00288)

Terveisin
Matti Nieminen

[Pekka Sukeva]

Paljon kiitoksia
Terv Pekka

[PVri]

Tässä muistiinpanoni Per (Petter) Nilsinpoika Törnestä:


Oli ainakin 1677 (tulevan?) lankonsa, kornetti Engelbert Eneskjöld nuoremman ratsumieheksi sanottuna yhdessä kornetin kanssa edellisen joulun (1676) aikaan Ulvilan Tattarassa sattunutta tappelua koskevassa jutussa Ulvilan Tattarasta olevan Paavo Tuomaanpojan vastapuolena Ulvilan talvikäräjillä tammikuussa 1677, asiamiehenään Porin tullimies Hannu Niilonpoika Girs. Ulvilan Härpän Jaakko Niilonpoika (Lampo tai Tuomala) ja Vähärauman Simo Pirinpoika (Pekka) todistivat Perin pääosin parantuneen päävammastaan. Suomen aateliston ratsumieskaksinnuksessa ainakin tammikuussa 1677 Magnus Jordanin sekä Johan ja Gustaf Eneskjöldin yhteisesti varustamana ratsumiehenä, katselmuksen ollessa Hämeenlinnassa (ja maaliskuussa Viipurissa). Turun ja Porin (eversti Bernhard Otto von Liewenin) ratsurykmentissä (jossa Eneskjöldin veljekset Engelbert ja Gustaf upseereina) ratsumestari Johan Hammarin (aik. von der Pahlenin) komppaniassa 1.5.1683 alkaen (tuli levottomuuden tähden erotetun Hindrich Löfqwistin tilalle) 4. tai 5. korpraalikunnan korpraalina (ratsuväen korpraali oli vuoteen 1721 aliupseerinarvo; korpraalin alaisena oli 25 ratsumiestä; korpraalin varustuksiin kuului kaksi ratsua, ratsukorpraalillta edellytettiin luku- ja kirjoitustaitoa ruotsiksi). Nimi Törne varmuudella ensimmäisen kerran 1683. Siirettiin 1684 rakuunakomppanian korpraaliksi. Katselmuksessa Turussa 20.6.1689 ratsuväkirykmentin yhteydessä toimivan kapt. Matthias Gustaf Stahlin rakuunasaston neljäntenä korpraalina, Hammarin komppaniasta olevana. Ainakin 1691 palkkatalo Oriveden Pitkäjärvellä. Rykmentin uudelleenjärjestelyissä 1695 asema näyttää muuttuneen, ja oli 1696 1. komppanian ensimmäinen korpraali.

Ylimääräisillä käräjillä huhtikuussa 1684 kävi yhtenä perillisten edustajana oikeutta aatelisen (mitä ei itse ollut) vaimonsa vanhempien perinnöstä. Otti 1684 viljelykseen Lappi Tl:n Kivikylässä Matti Mikonpojalta autioksi jääneen talon. Virallista oikeutta tilaan hän haki lokakuun 1685 käräjillä, jolloin takaajina olivat Kuolimaan Yrjö Jaakonpoika ja Yrjö Hemminginpoika sekä Kullanperän Tuomas Matinpoika. Vuoden 1685 katselmusrullan mukaan eli virkatalossaan, johon oli tyytyväinen, ja hänen kahden ratsuhevosensa ylläpito tuli kolmelta tilalta (yksi Lapin Kullanperästä ja kaksi Kalannista eli Uudenkirkon pitäjästä). Viljeli vuodesta 1685 (asukasoikeus silloin käräjillä) kruunun autiotilaksi joutunutta Kivikylän Siiriä ja 1691 hankki itselleen myös Lapin Sukkalan Isotalon, jossa ainakin vaimo ja tyttäret alkuun asuivat. - Kalannin käräjillä helmikuussa 1690 Laitilan Kovion seppä Matti Matinpoika syytti Petteriä varkaudesta, mutta syyte hylättiin.

Varmuudella palveluksessa ratsukorpraalina vielä ainakin 1696. Vuonna 1699 mainitaan tappelujutun yhteydessä entiseksi korpraaliksi; tällöin vastapuolena oma ratsumies Juho Juhonpoika, jolle oli aiheuttanut ruumiinvamman. Sota-ajan oloissa tuli ilmeisesti uudelleen armeijan palvelukseen jossakin jalkaväen tai ratsuväen joukko-osastossa, ehkä perustetussa kaksinnusrykmentissä.12.12.1703 saanut vääpeliksi mainittuna kenraali Majdellilta luvan päästä kotiinsa ja saanut tähän kuljetuksen (ilmeisesti Turusta) Vehmaan Vinkkilään. Todistajana Lapin syyskäräjillä lokakuussa 1705 "korpraalina". Vuoden 1706 maaliskuun käräjillä Lappi Tl:n Kodiksamin Jaakko Hemminginpoika vaati häneltä (tällöin majoitusmestariksi mainittuna) vuoden 1705 renginpalkkaansa. Samoilla käräjillä rouva Maria esiintyi miehensä puolesta asiassa, jossa maaherran määräyksestä tutkittiin (taas majoitusmestariksi mainitun) aviomiehen hevosen kuolemaa; todistajien mukaan karhu oli sen repinyt. Juttu Jaakko Hemminginpojan kanssa jatkui kesäkuussa 1706, mutta päätyi sovintoon. Kuittasi 4.2.1705 korpraalina Tammerkoskella Orivedellä olleen Pitkäjärven palkkatilan tulot. Kuului tällöin eversti Otto Wilhelm Lorensin Porin läänin rakuunakommandoon. - Ainakin 1709 omisti Lappi Tl:n Kivikylän Huilun (Sukkalan augmentti), jonne perhe näyttää siirtyneen. Vaimo Maria oli kuitenkin jo samana vuonna leski. Myös 1710 mainitaan majoitusmestariksi. Tällöin Huilua asuivat tyttäret Sara, Maria ja Catharina. Tyttäriä oli myös Christina. Vuonna 1710 ja 1712 mainitaan vielä Petter Turun ja Porin ratsuväkirykmentin rullassa Sukkalan omistajana (kuolemaa mainitsematta), mutta kylläkin ilman arvonimeä (ratsumiehenä Johan Törnskogh).

Oli jo nuorempana mukana usein erilaisissa oikeusriidoissa. Näistä useat olivat maatalouteen liittyviä rettelöitä naapureiden kanssa. Vuonna 1686 oli tappelussa kappalainen Gustaf Lapponiuksen kanssa. Syytti käräjillä 1688 ratsumies Mikko Hannunpoikaa siitä, että tämä oli Tuomaan päivänä lyönyt häneen haavan. Samoin 1688 itsellisnainen Kaisa Markuntytär Lapin Kivikylästä kävi oikeutta häntä vastaan. Vuonna 1689 sai sakkoja jäätyään pois Simo Martinpoika Sukkalan kanteen käsittelystä (pöytäkirjassa nimi ensin Törnfeldt, joka sitten korjattu muotoon Törn). Syyskäräjillä 1693 sai sakkoja kaukolalaisten myllyn rikkomisesta. Vuonna 1695 ulvilalainen kalastaja Yrjö Klemetinpoika oli asiamiehenään notaari Henrik Elfwing (Eurajoen Astalasta) perimässä häneltä Lapin käräjillä ruistynnyrin suuruista saatavaa. Talvikäräjillä helmikuussa 1699 riiteli rakuuna Juha Juhanpojan kanssa, koska tämä oli tärvellyt Törnen heinämaata.


Majoitusmestariksi mainittuna vielä vielä vuoden 1709 alussa. Kuollut samana vuonna. Sukkalan rakuunan varustajaksi mainitaan silti vielä 1720 Petter Törne, mutta vuoden 1720 katselmus pidettiin sotatilan aikana Ovansjössä Ruotsissa, missä ei ole ollut tarkkaa tietoa Suomen tilanteesta. - Vuoden 1724 helmikuun käräjillä mainitaan (edesmenneeksi) kornetiksi, mikä lienee isonvihan oloissa (ilmeisesti siis vuoden 1709 aikana) ollut mahdollista.


Tässä myös muistiinpanoja puolisosta, Maria Magdalena Eneskjöldistä. Näistä päätellen aviomies on kuollut noin 1709:

Mainitaan henkikirjassa Lapin Kivikylän Huilussa vielä 1709 Sara-tyttärineen. Seuraavana vuonna tyttäret (Sara, Maria, Catherina) mainitaan Huilussa yksin. Vuoden 1702 helmikuun käräjillä kävi oikeutta rakuunan varustuksesta ("fru Maria Liskin Enesciöld"). Maria ja Sara pitivät Huilua vielä ainakin 1713, mutta isonvihan loppuajoilta tietoja ei ole. Tyttäriä oli myös Lisa, joka mainitaan Sukkalan Isotalossa 1704. Lapin käräijillä kesäkuussa 1706 majoitusmestarin rouvana. Vuoden 1709 läänintilien tositekirjan lyhennysluettelossa (p. 2560) manitaan leskeksi. Eurajoen ja Lapin käräjillä 16.-17.1.1709 sekä 16.-17.2 1709 käsiteltiin majoitusmestarin rouvaksi mainitun Marian oikeutta ottaa hallintaansa autiona aiemmin pidetty Huilun tila. Asiaan liittyi lääninkamreerin ja lääninsihteerin päätös tilan tutkimisesta sekä kruununvoudin, nimismiehen ja lautamiehen katselmuskertomus. Verovapaus annettiin 1708 ja -09. Takaajina olivat Gustaf Broterus ja ratsutilallinen Mikko Heikinpoika Aerla Hinnerjoen Korvesta sekä talollinen Tuomo Jaakonpoika Lapin Sukkalasta. Käräjillä 18.-19.5.1711 käsiteltiin Marian saamaa verovapautta ja tilalla suoritetuista parannuksista tehtiin tarkka selko. Lokakuun 1711 käräjillä Maria ("fru") vaati Sukkalan Simo Erkinpojalta irtainta omaisuutta, mm. kangaspuita ja kehtoa, jotka hän Isotalon luovuttaessaan oli jättänyt säilytykseen. Kanne hyväksyttiin. Turun läänin maaherra myönsi 9.4.1712 - hieman ennen venäläisten valtausta - kahden vuoden verovapauden haetun neljän vuoden sijasta. Vuoden 1711 ja 1712 asiakirjoissa arvona oli "quartermästerska välborne" (leskestä ei puhuttu). - Helmikuun 1724 käräjillä syytti (kornetin leskirouvaksi mainittuna) yhdessä vävynsä Matti Simonpojan kanssa Lapin kappalainen Pehr Erchoviusta siitä, että tämä oli tammikuun väenlaskussa Lapin Murtamossa kutsunut Mariaa traanipullon ja lautasen varkaiksi ja Simoa siankaukalon (?) varkaaksi, mutta asia päätyi sovintoon.



- - -


Syntyperä jää siis tuntemattomaksi. Mitään yhteyttä lähiseudulla vaikuttaneeseen Efraim Törneen https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=41859&highlight=t%C3%B6rne ei ole löytynyt.