PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vehkalahden Kannusjärven Vähänäkki


sippu630
30.04.23, 17:35
Martti Korhonen kirjoittaa teoksensa Vehkalahden pitäjän historia II (1981) sivulla 474: ''Kannusjärven Vähä-Näkki oli Vehkalahden nuorimpia maakirjayksiköitä. Sen vaiheet alkoivat vuodesta 1748, jolloin muuan Jussi Matinpoika otti vastatakseen 1/8 veron autiosta. ...''
Jussin syntyperä käy ilmi seuraavasta jutusta, joka oli esillä Vehkalahden ja osan Kymiä syyskäräjissä Haminassa 14/11 1766 [KA Vanhan Suomen tuomiokunnat, Kymi 1766 n:o 22: 202–203, § 13]:
''Martti Antinpoika, joka vuosi sitten oli saanut jalolta Haminan maistraatilta luvan elättää itseään kaupungissa kirjansitojan työllä, astui esiin ja valitti siitä, että häntä on täällä pidetty Liivinmaalta polveutuvana, eli liivinmaalaisena maaorjana, minkä vuoksi hän on vaarassa tulla syyttömänä poisviedyksi Liivinmaalle, hän kun kumminkin oli oikeastaan kotoisin tästä Vehkalahden pitäjästä ja Kannusjärven kylästä; pyytäen, että oikeus tahtoisi tutkia asian ja antaa hänelle laillisen todistuksen hänen oikeasta kotipaikastaan.
Asiasta kysyttäessä vakuuttivat lautamiehet Porkka Kannusjärveltä ja Puonti Myllykylästä, jotka ovat kyllin iäkkäitä, että he ovat nähneet erään vanhan talollisen Matti Simonpoika Toikan Kannusjärveltä, lautamiehen. Mutta viime vihan lopussa on tämä Matti Simonpoika maan yleisen köyhyyden ja epävakauden vuoksi lähtenyt Liivinmaalle vaimonsa Kirstin ja parin tyttären sekä yhden pojan kanssa; toinen poika, Juho, on jäänyt paikkakunnalle ja asuu nyt Vähännäkin talossa Kannusjärven kylässä. Ja niistä ajoista lähtien ei ole kuultu yhtään mitään Matti Simonpojasta. Mutta noin neljä vuotta sitten on viimeksimainitun Matti Simonpojan pojanpoika Martti Antinpoika ensi kerran ilmaantunut tänne Vehkalahden pitäjään ja todistajien läsnä ollessa heti tiedustellut Toikan taloa ja Kannusjärven kylää sekä sitä, olivatko hänen setänsä Juho Vähänäkki ja isänisän veli Simo Simonpoika Toikka vielä elossa. Sen jälkeen Martti Antinpoika oli lähtenyt Kannusjärvelle, ja siellä hänen omaisensa olivat tunnustaneet ja hyväksyneet hänet sukulaisekseen ja Juho Vähännäkin veljenpojaksi, jonka isä ja isänisä olivat viime sodan aikana muuttaneet täältä Liivinmaalle. Lautamiehet ja suku eivät ole voineet millään lailla saada selville muuta kuin että tämä Martti todellakin on Kannusjärveltä polveutuva eikä mikään liivinmaalainen. Enempää ei ollut selville saatavissa tai muistutettavaa, minkä vuoksi annetaan hakijalle tämän pyynnöstä lailliseksi todistukseksi asianmukainen tutkimuspöytäkirjanote siitä, mitä nyt oikeuden edessä on tapahtunut.''

HaapaMik
30.04.23, 21:55
Hieno juttu kun Kannusjärven asioista löytyy uutta tietoa!

Nyt siis Toikka ja Vähänäkki ovat samaa sukua 1700-luvun alkupuolella. Liivinmaalle lähtenyt Matti Simonpoika on siis Toikan vanhan isännän Simo Simonpojan 1700-1785 veli jos oikein hahmottelin.

Ja Vähänäkin Juho Matinpojan veli Antti lähti vanhempien mukana Liivinmaalle ja Martti on Antin poika. En pikaselaamisella löytänyt Marttia Haminan kirjoista noin 1766 paikkeilla, mutta kai hän siellä jossakin on.

HaapaMik
03.05.23, 18:21
Löydän erään kirjansitoja Mårten Wallmanin Haminasta

Tämä olisi nimen puolesta sopiva, kirjansitoja Martti Antinpoika ja syntynyt jossakin 1739 hehtaareilla vaimon kuoliniän perusteella. Myös maalari ja stadsk/stads drag ammatteja mainittiin.

Vihitty
18.10.1767 Staden Stadsk: Mårten Andersson Wallman Pig. Hendvig Mattsd:r Förstaden

Tytär kuolee
*11.3.1769 14.3.1769 Slåboden Bokbind: (Wallmans dr.) Maria Elisab: Wallman styng 6

Lapsia syntyy
*25.12.1770 27.12.1770 Utom Staden Mårten Wallman Hedv: Kaupinen Ulrica
*26.10.1774 5.11.1774 Förstaden, 3 qv. Bokbind: Martin Wallman Hedvig Kaupin Anna Caisa
*21.10.1779 22.10.1779 Förstaden, 3 qv. Bokb: Mårt: Wallman Hedv: Mattsd:r Martin
*28.10.1783 30.10.1783 Förstaden, 3 qv. Stads drag: Mårten Wallman Hedvig Mattsd:r Kaupin Johan Friedric

Vaimo kuolee
*31.3.1793 1.4.1793 Förstaden 3 qw: dr Hedvig Mattsd:r lungsot 54
omainen: Botbind: Wallmans


rk 1763-1769 4 qv
https://digihakemisto.net/item/1201860141/4319152376/125

rk 1787-1798 Förstaden 3 qwarteret
https://digihakemisto.net/item/1201877948/5822833156/37
vaimo kuolee, poika lähtee kai jonnekin 1793 ja kirjansitoja käy ilmeisesti ripillä vielä 1795

Onkohan tämä nyt se Liivinmaalta palannut Martti Antinpoika Toikka?

sippu630
03.05.23, 22:25
Olen sen enempää miettimättä suomentanut alkuperäistekstin ilmauksen ''i slutet af förra ofreden'' sanoilla ''viime vihan lopussa'', ja ilmauksen ''under förra kriget'' sanoilla ''viime sodan aikana''. Mutta tuo ''förra'' voi tarkoittaa myös viimeistä edeltävää tai aiempaa, jolloin kyseessä olisivat vuodet 1713–21 eivätkä 1741–43. Lautamiehet Martti Heikinpoika Porkka (n. 1705–96) ja Eerik Antinpoika Puonti (n. 1710–82) olisivat silloinkin olleet ''kyllin iäkkäitä'', joskin vielä lapsia, näkemään Liivinmaalle 1721 menneen Matti Simonpoika Toikan.
Martti Antinpoika on joka tapauksessa syntynyt Liivinmaalla (Virossa), mahdollisesti virolaisesta äidistä. Marttihan ei väitä, että hän olisi suorastaan syntynyt Suomessa, mikä olisi toki ollut vahvempi argumentti kuin vetoaminen suomalaiseen kansallisuuteen eli polveutumiseen (mieslinjaa) Suomessa syntyneestä.
Laitan tähän varmuuden vuoksi transkription originaalista:

''Mårten Andersson, hwilcken för et år sedan af den Ädla Friedr:hamnska Magistraten hade fådt tilstånd at i Staden underhålla sig med bokbindare arbetet, företrädde och beklagade sig deröfwer, at han blifwit härstädes hållen för en if:n Lifland härstam[m]ande, eller Lifländsk lifegen, derigenom han löper fara, at blifwa oskyldigt bortförd til Lifland, då han ljkwäl wore rättel:n if:n denne Weckelax Sokn och Kannusjerfwi by hem[m]a; åstundandes det Rätten wille undersöka saken och lämna honom laga betyg om des rätta hemort.
På tilfrågan, betygade Nämdemän: Pårcka if:n Kannusjerfwi, och Buondi if:n Qwarnby, hwilcka äro nog ålderstegne, at de sedt en gl. bonde Mattz Simonss: Tåicka if:n Kannusjerfwi, Nämdeman. Men i slutet af förra ofreden, har denne Mattz Simonsson begifwit sig för allmänna fattigdomen och osäkerheten skull i landet, til Lifland med sin hustru Kirstin, och par döttrar samt en son; den andra sonen, Johan har blifwit qwar och är nu boende på Wähänäcki hem[m]an i Kan[n]usjerfwi by. Och if:n den tiden har man als intet hördt af Mattz Simonsson. Men ohngef: för 4: år sedan, har sidstnämde Mattz Simonssons Sonason, Mårten Andersson första gången infunnit sig här i Weckelax Sokn och i witnens närwaru genast frågat effter Toicka hem[m]an och Kan[n]usjerfwi by, samt om des faderbroder Johan Wähänäcki och faderfaders broder Simon Simonss: Tåicka ännu lefwa; derpå Mårten Anderss: begifwit sig til Kan[n]usjerfwi, och där af sine anförwanter blifwit erkänd och hyllad, såsom en sliktinge, och Johan Wähä näckis broderson, hwilckens fader och faderfader under förra kriget flyttadt sig härif:n til Lifland; kunnandes Nämdemännerne och släkten omöil:n hafwa funnit annat, än det denne Mårten werckel:n är if:n Kan[n]usjerfwi härstammande och ingen Lifländare. Widare war ei at inhemtas eller erhindras; hwarföre behörigt Utdrag af undersökningen öfwer det nu werckel:n för Rätta passeradt, sökanden på des begiäran, såsom til laga betyg meddelas skall.''

sippu630
04.05.23, 05:37
Haminan ruotsalaisen seurakunnan vv:n 1763–69 rippikirjassa raatimies Wolter Wilhelm Stewenin palvelusväessä mainitaan useita liivinmaalaisia (kaikki varmaankin virolaisia), mm. renki Martti Antoninpoika (dr: Mårten Anthonsson, lifl[ändare]), nimi yliviivattuna, ripillä 24/4 1765–12/8 1767. Saman herran palvelusväkeen kuului myös piika Heta Matintytär (Pig. Hedwig Mattsd:r), nimi yliviivattuna, ripillä 1763–22/10 1766. Tämän kohdalla ei ole merkintää liivinmaalaisuudesta.
Samalla sivulla alempana mainitaan kaupunginmies Martti Antinpoika Walman (Stadzkarl: Mårt: Anderss: Walman), rinnallaan (vaimonsa) Heta Matintytär Kauppinen (Hedwig Matzd:r Kaupinen), molemmat ripillä samoina päivinä 13/1 1768–25/7 1770. Haminassa vihittiin 18/10 1767 kaupunginmies Martti Antinpoika Wallman kaupungista ja piika Heta Matintytär etukaupungista (merkintä n:o 21/1767, Stadzkarlen Mårten Andersson Wallman, Staden; Pig. Hedwig Mattzd:r, Förstaden).
Patronyymi Antoninpoika esiintyy Antinpojan sijasta myöhemmin parille 11/9 1772 syntyneen Anton-pojan syntymämerkinnässä. Anton oli Virossa yleinen nimi. Ehkä Martin isää Anttia on siellä kutsuttukin Anttoniksi, ja mahdollisesti sillä nimellä kirjoihinkin merkitty, vaikka Anders ja Anton kyllä ovat eri nimiä.
Vaimonsa kuoltua leski Martti Wallman jäi kirjoille Haminaan, mutta meni joskus heinäkuun 1795 jälkeen Kymin pitäjään. Siellä ''haminalainen kaupunginmies Martti Wahlman'' kuoli 23/2 1801 halvaukseen ''70-vuotiaana''. Kymissä ei vainajan ikä ole ollut tiedossa (tuskin Vehkalahdellakaan), mutta jos ikäarviossa ei ole yli kymmenen vuoden poikkeamaa todellisesta, Martin on täytynyt syntyä Virossa ennen vv:n 1741–42 sotaa.

HaapaMik
04.05.23, 16:20
Tässä vielä oma ikäarvio

Juho Matinpoika Vähänäkki,Toikka s.n. 1714 k. 6.1.1787

Juho oli ehkä vanhin poika ja jäi Kannusjärvelle asumaan vanhempiensa ja sisarusten mennessä Liivinmaalle. Joten pikkuveli Antti Matinpoika olisi ehkä syntynyt vaikkapa 1715-1722. Jolloin Antti olisi täyttänyt 18v 1733-1740 ja Martti Antinpoika olisi ehkä voinut sitten syntyä ehkä 1735-1742.

Haminassa on varmaankin ollut monia Martti Antinpoikia, mutta ei varmaankaan kovin montaa, jotka olivat kirjansitojia ja vielä juuri tuohon aikaan 1760-luvulla.