PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : henkikirjan merkintä v 1694


tkukkonen
12.03.23, 20:01
Valistuneita mielipiteitä pyydän: mitä tarkoittavat merkinnät kuvan kolmannella ja alimmalla riveillä.

Esim. Ss: S: tai ehkä Sv: S: ?
Ja mikä on näiden henkilöiden suku- tai muu suhde päähenkilöön Lars Simonsson? Voisiko lyhenne esimerkiksi olla Stiufsons son, tai Swärsons son? Koska kyseisellä tilalla on tapahtunut sukunmen vaihdos, olisi sille tässä selkeä selitys.

Anssi K.
13.03.23, 09:20
Kolmannelta riviltä: "B: S: Anders Anderssonns Enckia"
Ja viimeiseltä: "B: S: Simon mh"

Aiemman vuoden henkikirjassa näyttää olevan:
"Bror Anders mh" ja "Br: S: Simon mh" https://digihakemisto.net/item/1775911986/7275576242/222

Eli vuonna 1693 Anders onkin mainittu veljeksi, ei veljenpojaksi (kuten vuonna 1694, ts. Andersin leski mainittu).

tkukkonen
13.03.23, 10:50
Olen toki havainnut merkintöjen epäjohdonmukaisuuden ja se on häiritsevää.

Olisiko perusteltua uskoa, että viimeisimmät tiedot olisivat aiempaa luotettavammat? Silloin 1693 voitaisiin unohtaa.

Lars oli tilaa ostaessaan v 1684 Kasucka, mutta myöhemmin Kijanen. (Hänen nimensä löytyy Kijalasta v 1675 ja Kotolasta 1688 mutta noilla kerroilla ilman sukunimeä. Kasucka esiintyi vain yhden kerran, tuomiokirjassa 1684.)

Tuntuu aika houkuttelevalta uskoa, että Anders ja Simon (kolmas ja kuudes rivi) olisivat eri mieslinjaa ja esimerkiksi langon poikia. Heidän sukunimekseen vakiintui Arponen. Pitäisikö nyt hyväksyä se mahdollisuus, että Kasukaksi ja Kijaseksi esiintynyt Lars olisi Arposen sukua?

Pohdin sitäkin, olisiko langolle tai hänen pojilleen siirtyminen vaatinut lainhuudon? En ainakaan löydä vuoteen 1707 mennessä perintötilasta tehtyä kaupan merkintää. Sitten tuomiokirjoihin tuleekin paha katkos Ison vihan vuoksi. Vuonna 1727 Kotolassa oli vanhan maakirjan mukaan vielä perintötila, haltijana Simon Andersson.

Anssi K.
13.03.23, 11:36
Olen toki havainnut merkintöjen epäjohdonmukaisuuden ja se on häiritsevää.

Olisiko perusteltua uskoa, että viimeisimmät tiedot olisivat aiempaa luotettavammat? Silloin 1693 voitaisiin unohtaa.

Lars oli tilaa ostaessaan v 1684 Kasucka, mutta myöhemmin Kijanen. (Hänen nimensä löytyy Kijalasta v 1675 ja Kotolasta 1688 mutta noilla kerroilla ilman sukunimeä. Kasucka esiintyi vain yhden kerran, tuomiokirjassa 1684.)

Tuntuu aika houkuttelevalta uskoa, että Anders ja Simon (kolmas ja kuudes rivi) olisivat eri mieslinjaa ja esimerkiksi langon poikia. Heidän sukunimekseen vakiintui Arponen. Pitäisikö nyt hyväksyä se mahdollisuus, että Kasukaksi ja Kijaseksi esiintynyt Lars olisi Arposen sukua?

Pohdin sitäkin, olisiko langolle tai hänen pojilleen siirtyminen vaatinut lainhuudon? En ainakaan löydä vuoteen 1707 mennessä perintötilasta tehtyä kaupan merkintää. Sitten tuomiokirjoihin tuleekin paha katkos Ison vihan vuoksi. Vuonna 1727 Kotolassa oli vanhan maakirjan mukaan vielä perintötila, haltijana Simon Andersson.

Onhan noissa epäjohdonmukaisuuksia, kuten henkikikirjoissa aina.

1697 on mm. Anders Larsinpojan vaimo, veli Anders Andersinpoika vaimoineen, poika Johan, veljenpoika Simon vaimoineen, ja isän veljenpoika Mårten Nilsinpoika.

1699 Simon Andersinpoika vaimoineen, veli Johan, veli Anders vaimoineen ja isän veljenpoika Mårten.

Olisiko ajallisesti mahdollista, että Anders ja Simon Andersinpoika sekä Anders Larsinpoika ovat saman äidin lapsia ja siten veljeksiä, joskaan ei täysiä veljeksiä? Eli, jos nuo pitäisivät paikkaansa ja muut sukulaisuussuhteet eivät välttämättä ole kohdallaan? En tiedä, ehkä tuomiokirjoista löytyy selvemmin sukulaisuussuhteita?


Tuntuu ehkä nuo sukulaisuussuhteet osittain "jähmettyneen" kirjoihin, vaikka talon päähenkilö on vaihtunutkin, näin pikaisesti pohdiskellen.