dublaring dragon ?

[Kurki]

Mitähän tarkoittaa Pekka Lätipään yhteydessä mainittu dublaring dragon, palvellut kahdesti rakuunana ?

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=29848&pnum=27

Häntä ei mainita Karjalan rakuunarykmentin Ristiinan Rikantilan nro 58 rakuunana enkä muualtakaan ole häntä rakuunarykmenteistä löytänyt.

Onko Pekka Lätipää kellekkään tuttu muista sotilasasiakirjoista tai muuten Lätipään suku tuttu ? Ei kuulosta sotilasnimeltä.

kiittäen, Merja

[Juha]

Pohjansodan ensimmäinen sotavuosi oli 1700, jolloin ruodut varustivat varsinaisen rykmentin sotaan. Viipurin läänissä keskimäärin neljä taloa muodosti ruodun, mutta kaksi veroluvultaan pientä taloa luettiin yhdeksi (Mäkelä 1975, s. 55). Samana vuonna otettiin tilapäiseksi tarkoitettuja ylimääräisiä sotamiehiä niin, että kolme sotilasruotua, jotka kesällä olivat asettaneet yhden lisämiehen eli ns. kolmikkaan, joutuivat syksyllä asettamaan kaksi miestä lisää (ns. kaksikkaat). Näin jokainen sotilasruotu oli jo sodan ensimmäisenä vuonna joutunut ruotujakolaitoksen periaatteiden vastaisesti asettamaan yhden asemesta kaksi miestä (1 + 1/3 + 2/3). Samoin meneteltiin myös ratsutilojen kohdalla. Valtiovalta uskotteli sodan jäävän lyhyeksi, mutta rauha saatiin vasta 1721.





Juha

[Kurki]

Kiitos Juha,

kaksikkaat ovat jo tuttuja ruotusotilaiden kohdalla, mutta tässä Pekka Lätipään kohdalla hänet on merkitty rakuunaksi eli mies ja hevonen ja ilmeisesti sopimuskin oli erilainen verrattuna ruotusotilaaseen. Aika pitkään näyttävät rakuunat palvelleen, vuosikymmeniä.

Karjalan rakuunarykmentin tiedoissa ei näitä kaksikkaita ole mainittu.

Eli onkohan pappi kirjannut väärin eli tupla ruotusotilas ei rakuuna ?

yst Merja

[vainoh]

Kyllä kaksikkaita ja kolmikkaita otettiin myös ratsuväkirykmenttien ruoduista


http://www.hhogman.se/regementen_tillfalliga_kavalleriet.htm


Suunnilleen sivun puolivälistä löytyy "Åbo, Nylands och Viborgs läns tremänningsregemente till häst".


--
Väinö Holopainen

[Kurki]

Kiitos Väinö Holopainen !

Tässä Pekka Lätipään tapauksessa hämmentää aika, Pekka on syntynyt n 1717 ja menee Ristiinassa vihille 7.3.1742 ja on Rikantilassa, josta mies ja hevonen on varustettu rakuunaksi Karjalan rakuunarykmenttiin. Vuosi kuitenkin on 1742 ja nuo kaksikkaat pitäisi olla jo tuolloin purettuina ? Silti tuplarakuunana vihitty. Sittemmin Pekka Ristiinassa torpparina.

Ei löytynyt miestä ruotusotilaanakaan. Olisiko perinyt tittelin isältään ?

yst Merja

[vainoh]

Itse asiassa Hans Högman kirjoittaa varamiehistä näin
"I kriget med Ryssland tvingades allmogen år 1741 att skaffa vargeringskarlar. Dessa drogs samman och fick en viss utbildning. Två rotar tillsammans satte upp reservsoldat, vargeringsman. Vargeringen utgjorde en bataljon per regemente. De mönstrades och övades på hemorten men skulle enbart användas till komplettering av de ordinarie regementena. Det hände dock att kompletta vargeringsbataljoner deltog i kriget."
http://www.hhogman.se/indelningsverket-reservsoldater.htm
Tuosta ei kylläkään käy ilmi koskeeko myös rakuunoita, vai pelkästään jalkaväkeä.



Kun tuo Lätipä lienee ruotsinkielisen kirjurin kynästä, niin minusta Lettipää on oikein hyvä sotiliasnimi nuorelle rakuunalle ;)

[Kurki]

Kiitos kaikille vinkeistä !

Merja

[Olarra]

Onko Pekka Lätipää kellekkään tuttu muista sotilasasiakirjoista tai muuten Lätipään suku tuttu ? Ei kuulosta sotilasnimeltä.

Hiski-haulla Lätipää löytyy vain Ristiinasta ja hieman myöhemmällä ajalla Sortavalan maaseurakunnasta. Viimemainitusta myös 1800-luvun lopulta, joten uskoisin nimen olevan juuri noin. Noita pää-loppuisia sukunimiä oli Karjalassa: Karhapää, Hikipää, Mustapää jne. Ehkä sanalla läti on jokin merkitys, jota emme tänään tässä tunnista.

[Olarra]

Hiski-haulla Lätipää löytyy vain Ristiinasta ja hieman myöhemmällä ajalla Sortavalan maaseurakunnasta. Viimemainitusta myös 1800-luvun lopulta, joten uskoisin nimen olevan juuri noin. Noita pää-loppuisia sukunimiä oli Karjalassa: Karhapää, Hikipää, Mustapää jne. Ehkä sanalla läti on jokin merkitys, jota emme tänään tässä tunnista.

Tai sitten oikea muoto on Latipää, jolla hiski antaa myös tuloksia. Sortavalasta ja Jaalasta mm. Kiinnostava on myös sotilas Käkisalmessa 1700-luvun alussa. Hakuja kannattaa varioida: Lätipä, Lätipe, Latipä, Letip jne. Tyypillistä on tuo kirjoitusasujen vaihtelu.

Latipää näyttää olevan sukunimenä yhä käytössä, kuten haku googlella osoittaa.

[Olarra]

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/helanes/39087-suurisilmasta-suojattuihin-nimiin-nimet-kertovat-15/