Suontaan kartano

[ejl]

https://yle.fi/a/3-6369804

Juttu ei mainitse omistajia menneiltä vuosisadoilta. Rippikirjalla merkintä "frälse hemman", mutta kenen peruja?

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5899565754&aineistoId=1835595556

[ejl]

Kävimme tänään luvan kanssa tallipihalla kääntymässä. Haastattelemamme mies ei tuntenut nimeä Aarikka, tilaa, jossa isän-isän-äidin-äidinisäni oli isäntänä.

Olisiko Aarikka ollut yksi noita jutussa mainittuja Standertskiöldin yhdistämiä tiloja?

[Juha]

Näitä asioita voi selvitellä maakirjoista - tässä linkki vuoden 1905 maakirjaan, Aarikkala alhaalla:
https://digihakemisto.net/item/765679052/6008575855/211

eli on ollut olemassa vielä 1900-luvun alussa ja maanluonto on rälssi.

ja toisaalta:

SUONTAKA, 7,5 km Parolan asemalta, 18 km Hämeenlinnasta ja 0,5 km Suontaan laiturilta. Käsittää entisen Suontaan kylän, johon kuuluu yhteensä 10 vero- ja rälssitilaa. Sillä on usein ollut sama omistaja kuin Landentaan ja Lepaan kartanoilla. Nykyiset omistajat vuorineuvos Erik Rosenlew ja puolisonsa Karin (o.s. von Frenckell) v:sta 1918, jolloin he ostivat sen E. Standertskjöldin kuolinpesältä. Tilaa on v:sta 1925 alkaen hoitanut heidän poikansa fil. maisteri S. E. Rosenlew

[ejl]

Kiitos!

Mielenkiintoinen lause tuolla alla:
"Maakirjatutkimuksessa vuonna 1897 päätettiin tämän talon entinen nimi Mikkola eli Sipilä maakirjassa muuttaa nimeksi Mikkola."

Mikkola eli Sipilä ???

Vuoden 1900 rippikirjaan asti Mikkola ja Sipilä ovat aina olleet erillisiä tiloja, sitten Sipilä häviää.

Aarikka jatkaa erillisenä, mutta ilmeisesti joutui yhdistetyksi tuon jälkeen.

[ejl]

Rippikirjalla merkintä "frälse hemman", mutta kenen peruja?


Kirjassaan "Frälset och dess rusttjänst i Finland" Henrik Impola mainitsee Suontaan kaksi kertaa. Ander Jönsson till Juttila omisti "kakkosasunnon" (en annan sätesgård) Suontaassa.

Toisena Suontaan omistajana mainitaan Erik Knutsson till Kuurila. Isä Knutin aatelointi on epävarmaa, mutta "välbördig" tittelillä Knutin poikiakin kutsuttiin. Erikin äidillä oli ilmeisesti kytkös Juttila sukuun. Vaimo Sara oli Henrik Persson till Jutikkalan tytär.

[Jukkis]

Itseäni myös kiinnostaa tuo Suontaan torppien sijainti. Isäni suku oli siellä Puuppolan Sarkamäen torppari 1800-luvun loppupuolella ja sukunimeni on varmaan tullut sieltä. Vanhoilla Tyrväntö Seuran sivuilla oli muistaakseni mainittu Yli- ja Alikylät, mutta en löytänyt niitä enää.

[Jukkis]

Tässä nuo Suontaan ylikyla ja alikylä vanhalla kartalla: https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/49034
Onko tietoa ovatko jo nykyisten kartanon rakennusten alla?

[ejl]

Karttoja vertailemalla voisi päätellä, että maakirjakartalla ylempi kyläkeskus oli nykyisestä päärakennuksesta aavistuksen lounaaseen tai etelään ja alempi kyläkeskus nykyisen valtaisan punatiilisen talousrakennusrykelmän kohdalla.

Tähän päätelmään voi päätyä kun vertaa Lepaanvirran poukaman, Lepaan maan(punaisen rajan takana rannassa), poukamasta lähtevän maajuotin ja yläpuolisen metsän sijaintia vanhalla maakirjakartalla nykytilanteeseen. Jopa vanha tie kohti Heinunlahtea lienee lähes entisellä paikallaan.

Mervin asukkaiden näkövinkkelistä kylät ovat sijainneet suon takana. :) Yhdistämisistä kielii rekisterinumero 18, näin isot numerot ovat yleensä torppien tai asutustilojen.

[ejl]

Rek numero on 13 ja itse asiassa torpan numero on kantatilan kanssa sama, ajatusvirhe.

[TapioV]

https://yle.fi/a/3-6369804

Juttu ei mainitse omistajia menneiltä vuosisadoilta. Rippikirjalla merkintä "frälse hemman", mutta kenen peruja?

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5899565754&aineistoId=1835595556


Eero Ojasen Suontaasta kirjoittaman teoksen lisäksi olen käsitellyt keskiaikaisia omistussuhteita Suontaassa mm artikkelissani: Henrik Svärdin perilliset, Genos 2001:179-; Kaksi hämäläistä ritaria, Genos 2012:143-.


T.V.

[ejl]

Eero Ojasen Suontaasta kirjoittaman teoksen lisäksi olen käsitellyt keskiaikaisia omistussuhteita Suontaassa mm artikkelissani: Henrik Svärdin perilliset, Genos 2001:179-; Kaksi hämäläistä ritaria, Genos 2012:143-.


Ensimmäinen luettu.

Sivu 180: Suontaka on ollut ritari Nils Olofinpojan (Tavast?) omaisuutta.

Henrik Svärdin vaimo Birgitta Djäkn vaihtoi sukumaata Mynämäellä tähän maahan Suontaassa. Tätä kautta Suontaka ajautui Svärdin perillisille. Ja ilmeisesti pilkkoutui ajan myötä kunnes yhdistettiin 1900 luvun alussa.

[ejl]

Eero Ojasen Suontaasta kirjoittaman teoksen lisäksi olen käsitellyt keskiaikaisia omistussuhteita Suontaassa mm artikkelissani: Henrik Svärdin perilliset, Genos 2001:179-; Kaksi hämäläistä ritaria, Genos 2012:143-.


Genos 2012:sta ei löytynyt, mutta 3/2014 lehdessä oli juttu "Kaksi hämäläistä ritaria ja heidän perijänsä"

s.145
"Nils Olofinpojan isää ei tunneta".

s.153
"Suontaan, Sune Sunenpojan, Tavast ja Stålarm -sukujen samanlaiset vaakunat, joissa on panssaroitu käsivarsi toisinaan oikealle toisinaan vasemmalle taivutettuna täytyy johtua yhteisestä lähtökohdasta."