Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Cornelius Hindersson, Lohtaja
Cornelius Hindersson oli 1700-luvun alussa Lohtajan Marinkaisten Hauhtosella vävynä ja sittemmin Kälviän Miekkojan palkkasotilaana kadoten Isonvihan aikana kirjoista ja kansista. Corneliuksen suku jatkui tyttärensä Susannan ja poikansa Johanin kautta ja varmaan aika moni tämänkin forumin lukijoista on Corneliuksen jälkeläinen.
Asiakirjoista ilmenee, että Corneliuksen poika Erik vietiin monien muiden kohtalotovereidensa lailla Venäjälle. Hänen myöhemmistä vaiheistaan ei ole tietoa, mutta DNA-tutkimus voisi tuoda lisävalaistusta asiaan. Tutkittuani Venäjän ja Ukrainan suunnalta olevia DNA-osumiani, niin olen huomannut, että monissa tapauksissa löytyy yhteisiä ja jopa trianguloivia segmenttejä Corneliuksen jälkeläisten kanssa. Näitä on löytynyt eri kromosomeista ja monissa tapauksissa yhteisen segmentin alku- tai loppukohta on tarkalleen sama.
Voihan olla, että kaikki edellä mainittu on pelkkää sattumaa, mutta DNA-tutkimuksen avulla on kuitenkin mahdollista löytää Lohtajalta Venäjälle viedyn Erik Corneliussonin jälkeläisiä.
_________________
Matti Pesola
Kälviältä ja Lestijokilaaksosta vietiin monia muitakin Venäjälle, mukaan lukien useiden esivanhempieni sisaruksia. En tiedä DNA-tutkimuksesta niin paljoa, että osaisin sanoa, voisiko sellainen yhteys näkyä autosomaalisessa tuloksessa. Voisi ajatella, että suurin osa Venäjälle viedyistä ei ehkä saanut jälkeläisiä jouduttuaan orjaksi tai muuksi kauppatavaraksi. Osahan saattoi päätyä jopa Lähi-itään. On myös niitä, jotka palasivat, ja voisi olla, että elossa selvinneistä suurin osa palasikin.
Korneliuksen erikoinen etunimi laittaa miettimään, voisiko hän olla romani? Romaneitahan oli tullut Suomeen 1600-luvulla ja heistä monet päätyivät sotilaiksi. Nimitystä "tattare" tai "zig." ei vielä tuolloin useinkaan kirkonkirja-aineistossa käytetty.
Kokkolan kaupungissa vaikuttaa 1700-luvulla kauppias Kornelius Blom, jonka nimi myös voisi viitata samoihin suuntiin, miksei voisi olla vaikka juutalainenkin. Blomin vaimon Elisabet Ahlan toinen puoliso oli Piteåssa syntnyt Zacharias Giertzon, jonka sukunimi myöskään ei ole germaanisen tai pohjoismaisen kuuloinen, sikäli kun niistä on pääteltävissä mitään.
Nähdäkseni DNA-osumissa voi vielä nähdä yhteisiä segmenttejä jopa 300 vuoden takaa. Sattuman kauppaa se sinänsä on, mutta ei mahdotonta. Olen tutkinut myös tämän Lohtajan Corneliuksen jälkeläisten osumia ja havainnut sellaista, että meiltä löytyy yllättävän paljon yhteisiä segmenttejä Tanskan Jyllannissa, Saksan Schleswig-Holsteinisssa ja Ala-Saksissa sekä Alankomaiden Friisinmaassa ja Groningenissa sukujuuria omaavien kanssa. Corneli(u)s on etunimenä ollut satoja vuosia varsin suosittu Alankomaissa.
Nimimuoto Giertzon sopii varsin hyvin germaanista sukujuurta omaavalle henkilölle. Nimen taustalla ollut etunimi on voinut vaikkapa olla skandinaavinen Giert/Gjert, saksalainen Gerd tai hollantilainen Gert/Geert. Hollannissa patronyymi olisi muodossa Gertszoon. Cornelius Blomin sukutausta taitaa valitettavasti olla tuntematon, mutta sattumaa tai ei, niin esimerkiksi Alankomaissa nimeä Cornelis Blom löytyy useista 1600-luvun asiakirjoista. Nämä ovat siis erilaisia hajahuomioita eivätkä vahvista tai kumoa tekstissä mainittujen henkilöiden sukujuuria.
Tere.
Tällä Ruottin arkistossa on tuo Cornelius, linkin oikea-sivu ala-laita.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054647_00016#?c=&m=&s=&cv=15&xywh=502%2C1666%2C4547%2C2754
Sieltä (Ruotsin arkistosta ilmatteksi) voi tsekata, mutta päättyy 1711 vuoteen.
Iseni esi-isä Yliviirteen Jylhä-talossa palkka sotilaana, löytyi Ruottin arkistosta.
Hänen tiedotkin loppuivat tuohon 1712 aikoihin. Nimi oli Gustaf Erichsson.
Hänen esipolvet johtavat tuonne Lestijärvelle, sitä kautta sinne Reisjärven
pohjoispuolelle Kalajanjärven Änäkäiseen, Oleff Änäkäinen ensikerran 1562 kirjoissa siellä.
Toivottavasti linkki aukeaa...
Risto.
Tere.
Tällä Ruottin arkistossa on tuo Cornelius, linkin oikea-sivu ala-laita.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054647_00016#?c=&m=&s=&cv=15&xywh=502%2C1666%2C4547%2C2754
Sieltä (Ruotsin arkistosta ilmatteksi) voi tsekata, mutta päättyy 1711 vuoteen.
Iseni esi-isä Yliviirteen Jylhä-talossa palkka sotilaana, löytyi Ruottin arkistosta.
Hänen tiedotkin loppuivat tuohon 1712 aikoihin. Nimi oli Gustaf Erichsson.
Hänen esipolvet johtavat tuonne Lestijärvelle, sitä kautta sinne Reisjärven
pohjoispuolelle Kalajanjärven Änäkäiseen, Oleff Änäkäinen ensikerran 1562 kirjoissa siellä.
Toivottavasti linkki aukeaa...
Risto.
Niin kuin toisessa ketjussa on todettu, on Kornelius Henrikin- tai Hinderinpoikia sotilaina Lohtajan ruoduissa kaksi, tuolla näkyvät numerot 3 ja 37. Ilmeisesti ei ole mahdollista, että kaksi ruotua olisi palkannut saman henkilön sotilaaksi?
Kivipää on oikeassa siinä, että nimet voivat viitata myös Alankomaihin. Kornelius-nimen taustalla on Kornelius Sadanpäämies -niminen pyhimys, ja nimi ei liene kovin luterilainen tai ylipäätään protestanttinen tai tyypillinen talonpoikaisnimi.
Ruodun 3 Kornelius on siis se lippumies Kornelius Akolahti, joka kuolee Norjan tuntureilla ja ruodun 37 Kornelius se Miekkojan talon Kornelius, josta tässä ketjussa on puhe.
Pitää palata vielä tähän, kun nimimerkki ”Pauli” kirjoittaa:
” Ruodun 3 Kornelius on siis se lippumies Kornelius Akolahti, joka kuolee Norjan tuntureilla ja ruodun 37 Kornelius se Miekkojan talon Kornelius, josta tässä ketjussa on puhe.”
Niin Cornelius Miekoja löytyy Majurin koppaniasta, päiväyksellä 1. Decembr 1718:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=228
Ja nyt sotilasnumerolla 71.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19176&pnum=236
Joten Sotilas numero 3 on poistunut vahvuudesta.
Kaarle XII johdolla tehtiin se Norjan sotaretki 1718 vuona:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_XII:n_Norjan_sotaretki
Tuon tekstin mukaan on mahdollista, että ollee jo menehtyneitä tullut syyskuu 1716…kesä 1717.
Ja varmaankin Pohjanmaan pojat vietiin, muu ei mahdollista, Vaasan seudulta Uumajaan, sieltä marssien
Norjaan kohti yli Scandien.
Lisäksi Venäläiset riehuivat Lohtajan seudulla tappaen ennen tuota 1715, ehkä 1714…1716. Jolloin tuon
sotilas nro 26 Gustaf Erichsson poika esi-isä Erich Gustafsson (s. 1698…1701) vietiin Jylhän tilalta veljensä
Matts Gustafsson tuonne luultavasti Inkerinmaalle, koska Uuden.kaupungin rauhan jälkeen Erich palasi Jylhään 1721.
Professori Kustaa H. J. Vilkuna kirjoittanut aiheesta kirjan ”Viha”… tai jotain sinnepäin.
Jos tästä apua sotilas nr. 3 Cornelius, niin luettelo Venäjälle viedyistä laatinut Gustav Cajanus, alkaa
Lohtajan osalta tuosta:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1373&pnum=56
Nyt herää kysymys, mistä lähteestä Pauli olet löytänyt sotilas nro 3. Corneliuksen kuolleen Norjan sotaretkellä ?.
Itseltä hävisi sotilas nro 26. Gustaf Ersson (Erichsson), joka oli Matts Jylhän palkkasotilas, joka myös olisi voinut kaatua moisella retkellä, ellei jo menettänyt henkensä 1714…1716..
Risto
Nyt herää kysymys, mistä lähteestä Pauli olet löytänyt sotilas nro 3. Corneliuksen kuolleen Norjan sotaretkellä?.
En pysty tähän hätään tarkistamaan asiaa, mutta muistaakseni Suur-Lohtajan historia I:ssä on lista Norjan sotaretkellä kuolleista ja kadonneista karoliinisotilaista. Lippumies Kornelius Akolahti löytynee siitä listasta.
Nyt herää kysymys, mistä lähteestä Pauli olet löytänyt sotilas nro 3. Corneliuksen kuolleen Norjan sotaretkellä?.
En pysty tähän hätään tarkistamaan asiaa, mutta muistaakseni Suur-Lohtajan historia I:ssä on lista Norjan sotaretkellä kuolleista ja kadonneista karoliinisotilaista. Lippumies Kornelius Akolahti löytynee siitä listasta.
C.B.J. Petanderin kirjasta "Kungliga Österbottens regemente under Karl XII s tid".
Ok. Kirjat: Suur-Lohtajan historia ja Kungliga Österbottens regemente under Karl XII s tid
No oma ”ongelmani” sotilas nr. 26 ei aikoinaan osunut Suur-Lohtajan historia kirjoihin, tosin siitä on jo
ainakin yli 30 vuotta, kun kirjaa luin, pitänee sekin selata uudelleen..
Pitää tutustua Kungliga Österbottens regemente under Karl XII s tid teokseen.
Risto
Ok. Kirjat: Suur-Lohtajan historia ja Kungliga Österbottens regemente under Karl XII s tid
No oma ”ongelmani” sotilas nr. 26 ei aikoinaan osunut Suur-Lohtajan historia kirjoihin, tosin siitä on jo
ainakin yli 30 vuotta, kun kirjaa luin, pitänee sekin selata uudelleen..
Pitää tutustua Kungliga Österbottens regemente under Karl XII s tid teokseen.
Risto
Petander on kirjoittanut teoksia Pohjanmaan rykmentistä sen joka aikakaudelta. Niissä on luettelo tietoineen upseereista ja aliupseereista, mutta ei ruotujen rivisotilaista.
Jaa, Ok. Petander.
No vielä Cornelius Akonlahti löytyy hengissä (kaiketi ?) 22 December 1716
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054702_00130#?c=&m=&s=&cv=129&xywh=-2362%2C-289%2C7248%2C4391
Risto
Täälläkin elossa Cornelius Akolahti Maij 1717.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054710_00101#?c=&m=&s=&cv=100&xywh=1536%2C160%2C4539%2C2750
Risto
31.12.1718 oli tietääkseni se murheellinen päivämäärä, jona lumimyrsky surmasi lukuisat karoliinit.
noeigenvalue
19.02.23, 14:20
Juu, näitä Kornelius Heikinpoikia oli tosiaan kaksi ja olen itsekin Kornelius Heikinpoika Hauhtosen laumaa tälläaista polkua pitkin: i ä i i ä i ä ä i. Koostin joskus pienten selvittelyjen jälkeen blogin hänestä https://muistatkosinisensotkan.blogspot.com/2022/03/kornelius-heikinpoika-miekkoja-e.html.
;)
Petri
Minun polkuni menee seuraavasti : i ä i i i i i ä i
Matti
noeigenvalue
19.02.23, 19:51
Minun polkuni menee seuraavasti : i ä i i i i i ä i
Matti
Ilmeisesti Välikannuksen Pesolasta? Äitimuori on naapurista Yli-Tokolasta.
;) Petri
Ilmeisesti Välikannuksen Pesolasta? Äitimuori on naapurista Yli-Tokolasta.
;) Petri
Olen Kaustisen Pesola-sukua. Cornelius Hindersson-kytkökseni on edennyt Maunula --> Asmund --> Jääskä --> Aho (isoäitini sukulinja).
Minulle Cornelius on iiiiäiäii. Olen hänen poikansa Juhon jälkeläisiä.
Ja on tosiaan mystisiä venäläisiä osumiakin! Toki muutakin sukua on tuossa samoilla seuduilla, josta suomalaisia vietiin rajan taakse.
noeigenvalue
07.03.23, 20:58
Semmoinen teoreettisluontoinen kysymys; lohtajalaisia ja kälviäläisiä vietiin melko joukko Venäjälle, ja todennäköisesti useat heistä olivat ainakin jonkinmoista sukua keskenään, serkuksia oli joukossa aika lailla. Voisiko tämä osumasarja itse asiassa seurausta vietyjen keskinäisestä sukulaisuudesta?
Petri
Kivipää mainitsi aloitusviestissä DNA-tutkimukset. Kornelius Henrikinpojan pojalla Juho Korneliuksenpojalla (s. 1709) on miespuolisia jälkeläisiä, mutta jatkuvatko nämä linjat nykypäivään? Ei pidä käsittää väärin, en markkinoi mitään DNA-testiyritystä, mutta jos joku suoran mieslinjan jälkeläinen löytyisi, voisi se auttaa Korneliuksen taustan selvittämisessä.
Oma polkuni menee naislinjaa pitkin Kälviän Suonperän kautta Juho Korneliuksenpojan Priitta-tyttäreen:
Isänisänäitini - Santeri Mikonpoika Pietilä - Sophia Sakarintytär Tuorila - Sophia Juhontytär Borén - Johan Matinpoika Suonperä - Priitta Juhontytär Keiski - Juho Korneliuksenpoika Keiski - Kornelius Henrikinpoika Miekkoja.
Taisi olla niin, että Juho Korneliuksenpojan pojista aikuisikään (tai sen tuntumaan) eli vain Matti Juhonpoika. Mahtoiko sukulinja jatkua hänen kauttaan vai jäikö siihen?
Cornelius Hinderssonin sukutaustaa pohtiessa monenlaisia hajamietteitä nousee mieleen. Kuten esimerkiksi Reenstierna-veljesten (ent. Momma) Abrahamin ja Jacobin harjoittama laivanrakennustoiminta Pietarsaaressa vuosina 1666-1672. Nimittäin 1660-luvulla Jacob R. perusti laivaveistämön myös Gotlannin Sliteen, johon hän värväsi hollantilaisia laivanrakentajia töihin. Nähdäkseni myös Pietarsaaren veistämöllä työskenteli hollantilaisia osaajia.
Pietarsaaren veneveistämön toiminnan loppuessa vastaava veistämö perustettiin Kruunupyyn Jouxholmeniin, jossa se toimi vuosina 1673-1704. Mahdollista on, että joitain ulkomaisia kädentaitajia siirtyi Pietarsaaresta Kruunupyyhyn kotimaisia laivanrakentajia opastamaan.
Pohdin sitä, josko Corneliuksen isä Hendrik/Hindrik/Henrik työskenteli Pietarsaaren ja/tai Kruunupyyn veistämöillä. Kuten myös sitä, josko Cornelius olisi ollut laivanrakennustöissä Kruunupyyssä, jossa kyseinen toiminta hiipui samoihin aikoihin kun Cornelius ilmestyi Lohtajan Marinkaisten Hauhtosen asiakirjoihin. Huomasin myös, että Kälviän ja Lohtajan rajamailla Mustakarin niemellä on aikanaan ollut laivanrakennustoimintaa. Oliko jo Corneliuksen aikaan? Paikalta kun on Hauhtoseen matkaa vain pari-kolme kilometriä.
Löysin netistä myös selvityksen Himangan Korkiakarilta Rahjan saaristossa olevista kalliokirjoituksista. Niiden mukaan kapteeni G. Grotin kipparoima hollantilainen laiva haaksirikkoutui Korkiakarin luona syyskuussa 1677.
Liittyvätkö nämä asiat Cornelius Hinderssoniin vai ei, jäänevät hajamietteiksi. Joka tapauksessa hollantilaisia kulki ja vaikutti myös Keski-Pohjanmaan rannikolla noihin aikoihin.
Kun Kornelius Hinderinpoika on vielä kaksi, niin voisivat olla samaa alkuperää. Rengiksi ja sotamieheksi pestautuminen sopisi elämänvaiheeksi laivanveistämöllä tai laivassa työskentelyn jälkeen. Korneliukset olivat todennäköisesti naimattomia miehiä ennen mahdollista Lohtajalle tuloa. Ehkä he olivat oman aikansa työperäisiä maahanmuuttajia.
Löytyykö Riksarkivetista Pietarsaaren ja Jouxholmenin laivanveistämöiden dokumentteja?
En ole löytänyt kyseisiä laivaveistämöitä koskevia dokumentteja. Toivottavasti niitä on jossain jäljellä. Mutta mielenkiintoisia dokumentteja löytyy Juutinrauman tullimaksuluetteloista. Mm. Claas Brouwerin kipparoimat laivat toivat kesällä 1693 ja 1694 Amsterdamista Turkuun suolaa, rusinoita ja monenlaista pikkutavaraa. Paluumatkalla lastina oli kummallakin kerralla 27 lästiä tervaa. Laiva viipyi Turussa monta viikkoa, sillä tulliluetteloiden meno-paluu-merkintöjen aikaväli oli noin kaksi kuukautta. Brouwer oli Hollannin Venhuizenista, mikä sijaitsee muutama kilometri Hoornin satamakaupungista itään. Hänen veljekseen sopiva Jan Brouwer oli kapteenina useilla Turku-purjehduksilla 1680-luvulla. Ilmeisesti monet hollantilaiset merenkulkijat olivat tottuneita Suomen-kävijöitä.
Juutinrauman tullimaksuluettelot ovat sinänsä kiinnostava tutkimuskohde, mutta Itämeren sisäinen kauppalaivaliikenne ei niissä näy. Esimerkiksi Himangan Korkiakarin kohdalla v. 1677 haaksirikkoutuneeksi alukseksi sopivaa laivaa en Juutinrauman luetteloista löytänyt.
Löytyykö Riksarkivetista Pietarsaaren ja Jouxholmenin laivanveistämöiden dokumentteja?
Tiettävästi Axel Zetterstenin teoksessa Svenska flottans historia II (1635-1680) on joitain tarkempia tietoja mm. Kruunupyyn Jouxholmenin laivaveistämöstä. Koska teos päättyy vuoteen 1680, niin "meidän" Corneliustamme sieltä tuskin löytyy.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.