Metsäsaamelainen N-isälinja

[Jaska]

Metsäsaamelainen N-isälinja
http://www.alkuperasivusto.fi/Metsasaamelainen_N.pdf

Y-kromosomin DNA:n eli isälinjan testanneista löytyy Kuolajärven (Sallan), Posion ja Kuusamon muinaisten metsäsaamelaisten jälkeläisiä: Miulus, Pitkä, Sarvi, Aikasarria/Aikio. Nämä kuuluvat tiettyyn alahaploryhmään, joka on läheistä sukua kahdelle pohjoisempien saamelaisten alahaploryhmälle. Nimitän alahaploryhmän N-PH521 saamelaiseksi, koska sen kaikista kolmesta jälkeläishaarasta löytyy saamelaisia.

Yhdistin SNP- ja STR-mutaatioiden tasot mahdollisimman tarkan lopputuloksen saavuttamiseksi. Tervetuloa FamilyTreeDNA:n Lappi ja Kuusamo -projektiin, mikäli sinulla on sukujuuria pohjoisessa ja olet testannut DNA:tasi.
https://www.familytreedna.com/groups/lappija-kuusamo/about

[Fishersson]

Kiitos Jaskalle noista havainnoista, mutta näyttää että noista metsäsaamelaisista on vielä kovin vähän BigY-testattuja.

Minä en olisi ainakaan vielä näillä näytöillä valmis yhtymään väitteeseen, että myös mm. Savon Lappalaiset, jotka kuuluvat N-PH521-haaraan, olisivat olleet saamelaisia, sillä meistä kaikista N-PH521-haaraan kuuluvista BigY-testatuista (N=30) suurin osa on muita kuin saamelaisia ja tähän isälinjaan kuuluvat muutamat saamelaiset (N=3-8) erosivat muista jo noin 2000 vuotta sitten ja vaelsivat Lappiin, jossa heistä on vasta tullut saamelaisia. Saamelaisuushan ei ole ensisijaisesti geneettinen ominaisuus vaan kulttuuri-identiteetti.

Eniten Savon Lappalaisten ja saamelaisten välisiä geneettisiä eroja näyttää löytyvän äitilinjoista, joiden saamelaisilla edustajilla näyttää olevan suurempi ns. siperialainen komponentti.

Jostain syystä saamelaisiksi merkittyjä on BigY/Block Treen mukaan vain 3, mutta Discover/Time Treen mukaan peräti 8.

[Jaska]

Kiitos Jaskalle noista havainnoista, mutta näyttää että noista metsäsaamelaisista on vielä kovin vähän BigY-testattuja.

Minä en olisi ainakaan vielä näillä näytöillä valmis yhtymään väitteeseen, että myös mm. Savon Lappalaiset, jotka kuuluvat N-PH521-haaraan, olisivat olleet saamelaisia, sillä meistä kaikista N-PH521-haaraan kuuluvista BigY-testatuista (N=30) suurin osa on muita kuin saamelaisia ja tähän isälinjaan kuuluvat muutamat saamelaiset (N=3-8) erosivat muista jo noin 2000 vuotta sitten ja vaelsivat Lappiin, jossa heistä on vasta tullut saamelaisia. Saamelaisuushan ei ole ensisijaisesti geneettinen ominaisuus vaan kulttuuri-identiteetti.

Eniten Savon Lappalaisten ja saamelaisten välisiä geneettisiä eroja näyttää löytyvän äitilinjoista, joiden saamelaisilla edustajilla näyttää olevan suurempi ns. siperialainen komponentti.

Jostain syystä saamelaisiksi merkittyjä on BigY/Block Treen mukaan vain 3, mutta Discover/Time Treen mukaan peräti 8.
Sukunimi Lappalainen on tietysti mielenkiintoinen vihje jo itsessään. Saamelaisuus ei liity Lapin väestöön tai kulttuuriin ennen kuin ajanlaskun alun jälkeisistä vuosisadoista alkaen, kun sinne on levinnyt saamelainen kieli ja etninen identiteetti Etelä-Suomesta.

Saamelaisuus ei tietenkään periydy DNA:ssa, kuten ei mikään etnisyys. Kuitenkin PH521 ajoitetaan 100 jaa. Etelä-Suomeen, ja kielitieteen tulosten mukaan siihen aikaan siellä puhuttiin myöhäiskantasaamea. Tämä on saamelaisten yleisimpiä isälinjoja, eli se on levinnyt pohjoiseen nähtävästi juuri saamelaisten mukana. Tästä seuraa, että ne nykyiset suomalaiset, jotka edustavat tätä isälinjaa, näyttäisivät myös polveutuvan saamelaisista. Suomessahan itämerensuomalainen kieli levisi lounaisrannikolta sisämaahan ja itään vasta keskirautakaudella, joten PH521-kantaisä ei ole voinut olla vielä itämerensuomalainenkaan. Mikäs hän sitten oli, ellei saamelainen?

Vaikka saamelaisnäytteitä on vähän, niistä peräti 22 % kuuluu PH521:n alle - suomalaisista alle 1 %. Suomalaisia on tietysti määrällisesti enemmän, mutta se ei ole mikään vastatodiste, koska maatalousväestöissä väestönkasvu on ollut paljon nopeampaa kuin pyyntiväestöissä. Lisäksi PH521:n jälkeisiä mutaatioitakin löytyy niin saamelaisilta kuin suomalaisilta (PH2767, PH3124; ks. alla).


-------------------

FamilyTreeDNA:n uudessa Discover-työkalussa on 32 saamelaisnäytettä BigY:n tarkkuudella analysoituina. Näistä 19 kuuluu haploryhmään N-tat, 11 haploryhmään I1 ja 2 haploryhmään R1a. Keräsin näytteet mutaatiopolkuineen, mutta aivan jokaista mutaatiota ei ole mukana, että listat pysyisivät luettavina.

Ei voida sanoa varmasti, että nämä isälinjat kaikissa tapauksissa polveutuisivat saamelaisista, mutta mahdollista se kuitenkin on, koska nämä linjat lienevät olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun myöhäiskantasaame lähti leviämään Etelä-Suomesta pohjoiseen pian ajanlaskun alun jälkeen.


1. Haploryhmä N-CTS1737 (11 saamelaista)

N-Z1936 (2450 BCE) >> N-Z1926 (550 BCE): 11 = 34 % (Fi 43 %, Kar 33 %, Est 9 %, Swe 2 %, Bash 2 %, Rus 1 %, Nor 1 %)
> CTS1737 (350 BCE): 11 = 34 % (Fin 42 %, Kar 33 %, Est 9 %, Swe 2 %, Bash 2 %, Rus 1 %, Nor < 1 %)
>> PH5061 (350 CE): 1 = 3 % (Fin < 1 %, Swe < 1 %, Nor < 1 %)
>> Z1933 (300 BCE): 10 = 31 % (Fin 42 %, Kar 33 %, Est 9 %, Bash 2 %, Swe 1 %, Rus 1 %)
>>> CTS4329 (200 BCE): 8 = 25 % (Fin 19 %, Kar 17 %, Est 1 %, Swe 1 %)
>>>> CTS8565 (1 BCE): 1 = 3 % (Fin 19 %, Kar 17 %, Est 1 %, Swe 1 %)
>>>> PH521 (100 CE): 7 = 22 % (Fin < 1 %, Nor < 1 %)
>>>>> PH2767 (200 CE): 4 = 13 % (Fin < 1 %, Nor < 1 %)
>>>>>> PH3124 (???): 4 = 13 % (Fin 1 = < 1 %)
>>>>> PH1002 (1250 CE): 3 = 9 %
>>> VL62 (50 BCE): 2 = 6 % (Fin 22 %, Kar 17 %, Est 8 %, Bash 2 %, Rus 1 %, Swe 1 %)
>>>> FT4263 (50 CE): 1 = 3 % (Kar 17 %, Fin 8 %, Bash 2 %, Est 1 %, Rus < 1 %, Swe < 1 %)
>>>>> Z1939 (300 CE): 1 = 3 % (Kar 8 %, Fin 8 %, Bash 2 %, Est 1 %)
>>>> BY32547 (50 CE): 1 = 3 % (Rus < 1 %, Swe < 1 %)
>>>>> BY66909 (1150 CE): 1 = 3 %

VL62 on ns. karjalainen pääryhmä, ja siihen kuuluu kaksi saamelaisnäytettä. Sen veljeslinjasta polveutuvat CTS8565 (ns. savolainen pääryhmä), johon kuuluu yksi saamelainen, ja PH521, johon kuuluu seitsemän saamelaisnäytettä. Myös metsäsaamelaiset N-linjat kuuluvat jälkimmäiseen alahaploryhmään.
https://www.alkuperasivusto.fi/Metsasaamelainen_N.pdf

CTS1737 on ilmeisesti saapunut Suomeen jo ennen ajanlaskun alkua, joten se liittynee saamelaisen kielilinjan varhaisiin puhujiin täällä aikana ennen suomen kielen esimuodon leviämistä. Vaikka jälkeläislinjoja on nimitetty savolaiseksi ja karjalaiseksi, niin ne eivät tietenkään ole voineet liittyä kielellisesti savolaisiin ja karjalaisiin ennen kuin itämerensuomalainen kieli levisi näiden puhuma-alueelle ensimmäisen vuosituhannen jaa. loppupuolella.


2. Haploryhmä N-Y6058 (8 saamelaista)

N-Y6058 (2650 BCE) >> CTS9976 (1750 BCE): 8 = 25 % (Est 17 %, Fin 11 %, Kar 8 %, Swe 2 %, Rus 1 %)
> CTS3451 (550 BCE): 2 = 6 % (Fin 1 %, Rus < 1 %, Nor < 1 %)
>> CTS3414 (100 BCE): 2 = 6 % (Fin 1 %, Rus < 1 %)
>>> PH2621 (1100 CE): 2 = 6 % (Fin < 1 %)
> L1022 (1600 BCE): 6 = 19 % (Est 16 %, Fin 9 %, Kar 8 %, Swe 1 %, Den 1 %, Rus < 1 %)
>> Y5003 (250 BCE): 1 = 3 % (Est 12 %, Kar 8 %, Fin 4 %, Swe < 1 %, Rus < 1 %)
>>> Y24001 (100 CE): 1 = 3 %
>> Y10756 (100 BCE): 5 = 16 % (Fin 2 %, Swe < 1 %)
>>> PH547 (450 CE): 5 = 16 % (Fin 1 %, Swe < 1 %)
>>>> Z35246 (550 CE): 1 = 3 % (Fin < 1 %, Swe < 1 %)
>>>> A13135 (700 CE): 3 = 9 % (Fin < 1 %, Swe < 1 %)

Levinneisyyden ja iän perusteella jotkin N-L1022:n jälkeläislinjat saattaisivat hyvinkin liittyä kantasuomalaisten leviämiseen Virosta Suomeen. Toisaalta erityisesti N-Y10756 voisi liittyä varhaisempiin kantasaamelaisiin ja N-PH547 (viisi saamelaisnäytettä) myöhäiskantasaamelaisten leviämiseen Etelä-Suomesta pohjoiseen Fennoskandiaan.

Onnistuin aiemmin arvioimaan 16:n STR-markkerin haplotyypeistä, että Ilumäen et al. 2016 N-VL29-saamelaisnäytteet kuuluisivat juuri L1022:n alahaploryhmään N-PH547:
https://www.alkuperasivusto.fi/SaameYDNA.pdf


3. Haploryhmä I (11 saamelaista)

I-M253 (2600 BCE) >> DF29 (2400 BCE): 11 (34 %)
> Y2592 (2350 BCE): 6 = 19 % (Shet 25 %, Swe 21 %, Fin 18 %, Nor 17 %, Den 11 %, Est 7 %)
>> Z2338 (1750 BCE): 3 = 9 % (Fin 17 %, Swe 13 %, Shet 13 %, Nor 11 %, Den 7 %)
>>> L287 (100 BCE): 3 = 9 % (Fin 14 %, Est 2 %, Swe 1 %, Nor 1 %)
>>>> BY2572 (400 CE): 2 = 6 % (Fin 2 %, Est 1 %)
>>>> S1167 (550 CE): 1 = 3 % (Fin 1 %, Nor < 1 %, Swe < 1 %)
>> FGC41265 (1650 BCE): 3 = 9 % (Swe 3 %, Fin 1 %, Nor 1 %, Den 1 %)
>>> PH709 (1550 CE): 3 = 9 % (Swe 5 = < 1 %)
> Z58 (2350 BCE): 5 = 16 % (Shet 25 %, Man 16 %, Swe 14 %, Ork 11 %, Den 10 %, Nor 9 %)
>> FTT14 (250 BCE): 5 = 16 % (Swe 9 %, Ork 6 %, Nor 5 %, Fin 1 %, Den 1 %, Est 1 %)
>>> FT7755 (200 CE): 5 = 16 % (Swe 2 %, Nor 1 %)
>>>> PH4348 (600 CE): 5 = 16 % (Nor 3 = < 1 %)

Selvästikin I-isälinjat ovat olleet Fennoskandiassa jo kauan ennen saamelaisia. Näyttää kuitenkin mahdolliselta, että I-L287:n jälkeläislinjat (3 saamelaista) ja I-FT775 (5 saamelaista) olisivat saattaneet esiintyä jo kantasaamen puhujissa (koska ne ovat olleet oikeaan aikaan oikeassa paikassa).


4. Haploryhmä R1a (2 saamelaista)

R-M198 (6450 BCE) >> Z283 (2850 BCE): 2 = 6 % (Man 44 %, Pol 26 %, Che 25 %, Est 18 %, Nor 17 %, Rus 16 %, Lit 12 %, Swe 11 %, Lat 10 %, Fin 5 %)
> Z284 (2200 BCE): 2 = 6 % (Man 44 %, Ork 17 %, Nor 16 %, Swe 9 %, Fin 2 %)
>> Z288 (2050 BCE): 1 = 3 % (Man 44 %, Ork 14 %, Nor 6 %, Swe 3 %, Est 1 %, Fin < 1 %)
>> S4458 (1850 BCE): 1 = 3 % (Shet 13 %, Nor 9 %, Swe 5 %, Scot 3 %, Fin 1 %)

Kaksi saamelaista näytettä kuuluu R1a:n länsieurooppalaiseen alahaploryhmään, ja ne ovat eronneet eri linjoihin jo tuhansia vuosia ennen kuin saamelaisia oli Fennoskandiassa. Nämä isälinjat ovat ilmeisestikin päätyneet saamelaisiin kontakteissa Skandinavian väestöjen kanssa.

[Fishersson]

Jaskan viestissä oli tarkeitä asioita: ajoitus ja kieli. Haluaisin jatkaa niistä seuraavaa.

Savon ja laajemminkin Itä-Suomen Lappalaisilla on tunnistettu kaksi geneettistä N-isälinjaa: Isälinjaan PH521-kuuluvat ja isälinjaan BY29149-kuuluvat. Nämä ovat eronneet toisistaan jo pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskua sitten Uralin vuoriston tienoilla.

Näiden isälinjojen tilanne noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua oli seuraava: Isälinja PH521 reilusti Laatokan eteläpuolella Tihvinästä itään ja isälinja BY29149 isälinja oli Pihkovan lähellä Peipsjärven itäpuolella. Niiden asuma-alueiden väliä oli noin 400 kilometriä.

Nykyisen Savon tienoille Isälinja PH521 tuli jo noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mutta isälinja BY29149 tuli Savoon vasta noin 450 vuotta ajanlaskun alun jälkeen.

Oliko näiden molempien isälinjojen puhuma kieli tuolloin myöhäiskantasaame? Jaskan mukaan kielen mukaan heitä pitäisi kutsua saamelaisiksi. Mutta voidaanko sekä nykyisin eläviä saamelaisia että 2000 vuotta sitten eläneitä metsästäjä-keräilijöitä kutsutaan samalla nimellä, vaikka saamelainen kulttuuri on aika paljon noista ajoista kehittynyt ja muuttunut (esim. poronhoito tullut mukaan).

Savon Lappalaiset ovat tavanneet nimittää muinaisia esi-isiään pääasiallisen elinkeinon, kalastuksen, mukaan ’järvilappalaisiksi’. Tai voitaisiinko heitä kutsua myös esisaamelaisiksi tai esisavolaisiksi?

[Jaska]

Jaskan viestissä oli tarkeitä asioita: ajoitus ja kieli. Haluaisin jatkaa niistä seuraavaa.

Savon ja laajemminkin Itä-Suomen Lappalaisilla on tunnistettu kaksi geneettistä N-isälinjaa: Isälinjaan PH521-kuuluvat ja isälinjaan BY29149-kuuluvat. Nämä ovat eronneet toisistaan jo pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskua sitten Uralin vuoriston tienoilla.

Näiden isälinjojen tilanne noin 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua oli seuraava: Isälinja PH521 reilusti Laatokan eteläpuolella Tihvinästä itään ja isälinja BY29149 isälinja oli Pihkovan lähellä Peipsjärven itäpuolella. Niiden asuma-alueiden väliä oli noin 400 kilometriä.

Nykyisen Savon tienoille Isälinja PH521 tuli jo noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua, mutta isälinja BY29149 tuli Savoon vasta noin 450 vuotta ajanlaskun alun jälkeen.

Oliko näiden molempien isälinjojen puhuma kieli tuolloin myöhäiskantasaame? Jaskan mukaan kielen mukaan heitä pitäisi kutsua saamelaisiksi. Mutta voidaanko sekä nykyisin eläviä saamelaisia että 2000 vuotta sitten eläneitä metsästäjä-keräilijöitä kutsutaan samalla nimellä, vaikka saamelainen kulttuuri on aika paljon noista ajoista kehittynyt ja muuttunut (esim. poronhoito tullut mukaan).

Savon Lappalaiset ovat tavanneet nimittää muinaisia esi-isiään pääasiallisen elinkeinon, kalastuksen, mukaan ’järvilappalaisiksi’. Tai voitaisiinko heitä kutsua myös esisaamelaisiksi tai esisavolaisiksi?

Kiitos, mielenkiintoista tietoa Lappalaisista. Selvästikin sukunimi on siis omaksuttu itsenäisesti ainakin kaksi eri kertaa. Lappalainen-sukunimellä näyttää olevan projektikin FTDNA:ssa.

Vilkaisin Discoverissa tuon BY29149:n tilannetta:
N-BY29149 (400 CE): Suomi 21, Venäjä 4, tuntematon 5.
< CTS657 (200 CE): Suomi 46, Venäjä 7, saamelaiset 2, tuntematon 15.
< CTS3414 (100 BCE): Suomi 48, Venäjä 7, saamelaiset 2, tuntematon 18.

Kaikissa portaissa on siis haarautunut suomalaisia muihinkin linjoihin. Tämä kyllä viittaisi siihen, että tämäkin linja olisi ollut täällä jo ennen ajanlaskun alkua. Samoin kuin se, että venäläisiä on näissä mutaatioissa mukana hyvin vähän, vaikka N-haploryhmässä on Discoverissa jopa 779 venäläistä + kymmeniä erikseen Venäjän eri tasavaltojen alle merkittyä.

Ajan ja paikan osalta siis tuo CTS657 voisi liittyä kantasaamelaisiin, vaikkakin sen alla on vain 2 saamelaisnäytettä. Jos näin oli, silloin myös BY29149 polveutuisi kantasaamelaisista. On kieltämättä erittäin mielenkiintoista, että Lappalainen-sukunimeä löytyy erikseen kahdesta sellaisesta N-alahaploryhmästä, joissa on myös saamelaisia näytteitä.

Jos mitään porukkaa lähes 2000 vuotta sitten voidaan nimittää saamelaisiksi, niin juuri kantasaamen puhujia. He myös kutsuivat jo silloin itseään saamelaisiksi, koska sanalla on ikivanha (peritty tai hyvin varhain lainattu) vastine itämerensuomessa: hämäläinen. Lapin sen aikaisia asukkaita ei esimerkiksi voida nimittää saamelaisiksi vielä silloin, koska kieli ja etnonyymi olivat vielä aivan toiset. Nykysaamelaiset näyttävät nykytutkimuksen mukaan olevan geneettisestikin Volgan suunnalta tullut porukka, jolla ei ole juurikaan perimää Lapin muinaisilta asuttajilta:
https://muinainensodankyla.blogspot.com/2023/09/sodankylan-ja-lapin-vaestohistoria.html

Suomen Lapin saamelaisten pääelinkeinoja olivat metsästys, kalastus ja keräily aina 1700-luvulle saakka, jolloin vasta suurporonhoito levisi Skandinaviasta tänne. Etelä-Suomessa epäilemättä jotkut muinaiset saamelaisetkin ovat harjoittaneet maanviljelyä ja karjanhoitoa, jotka tunnettiin täällä jo kauan ennen itämerensuomalaisten levittäytymistä.

Termien osalta voisi tosiaan olla selventävää, että puhuttaisiin kantasaamelaisista (kantasaamen puhujat) ja vaikkapa muinaissaamelaisista (etelässä asuneet, joilla ei ole eläviä saamelaisjälkeläisiä). Pelkkä saamelainen viittaisi sitten nykysaamelaisiin ja heidän lähiesipolviinsa.

"Esi"-liite on valitettavan monitulkintainen: sitä käytetään viittaamaan sekä saman kielilinjan varhaisempiin muotoihin että ihan toisiin kielilinjoihin.

[Fishersson]

Olisko tuo kielenvaihto Itä-Suomessa kantasaamesta itämerensuomeen tapahtunut Jaskan mainitsemalla keskirautakaudella vasta noin 500-1000 jaa.?

Toinen kysymys. Mikä oli kantasaamen ja itämerensuomen ero tuolloin? Voiko niiden eroa mitenkään luonnehtia. Voisi kuvitella, että se olisi ollut pienempi kuin on nykysaamen ja nykysuomen ero.

Kun lukee pitäjähistorioiden kuvauksia muinaisista saamelaisista, joita yleensä nimitetään lappalaisiksi, ne kuvaavat hyvin rasistista toimintaa. Sanotaan, että lappalaiset heikompina joutuivat väistymään tai että heidät kuten esimerkiksi Keuruulla keskiajalla surmattiin viimeiseen mieheen kalavesikiistojen varjolla. Vaikka tuolloin Keuruulla ei edes ollut mitään vakituista hämäläisasutusta.

Eihän muinaiset saamelaiset eli lappalaiset olleet mitään heikkoja toimijoita vaan he olivat taitavia pyyntielinkeinojen harjoittajia. Voisi sanoa että he olivat luonnon hyödyntämisen 'huippuasiantuntijoita'. Minusta esimerkki rasismista on mm. Lapin vaakuna, jossa esiintyy muka joku muinainen puolialaston nuijamies. Ei Suomea asuttaneet saamelaiset tai suomalaiset olleet tuollaisia alkeellisia villi-ihmisiä. Heillä oli vaatteet päällä ja he asuivat hirsirakennuksissa.

Sitten on vielä lappalaisten/saamelaisten leimaaminen noidiksi. Mirkka Lappalainen on kuvannut tätä kirjassaan Pohjoiset Noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018). Hänen mukaansa ”kruunu ja kirkko loivat saamelaisten noitamaineen, jonka perusteella kokonainen kansa marginalisoitiin. Kruunun edustajat eivät satoihin vuosiin tajunneet, että kuva saamelaisista oli pelkkä konstruktio. Sen rakennusaineet olivat Olaus Magnuksen 1500-luvulla julkaiseman Pohjoisten kansojen historian legendat, Johannes Schefferuksen Lapponia (1673) ja Lapin ’apostolien’ eli paikallisten kirkonmiesten puhdasoppiset näkemykset.”

[Jaska]

Olisko tuo kielenvaihto Itä-Suomessa kantasaamesta itämerensuomeen tapahtunut Jaskan mainitsemalla keskirautakaudella vasta noin 500-1000 jaa.?

Toinen kysymys. Mikä oli kantasaamen ja itämerensuomen ero tuolloin? Voiko niiden eroa mitenkään luonnehtia. Voisi kuvitella, että se olisi ollut pienempi kuin on nykysaamen ja nykysuomen ero.
Itämerensuomalaisten katsotaan ehtineen Etelä-Savoon ehkä 600-luvulla ja Laatokalle vasta vuoden 800 jaa. tienoilla, joten niillä main se kielenvaihto olisi alkanut. Syrjäseuduilla ilmeisesti asui saamelaisia uudelle ajalle saakka.

Kun nyt tiedetään saamelaisperäisiä paikannimiä ja lainasanoja esiintyvän koko Suomen alueella, niin ei ole perusteltua olettaa, että nimityksellä lappalainen olisi viitattu yleisesti syrjäseudun asukkaisiin, kuten historioitsija Jukka Korpela on ehdottanut. Sellaisesta käytöstä ei ole missään murteissakaan viitteitä, vaan kaikkialla sanalla on etninen, juuri saamelaisiin viittaava merkitys. Se on myös ainoa niin laajalti tunnettu saamelaisen nimitys, että se vastaa saamelaisperäisen paikannimistön levinneisyyttä.

Jo vuoden 200 jaa. tienoilla myöhäiskantasaame ja myöhäiskantasuomi olivat hyvin erilaisia kielimuotoja. Esimerkiksi yhteinen balttilaislaina *šalna oli jo kantasaamessa *suolnee, kantasuomessa *halla. Tietysti jotkin äänteet ovat muuttuneet vähemmän kuin toiset, mutta yleiskuvana saamessa kaikki vokaalit ovat muuttuneet, itämerensuomessa taas monet konsonantit.



Kun lukee pitäjähistorioiden kuvauksia muinaisista saamelaisista, joita yleensä nimitetään lappalaisiksi, ne kuvaavat hyvin rasistista toimintaa. Sanotaan, että lappalaiset heikompina joutuivat väistymään tai että heidät kuten esimerkiksi Keuruulla keskiajalla surmattiin viimeiseen mieheen kalavesikiistojen varjolla. Vaikka tuolloin Keuruulla ei edes ollut mitään vakituista hämäläisasutusta.

Eihän muinaiset saamelaiset eli lappalaiset olleet mitään heikkoja toimijoita vaan he olivat taitavia pyyntielinkeinojen harjoittajia. Voisi sanoa että he olivat luonnon hyödyntämisen 'huippuasiantuntijoita'. Minusta esimerkki rasismista on mm. Lapin vaakuna, jossa esiintyy muka joku muinainen puolialaston nuijamies. Ei Suomea asuttaneet saamelaiset tai suomalaiset olleet tuollaisia alkeellisia villi-ihmisiä. Heillä oli vaatteet päällä ja he asuivat hirsirakennuksissa.
Aivan totta.



Sitten on vielä lappalaisten/saamelaisten leimaaminen noidiksi. Mirkka Lappalainen on kuvannut tätä kirjassaan Pohjoiset Noidat. Oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018). Hänen mukaansa ”kruunu ja kirkko loivat saamelaisten noitamaineen, jonka perusteella kokonainen kansa marginalisoitiin. Kruunun edustajat eivät satoihin vuosiin tajunneet, että kuva saamelaisista oli pelkkä konstruktio. Sen rakennusaineet olivat Olaus Magnuksen 1500-luvulla julkaiseman Pohjoisten kansojen historian legendat, Johannes Schefferuksen Lapponia (1673) ja Lapin ’apostolien’ eli paikallisten kirkonmiesten puhdasoppiset näkemykset.”
Kirkko pelkäsi pakanuutta, koska papit oikeasti kuvittelivat konkreettisen Saatanan toimivan siinä. Saamelaisilla on tunnetusti kastamisen jälkeenkin ollut monia pakanallisia tapoja, ja esim. seitaperinne näyttäisi eläneen 1900-luvulle saakka. Siksi varmaan noita-leima säilyi niin vahvana.

[Fishersson]

Niin Ruotsin kruunuhan pelkäsi kaikkea erilaista. Mm. katolilaisia ja juutalaisia vainottiin.

Ainakaan Savon lappalaiset eivät paljon ns. väistyneet vaan heistä oli jo 1500-luvun alussa tullut paikallaan asuvia viljelijöitä ja viimeiset verolappalaiset muuttuivat viljelijöiksi ennen 1600-lukua.

Mutta syntyi kysymys, miten suurta osaa vaikkapa savolaisia ja karjalaisia tämä saamelaisalkuperä koskee? Olivatko kaikki Langin ns. koillisväylää tulleet saamelaisia? Toisaalta meidän kaikkien nykysuomalaisten perimässä on paljon eurooppalaista perimää äitilinjojen ja muiden isälinjojen kautta.

[Jaska]

Mutta syntyi kysymys, miten suurta osaa vaikkapa savolaisia ja karjalaisia tämä saamelaisalkuperä koskee? Olivatko kaikki Langin ns. koillisväylää tulleet saamelaisia? Toisaalta meidän kaikkien nykysuomalaisten perimässä on paljon eurooppalaista perimää äitilinjojen ja muiden isälinjojen kautta.
Kuva on vielä levällään. Suurin osa suomalaisten N-isälinjoista näyttää tulleen suoraan itäkaakosta eikä siksi sovi kantasuomalaisten haploryhmiksi. Ehkä katsetta pitää siirtää isälinjojen I1, R1a ja R1b suuntaan. Saamelaisten lisäksi tänne on kuitenkin päätynyt myös merjansukuisten ns. x-kielten puhujia, hekin kaakosta.

Ns. eurooppalaisistakin äitilinjoista moni olisi voinut tulla tänne kaakosta Volgan suunnalta. Näitä sivutaan tämän katsaukseni lopussa:

Kokonaiskuva saamelaisten äitilinjoista
https://www.alkuperasivusto.fi/SaameMTDNA.pdf

[Fishersson]

Edellä puhuttu saamenkielen puhuminen ja siten saamelaisuus koskee kai muitakin samaan aikaan nykyisen Suomen alueelle tulleita itäsuomalaisia N-ryhmäläisiä eli esim. isälinjoja VL62 (ns. karjalaiset) ja CTS4329 (ns. savolaiset)?

[Jaska]

Edellä puhuttu saamenkielen puhuminen ja siten saamelaisuus koskee kai muitakin samaan aikaan nykyisen Suomen alueelle tulleita itäsuomalaisia N-ryhmäläisiä eli esim. isälinjoja VL62 (ns. karjalaiset) ja CTS4329 (ns. savolaiset)?
Tarkennus: CTS8565 on "savolainen" (alueellisessa mielessä, muttei itämerensuomalaiseen heimoon viittaamassa, koska siihen se on liian varhainen); CTS4329:n alla on muitakin alahaploryhmiä, mm. saamelainen PH521.

Jos ne olivat jo silloin Suomen alueella, niin luultavasti saamenkielisiä ainakin osa noidenkin linjojen miehistä oli. Mutta koska niitä ei juurikaan löydy nykysaamelaisista, niin pohjoiseen muuttajat lähtivät kai sitten pääasiassa eri alueelta.

[Fishersson]

Jos FTDNA:n Discover Globetrekkeriin voi uskoa, niin sen mukaan CTS8565 ja PH521 kuuluvat samaan isälinjaan ja molemmat ovat Z1933:n jälkeläisiä. Niiden reitit ovat identtisiä. Vain ihan lopussa eli 1 BCE niiden sijainti hieman poikkeaa.

Ne molemmat syntyivät 1 BCE nykyisen Suomen keskellä, PH521 jossain Pohjois-Savossa ja CTS8565 vähän länteen päin jossain Keski-Suomessa.

Ne olivat siis molemmat saamenkielisiä ja pohjoiseen muuttajat lähtivät Pohjois-Savosta mutta eivät Keski-Suomesta.

[Jaska]

Jos FTDNA:n Discover Globetrekkeriin voi uskoa, niin sen mukaan CTS8565 ja PH521 kuuluvat samaan isälinjaan ja molemmat ovat Z1933:n jälkeläisiä. Niiden reitit ovat identtisiä. Vain ihan lopussa eli 1 BCE niiden sijainti hieman poikkeaa.

Ne molemmat syntyivät 1 BCE nykyisen Suomen keskellä, PH521 jossain Pohjois-Savossa ja CTS8565 vähän länteen päin jossain Keski-Suomessa.

Ne olivat siis molemmat saamenkielisiä ja pohjoiseen muuttajat lähtivät Pohjois-Savosta mutta eivät Keski-Suomesta.
No, varhaisimpien esi-isien osalta nuo sijainnit ovat aika hakuammuntaa, kun mutaatioiden synnystä on kulunut vähintään 1500 vuotta niihin varhaisimpiin tunnettuihin esi-isiin.

CTS8565:tä on ympäri Suomea (837 näytettä Suomesta), joten sen keskipiste osuu aika keskelle maata. PH521:tä edustaa vain 16 suomalaista, 8 saamelaista, 2 venäläistä ja 2 tuntematonta. Pohjois-Savo ei välttämättä oikeasti ollut sen leviämiskeskus.