Keisari Nikolai II ja Tsarskoje Selon suomalaiset

[Tukusutkija]

Olisiko kenelläkään vinkkiä miten, mistä, keneltä voisi selvitää, oliko Venäjän viimeisen keisarin perheellä jotain kontakteja Tsarskoje Selossa asuneisiin suomalaisiin?

[Juha]

Mitähän tarkoitat tarkemmin - mikä on kontakti?

Olihan siellä suomalaisia vartiotehtävissä sekä myös virkamiehiä. Tuskin tsaarilla oli aikaa ja mielenkiintoa viettää heidän kanssa aikaansa, jos jonkinlaisia seurustelusuhteita tarkoitat.




Juha

[Retu S Aho]

Hankala kysymys, itselleni ei ainakaan nimiä eikä suomalaisia ole tullut kirjallisuudessa vastaan. Kontakteja paikallisiin suomalaisiin ehkäpä hovitoimittajiin on tietysti ollut, varmaan samalla tapaa kuin Virolahden lomamatkoilla, siellä jopa ystävyyttä.

Suomalaisia paikkakuntalaisia ei 1900 – luvulle tultaessa enää palatsi-, huvila-, armeija-, leiri- ja asemakaupungissa paljon suhteessa ollut. Esimerkiksi vuonna 1910 Kraasselassa oli 900 luterilaisia kaikkiaan 31 000 asukkaasta.

Mikäli hyppään hieman kysymyksen ulkopuolelle, kontakteja löytyy ministeriöiden ja hallinnon suomalaisista, joita, Pietarissa ja Tsarskoje Selossa palvelleet yliupseerit mukaan lukien, oli venäläisen lähteen mukaan 1900 – luvun alussa vajaat 700. Katariinan palatsissa kävi heistä kesäaikana varmaan usea, erilaisissa hallintoasioissa.

Edelleen kauemmas kysymyksestä, varmasti lähimmät kontaktit keisariperheeseen oli venäläis-suomalaisella HM keisarin asianhoitajalla, hoviministeri, kreivi Woldemar Freedericksz’llä, s. 1837. Hän palveli hovissa Pietarissa loppuun asti, eikä häntä hovista tohdittu poiskaan laittaa pitkään palvelleena ja Nikolai I:n ystävänä, vaikka tehtävänkuvan hoitamisessa alkoi olla haasteita. Hoviministeriössä palveli muutama muukin suomalainen, jotka olivat kontakteissa keisarillisen perheen kanssa ehkä taajaankin.

Linkit venäläisiin sähköisiin lähteisiin luvuista laitan tarvittaessa erikseen.

[Tukusutkija]

Mitähän tarkoitat tarkemmin - mikä on kontakti?

Olihan siellä suomalaisia vartiotehtävissä sekä myös virkamiehiä. Tuskin tsaarilla oli aikaa ja mielenkiintoa viettää heidän kanssa aikaansa, jos jonkinlaisia seurustelusuhteita tarkoitat.




Juha

Toki kontakteja on monenlaisia... itse törmäsin suvussamme tarinaan, että eräs sukumme suomalaislähtöinen tuttavaperhe (Rosenström) asui Tsarskoje Selossa Nikolai II aikana. Tarinan mukanaan he toimivat keisarin lasten opettajina. Tarina kertoo myös, että eräs sukulaisemme tuli vierailemaan vallankumouksen aikoihin tuttavaperheen luo ja pääsi jopa osallistumaan munkki Rasputinin hautajaisiin.
Sangen huikea tarina. Olisi mukava päästä selvittämään, onko tarinassa minkäänlaista perää...

[JuPe]

Toki kontakteja on monenlaisia... itse törmäsin suvussamme tarinaan, että eräs sukumme suomalaislähtöinen tuttavaperhe (Rosenström) asui Tsarskoje Selossa Nikolai II aikana. Tarinan mukanaan he toimivat keisarin lasten opettajina. Tarina kertoo myös, että eräs sukulaisemme tuli vierailemaan vallankumouksen aikoihin tuttavaperheen luo ja pääsi jopa osallistumaan munkki Rasputinin hautajaisiin.
Sangen huikea tarina. Olisi mukava päästä selvittämään, onko tarinassa minkäänlaista perää...

Rasputin haudattiin muistaakseni Tsarskoje Selon puutarhaan tsaarin perheen (tsaaritar ja tyttäret) läsnäollessa. Paikalla oli varmuudella Alexandran lähin uskottu, Anna Tanejeva-Vyrubova, joka on haudattu Helsinkiin. Hän oli se henkilö, joka esitteli Rasputinin hovissa. Annan Alexandra-sisar oli puolestaan aviossa Alexander Pistolekorsin kanssa, joka toimi kamarijunkkarina hovissa. Hänen äitinsä Olga Valerianovna Karnovich, avioitui skandaalinomaisesti suuriruhtinas Paul Alexandrovichin kanssa, joka oli keisari Nikolai II setä. Tästä aviosta syntyi ruhtinas Vladimir (|Volodja) Paley. Sekä Paul, että poikansa murhattiin vallankumouksen aikana v. 1918. Olga, Paleyn ruhtinatar, pakeni muutaman läheisensä kanssa Suomeen. Hän on kirjoittanut elämästään mielenkiintoiset muistelmat, jotka on julkaistu suomeksikin joskus 1920-luvulla.
Alexander Pistolekorsin ja Alexandra Tanejevan matka jatkui Suomesta Ruotsiin. Jouduin perehtymään tähän asiaan syvällisemmin tutkiessani n. vuosikymmen sitten hankkimani "biriulkin" historiaa. Kyseessä on hauska venäläinen seurapeli, jonka omistushistoria liittyy tähän henkilögalleriaan. Muistaakseni Suku Forumin arkistoissa on jopa lähettämäni kuva esineestä, tai sitten ei.

[JuPe]

Arkistohaku vie tähän ketjuun neljäntoista vuoden taa:
https://suku.genealogia.fi/search.php?searchid=3781210
Valitettavasti kuva ei enää ole esillä.

[Retu S Aho]

Onko tämä sivu tuttu https://alexanderpalace.org/palace/ ? Sivun forumilla on kyselty vaikka mistä asioista rojalisteilta, eipä vain nyt näytä toimivan. Sivulta löytyy mm. Vyrubovan, prinsessa Paleyn ja lasten tutorin Pierre Gilliardin muistelmia. Kreivi Fredeericksz'kin kuulustelukin punaisessa Petrogradissa siellä oli, nyt ei vain satu silmään.

Rosenströmeistä ei ainakaan Gilliardin muistelmista löydy mielestäni mainintaa. Onko etunimiä ja mahdollisia isännimiä tiedossa, mahdollista tarkempaa täsmähakua varten?

[risto]

täähän ei nyt suoraan liity asiaan, mutta säkkijärveläisen Järvisen suvun parhaita ompelijattaria oli pietarhovis sesonkityöntekijöinä.