Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Varhaisin esiintymä Taivalantti- nimestä?
Helena Heikkinen
29.12.22, 23:20
Onkohan joku löytänyt Taivalantti -nimeä jo 1500-luvulla? Nyt löysin Per Andersson Taivalanttisen vuoden 1635 myllytulliluettelosta.
Lukisitko nimen Taival-Anttoseksi vai Taival-Anttiseksi? Eli onko pohjana Antti (Anders) vai Antonius?
* Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 8549 Henkikirja ja karjaluettelo 1635-1635, jakso 179, sivu 330-331: <Pellosniemi> Carll Hastvers Frellsse, Pittkälax, Seppälä Tiendh; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6272738128&aineistoId=1773018855 / Viitattu 29.12.2022
Marjoniemi on Saimaan Paljaveden niemi, Paakinniemestä Siiskonsalmeen. Nykyistä Mikkeliä, etelään. Aiemmin puolet Marjoniemestä kuului Mikkelin pitäjään, lounaispuoli Ristiinaan. Kuntarajoja on ajoittain muutettu.
Muita mainintoja: (Linkit pitäisi päivittää...)
* 1650: Savon maakirja 1650 s. 573 Pellosniemi Marjoniemi Peer Andersson Taivalantti mh. Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1650-1650 Tositekirja (8598), jakso 442, sivu 572-573: Pellosniemi Sochn Menduharjiu Baranovs frälse, Pitkelax fierdings Marionemiby>; KA: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12379706 / Viitattu 5.11.2021
* 1651: Pekka Antinpoika Taivalanti Marjoniemessä: maakirja Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1651-1651 Maakirja (8601), jakso 155, sivu 145: ; KA: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247262 /
Onkohan joku löytänyt Taivalantti -nimeä jo 1500-luvulla? Nyt löysin Per Andersson Taivalanttisen vuoden 1635 myllytulliluettelosta.
Lukisitko nimen Taival-Anttoseksi vai Taival-Anttiseksi? Eli onko pohjana Antti (Anders) vai Antonius?
* Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 8549 Henkikirja ja karjaluettelo 1635-1635, jakso 179, sivu 330-331: <Pellosniemi> Carll Hastvers Frellsse, Pittkälax, Seppälä Tiendh; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6272738128&aineistoId=1773018855 / Viitattu 29.12.2022
Marjoniemi on Saimaan Paljaveden niemi, Paakinniemestä Siiskonsalmeen. Nykyistä Mikkeliä, etelään. Aiemmin puolet Marjoniemestä kuului Mikkelin pitäjään, lounaispuoli Ristiinaan. Kuntarajoja on ajoittain muutettu.
Muita mainintoja: (Linkit pitäisi päivittää...)
* 1650: Savon maakirja 1650 s. 573 Pellosniemi Marjoniemi Peer Andersson Taivalantti mh. Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1650-1650 Tositekirja (8598), jakso 442, sivu 572-573: Pellosniemi Sochn Menduharjiu Baranovs frälse, Pitkelax fierdings Marionemiby>; KA: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12379706 / Viitattu 5.11.2021
* 1651: Pekka Antinpoika Taivalanti Marjoniemessä: maakirja Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 1651-1651 Maakirja (8601), jakso 155, sivu 145: ; KA: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12247262 /
Lukisin TaiwalAnttinen.
Kauko Kauhanen
24.01.23, 21:22
Paikkalan sukukirja Kauhasista mainitsee Taival-Antin kuvatessaan rajapäällikkö Johan Larssonia: "Johan Larsson viljeli 1606 yhdessä lankonsa Antti Olavin poika Toiviaisen, eli Taival-Antin (myöhemmin tästä sukunimet Taival-antti ja Taipalinen) kanssa Juvalla sijaitsevaa Taipaleen tilaa. He olivat saaneet sen appiukoltaan, jonka nimeksi Pirinen mainitsee tässäkin yhteydessä Antti Kettusen. Sen sijaan Ylönen kertoo (ilmeisesti Akianderin pappismuistoihin nojaten), että Taipaleen tila olisi ollut Antti Korhosen vaimon Anna Pärttylintyttären hallinnassa ja tämä olisi saanut sen vuonna 1600 Viipurin käskynhaltijalta Axel Rymingiltä."
Helena Heikkinen
25.01.23, 17:58
Hyvä esimerkki siitä, miten nimi tarkentui ja saattoi muuttua!
Missähän se Taipaleen tila sijaitsi Juvalla?
Taipale-nimisiä paikkoja on Saimaan järviseudulla tosi paljon.
Taipalinen sukunimenä eroaa siinä muista vanhoista savolaistyyppisistä sukunimistä, että siinä on pohjana paikannimi. Ei siis enää eletä kaskitaloudessa.
Kettunen vaikuttaa minusta vanhemmalta nimeltä kuin Taipalinen.
Vuoden 1561 Maantarkastuskirjasta löysin Taipalisia neljästä paikasta.
Anekki 60 (sivulla 9),
anekki 129 (sivulla 18),
anekki 129 (sivulla 19),
anekki 172 (sivulla 23).
Ne sijaitsevat Pellosniemen ja Kiialan neljänneskunnissa.
ritva laiho
26.01.23, 09:17
Hei !
Taipaleen tila sijaitsi Sala- ja Jukajärven välissä Salajärventaipaleella. Taipalisia on käsitelty myös ketjussa Antti Kettunen- Kettunius.
Terv. Ritva Laiho
Helena Heikkinen
26.01.23, 17:45
Itse tiedän vain sen Salataipaleen, joka on Taipaleen ja Haapataipaleen lähellä, Mikkelin matkaa nuo reitit lyhensivät aika lailla.
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/327656944_915900206250139_6219496941375079866_n.jp g?_nc_cat=101&ccb=1-7&_nc_sid=730e14&_nc_ohc=CrbtNcOXe_AAX9Kk0d7&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=00_AfDBYveyBqYusw4hosAbHHcyTpn48y6RDPAzUe9vCiz8 _Q&oe=63D7A1CD
Helena Heikkinen
26.01.23, 17:51
Hei !
Taipaleen tila sijaitsi Sala- ja Jukajärven välissä Salajärventaipaleella. Taipalisia on käsitelty myös ketjussa Antti Kettunen- Kettunius.
Terv. Ritva Laiho
Minkä seudun Taipalisia tuossa Antti Kettusen kirjassa käsitellään?
Mitä aikaa tiedot koskevat?
ritva laiho
26.01.23, 22:13
Kysymys on Suku Forumin ketjusta. Ketjussa käsitellään Juvan Taipalisia, myöhempiä Teittisiä. En nyt tarkemmin muista kaikkea.
terv. Ritva Laiho
Helena Heikkinen
26.01.23, 23:53
Kiitos tiedosta!
On tosiaan mahdollista, että Taivalantti -nimi tulee Taipale- tai Taipalinen -nimestä. Taipale- ja Taipalinen -nimiä löytyy moneltakin puolelta Suomea. Ne olivat tärkeitä reittipisteitä ajalla, jolloin vesistöjen käyttö oli pääasiallinen pitkien matkojen matkustustapa.
Luulisin, että joskus keskiajalla oli eduksi, jos oli saanut omistukseensa maata kahden vesistön väliseltä kannakselta, ainakin jos taipale sattui olemaan hyvässä ylityspaikassa. Matkaajien reitin helpottaminen saattoi tuoda pientä lisätuloakin. Jos oli varustanut taipaleen veneen vetämistä auttavilla teloilla, siitä tuli tietysti reitin ylläpitäjälle kustannuksia. Niistä voi varmaankin jotain laskuttaa. Taipaleen hoitamisesta tuli ainakin sivuammatti. Taipaleen Antit, Jussit ja Niilot tunnettiin kauempana kuin lähiseudulla. Miksi pysyväksi nimeksi jäi vain joku Antti?
En löytänyt Taipalinen-nimeä vuodelta 1561 Juvalta tai muualtakaan Pien-Savosta. Juvan Taipale on sijainnut strategisella paikalla, mutta jättikö se Juvalle pysyviä sukunimiä?
Mainitsemani Mikkelin seudulta 1600-luvulta löytyneet Taivalantti-nimet liittyvät Mikkelin Marjoniemen ja Seppälän kyliin. Ne sijaitsevat varsin lähellä vuoden 1561 mainittuja Taipalisten anekeissa mainittuja maakappaleita ja muita paikannimiä.
Helena Heikkinen
27.01.23, 00:15
Sijoitin Taipalinen-nimiset isännät 1561 saamiensa maakappaleiden mukaan kartalle käyttäen Avoin paikkatieto- sivuston hakua.
https://scontent-hel3-1.xx.fbcdn.net/v/t39.30808-6/327453261_718422903025962_8637800715264027635_n.jp g?stp=dst-jpg_s851x315&_nc_cat=109&ccb=1-7&_nc_sid=dbeb18&_nc_ohc=EXpWH1PCETEAX_v1f7F&tn=ifd5dQZp68bOS6HI&_nc_ht=scontent-hel3-1.xx&oh=00_AfAGkraIF0zfoMq8WilfeTU4fs4qEcJyndIhUOlsn3KR HQ&oe=63D7228B
ritva laiho
27.01.23, 10:22
Juvan kirkkoherra oli 1600-luvun vaihteen tienoilla Olavi Antinpoika Toiviainen , jonka poika ratsumies Antti Olavinpoika viljeli tilaa 1600-luvun alussa. Hänet mainitaan v1621 Älvsborgin lunnaitten tarkastusluettelossa vielä sukunimettömänä : Anders Olsson, prästson.
Taipaleen tila oli Jääsken kirkkoherra Antti Antinpoika Kettusen perintötila. Ilmeisesti tilan nimestä tuli myöhempi nimi Taipalinen. 1700-luvulla Taipaliset muuttuivat Teittisiksi. Kirkkoherra Toiviaisen vaimo oli Teet-sukuinen Kirstin.
Suku Forumissa on vanha ketju Juvan Toiviaiset- Taipaliset -Teittiset.
Terv. Ritva Laiho
Helena Heikkinen
27.01.23, 16:25
Juvan Toiviainen Taipalinen Teittinen -ketju löytyy täällä:
https://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12512
Helena Heikkinen
27.01.23, 16:32
Juvan Taipaliset näyttävät olevan eri lähtöä kuin Mikkelin Taipaliset. Maininta Taival-Antista on mielenkiintoinen: näinkin voi sukunimi muodostua. Mutta miksei löydy sitten Taival-Jusseja tai Taival-Niiloja?
Kenties sukunimi Toiviainen merkitsee miestä, joka on käynyt toiviaisissa eli pyhiinvaelluksella eli toivioretkellä eli Taipaleella on käyskennelty.
Kuinka mahtavat Jaakkima Meriän Toifviaiset liittyä tähän Taival -seurueseen?
Helena Heikkinen
28.01.23, 00:37
Taipale ja toivioretki ovat eri asioita.
Toivioretki oli pyhiinvaellus, mutta ainakin itä-Suomessa taipale oli maastotermi: se tarkoitti kahden vesistön välisellä maakannaksellä olevaa olevaa paikkaa, missä veneet voitiin vetää maakannaksen yli.
Koskien kohdalla taipale oli turvallinen maareitti, mitä kulkemalla vältettiin ajautuminen kosken kuohuihin.
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa arvellaan, että taipale juontuisi samasta kantasanasta kuin "taittua". Taipale olisi tarkoittanut matkan taitekohtaa, etappia. Eräkaudella taipale mahdollisti yöpymispaikan kuivalla maalla.
Siellä missä matkanteko tapahtui maitse, taival -sanan merkitys saattoi olla avarampi. Nykyisin sitä käytetäänkin matka-sanan synonyyminä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.