Höyhtyä Carl/ Iinseutu

[tellervoranta]

Haukiputaan kastetuissa 11.11.1728 on Pohl Pekanpka Hurun ja Valborg Tapanintr (Garjalaisen) lapsi Petrus.
Edelleen etsiessäni esiäitiäni Anna Larsintr, olen hakenut kummit ylläolevalla lapselle:
Testes:
Keckman &hu (pappi)
Carl Höyhtyä. Anna Larsdr Turpeinen.
Pehr Johans Kanniainen.
Brita Matsdr Talånpoika.

Olen epäillyt tietyistä syistä Anna Larsintytärtä (siis esiäitiäni) Turpeiseksi, mutta koska ensimmäinen lapsi Anna ( joka kuoli pienenä) on syntynyt v.1727, miksi äiti olisi esiintynyt omalla sukunimellään eikä Hångalana tai Timosena.
Tuo Carl Höyhtyä on outo ainakin kiiminkiläiseksi, tosin vaimo näyttäisi olevan Kaattari.
Etsin valaistusta :):)

[tellervoranta]

Valaitusta sain lukemalla 1.rippikirjat eli Carl Frantz Höyhtyä löytyy Höyhtyä eli Balkholmista Haukiputaalta.
Pitäisi piirtää kaavio saadakseen selvyyttä ko kummikimaraan :p:

[Jouni Kaleva]

Valaitusta sain lukemalla 1.rippikirjat eli Carl Frantz Höyhtyä löytyy Höyhtyä eli Balkholmista Haukiputaalta.
Pitäisi piirtää kaavio saadakseen selvyyttä ko kummikimaraan :p:
Hei

Saattaako tuossa patronyymissä olla epäselvyyttä? Tuohon aikaan oli olemassa Carl Henrikson Höyhtyä (l. Balckholm), s.24.12.1699. Tämän isä oli Henrik Carlsson Balckholm, joka sai lainhuudon nykyiseen Höyhtyä-Holman tilaan no 19 Iin käräjillä 27.2.1702. Toimi kauppiaana Oulussa ja viljelijänä Haukiputaalla. Ja tämän isä oli kappalainen Carolus Henrici Kranck.

[tellervoranta]

Tarkistin 8.2.1724 syntyneen Michelin kohdalta vanhemmat ja Carl tosiaan Franzs.Tämä Carl kuolee jo 1734-5 paikkeilla ja vaimo Marge Micheldr Kaattari s.11.6.1685 Alakiimingissä.
Jotain häikkää tässä on....
Mietinkin olisiko tämä Carl syntynyt 4.12.1693 Kollajabyssä.
Sillä Carl Henrikinpojalla on kyllä vaimo Suutari eli muistaakseni näitä Talonpoikia.
Pitää vielä katsoa rippikirjoja...

Kiimingissäkin on ollut talo Höyhtyä jossakin Haipuksenseudulla n.1600 paikkeilla.

[tellervoranta]

Vasta 1731-1754 rippikirjassa tulee tämä Carl Henrikinpka Höyhtyä eller Balcholm sekä vävy vaimoineen ja poika.

Edellisessä Höyhtyän satsissa kiinnitti huomiotani se, että lapsista yksi muutti Stokholmiin ja toinen Lumijoelle.

Onpas tämä taas kimuranttia :eek:

[tellervoranta]

Tosiasiassa en tiedä, kumpi Carl Höyhtyä tuossa on kummina.

Tämä Höyhtyä-Balkholmin Carl vihittiin 19.12.1727 Haukiputaalla leski? Brita Antintr Suutari eli Snickarin kanssa ja olisi tietenkin voinut olla 1728 Haukiputaalla.

Tämä vanha Carl Höyhtyä on haudattu 15.12.1734 bd Carl Bengtsson Höyhtyä.( ei siis Franzin poika ). Vaimonsa leski Margaretha haudattiin 28.8.1743.
Tytär Margareta vih. 1.5.1736 Pehr Mattssonin (Limingasta) kanssa hiskin mukaan.

[Tarja81]

voisko tästä olla mitään apua...mitenhän tämän alottas...
Carl Henrikinp. Höyhtyä- nimisiä henkilöitä on ainakin kaksi minun esipolvitauluissa. Ensimmäinen on elänyt 30.12.1756-14.2.1811, naimisissa Charin Johanintytär Ollilan kanssa ja tämän kuoleman jälkeen avioitunut Beata Johanintytär Raution kanssa.
Carlin vanhemmat ovat Henric Ericsson Höyhtyä (15.9.1727-13.6.1767) ja Charin Carlintytär Balckholm (19.8.1730-11.11.1811)
ja sitten menee vähän hankalammaksi, tai ainakin minulla oli vaikeuksia hahmotella ihmiset oikein tämän jälkeen...
Henric Ericss. Höyhtyän vanhemmat ovat Eric Matinpoika Näyhö (17.5.1688-28.3.1773) ja Anna Johanintytär Riepula(?) (23.1.1687-28.4.1759)Charinin vanhemmat ovat täällä jo mainitut Carl Henricinpoika Balckholm (24.12.1699-28.8.1791(?)) ja Brita Antintytär Snickari (1.8.1686-4.2.1758).

Käsittäisin niin (muistaakseni..) että ensimmäinen Carl tulee vävyksi vanhemmalle Carlille...oikaiskoon viisaammat...:oo:

[Kerttu Korhonen]

Sen verran lisään,että Riepulan Annan isä Joh Henrikinp vihittiin Valborg Bengtdr Talonpojan kanssa 03.03.1686

[Kerttu Korhonen]

Sen verran lisään,että Riepulan Annan isä Joh Henrikinp vihittiin Valborg Bengtdr Talonpojan kanssa 03.03.1686
Vihkipäivä oli 03.01.1686:cool:;)

[Pekka Paavola]

Pekka Paavola, Sukunimi Höyhtyä. Onko tietoa nimen alkuperästä ja missä Höyhtyän alkukoti. Ii, Haukipudas, vaiko Kiiminki

[tellervoranta]

Tervehdys Pekka :)

Sukunimi Höyhtyä. Onko tietoa nimen alkuperästä ja missä Höyhtyän alkukoti. Ii, Haukipudas, vaiko Kiiminki

Pistippä tiukan kysymyksen.:)

Kiiminki 150-vuotta kirjassa maininta: Heikki Paavonpoika Höyhtyä maksoi kymmenyksiä kylällä 1599-1617. Ilmeisesti tämä autio sijaitsi Haipuksen mailla, koska Haipuksen tiluksiin kuuluivat Höyhtyänpelto-kangas ja-suo 1700-jälkipuolen tietojen mukaan.

Niemelän Iijokivarren asuttaminen kirjassa mainitaan Höyhtyä sekä Kälkäjän kylässä että Siuruan (Oijärven) kohdalla n.1630 paikkeilla.

Miten siellä Haukiputaalla? Minulla on seurakunnan historia vaan en ala vielä sitä katsoa.

Terveisin

[Pekka Paavola]

Kiitos kysymästä. Tänään mahtavan lämmin päivä, eikun puöröileen Jokelan sillan lenkki. Terv. Pekka

[RistoS]

Pekka Paavola, Sukunimi Höyhtyä. Onko tietoa nimen alkuperästä ja missä Höyhtyän alkukoti. Ii, Haukipudas, vaiko Kiiminki

Tässä Balcholm -Näyhö tapauksessa
näyttäisi todennäköiseltä, että Henric Eric: s Näyhö on avioiduttuaan
Charin Carls: dr Balcholmin kanssa asuttanut taloa tai tilaa nimeltä Höyttyä. Näyttäisi myös että velipoika Jacob Eric: s Näyhö on asunut tilalla Jämsä. Kuollessaan Jacob käytti nimeä Jämsä .

Olen tutkinut Halosen/Haloisen sukua Iissä ja Haukiputaalla.
Vaimoni isänisänisänisänisä oli Matts Matt: s Leskelä (s. 1729, Iissä)
Matts avioitui 1797 Margaretha Pehrs: dr Höyhtyän (s. 1775, Haukipudas)
kanssa. Aviomies tuli rengiksi Höyhtyän taloon ja lapset
saivat kaikki sukunimen Höyhtyä.

Oli ilmeisesti yleinen tapa 1700-luvulla

[tellervoranta]

Minulla on tiedossa Matti Matinpka Leskelän s.1729 jälki- ja esipolvia.
Olen miettinyt, ovatko Karjalankylän Leskelän Klemetti Eskonpka jne Ylikiimingin Joloskylän Leskelän (äidin suku) jälkeläisiä. Ajallisesti sopisi. Joloksen Esko Paavonpka Porkko ilmaantui v.1591, poika Paavo Eskonpojan aikaan talo sai v.1647 nimen Leskelä. Poika Esko muutti kotoa.

Laitanpa vielä tietoja tuosta ensimmäisestä kysymyksestä:
Kummipappina oli Daniel Johaninpka Keckman (n.1679-1738) ja vaimo tuohon aikaan Kristiina Carlintr Lithovius (n.1688-1738). Danielista mainitaan tietoina yo Turku 1700, Iin pitäjänapulainen 1725, asuinpaikka Ylikiiminki.
Danielin veljen Jaakon vaimo Brita Danielintr Aholahan oli myös Haukiputaalla 2. aviossa Juho Jaakonpka Ollilan kanssa, jonka äiti taas Haipus Kiimingistä.
Useimmat henkilöt liittyivät siis Kiiminki-Ylikiiminki-Pudasjärvi alueelle, koska Hurunkin äiti Ylikiimingin Kääriä.

[tellervoranta]

Laitan tämän linkin siksi, että tästä näkee, että Jaaran talossakin asui Höyhtyä, joka muutti sitten Tiriin.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1731-1754_mko1-7/13.htm

[RistoS]

Minulla on tiedossa Matti Matinpka Leskelän s.1729 jälki- ja esipolvia.


Onkohan Tellervolla tiedossa Matts Matt: s Leskelän s.1729
kuolinaika ja paikka ? Mie en löyvä mistään !

[tellervoranta]

Tellervo lunttaa :cool:
Matti kuolee 14.7.1798 Iin Karjalankylässä. Jos Risto itse tarkistaa tiedon todenperäisyyden.

[Tatupoika]

Pekka Paavola, Sukunimi Höyhtyä. Onko tietoa nimen alkuperästä ja missä Höyhtyän alkukoti. Ii, Haukipudas, vaiko Kiiminki

Hei vaan, vieläkö Höyhtyät kiinnostavat. Tuomiokirjoista 1626 löytyy Madz Höehtie Een gift Man i Kållaby.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703599

Vuonna 1629:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703769

1652 kirjoista selviää, että Matti Höyhtyän vanhemmat ovat ostaneet oululaiselta Brusius Antinpojalta uudistorpan Oijärveltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707723

Oijärven Höyhtyän alku on siis siinä, mutta tietääkö kukaan, mistä Matin isä Paavo oli kotoisin?

T

[Tatupoika]

Påwell Höyhtyä löytyy Kollajan kylästä 1607:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656626

T

[Jouni Kaleva]

Påwell Höyhtyä löytyy Kollajan kylästä 1607:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656626

T
Hienoja löytöjä.

Oijärven Höyhtyän isäntä rippikirjassa 1700-06 on Påhl Höyhtyä, ja mahtaisiko hän olla tuon alkuperäisin Påhlin jälkipolvia?

Nyt kiinnittyy huomioni tuohon vävy Simoniin:
"håller till hoos sahl. Befalm. Frosterii Enckia"

Mikähän se tämmöinen oli?

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/75.htm

[tellervoranta]

Tatupojan tiedot löytyvät osaksi Kaisa Matilan kirjasta Mursun ja Matinahon ( Matilan) sukua Iin Oijärveltä sekä Pauli M. K. Niemelän Karjalankylän raivaajia.

Katsoppa Jouni sieltä s. 60 Höyhtyän tila ( Oijärvi). Sen perusteella näyttäisi, että linkissäsi oleva Påhl Höyhtyä on Matinpoika. Vävy Simo Simonpojastakin on tarinaa.

Itseäni kiinnostaa kirjan tietojen lopusta vävy Hendotterich Kääriä. ettei ole sama kuin Kaarina Kustaantr Leskelän (Jolos) pso (13.12.1683) Matti Heikinpka Kääriä, jotka löysin Iistä lapsen saaneena ja sitten katoavat. ( SukuForumilla)

[tellervoranta]

Olikin sitten Heikki Heikinpka Kääriä ja Liisa Simontr Höyhtyä.


Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/35t7t5?fi+0110+vihityt+86) 15.7.1688 Öfre Kiming Henr Hindss Kääriä p Lisbeta Simd Oinjärfvi

[Tatupoika]

Löytyyhän sieltä myös Hendrich Höychtä Alakiimingistä vuonna 1607 kylvöluettelosta. Mainittu kymmenyksien maksaja Heikki Paavonpoika?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656618

Myllytulliluetteloista 1626 löytyy Sigf Hiyhtyä Kollajasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652750

ja Påål Hohtya Karjalankylästä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2652748

Voisivat olla veljekset, koskapa aiemmin käräjillä mainittu serkukset Anna Sigfredintytär ja Matti Höyhtyä, joka on Paavon poika, mikäli olen tulkinnut asiakirjoja oikein. Voisivat olla myös Heikin poikia. Olisikohan joku tutkinut asiakirjoja tarkemmin ja pannut Höyhtyöitä järjestykseen?

T

[M06985]

Selvennyksiä Höyhtyöihin.
Haukiputaalla oli kaksi Höyhtyän taloa. Nr 19 oli lähellä kirkkoa, sieltä
oli Carl Henrikinpoika ja Balkholm nimi. Toinen Höyhtyä nr 14 oli
Keiskan mutkassa lähellä Keiskan koulua ja sieltä oli tämä Carl Franzinpoika.
Mieheni äidin suku on tätä Heikki Erkinpoika (15.9.1727) sukua.
Erkki meni naimisiin Carin Karlintytär Balkholmin kanssa (19.8.1730)
Syysterveiset Ruottinmaalta
Eila Tuohimaa

[M06985]

Näyttäisi kuin Simon olisi asunut (hållert till) edesmenneen ( saliga)
käskyläinen ehkä (befallninsman) Frosteriuksen leken luona.
Tuo befallningsman ei varmaan ole oikein käännetty mutta en parempaan-
kaan juuri nyt päädy.
Joskus on hyötyä kun asuu täällä huonommalla puolella lahtea ja
lukee vielä vanhoja kirjoja väärällä kielellä
Eila Tuohimaa, Haukiputtaalta lähtösin.

[Jouni Kaleva]

Näyttäisi kuin Simon olisi asunut (hållert till) edesmenneen ( saliga)
käskyläinen ehkä (befallninsman) Frosteriuksen leken luona.
Tuo befallningsman ei varmaan ole oikein käännetty mutta en parempaan-
kaan juuri nyt päädy.
Joskus on hyötyä kun asuu täällä huonommalla puolella lahtea ja
lukee vielä vanhoja kirjoja väärällä kielellä
Eila Tuohimaa, Haukiputtaalta lähtösin.
hei

Befallningsman = nimismies. Itse en vain hoksaa, kuka se nimismies Frosterus tässä olisi, kun Frosterukset olivat tuohon aikaan enemmän pappissäätyä.

[tellervoranta]

Vai Keiskasta oli tuo Carl Franzinpka Höyhtyä. Kiitos tiedosta; Pitääpä katsoa uudestaan se esiäitini ? Anna Larsintr Turpeisen kummina olo. (juttu tällä Forumilla)

Selvennyksiä Höyhtyöihin.
Haukiputaalla oli kaksi Höyhtyän taloa. Nr 19 oli lähellä kirkkoa, sieltä
oli Carl Henrikinpoika ja Balkholm nimi. Toinen Höyhtyä nr 14 oli
Keiskan mutkassa lähellä Keiskan koulua ja sieltä oli tämä Carl Franzinpoika.
Mieheni äidin suku on tätä Heikki Erkinpoika (15.9.1727) sukua.
Erkki meni naimisiin Carin Karlintytär Balkholmin kanssa (19.8.1730)
Syysterveiset Ruottinmaalta
Eila Tuohimaa

Muuten sain eilen kaukolainaan SAHANKYLÄSTÄ ASEMAKYLÄKSI, Haukiputaan Asemakylän historia. Sielläkin on Höyhtyöitä, mutta enemmin sukujuontoja Haapalahdesta, Suonperä eli Sipilästä, Torvelasta (luulin sen olevan Jokikylässä) ja sen mäkituvista, Kotila eli Sarkkisesta, Puuperästä, Kuivalanperästä jne.

[tellervoranta]

Heippa Jouni :)

hei

Befallningsman = nimismies. Itse en vain hoksaa, kuka se nimismies Frosterus tässä olisi, kun Frosterukset olivat tuohon aikaan enemmän pappissäätyä.

Iistä ollaan-kirjassa on lueteltu nimismiehet, mutta mainittu olleen tilapäisiäkin lisäksi. Pappien kohdalla maininta, että saattoivat toimia joskus nimismiehinä. Kenen pappi Frosteruksen leski olisi elänyt noihin aikoihin ? Tai voisiko olla väärä nimi (Frosterus).

[Jouni Kaleva]

Heippa Jouni :)



Iistä ollaan-kirjassa on lueteltu nimismiehet, mutta mainittu olleen tilapäisiäkin lisäksi. Pappien kohdalla maininta, että saattoivat toimia joskus nimismiehinä. Kenen pappi Frosteruksen leski olisi elänyt noihin aikoihin ? Tai voisiko olla väärä nimi (Frosterus).
Nyt näyttäisi Oijärven Höyhtyä tällaiselta:
Isäntä Paavali vuoteen 1706 saakka.
Tämän vaimo Anna Klemetintytär kuollut jo 1684
Lapsia ainakin:
-Carin, jonka mies vävyksi tullut Simo Simonpoika. Carin kuollut 1695, 44-vuotiaana, eli synt. n. 1650. Simo-vävy Höyhtyässä 1702 saakka, sitten tuo Frosterus-leskijuttu.
-Susanna vih. 1680 Matti Yrjönpk. Jakun kanssa
-Margareta vih 1685 Antti Yrjönpk. Jakun kanssa (olikohan Matti ja Antti veljekset?)
***
Simo Simonpojan ja Carinin lapsia
-Liisa, vih Heikki Kääriän kanssa 1688 Ylikiimingissä
-Margareta vih. 1691 Tannilan Kämärään Mikko Tuomaanpk. Vesan l. Kämärän kanssa
-Heikki s.1682, k. 1682.
***
Nyt tuossa RK Ii 1700-06 näkyy http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/75.htm
Påhl Höyhtyä
Simon mågen
Hend. Sytingman (vävy Kääriä?)
Lijsa Simonsdotter (luenko patronyymin oikein?)
Brijta dito
Anna dito

Siis Brita ja Anna ovat Simon tyttäriä, eikös niin, että eivät vanhaisäntä Paavalin? Tuo Brita "finnes hoos Joseph Pulckinen" eli meni sinne 1703 tulleen Josef Mursun pojan Abramin vaimoksi, nämä sitten 1714 alkaen Jokelan uudistilalla, Abram kuolee 1715 mutta Brita jatkaa 1721 loppuun, sitten katoaa.

[Jouni Kaleva]

Heippa Jouni :)



Iistä ollaan-kirjassa on lueteltu nimismiehet, mutta mainittu olleen tilapäisiäkin lisäksi. Pappien kohdalla maininta, että saattoivat toimia joskus nimismiehinä. Kenen pappi Frosteruksen leski olisi elänyt noihin aikoihin ? Tai voisiko olla väärä nimi (Frosterus).
Ainut Frosterus mikä lähimainkaan sopisi, olisi Haukiputaan kappalainen Simon Jakobinpk. Frosterus, joka kuoli n. 1701. Hänen leskensä Katarina Henrikintr. Forbus sai pikavauhtia seuraavaksi miehekseen seuraavan kappalaisen jo kaiketi 1702. Simon Frosteruksen jättämään Haukiputaan kappalaisen virkaan valittiin seuraajaksi Petrus Uhlberg (1674-1736), joka sitoutui "huolehtimaan edesmenneen Simon Frosteruksen kuolinpesästä ja naimaan hänen leskensä".

Ehkäpä tämä Simo Höyhtyä siis pysytteli Haukiputaan pappilan palveluksessa?? Mutta kuinka kappalainen mainittaisiin nimismieheksi (Befal.m.) Väärinkäsityskö lienee?? Vaikkakin tuo rippikirjamerkinnän on tehnyt Iin kappalainen tai kirkkoherra, jotka ihan vissiin ovat tienneet Haukiputaan virkatilanteet.

[tellervoranta]

Olen allaolevaa linkkiä katsellut. Kyllä minustakin Liisa, Brita ja Anna ovat Simontyttäriä. Yritän tätä yhtä kirjaa samalla lueskella lavaten. Liisasta on sanomasi tieto. Eikö hiskistä löytyisi näitä Simon lapsia syntyneenä ?


Nyt näyttäisi Oijärven Höyhtyä tällaiselta:
Isäntä Paavali vuoteen 1706 saakka.
Tämän vaimo Anna Klemetintytär kuollut jo 1684
Lapsia ainakin:
-Carin, jonka mies vävyksi tullut Simo Simonpoika. Carin kuollut 1695, 44-vuotiaana, eli synt. n. 1650. Simo-vävy Höyhtyässä 1702 saakka, sitten tuo Frosterus-leskijuttu.
-Susanna vih. 1680 Matti Yrjönpk. Jakun kanssa
-Margareta vih 1685 Antti Yrjönpk. Jakun kanssa (olikohan Matti ja Antti veljekset?)
***
Simo Simonpojan ja Carinin lapsia
-Liisa, vih Heikki Kääriän kanssa 1688 Ylikiimingissä
-Margareta vih. 1691 Tannilan Kämärään Mikko Tuomaanpk. Vesan l. Kämärän kanssa
-Heikki s.1682, k. 1682.
***
Nyt tuossa RK Ii 1700-06 näkyy http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/75.htm
Påhl Höyhtyä
Simon mågen
Hend. Sytingman (vävy Kääriä?)
Lijsa Simonsdotter (luenko patronyymin oikein?)
Brijta dito
Anna dito

Siis Brita ja Anna ovat Simon tyttäriä, eikös niin, että eivät vanhaisäntä Paavalin? Tuo Brita "finnes hoos Joseph Pulckinen" eli meni sinne 1703 tulleen Josef Mursun pojan Abramin vaimoksi, nämä sitten 1714 alkaen Jokelan uudistilalla, Abram kuolee 1715 mutta Brita jatkaa 1721 loppuun, sitten katoaa.

[Jouni Kaleva]

Eikö hiskistä löytyisi näitä Simon lapsia syntyneenä ?
En ole onnistunut löytämään.

[tellervoranta]

Tämä on ihan hakuammuntaa, mutta minkäniminen on Simon Peckliniuksen anoppi. Merkintä vuodelta 1702.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/51.htm

[Kimmo Kemppainen]

Aivan tarkasti ottaen befallningsman taitaa olla vallesmanni eikä nimismies (länsman), mikä voisi selittää sen, että Frosterusta ei löydy nimismiesten luettelosta. En yht'äkkiä osaa sanoa, kuka on kyseessä, mutta epäilemättä vastaus tarpeeksi penkomalla löytyisi.
Kimmo Kemppainen

Ainut Frosterus mikä lähimainkaan sopisi, olisi Haukiputaan kappalainen Simon Jakobinpk. Frosterus, joka kuoli n. 1701. Hänen leskensä Katarina Henrikintr. Forbus sai pikavauhtia seuraavaksi miehekseen seuraavan kappalaisen jo kaiketi 1702. Simon Frosteruksen jättämään Haukiputaan kappalaisen virkaan valittiin seuraajaksi Petrus Uhlberg (1674-1736), joka sitoutui "huolehtimaan edesmenneen Simon Frosteruksen kuolinpesästä ja naimaan hänen leskensä".

Ehkäpä tämä Simo Höyhtyä siis pysytteli Haukiputaan pappilan palveluksessa?? Mutta kuinka kappalainen mainittaisiin nimismieheksi (Befal.m.) Väärinkäsityskö lienee?? Vaikkakin tuo rippikirjamerkinnän on tehnyt Iin kappalainen tai kirkkoherra, jotka ihan vissiin ovat tienneet Haukiputaan virkatilanteet.

[Jouni Kaleva]

Tämä on ihan hakuammuntaa, mutta minkäniminen on Simon Peckliniuksen anoppi. Merkintä vuodelta 1702.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/51.htm
Hänhän on Margareta Carlander, ja kuten kuvakin kertoo Ao 1702 den 24 Septembris afsomnade i Herranom.

Ei siis sovi kuvaan.

[Jouni Kaleva]

Aivan tarkasti ottaen befallningsman taitaa olla vallesmanni eikä nimismies (länsman), mikä voisi selittää sen, että Frosterusta ei löydy nimismiesten luettelosta. En yht'äkkiä osaa sanoa, kuka on kyseessä, mutta epäilemättä vastaus tarpeeksi penkomalla löytyisi.
Kimmo Kemppainen
Kiitos täsmennyksestä. Befallningsman ja länsman ovat kait kuitenkin tosiasiallisesti hyvin lähellä merkityksiltään, riippuen ajankohdasta ja kontekstista. Ainakin 1700-luvulla ja Iissä pitäisin näitä synonyymeina.

Tätä tukisi SAOB, Befallningsman, merkityksessään 5. olisi jokseenkin sama kuin (krono)länsman. http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Tässä puheena olevasssa tapauksessa en osaa tunnistaa minkäänlaista Befall.m. Frosterusta tai tällaisen leskeä.

[Kimmo Kemppainen]

Uskon, että tunnet Iin asiat. Koetan ehtiessäni selvittää, kuka vallesmanni on kyseessä.
Kimmo Kemppainen

Kiitos täsmennyksestä. Befallningsman ja länsman ovat kait kuitenkin tosiasiallisesti hyvin lähellä merkityksiltään, riippuen ajankohdasta ja kontekstista. Ainakin 1700-luvulla ja Iissä pitäisin näitä synonyymeina.

Tätä tukisi SAOB, Befallningsman, merkityksessään 5. olisi jokseenkin sama kuin (krono)länsman. http://g3.spraakdata.gu.se/saob/

Tässä puheena olevasssa tapauksessa en osaa tunnistaa minkäänlaista Befall.m. Frosterusta tai tällaisen leskeä.

[Kimmo Kemppainen]

Ainakin 1702 Limingassa oli Befallningsman Jacob Frosterus.
Kimmo Kemppainen

Uskon, että tunnet Iin asiat. Koetan ehtiessäni selvittää, kuka vallesmanni on kyseessä.
Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Ainakin 1702 Limingassa oli Befallningsman Jacob Frosterus.
Kimmo Kemppainen
Hieno tieto, kiitos!

Tuo Höyhtyä Simo on jo 1702 Frosterus-vainajan lesken luona, joten se sopisi olemaan Jakobin kuolinvuosi. Onko tietoa Jakobin perhesuhteista? Ketkä oli vanhemmat ja kuka jäi leskeksi? Ja minkähänlainen suhde oli leskellä ja Simonilla??

[Kimmo Kemppainen]

Löydät täältä lisätietoja:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U452

Kimmo Kemppainen

[Jouni Kaleva]

Löydät täältä lisätietoja:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U452

Kimmo Kemppainen
Kiitos taas.

Tässähän se näyttää olevan. Jakob Frosterus lienee asunut Oulussa, ainakin kuollut siellä 1.5.1703. Ehkäpä Simon Höyhtyä oli sitten lesken Märta Kristina Svahnin palveluksessa.

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä, Oulussa, lesken talous löytyy täältä:

http://83.150.87.40/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/kinkerikirja_1712-1712_tksrk_ik135-136/30.htm

Kimmo Kemppainen

Kiitos taas.

Tässähän se näyttää olevan. Jakob Frosterus lienee asunut Oulussa, ainakin kuollut siellä 1.5.1703. Ehkäpä Simon Höyhtyä oli sitten lesken Märta Kristina Svahnin palveluksessa.

[Pekka Paavola]

Selvennyksiä Höyhtyöihin.
Haukiputaalla oli kaksi Höyhtyän taloa. Nr 19 oli lähellä kirkkoa, sieltä
oli Carl Henrikinpoika ja Balkholm nimi. Toinen Höyhtyä nr 14 oli
Keiskan mutkassa lähellä Keiskan koulua ja sieltä oli tämä Carl Franzinpoika.
Mieheni äidin suku on tätä Heikki Erkinpoika (15.9.1727) sukua.
Erkki meni naimisiin Carin Karlintytär Balkholmin kanssa (19.8.1730)
Syysterveiset Ruottinmaalta
Eila Tuohimaa


Tuo Nr 19 oli tosiaan ennen Balkholm ja nykyisin tila on Holman suvulla, mitä ei Haukiputaan kunta ole lunastanut tai ostanut. Muistelen että ovat samaa sukua, muuta nimi on vain lyhentynyt, ensin kansan suussa ja sitten kirkkoherran virastossa Holmaksi. Tuttu paikka on myös tuo Keiska Nr 14, jonka Keiskanlammen jäältä, lähellä Alakoskea, se mun NHL-uran piti alkaa. Koulu tosiaan 500m:n päässä, mutta kansakouluni jouduin käymään Kirkonkylän puolella, vaikka Keisankouluun olisi ollut vain 1/3-matkaa.
Kolmas Höyhtyän talo on täällä Siikasaaressa, joka on nuista kolmesta nuorin
-Pekka-;)

[Tatupoika]

Mielenkiintoista tietoa löytyy nykyään mukavan helposti. Seuraavassa jakaa Oijärvellä Simo Simonpoika Höyhtyä perintöä veljiensä Juho ja Heikki Simonpoikien (Heikki Simonpoika Joki kuoli 1697 60v Oijärvellä, liekö sama mies?) sekä kahden Höyhtyän vävyn Antti ja Matti Yrjönpoikien Jakku kanssa vuonna 1688.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689110

Onkos siellä allekirjoituksissa Simon veljillä sukunimet, kukapa tulkitsee?

T

[Jouni Kaleva]

Mielenkiintoista tietoa löytyy nykyään mukavan helposti. Seuraavassa jakaa Oijärvellä Simo Simonpoika Höyhtyä perintöä veljiensä Juho ja Heikki Simonpoikien (Heikki Simonpoika Joki kuoli 1697 60v Oijärvellä, liekö sama mies?) sekä kahden Höyhtyän vävyn Antti ja Matti Yrjönpoikien Jakku kanssa vuonna 1688.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689110

Onkos siellä allekirjoituksissa Simon veljillä sukunimet, kukapa tulkitsee?

TEn ymmärrä läheskään kaikkea, mutta Simo Simonpoika maksaa osuuksia veljillensä sekä vielä jotakin korvauksia (omia velkojaan langoilleen?).

Kaiken järjen mukaan tässä on kuollut isä-Simon, kuka lieneekään. Ja nämä kolme poikaako olivat isänsä ainoat perijät? Tai ehkä perillisiä oli muitakin, mutta tässä nyt oli erikseen näiden kolmen keskinäistä jakoa, + vielä langoille jotakin?

[Tatupoika]

En ymmärrä läheskään kaikkea, mutta Simo Simonpoika maksaa osuuksia veljillensä sekä vielä jotakin korvauksia (omia velkojaan langoilleen?).

Kaiken järjen mukaan tässä on kuollut isä-Simon, kuka lieneekään. Ja nämä kolme poikaako olivat isänsä ainoat perijät? Tai ehkä perillisiä oli muitakin, mutta tässä nyt oli erikseen näiden kolmen keskinäistä jakoa, + vielä langoille jotakin?

Heikki Simonpoika Kämärä eli Tanninen tuli Höyhtyän vävyksi 1679 (H. Paaso), vaimonsa oli Brita Paavontytär Höyhtyä (k.1703), joten hänen veljensä oli tämä perintöä (arff) jakanut (Simo Simonpoika, joka myös oli Höyhtyän vävy ja vaimonsa Karin Paavontytär Höyhtyä (1641-95). Myös Jakut Matti ja Antti Yrjönpojat olivat Höyhtyän vävyjä (Susanna ja Margeta Paavontyttäret).
Simo toi oikeudelle perintösovintokirjan (arf förlijkning skriften), jonka oli tehnyt veljiensä ja lankojensa kanssa. Veli Johan saa Höyhtyällä asuvalta Simolta osansa kaskiviljasta (swedie korn), veli Henrik rahaa perinnöksi (för arf) sekä palkkaa 10 vuoden palvelusta, Jakut saavat myös (perintö)rahaa saman verran kuin Henrik.
Näin minä tulkitsen.
Minulla on tunne, että on kyse Höyhtyästä, koskapa neljä Paavo Höyhtyän vävyä on ollut asiasta sopimassa.
Heikki Simonpoika kuoli Jokelan eli Ylitalon isäntänä Oijärvellä 1697, rippikrjassa 1700- sitä isännöi hänen poikansa Paavo (1679-1734), Brita-äiti kuoli 1703.
Tuomiokirjojen käsialat ovat ikävän vaihtelevia ja lakitermit lyhennyksineen vaikeita, mutta tutkimus jatkuu ...
T

[Jouni Kaleva]

Heikki Simonpoika Kämärä eli Tanninen tuli Höyhtyän vävyksi 1679 (H. Paaso), vaimonsa oli Brita Paavontytär Höyhtyä (k.1703), joten hänen veljensä oli tämä perintöä (arff) jakanut (Simo Simonpoika, joka myös oli Höyhtyän vävy ja vaimonsa Karin Paavontytär Höyhtyä (1641-95). Myös Jakut Matti ja Antti Yrjönpojat olivat Höyhtyän vävyjä (Susanna ja Margeta Paavontyttäret).
Simo toi oikeudelle perintösovintokirjan (arf förlijkning skriften), jonka oli tehnyt veljiensä ja lankojensa kanssa. Veli Johan saa Höyhtyällä asuvalta Simolta osansa kaskiviljasta (swedie korn), veli Henrik rahaa perinnöksi (för arf) sekä palkkaa 10 vuoden palvelusta, Jakut saavat myös (perintö)rahaa saman verran kuin Henrik.
Näin minä tulkitsen.
Minulla on tunne, että on kyse Höyhtyästä, koskapa neljä Paavo Höyhtyän vävyä on ollut asiasta sopimassa.
Heikki Simonpoika kuoli Jokelan eli Ylitalon isäntänä Oijärvellä 1697, rippikrjassa 1700- sitä isännöi hänen poikansa Paavo (1679-1734), Brita-äiti kuoli 1703.
Tuomiokirjojen käsialat ovat ikävän vaihtelevia ja lakitermit lyhennyksineen vaikeita, mutta tutkimus jatkuu ...
T
Tämä kaikki loogista, mutta mistä syntyi Johan-veljelle perittävää? Kenet tässä peritään? Appiukko Påhl Höyhtyä oli vankasti elossa vielä 1706 alkupuolella http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/75.htm
Tämä vaimo Anna Klemetintytär oli kylläkin kuollut jo 1684. Olisiko hänestä syntynyt mitään perittävää lapsille/lasten puolisoille??

[Tatupoika]

Tämä kaikki loogista, mutta mistä syntyi Johan-veljelle perittävää? Kenet tässä peritään? Appiukko Påhl Höyhtyä oli vankasti elossa vielä 1706 alkupuolella http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/75.htm
Tämä vaimo Anna Klemetintytär oli kylläkin kuollut jo 1684. Olisiko hänestä syntynyt mitään perittävää lapsille/lasten puolisoille??

Johan saa kaskiviljaa, ollut ehkä osakkaana Höyhtyän kaskessa, Henrik saa perintöä ja palkkaa 10 vuodelta, vävyksi Höyhtyälle hän tuli ennen 1679 ja Jokelan isännäksi 1690, joten se työpalkka on voinut tulla vain Höyhtyän talosta. Ehkäpä asia selviää vielä tuomiokirjoista, etenen niiden tutkimisessa helppousjärjestyksessä. Hannes Paason esittämät tiedot käräjäpöytäkirjoista kirjassaan "Kalastuksesta kuningasvallan aikana" ovat hyvänä apuna tulkinnoissa. Nostan hattua Hanneksen työlle.

T

[Tatupoika]

Selvennyksiä Höyhtyöihin.
Haukiputaalla oli kaksi Höyhtyän taloa. Nr 19 oli lähellä kirkkoa, sieltä
oli Carl Henrikinpoika ja Balkholm nimi. Toinen Höyhtyä nr 14 oli
Keiskan mutkassa lähellä Keiskan koulua ja sieltä oli tämä Carl Franzinpoika.
Mieheni äidin suku on tätä Heikki Erkinpoika (15.9.1727) sukua.
Erkki meni naimisiin Carin Karlintytär Balkholmin kanssa (19.8.1730)
Syysterveiset Ruottinmaalta
Eila Tuohimaa

Hei. Tästä linkistä näkyy, kuinka Kalle Kappalainen ja Höyhtyän Heikki, jonka talo oli lähempänä kirkkoa ja samalla puolella jokea, vaihtoivat taloja vuonna 1642.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705246

T

[tellervoranta]

Kiitos Tatupoika näistä teksteistä, mitä olet laittanut tähän viestiketjuun. Olen yrittänyt tulkita sukunimiä ja siirtänyt tekstin tietokoneellenikin, mutta juttu on vielä kesken. Nythän lähetit vielä uuden viestin, missä näkyi yhtäkkiä katsottuna (Ala)Kiimingistäkin ainakin Markku Kontio. Palaan näihin päivän kiireiden jälkeen.

Mielenkiintoista tietoa löytyy nykyään mukavan helposti. Seuraavassa jakaa Oijärvellä Simo Simonpoika Höyhtyä perintöä veljiensä Juho ja Heikki Simonpoikien (Heikki Simonpoika Joki kuoli 1697 60v Oijärvellä, liekö sama mies?) sekä kahden Höyhtyän vävyn Antti ja Matti Yrjönpoikien Jakku kanssa vuonna 1688.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689110

Onkos siellä allekirjoituksissa Simon veljillä sukunimet, kukapa tulkitsee?

T

[tellervoranta]

Kiimingistä näytti olevan lautamiehinä Markus Kontio ja Knut (Nuutti) Bengtson (Pentinpoika). Jälkimmäisestä en tiedä mistä talosta. Nuutteja oli esim. Laurilassa ja Puitissa.

Hei. Tästä linkistä näkyy, kuinka Kalle Kappalainen ja Höyhtyän Heikki, jonka talo oli lähempänä kirkkoa ja samalla puolella jokea, vaihtoivat taloja vuonna 1642.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705246

T

[Jouni Kaleva]

Hei. Tästä linkistä näkyy, kuinka Kalle Kappalainen ja Höyhtyän Heikki, jonka talo oli lähempänä kirkkoa ja samalla puolella jokea, vaihtoivat taloja vuonna 1642.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3705246

TKalle Kappalainen oli Carolus Henrici Kranck, tässä virassa n. 1630-1668. Tämä ei liene mikään uutinen :)

[kaariaro]

Hei vaan, vieläkö Höyhtyät kiinnostavat. Tuomiokirjoista 1626 löytyy Madz Höehtie Een gift Man i Kållaby.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703599

Vuonna 1629:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703769

1652 kirjoista selviää, että Matti Höyhtyän vanhemmat ovat ostaneet oululaiselta Brusius Antinpojalta uudistorpan Oijärveltä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707723

Oijärven Höyhtyän alku on siis siinä, mutta tietääkö kukaan, mistä Matin isä Paavo oli kotoisin?

T

En tiedä, onko Matin isä tai vaari tai aivan eri porukkaa, mutta Kollajalla asusteli Påhl Påhlsson Höyhtyä ainakin vuosien 1609-1629 voudintileissä (lisänimi kirjoitettu ainakin viidellä eri tavalla ja välillä ilman lisänimeä tai patronyymiä ), erittäin säännöllisesti lähes joka vuosi.:)

[tellervoranta]

Olisiko selitys tämännäköinen:

v. 1727 tositekirja. Kiimingin Timosessa Matti yksin. (tullut v.1726). Tosin on lapsi Anna laitettu syntyneeksi.
Haukiputaan Ervastilassa alimpana piika Anna.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303697

v.1728 Kiimingin Timosessa Matti ja vaimo Anna.
Haukiputaan Ervastilassa ei piika Annaa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920056


Haukiputaan kastetuissa 11.11.1728 on Pohl Pekanpka Hurun ja Valborg Tapanintr (Garjalaisen) lapsi Petrus.
Edelleen etsiessäni esiäitiäni Anna Larsintr, olen hakenut kummit ylläolevalla lapselle:
Testes:
Keckman &hu (pappi)
Carl Höyhtyä. Anna Larsdr Turpeinen.
Pehr Johans Kanniainen.
Brita Matsdr Talånpoika.

Olen epäillyt tietyistä syistä Anna Larsintytärtä (siis esiäitiäni) Turpeiseksi, mutta koska ensimmäinen lapsi Anna ( joka kuoli pienenä) on syntynyt v.1727, miksi äiti olisi esiintynyt omalla sukunimellään eikä Hångalana tai Timosena.
Tuo Carl Höyhtyä on outo ainakin kiiminkiläiseksi, tosin vaimo näyttäisi olevan Kaattari.
Etsin valaistusta :):)

[M06985]

Tuo; Håller till ja niin edelleen tarkoittaa varmaan tätä:
Asustaa autuaan käskynhaltijan Frosteriin lesken luona.

Käskynhaltija tarkoittaa yleensä nykyistä nimismiestä ja tuo
Frosterii voi olla Frosterius silloinen nimismies Iissä.

Näin tulkitsen jutun.

M06985