PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Pessalompolon Jurmut, Honkurit


Jonas
14.12.22, 19:22
Hain viestiketjuista tietoa Jurmu suvusta. Ei sattunut silmään. Tämä Pessalompoloon (Honkurin talo) muuttanut Jurmu haara kiinnostaa minua senkin vuoksi, koska anoppini on tätä(kin) sukua. Pessalompoloon muuttivat Pehr Johansson Jurmu s. 6.11.1826 ja vaimonsa Maria Stiina Pehrsdr. s. 29.10.1826. He muuttivat Rovaniemen Kemihaarasta, jossa muutaman vuoden vaikuttivat (miksi?). Pessalompoloon Kuusamosta muuttivat myös Maria Stiinan vanhemmat Pehr Pehrsson Jurmu s. 1804 ja vaimonsa Anna Påhlsdr. ja ilmeisesti lapsiansakin. Elikkä aviopari Pehr ja Maria Stiina olivat molemmat Jurmu sukua. Sen tiedän, että suku on vanha ja aviopari voi olla lähtökohtaisesti samaakin sukua. Vai onko kaksi aivan eri Jurmua? Esitetään myös jossakin, että tämä appiukko Pehr Pehrsson oli jonkin aikaa nimellä Lappalainen? Oikeasti kuitenkin Jurmu. Muuton syykin askarruttaa, mutta olisko vastaus vastaus yksinkertaisesti kala. Miekojärvi oli iso kalaisa järvi ja Kuusamon, Posion asukkaat taatusti kalastajia.
Perillä ja Maria Stiinalla oli 9 lasta, jotka toivat vankan sykäyksen uutta verta tornionjokilaaksoon. Anoppini mummo Eufemia s. 1.6.1876 oli heistä toiseksi nuorin. Käsittääkseni Marian kolme sisarustakin muuttivat ja avioituivat Pessalompoloon.
Tiedän, että suku on vanha, vankka ja faktaakin löytyy?

Jonas
16.12.22, 19:23
Sen verran pitää korjata, että Maria Stiina oli syntynyt 29.10.1836. Anna Påhlsdr. oli Karvosen sukua Kuusamosta. Samoihin aikoihin Meltosjärven Liinankiin muutti eräs Karvonen Kuusamosta, hänkin Rovaniemen kautta. Sieltä tarttui Hiukka sukuinen vaimokin mukaan. Liinanki sukunimensä myöhemmin. Tämä suku taas on osa anoppini isän sukua. Maailma on pieni. Tapahtuiko Kuusamossa jotakin epätavallista 1850 luvun seutuvilla?

simo.ruokamo
06.01.23, 09:24
Kuusamosta/Posiolta muutti 1800-luvun loppupuolella paljon väkeä Kemijokivarren suuntaan. Paremman elämän perässähän sitä yleensä muutetaan, luulisin. Yhtenä tekijinä olen miettinyt metsäteollisuuden syntymistä, joka ajoittuu tuohon aikaan. Kemijoen kautta kaikki puu kulki, olisiko se tarjonnut työtä ja parempaa toimeentuloa.