Osikonmäen Rautiaisista

[pekkara]

Rantasalmen Osikonmäkeen kirjattuja Rautiaisia on asunut kylän nautinta-alueilla Heinäveden Petrumassa (Koppelinmäki), josta löytyy Rautiala-niminen tila. Vanhemmissa maa- ja henkikirjoissa he esiintyvät yhden tilan alla, mutta vuoden 1704 henkikirjan lisäosiin on merkitty kahteen Osikonmäen tilaan isänniksi Rautiainen: kylän ensimmäiselle riville Olof Rautiainen, joka aiempien merkintöjen perusteella lienee Anders Rautiaisen poika, sekä toiseksi viimeiselle riville Hindrich Rautiain, joka tässä vuorottelee Andersin kanssa. Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 8739 Tositekirja 1704-1704, jakso 851, sivu 6124: Uthgående Rest Längd öfwer Randasalmi sochn, Osikonmäki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937981087&aineistoId=1777448363 / Viitattu 10.12.2022

Mitä tässä oikein tapahtuu? Onko Olof saanut maata Osikonmäen kylästä, kun hänet mainitaan ensimmäisenä, vai kuvataanko ehkä tilannetta, kun Koppelinmäkeen syntyy toinenkin Rautiala kuten sinne jossakin vaiheessa syntyikin?

[Terho Asikainen]

Rantasalmen Osikonmäkeen kirjattuja Rautiaisia on asunut kylän nautinta-alueilla Heinäveden Petrumassa (Koppelinmäki), josta löytyy Rautiala-niminen tila. Vanhemmissa maa- ja henkikirjoissa he esiintyvät yhden tilan alla, mutta vuoden 1704 henkikirjan lisäosiin on merkitty kahteen Osikonmäen tilaan isänniksi Rautiainen: kylän ensimmäiselle riville Olof Rautiainen, joka aiempien merkintöjen perusteella lienee Anders Rautiaisen poika, sekä toiseksi viimeiselle riville Hindrich Rautiain, joka tässä vuorottelee Andersin kanssa. Viipurin ja Savonlinnan läänin tilejä - 8739 Tositekirja 1704-1704, jakso 851, sivu 6124: Uthgående Rest Längd öfwer Randasalmi sochn, Osikonmäki; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937981087&aineistoId=1777448363 / Viitattu 10.12.2022

Mitä tässä oikein tapahtuu? Onko Olof saanut maata Osikonmäen kylästä, kun hänet mainitaan ensimmäisenä, vai kuvataanko ehkä tilannetta, kun Koppelinmäkeen syntyy toinenkin Rautiala kuten sinne jossakin vaiheessa syntyikin?

Mainitsemasi asiakirja on rästiluettelo (rest längd), se siis kertoo, mitä veroja kultakin verovelvolliselta on jäänyt kyseisenä vuonna maksamatta. Luettelon sarakkeiden selitykset ovat ensimmäisen sivun yläreunassa

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5937983706&aineistoId=1777448363

Esim. ensimmäisessä sarakkeessa ovat vouti Johan Hijskoulle maksamatta jääneet verot. Rästiluettelon perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä talojen jakamisista tai henkilöiden asuinpaikoista.

Heinäveden historian I-osan talonhaltijaluettelon mukaan Petruman talot 13–17 perustettiin isojaossa kaikki Osikonmäki 22:n osista. Osikonmäki 22 oli kuitenkin jaettu useammaksi tilaksi jo ennen isojakoa. Esimerkiksi vuoden 1761 henkikirjassa maakirjatalo on halottuna kolmeksi rustholliksi

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5970151713&aineistoId=1599822879

Näistä ensimmäisen kohdalla on lyhenne Cav. (Cavalleri, ratsutila), ja toisen ja kolmannen kohdalla ovat lyhenteet D:o (Dito, samanlainen).

Kun mennään muutama vuosi ajassa taaksepäin ja katsotaan esimerkiksi vuoden 1751 henkikirjaa,

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5929481492&aineistoId=1598383939

Osikonmäki n:o 22 on vielä yksi jakamaton tila. Pääset siis selville tilan jakamisen tarkemmasta ajankohdasta käymällä läpi vuosien 1752–1760 henkikirjat vuosi vuodelta.

Rantasalmen ja Heinäveden tutkimisessa on kuitenkin omat hankaluutensa. Vaikka tiedämme, että jollakin rantasalmelaistilalla oli omistuksia Heinävedellä, emme kuitenkaan ennen isojakoa koskaan tiedä pelkän henkikirjan perusteella, mitä talon jakaminen käytännössä tarkoitti. Saattaa olla, että tilan omistaneet talolliset asuivat ennen tilanjakoa kaikki Osikonmäessä, ja Petrumassa oli torppareita – mutta tilanjaon yhteydessä torpparit tai osa heistä saivat lähteä, osa omistajista muutti Heinävedelle torppareiden valmiiksi raivaamille viljelysmaille, ja heidän tilansa erotettiin päätilasta. Yhtä hyvin saattoi kuitenkin käydä myös niin, että kaikki osakkaat asuivat tilanjaon jälkeenkin edelleen Rantasalmella – tai jopa Heinävedellä, jos vanha talonpaikka oli jostakin syystä hylätty kokonaan.

Miten voimme sitten tietää, ketkä käytännössä asuivat nykyisen Rantasalmen ja ketkä nykyisen Heinäveden alueella 1700-luvulla? 1750-luvulta lähtien, kun Heinäveden kappelin omia rippikirjoja on käytettävissä, asiasta on paljon helpompi päästä selvyyteen. Mutta 1700-luvun alkupuolen osalta ei auta muu kuin kerätä huolellisesti mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä ja toivoa, että esimerkiksi jokin yksittäinen kastekirjan tai tuomiokirjan merkintä paljastaisi, että jokin osikonmäkeläinen perhe asuikin todellisuudessa Heinäveden alueella.

Jos johonkin tällaiseen perheeseen syntyy 1700-luvun alussa useita lapsia, joista osa on syntynyt Rantasalmen kastekirjan mukaan Osikonmäessä ja osa Petrumassa, ei kuitenkaan pidä siitäkään automaattisesti päätellä, että perhe on juuri siinä välissä muuttanut Rantasalmelta Heinävedelle. Se on toki mahdollista, mutta voi olla niinkin, että pappi on toisia lapsia kastettaessa vain käyttänyt perheen osoitteena sen maantieteellistä sijaintia ja toisia kastettaessa sitä maakirjakylää, johon tuo alue kuului. Tärkeää on myös muistaa, että 1700-luvun alussa myös petrumalaiset asuivat Rantasalmella, eikä kukaan vielä tiennyt, että tuolle seudulle tultaisiin tulevaisuudessa perustamaan Heinävesi-niminen kappeliseurakunta.

Ei siis auta muu kuin kerätä mahdollisimman paljon tietoa eri lähteistä, verrata henkikirjoja ja kirkonkirjoja toisiinsa ja tehdä sitten johtopäätöksiä tai valistuneita arvauksia siitä, kuka asui missäkin ja mitä tilanjaot käytännössä tarkoittivat.