Piilin Grels Nilsinpoika (1622-1695) Laitilasta

[raimoensio]

Ulvilan talvikäräjillä 14-18.2.1682 käsiteltiin mahdollisesti rajariitaa Luvian Niemenkylän ja Preiviikin välillä.

https://digihakemisto.net/item/595237769/5781214570/87

Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - II KO a:1 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1682-1686, jakso 87, sivu 52-53: 14-16.2.1682 Ulfzby Sochn ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5781214570&aineistoId=595237769 / Viitattu 8.12.2022

Tässä mainittiin mm Kyläsaaren Grels Nilsinpoika, joka oli kuusissakymmenissä. Grels oli tullut 40 vuotta sitten Laitilan pitäjän Valkamon? kylästä vanhempineen Luvialle ja asui ensin Tommilan latokartanossa noin 5 vuotta (->1647), sitten Niemenkylässä 10 vuotta (->1658) ja sitten seitsemän vuotta Porin maaseurakunnan Preiviikissä (-> 1665) ja nyt siis Kyläsaaressa. Grelsiä ei suinkaan näy henkikirjoissa näissä kaikissa paikoissa, koska iso osa asukkaista jäi henkiverotuksen ulkopuolelle. Tommilassa Grelsiä ei näkynyt ollenkaan

https://digihakemisto.net/item/3606294071/5730999050/19

mutta Arneesin eli Niemenkylän Penttilässä Grels näkyy poikana 1644. Vuosina 1644-1646 isäntänä on Nils Perinpoika ja 1646 mainitaan myös toinen poika Bengt, joka jatkaa Penttilän isäntänä. Näin on myös Lasse Iso-Iivarin talohaltijaluetteloissa. Siellä myös mainitaan Bengtin vaimon kotipaikka, joka on juuri Tommila.

https://digihakemisto.net/item/3606294071/5730998870/23

Tällaista Nils Perinpoikaa ei kuitenkaan löydy Laitilasta. Palttilan kartanossa maintaan renki Nils Bengtinpoika ja voi tietysti olla, että Luvialla on väärä patronyymi, varsinkin kun poikakin oli Bengt. Varmastikin Laitila on oikein.
Preiviikissä Grels Nilsinpoikaa ei ole merkitty mihinkään isännäksi mutta näkyy kuitenkin kymmenysveroluettelossa 1656-1659 Arvelassa. Vuodesta 1665 vuoteen 1682 Grels oli Iso-Iivarin mukaan Kyläsaaren Mattilan isäntänä ja vielä tämän jälkeen muutamia vuosia Piilin isäntänä. Grels haudattiin Kyläsaaressa 9.2.1695. Lasse Iso-Iivarin luetteloista näkyy myös sukua laajemmin. Grels Nilssinpojan veli Bengt jatkoi siis isäntänä Luvian Niemenkylän Penttilässä 1647-1656, Erik Grelssinpoika Kyläsaaren Mattilassa 1684-88 ja Liinaharjan lampuotina ja Piilillä jatkoi vävy Simon Mattsinpoika 1687-1704 puolisonaan Brita Grelsintytär

[raimoensio]

Iso-Iivarin talonhaltijaluetteloista vielä näkee, että Erik Grelsson ja Brita Johanintytär olivat vielä 1700-1710 Preiviikin Kuittisen viljelijöinä, jossa myös suku jatkuu

https://users.utu.fi/isoi/talot/ulvila.htm

[virpinissila]

Luvian haara kuuluu esivanhempiini, joten kiinnostuin Laitilasta. Lasse Iso-Iivarin talonhaltialuettelossa mainitaan Pyhärannan Valkaman kylässä kaksi taloa: Karru/Karra ja Sonska. Sonskalle on merkitty 1634-38 Nils Ericss/Perss ja vaimo Walborg. En löytänyt SAY:sta Valkaman kylää pikahaulla. Varmaan jossakin on. Josko näkyisi perheenjäseniä ja voisi päätellä jotakin.

Poika Bengt Nilsinpoika käräjöi vaimonsa perintöjä 1653 Tommilasta. Dos. Ulla Koskisen käännös on julkaistu Satakunnan Sukututkimusseura vuosikirjassa vuonna 2008.

Pojan kuoltua Nils Perinpoika teki 1657 syytinkisopimuksen leskeksi jääneelle miniälleen, jolla oli kaksi poikaa tästä ensimmäisestä avioliitostaan (KA Eurajoen käräjät 25.6.1657: 406v ). (Nissilä Virpi: Luvian Luodonkylän Tommilan suku 1500-luvulta 1700-luvun alkuun.)

Koska kyseiseen 1653 tuomiokirjaan näyttää olevan linkki Genissä, tässä Ulla Koskisen käännös kopioituna ko. artikkelista: "Käräjien eteen astui Pentti Niilonpoika [Penttilästä] Niemestä ja haastoi vaimonsa Marketta Eskontyttären puolesta tämän isän veljen Juha Heikinpojan Luodonkylästä koskien Marketan isän ja äidin perintöä, sekä irtainta että kiinteää, josta ei ole kertomansa mukaan saanut mitään.
Juha Heikinpoika esitti, ettei Pentin vaimo ole syntynyt aviovuoteesta, vaan että hänen isänsä on renki nimeltään Erkki Matinpoika, joka siihen aikaan palveli Eskon luona. Tätä Juha ei voinut todistaa asiatodistein eikä todistajien avulla, koska Esko ja hänen vaimonsa Riitta Simontytär olivat monia vuosia pitäneet yhtä vuodetta, ennen kuin heidät vihittiin, ja muutamia kuukausia vihkimisen jälkeen lapsi oli syntynyt.
Juha kertoi, että Esko-vainaja oli pyytänyt piispalta eroa, mutta tämä ei ollut sitä myöntänyt, ja sitten Esko oli saanut vaimonsa kanssa toisen lapsen, pojan. Juha esitti oikeudessa kappalaisen herra Mårthen Magnin todistuksen 10.7.1652, jossa Esko testamenttasi kaiken kiinteän perintönsä ja hankkimansa tilukset veljensä Juha Heikinpojan lapsille kuolemansa jälkeen. Tästä hyvästä Juhan lasten piti huolehtia syytingillä Eskon leskestä hänen kuolinpäiväänsä asti. Leski oli elänyt miehensä jälkeen vain yhden vuoden.
Juha Heikinpoika halusi tehdä veljentyttärensä perinnöttömäksi, mutta oikeus havaitsi sitä vastaan seuraavat seikat: Ensiksikin Esko oli jakanut vaimonsa kanssa vuoteen yli vuoden, ennen kuin kihlasi hänet ja heidät vihittiin. Toiseksi, heillä oli avioliitossa toinen yhteinen lapsi. Kolmanneksi, mainittu Pentin vaimo on kastettu ja saarnastuolista häiden yhteydessä kuulutettu Eskon tyttäreksi. Tämän vuoksi oikeus päätti, että Pentti Niilonpojan vaimo saa periä isänsä ja äitinsä yhdessä Juha Heikinpojan kanssa aviokaaren 2. pykälän mukaisesti, ja Juha kaupunginlain perintökaaren 19. pykälän mukaisesti saa nauttia edukseen Eskon tekemän testamentin, nimittäin joka kymmenennen penningin, ja loppu menee jakoon maanlain perintökaaren 1. pykälän mukaisesti.
Tätä tuomiota vastaan Juha Heikinpoika Luodonkylästä jätti vaateen ja maksoi siitä asiaankuuluvat 3 mk. (KA Eurajoen käräjät 30.9.-1.10.1653: 186)

Virpi Nissilä

[virpinissila]

Löytyihän se SAY, Uuskirkko Tl. https://digihakemisto.net/item/3622276686/6292929242/232 Mitä tästä nyt uskaltaa päätellä... Vaimo Walborg, poika Bengt ja tytär Anna kyllä tunnetaan Luviallakin. https://digihakemisto.net/item/3606294071/5730998870/23

Virpi Nissilä

[raimoensio]

Kiitos!

Minulla on kopioita kirjasta "Släktregister för släkten Sonska-Wahlroos enligt hovrådet Achilles Wahlroos anteckningar kompletterat av VALTER GALLEN"

Tämä ei ole Nallen suku, joka kyllä lähti myös Pyhärannasta.
Sattumalta tämän Sonska-Wahlroos suvun nykyinen päämies asuu naapurissa.

Tab. 1.
I. Nils Nilsson, bonde, bodde i Valkamo by av Pyhämää socken åtminstone sedan 1693.

II: Jojan Nilsson f. c:a 1669

Täytyy katsella onko samaa sukua, kun Luvialle tulleet; etunimistä voisi jotain päätellä.

[raimoensio]

Tuo Nils Nilsson oli itseasiassa naapurin Tätilän isäntä, jonka otti asuttavaksi 1675

Laitilan käräjillä 16-17.12-1675 Nils Nilsson Valkamosta pyysi asuttavaksi tilaa, jota Mårten Jonsson oli asunut

https://digihakemisto.net/item/671399018/5781400240/308

Koska Nils oli samasta kylästä niin melko varmaan oli Grels Nilssonin veli.

[A.K.Johansson]

Lueskelin netistä Veli Pekka Toropaisen kirjoitusta Luvian talonpoikaispurjehduksesta 1600-luvulla (https://www.academia.edu/11862939/Luvian_talonpoikaispurjehdus_1600_luvulla). Tuntematta paikkakuntaa nimet alkoivat tuntua jotenkin tutuilta. Niemenkylän Penttilän Nils Persson omisti laivan (kuutin). Poikansa Bengt Nilsson harjoitti maakauppaa ja toimi kuutin miehistössä. Bengt Nilssonin poika Markus Bengtsson kuoli Tukholman matkalla 1694. https://www.academia.edu/11862939/Luvian_talonpoikaispurjehdus_1600_luvulla
Nils Persson saattaa olla lähtöisin Luvian Penttilästä, jossa 1580-luvulla on mainittu mm. Per Henriksson, ennen häntä Bengt Henriksson. Nilsillä oli pojat Bengt ja Grels ja tytär Anna. Virpi Nissilä kirjoitti Bengt Nilssonin vaimosta Margetta Eskilsdotterista. Bengtin kuoltua (SAY 1657) Margareta-leski jäi tilalle poikansa Markuksen kanssa ja avioitui nähtävästi Johan Thomassonin kanssa.
”Båtsman” Markus Bengtsson asui Niemenkylässä kuolemaansa asti (Luvian srk, RK 1667-1706). Markus asui vaimonsa Gertrudin kanssa Suntin tilalla (SAY 1677). Sunti, jota lienee kutsuttu myös Skyttäksi, oli Sassilan augmentti. Tilalla asuivat myös Markuksen pojat Lars ja Jöran vaimoineen. Lars Markussonin - ”Lars Skyttälän”- vaimo oli Walborg Johansdotter. Heillä oli poika Johan. Johan Larsson asui vaimonsa Elinin ja mm. poikansa Bertilin kanssa Sassilan mailla 1700-luvun alussa. On hyvin todennäköistä, että tämä Bertil on Örläisten Bertil Johansson (s. 1712). Geniin on kirjattu tieto, että Bertil toimi ennen avioitumistaan renkinä Niemenkylän Penttilässä.

AKJ