Sotkamo Walkolan Perintötila

[Antti322]

Terve kaikille, mukavaa päästä foorumille. Paljon asiantuntemusta löytyy täältä selvästi, joten viisaammat osaavat auttaa joidenkin vaikeiden kysymysten kanssa.

Tutkin Sotkamon Valkolan 7/24 manttaalin Perintötilaa. Kylä ja numeroketju historian saatossa: Tipasoja 12 Valkola (1830-asti) – Ylisotkamo 58 Walkola – Ylisotkamo 52 Valkola – Ylisotkamo 53 Valkola. Pysynyt samalla suvulla vuodesta 1683 nykypäivään. Ensimmäiset merkinnät talosta 1712.

Suvun kantaisä Jakob Walkonen, hän on tietojen mukaan 1670-luvulla saapunut lampouti Sotkamoon Riikonpurolle (lähelle). Ei ole aiempia lähteitä tai varmuutta onko saapunut Savosta vai Muhokselta. Muhoksella paljon Valkosia ja muitakin Sotkamoon samaan aikaan muuttaneita.

1712-27 epäselvä tilanne (suuret kuolonvuodet, Sarkasota, Iso-Viha), Sotkamossa ei arkistoitua rippikirjaa lainkaan. Kaikki edelliseen rippikirjaan merkityt Valkolan asukkaat kuolleet 1711 mennessä (syy tuntematon, varmaan nälkä tai taudit?), mutta lapsia ei ole merkitty lainkaan ja ilmeisesti heistä ainakin Anna Walkotar (1689 - 1757) selvisi. Vuoden 1723 maakirjassa talon isännäksi yhä merkitty 1711 kuollut Klaus Valkonen. Vuoden 1728 rippikirjassa kaikki ok.

https://sun9-30.userapi.com/impg/7dx-TDNEOI-B2eYv7K5Li-sME3Ti7GEc6rubyw/3M-Nxm7_fUM.jpg?size=1334x757&quality=95&sign=5da355bd6cbad80c26c041f00954f152&type=album
Pohjanmaan läänin tilejä tositekirja 1737. Lukee Anna Walkottaren kohdalla. Osaako kukaan avata tämän? Vihollinen teki jotain?

[Antti322]

Isäntä Matti Korhosella (1818-95) tuntui olevan vaikeaa. Perintötiedon mukaan oli alkoholia ja velkaa.


https://sun9-55.userapi.com/impg/R-mrZnFAi7FdzkXocVseFSoaAyTDN_S2N-j19A/fLBMB9gJKHo.jpg?size=1870x698&quality=95&sign=d2de86730c68430070ce762fb6fab527&type=album
Osaako joku avata tämän rippikirjan. Sakotettu juopumuksesta? Kolmena eri vuonna? Tuomiokirjoista en ole löytänyt. Entä lukeeko alempana mitä?

Tuomiokirjoista löytyi pari juttua. Osaisiko joku avata syytetäänkö Mattia jostain? Löysin myös, että joutui myymään puolet Valkolasta kun oli velkaa 180 hopearuplaa Olof Korhoselle ja parille muulle. Velan tarkempaa syytä ei varmaan mistään löydä?

1859 SS: 99:
Till vidare behandling företags det ifrån sisthålle
Vinter ting under SS: 135. af Protocollet för deri anmärkt
Orsak härtill uppskjutna målet, angående Bönderne
Olof Gustafsson Korhonen No 1. Anders Andersson
Okkonen No 21. Anders och Wilhelm Johansson måsta¬
No 13. Hendric Hendriksson Komulainen No 14. Fredric
Thomasson Korhonen No 16, Pehr Kyllönen No 19. Olof
Johansson Lukkari No 22. Efram Alexsandersson Har¬
tarii No 24. Anders Hendriksson Karnä No 25. Henric
Johansson Meriläinen No 29, Staffan Rongainen No 28.
Henric Hendriksson Korhonen No 36. Häradsdomaren
Michael Karppinen No 41. Johan Eric Simonsson
Karppinen och Wilhelm Abrahamsson Niskonen A¬
Thomas Thomasson Karppinen No 44. Johan Larsson
Korhonen No 48, Eric Johansson Pulkkinen No 30. Joh¬
Mattsson Kilpeläinen No 57. och Thomas Thomasson
Korhonen No 54. alla i Tipasaja by, tilltalade af H¬
Krono Länsmanen Adolf Durchman för Skogsärvid
inställande sig Åklagaren och Svaranderne Olof Ko¬
honen, Anders Okssonen, Wilhelm Luksari, personlig
Lars mustonen såsom åldrig och sjuklig genom dess b¬
fullmäktigade son Jacob Mustonen, Henric Komulain
Fridric Korhonen , Michel Karppinen Johan Eric Kai
pinin jemte Vilhelm Niskanen, Thomas Karppinen
och Thomas Korhonen i egne personer, men öfrige Svaranderne
befunnos frånvarande, af hvilka Svaranden Johan Kilpo¬
lainen upplystes och af Åklagaren erkändes ligga sjuk för
närvarande, derå Åklagaren om Svaranden Wilhelm
Niskanen ingaf ett så lydande prästbetyg.
Bonden Wilhelm Abrahamsson Niskanen från Tipas¬
oja by, No 43 Konttirvaara är född den 1.sta November
1823. äger nöjaktig, Christindomskunskap, har begått
Herrons Hiliga Nattvård senast den 31.sa Julii innevar
ande år, och är ärlig och välfrejdad. Det betygar Sotkamo
den 15de Oktober 1859.
C. B. Båhlberg Pastor
genom K; E; Aijmelius Pastors adjunt
Som jemte förra Protocollerne upplästes; derå Åklaga¬
den företedde denna rätts den 22. October nästlidit och den 18de
Martii innevarande år hållna protocoller, rörande Bonden
Matts Korhonen No 52 i öfversotkomo by, tilltalad af Län
man Durckman för åverkan andra resan å Palowaara
skogstrakt, som Korhonen föreburit hafva skidt icke
för enskild, utan för Svaranden Staffan Rongainens räk¬
ning, hvarföre samma mål, genom beslut, förklarats
äga gemenskap, med förevarande emot Staffan Rongalinen
utförda åtal pröfvas; Efter antecknandet hvaraf, Matts Ko¬
honen, på upprop, tillstädeskom och hörd, vid blef sin af¬
lagda förklaring, derom, att han icke för enskild utan
Staffan Kongainens dagsverkare, anställt det öfverkla¬
gade huggit som Kongainen och använt,
Svaranden Henric Komulainen, hvilken ännu icke af¬
lifvit svaromål häri, hördes och förmälte: att han
om vintern sistlidet närfällt för enskildt behof unge¬
för 50 temmerträn, dem han använt, anseende åtalet
derom icke förtjena laga afseende utan böra förfalla.
De öfrige närvarande Svaranderne afgåfve enahanda
förklaring, som deras medparter redan aflagt och på¬
rads Klagomålet böra såsom obefogadt förkastas

förmälande Svarande Michael och Thomas Karppinen
det de, såsom redan ålderstigne, icke sjelfva förmätt
befatta rig med stackhugge, men Åklagaren förbehöll
att genom vitnen styrka de åtalade åverkningarne
der å Wederbörande utvistes och häri¬
Beslöts:
För åberopad bevisning, beror målet till nästkomm¬
de 1860 års lagtima Winter ting härstädes, då Åklaga¬
Durchman äger detsamma åter anmäla och de nu
tillstädeskomma, Svaranderne, vid hemtning personlige
närvara åliggande det Åklagaren att till samma ting
låta inställa Svaranderne Anders Lukkari, Anders
Sirviö, Olof Lukkari, Efraim Huotarii, Anders Kärn¬
Staffan Rongainen, Henric Korhonen och Eric Pulksö¬
nen, på deras egen bekostnad, men deremot antyda
Svaranden Johan Kilpeläinen att, till undgående af
enahanda behandling, sig personligen infinna å sagt
nästa vinter ting, dervid Åklagaren bör förete den
Åberopade bevisningen; som afsades.

SS: 176.
I egenskap af transport innehafvare, yrkada
Lanskanslisten Salomon Nordberg, del Bonden
Matt Korhonen No 52 i Öfversotkamo by måtte för¬
pliktas inlösa en nu ingifven Landets räkning,
som här intogs och lyder sålunda
Bonden Matts Korhonen ifrån Sotka¬
mä Socken et Walkola hemman
1850
Deliel
Mars 16. 4 Lt 15 tt sam å 77 kopek
S: 66.
2 tt kaffe och 1 tt Socker
84
80
1 Knippa Res
12
1 st: Charta härtill
Summa Silfver rub 5: 4 1/2
1:
afgår härifrån
min saldo
rSS: 42 kop:
Kajana den 2 Augusti 1858.
C. G: Bergh
Innehållet häraf Transpicteres på Herr Talo¬
man Nordberg Kajana den 15 Augusti 857
C: G: Bergh.
Efter hvars uppläsande, Käranden erindrade ej
mindre om ränta än och skälig ersättning för rät¬
tegångs ankostnaderne i målet, hvars lemnade
han öfverlemnade å domstolen
Wid upprop, var Svaranden uteblifven, aan¬
sedt vice Nämndemannen Anders Fredrik För¬
dell intygade sig hafva tillsagt honom Jaga stäm¬
ning i Bonden Pehr Komulainens öfvervaro; Efter
antecknandet hvaraf käranden utstag, medan sä¬
ri öfverlades till följande
Treskdom:
Häradsrätten har, utan afseende å Svaranden
Matt Korhonen s frånvaro; derföre han dock ifrån

[Antti322]

https://sun9-88.userapi.com/impg/2UCgXA5JA8jS7IXmwwX2jvmCNgqvm6n9d1Jm1g/7zlBzIneoTY.jpg?size=1051x850&quality=95&sign=22359efc271ff7672d7d4de273d8af07&type=album

Karttoja eri vuosilta. Ei varmaan löydy muita karttoja ennen 1845? (pl. Kajaanin lääni 1650)

Okkola on täysi mysteeri. Perimätieto kertoo vain, että talo siellä on ollut. 1872 se on merkitty "Okkola Hemman", eli ei ole torppa. Eli onko siellä asunut isäntäperhettä Valkolan (Gårdstomten) ohella? Rippikirjoissa ei ole eritelty millään lailla. Osaisiko joku kertoa mistä saisi selvillä tämän tarinan, mikä talo tämä on ollut ja ketä siellä on asunut?

Löysin kansallisarkistosta vuoden 1896-97 maanmittaustoimituksen. Siinä mainitaan: §2 Osakkaat Antti ja Eero Korhonen toivat esille oikeaksi todistetut olleet Walkolan tiluskartasta ja jakokirjasta, jotka osoittavat lohkojaon Ylisotkamon jakokunnassa tapahtuneen vuosina 1872-75, ja joka lohkojako on vahvistettu Kihlakunnanoikeudessa 2. päivänä marraskuuta 1877.

Löytyisikö näitä mistään arkistosta? Tiluskartta, jakokirja, iso-/lohkojakoon liittyviä karttoja maatilan tarkkuudella? Rakennuskantaa kiinnostaisi paljon selvittää, rakennusten iästä tai mahdollisesta siirtämisestä ei tarkkaa tietoa.

[Antti322]

https://sun9-81.userapi.com/impg/VhpqfbUIajumicnL6O8sEu6hKQmvUHZDwB0rHw/TVXpL-5Z30k.jpg?size=268x480&quality=95&sign=edb2ad2750e1ff42501500b8bccac092&type=album
Onko mahdollista löytää näin vanhaa hautaa? Aikaisin henkilö meidän sukuhaudassa on 1914 haudattu. Nykyinen Sotkamon hautuumaa on ymmärtääkseni ollut jo olemassa 1850. Luin että kappelin remontin yhteydessä jäi hautoja alle. Sitten siellä on niitä vanhoja risti+pergamentti hautoja joiden tekstistä ei enää saa selvää.

[PirkkoSoundy]

Vastauksena ensimmäiseen kysymykseesi rippikirjan tekstistä:

Af Ryssan illa handerad. Eli ei sen tarkempaa selvitystä miten oli pahoinpidelty.

[Kalervo Jaakonpoika]

Ensimmäinen rivi voisi olla:
pint af fienden.

pint = plågad, kidutettu.

[Antti322]

Kiitos Pirkko ja Kalervo, perimätieto on kertonut samansuuntaista.

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5926311939&aineistoId=1599074363
Tässä se alkuperäinen, jos erottaa paremmin.

Onkohan etteivät kidutuksen/pahoinpitelyn johdosta perineet Annalta henkirahaa? Eli jokin vamman jätti vaikka 68v asti eli.

[Kalervo Jaakonpoika]

Ensimmäinen rivi voisi olla:
pint af fienden.

pint = plågad, kidutettu.

Ei, tästä tuli ihan väärin!

Siuk af fienden.

siuk = sairas

[Satu Matero]

Klaus Jaakonpoika Valkosen ja Marketta Parviaisen Annan ja vävyn Matin jälkeläiset kuuluvat tutkimuksiini ja selvittelin taannoin alustavasti talon historiaa 1676 asti. Siitä taaksepäin lähtisin katselemaan Muhoksen seudun Valkosten tiloja, josko sieltä löytyisi lähtijää Tipasojalle. Vuosien 1676-1678 ruodutusrullissa Jakob Valkosta en löytänyt Sotkamosta, ainakaan sukunimellä, (ellei ollut jo jonkun Haatajan vävynä), löytyisikö Muhoksen rullista?

Mutta henkikirjatietojen mukaan: Jakob Valkonen oli Tipasojalla irtolainen 1681, torppariluettelossa 1683, torppari 1686-1688, mutta 1689 Tipasojalla 1/8 mtl.
Noihin aikoihin vahvistettiin paljon uudistiloja. Voisit löytää päätöksen tuomiokirjoista?

Tipasojalla naapurissa Heikki Laatikaisen 1/8 mtl tila jäi autioksi viimeistään 1697. mm. 1712 maakirjasta (9260) ilmenee että Heikin tila yhdistettiin Klaus Valkosen tilaan:

"Tipasoja 1/8
Hindrich Laatikainen.
Inlagd under een röök till Claes Valkoises 1/8 mtl i samma by. efter häradsrättens bewijs af 20. Juniij 1698. Sampt Landshövdingens wälborne H:r Hindrich Curnovj confirmation af 4.2.1700.

Tipasoja 1/8
Claes Valkonen
eller Mats Partanen
Härtill är Hind Laatikaises 1/8 mtl inlagd unders een Röök Annon 1700. Skattas för ¼ mtl Häradsskrifwaren indelt."

1723 maakirjasta (9268) ilmenee , että "
Tipasoja 1/8 Claas eller Matt
warandes gården 1716 af fiendes afbränd och åboen alldeles utplundrad. Häradskrfwaren på lön indelt."

Toivottavasti tästä on apua...

[Antti322]

Kiitos Satu, tästä oli suuri apu. Vanhimpia lähteitä on kertynyt hyvin vähän, joten kaikki tieto on arvokasta.

Osaisitko vielä neuvoa mistä löytää 1600-luvun lopun tuomiokirjat? Kansalliarkiston palvelu alkaa vuodesta 1701.

https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/

[Satu Matero]

https://digihakemisto.net/aineisto/650021396

[Antti322]

Tutkimukset jatkuvat, edistyminen on tavallaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse.

Välissä vahvistui kuva, että Valkolan tila olisi sijainnut nykyisellä paikallaan, huomioiden kirjaukset venäläisten polttamista rakennuksista joen varrella warandes gården 1716 af fiendes afbränd och åboen alldeles utplundrad.

https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/850738/pages/950?t=walkola
Löytyi myös riita 1824 käräjillä. Valkolan Pehr Korhonen valitti että hänen mailleen, Okkolan tienoille oli rakennettu luvaton torppa Johan Pardasen toimesta. Torpan etäisyys oli Okkolasta 65 syltä eli 116 metriä ja Walkolasta 146 syltä ja 260 metriä. Okkolasta kirjoitin ensimmäisessä postauksessa, miten 1850-luvun kartoissa se on Valkolan lähellä ja 1872 veroluettelossa osa Valkolaa.

1795 käräjillä päätetään perustaa Åckala Frälsehemman no 25 Nedersotkamo. Rippikirjojen perusteella Okkola oli olemassa jo 1780-luvulla, mutta kirjoissa asukkaiden määrä on vähäinen tai autio rälssitilan perustamisen jälkeenkin. 1800-luvun puolivälissä kyseinen Okkola vaikutti olevan Sopalan torppana. Joten kenties tämä on kyseinen Okkola, vaikeahan sitä on mistään varmistaa kun ei ole Isojakoa vanhempia karttoja. Toki täytyy olla varovainen, sillä Okkoloita lienee seudulla varsin monia.
https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/196026/pages/173?t=ockola%20neder%20sotkamo


Kaikki vaikutti siis varsin ratkaistulta, kunnes alkoi mietityttämään miten Okkola on osa Ala-Sotkamon kylää, Valkola osa Tipasojan kylää (vuodesta 1830 Ylisotkamoa), kun lännessä Laatikkala ja idässä Sirviölä ovat osa Ylisotkamon kylää jo 1700-luvun alusta alkaen.

Valkolan ohella samoin on siirtynyt Härkölä 10->51, ja Laatikkala. Aikanaan sain tiedon arkistosta että Valkola on siirretty Tipasojan kylään vuoden 1830 maantarkastuksen yhteydessä. Kysymys kuuluu, onko kyseessä talojen fyysinen muutto vai kylien rajojen muuttaminen. Kylien rajoista löytyy Isojaon jälkeinen kartta 1860-luvulta, jossa tietysti Valkolan nykyinen sijainti on Ylisotkamon rajojen sisällä. Aloin nyt hieman tutkimaan arkistoja, löytäisinkö merkkejä 1830-lukua edeltävästä Tipasojan ajasta. Onnea sattui olemaan, sillä löytyi peräti pieni rajariita, ja käsin piirretty kartta! Nyt tarvitaan sitten käsialatuntijan apua.
https://tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi/documents/850997/pages/265?t=Tipasoja%2010

Tästä tunnistaa pohjoisen ja etelän. Oikealla alhaalla lukee Atra-Aho johon kiista liittyy. Ylhäällä lukee Kourulehto, yhä tunnettu sijainti. Tekstissä mainitaan "Oritfius" ja "Isoniemi". Valkolan mainitaan sijaitsevan itäisellä puoliskolla.

...


Hautoihin liittyen, vaikuttaa että ainakin 1870-luvulle asti hautamuistomerkit ovat puisia, jopa tervattuja. Siten ne ovat lahonneet melko aikaisin. Piirroksia löytyy kirjasta "Kainuun mailta" (Paulaharju Samuli 1922), muutoinkin suunnilleen kattavin kirja Kainuun elämästä. Toinen laadukas kirjasarja on Kirveskansa-Trilogia, Antero Heikkisen kirjoittama, keskittyen Kuhmon historiaan.

[Satu Matero]

Hei, löysin juuri sattumalta tällaisen :D::

Sotkamon käräjillä 20.-21.6.1698 s. 517- Klaus Valkonen Tipasojalta kertoi kuinka hän 5 vuotta sitten oli ottanut uudistilan (optagit ett nybygge), jota oli viljellyt ilman vapausvuosia 1/8 manttaalilla. Tila oli kuitenkin niin heikko, että Valkonen nyt pyysi liittää yhdeksi savuksi Henrik Laatikaisen 1/8 mtl autiotilan. Oli jo tehty katselmus. Lupa myönnettiin. Valkonen sai hakea maaherran vahvistusta.
Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:19 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1698-1698, jakso 290, sivu 523-524: <Sotkamo>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401814594&aineistoId=650562344 / Viitattu 28.4.2023

Hauskaa vappua!

[Satu Matero]

Jatkoa löytyi . Vuoden 1686 talvikäräjiltä Claas Walkonen kertoi kuinka oli "för några åhr sedan" eli muutama vuosi sitten perustanut uudistilan "wedh riikon oja" eli Riikonojalle (?). Katselmus oli pidetty ja lupa tuli.

Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - KO a:6 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1686-1686, jakso 47, sivu 20-21: <Sotkamo>; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6401433285&aineistoId=650165538 / Viitattu 30.4.2023

[Antti322]

Hienoa Satu että löysit tämän tiedonjyvän! Tämä auttaa samaistumaan Kainuun uudisasukkaiden kohtaamiin haasteisiin. Viljely ja vajaatuottoisuus ovat erityisen kiinnostavia tietoja. Olen ymmärtänyt että tuolloin ruis saatiin kaskeamalla, ja varsinaiset pellot Kainuussa raivattiin vasta 1700-luvun lopulla. Metsämaat olivat isojakoon asti yhteisiä, taisi riittää että puuhun veisti oman merkkinsä ja sitten sai kasketa. Toisaalta käräjillä oli varsin usein riitoja, kuka oli vienyt keneltäkin...

Valkola tuntuu aina olevan 1/8 manttaalia, vasta 1872 henkikirjassa muuttuu 7/24 manttaalin tilaksi.

Riikonojasta on aiemminkin kuultu. Ollaan mietitty että vastaisikohan tämä nykypäivän Riekinpuroa, joka sijaitsee muutaman sadan metrin säteellä Valkolasta. Etymologisesti tämä olisi luontevaa, sillä 'kylän' alue tunnetaan Riekinrantana ja sisempi kangas Riekinkankaana.

https://sun9-1.userapi.com/impg/ENz9lGdOJzKAnQsgFH4ECrMYH2ORtghRTEkpZg/wHltdLeUjuE.jpg?size=1050x546&quality=95&sign=9bebcdcc78ebc6f43c9086e3d8022f82&type=album
Löytyi myös arkistosta vuoden 1746 kartta, eli lienee ensimmäisiä isovihan hävityksen jälkeen. Valkola vaikuttaa olevan nykyisellä paikallaan uudelleenrakennettuna. Aiemmin mainittu Okkola on myös melko lähellä 1/4 manttaalin tilana. Näkee että Valkola on näkyvällä paikalla vesistöreitin varressa. Olen pohdiskellut, että jos ne vesistön äärellä olevat rakennukset tosiaan poltettiin 1716 helmi-maaliskuussa, Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan... Helppo on ollut tuolta järveltä rapparien yllättää, ja varmasti asukkaille kaameaa paeta pakkasessa ja lumessa kohti kankaan piilopirttejä.

Kartta ja sen ajankohta selventää hämmennystäni Valkolan sijainnista. Sillä kuten mainittu, vuosina 1750-1830 Valkola on rippikirjoissa osa Tipasojan kylää. Toisaalta löysin tuomiokirjan, jossa vuonna 1858 Härmälällä ja Iljanan torpalla näyttää olevan jotain riitaa Teponojasta/-joesta, kenties testamentti. Huonolla käännöksellä: Kerrotaan, että asianomistaja Hähmälän tila kuului aiemmin Tipasojan kylään, mutta sitten kylän herrat, Isojaon suoritettuaan, Härmala tila havaittiin olevan sisällä Ylisotkamon kylässä ja siten väärässä paikassa siellä.
Joten kenties tällaista sattui, että taloja listattiin väärään kylään. Saattoiko johtua siitä että karttoja ei ollut, vai oliko kirjanpidollisesti helpompaa laittaa osa Riekinrannan taloista Tipasojaan. Toki myönnettäköön että Ylisotkamon kylä alueena on aina ollut laaja ja hieman epämääräinen.

Pitkän etsinnän jälkeen, myös Okkolalle näyttää löytyvän selitys. Vuoden 1795 käräjillä Sotkamoon päätetään perustaa useampi Rälssitila, joista yksi on ¼ manttaalin Ala-Sotkamon kylän No. 25 Åckala. Rälssitila on vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Rälssitilana Okkola on kuitenkin erikoinen, rippikirjoissa asukkaat vaihtuvat ja tila on usein tyhjillään. 1800-luvulla tila taantuu torpan tasolle, ja on Sopalan alaisuudessa. Kenties voimme hakea selitystä myös yleisestä historiallisesta kontekstista, jossa Suomi tulee 1809 jälkeen osaksi Venäjää. Ehkä tällöin rälssitilat yleisesti taantuivat ja tulivat tarpeettomiksi, sillä samaa tarvetta sotilaille ei enää ollut.
Vuonna 1824 oli käräjillä riitaa. Valkolan Pehr Korhonen valitti että hänen mailleen, Okkolan tienoille oli rakennettu luvaton torppa Johan Pardasen toimesta (sukulaisia). Torpan etäisyys oli Okkolasta 65 syltä eli 116 metriä ja Walkolasta 146 syltä ja 260 metriä. Riidan suhteen ei ilmennyt selvää ratkaisua, mutta tämän perusteella voidaan olla melko varmoja Okkolan läheisestä sijainnista suhteessa Valkolaan.
Okkola on siis erikoinen tapaus. Perustettu samana vuonna kuin Waltala, rälssitila mutta torppa, Sopalan alaisuudessa, mutta Walkolan mailla. Sijaitsee Ylisotkamossa, mutta osa Alasotkamon kylää ja sukulaiset rajariidoissa. Tuntuu ettei Okkolassa kukaan asu kymmentä vuotta pidempään, ja usein talo oli tyhjillään. Loppu on melko surullinen, Genin mukaan nälkävuosina koko perhe kuolee. 1872 mennessä Okkola listataan Valkolan alle henkikirjoissa. Vuoden 1896 maanmittaustoimituksen mennessä sitä ei enää löydy kartasta, vaan päälle on kynnetty pellot.
Siten on sangen mielenkiintoinen ajatus, mikäli tien toisella puolen Valkolasta on ollut verovapaa rälssitila jonka tarkoituksena olisi ollut tuottaa kuninkaan armeijaan huovi tai nihti. Samalla sopii epäillä oliko moiselle hankkeelle koskaan edellytyksiä. Kyseessä saattoi olla Ruotsin vallan lopun epätoivoisia ratkaisuja asuttaa autiotiloja ja vahvistaa Kainuun vähäistä puolustusta.