Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : saamelaiskäräjälaki
Jouni Kaleva
11.11.22, 11:03
Nykyisen saamelaiskäräjälain 3§ mukaan
Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Tiedustelen täällä, mitkä kohdassa 2) mainitut dokumentit tarkkaan ottaen määrittelevät tätä kysymystä? Siis missä kirjoissa ja minä vuosina on merkitty tuo jako tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi?
Itselleni asia on merkityksellinen siksi, että minulla on kiistattomat saamelaiset juuret Kuusamossa. Mistä osaisin etsiä esivanhempiani koskevia merkintöjä? Onko näitä digitaalisena nähtävissä?
Verotusasiakirjojen perusteella eli maa-, veronkanto- tai henkikirjat. Löytyvät voudin- ja läänintileistä - ovat diginä digihakemisto.net
Mutta suuri osa Lapista oli ns Länsi-Pohjaa ja ne asiakirjat löytyvät Riksarkivetin nettipalvelusta
Tarkkaa vuosirajaa ei ole koskaan määritelty ja siitähän ne ongelmat tulevat
Juha
Jouni Kaleva
11.11.22, 14:08
Ajoin takaa lähinnä sitä, että oliko joku tietty ajanjakso, jolloin tuollaista jaottelua kirjattiin eri lappalaisryhmistä? Tai onko joku tietty vuosiluku, jonka jälkeen tuollaista jaottelua ei enää kirjattu? Voisin ehkä kaventaa aikahaarukkaa etsinnöilleni?
Voisit täältä katsella vuosilukuja ja vinkkejä
https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/alkuperaiskansa.html
Jouni Kaleva
11.11.22, 15:57
Esimerkinomaisesti tuossa on Västerbottenin veronkantoa vuodelta 1720 Lapin kylistä. En havaitse tässä mitään listausta erilaisista lappalaisista. Lain tarkoittama luettelointi lienee siis tuota aikaa nuorempaa tekoa.
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0001814_00152#?c=&m=&s=&cv=151&xywh=1734%2C361%2C2904%2C3474
Juu on - ongelma on ilmeisesti juuri tuo aika
Jos luit Jouni Kitin sivuja, niin siellä puhuttiin lähinnä 1800-luvusta
Juha
Jouni Kaleva
11.11.22, 18:53
Tuossa on esimerkkinä henkikirjaa Muonioniskan pitäjästä Lapinmaan kihlakunnasta (Lappmarks Häradet) vuodelta 1839.
Ei erotu minkäänlaista "etnistä profilointia".
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5260483346&aineistoId=1637936408
En perehtynyt Tornion Lappiin, miten siellä on saamelaiset merkitty 1700-luvulla. Kemin Lapissa jonka tunnen hyvin, verottaja on tehnyt meille tavallaan karhunpalveluksen kun ei ole veroluetteloihin tarkkaan profiloitu etnisyyttä. Toki esim. Kuusamon alueella ja Sompiossa on saamelaiset 1700-luvun alussa omana ryhmänään mutta se tärkein eli otsikko "Lapparna" puuttuu. Muistelisin joskus jostain lukeneeni, että jotkut Saamelaiskäräjien valtaa pitävät ovat tarttuneet tähän ja tehneet sen johtopäätöksen ettei Kemin Lapissa ollut juurikaan saamelaisia koska heidän etnisyyttään ole merkitty. Me jotka olemme pitkään puuhastelleet Kemin Lapin sukujen kanssa, osaamme kyllä erottaa kuka on "Lappen ja kuka "Finnen".
Jouni Kaleva
12.11.22, 11:49
Nyt ehkä löytyi jotakin.
Vuoden 1808 veronkantokirja, jolla kannettu Lapin veroa (Lapp skatten).
Oletan, että tässä luettelossa kaikki olisivat p.o. lain tarkoittamia saamelaisia? Saman luettelon alkuosassa on erikseen saman alueen uudisasukkaiden verotus (jotka siis eivät välttämättä olisi lappalaisia/saamelaisia).
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5923264212&aineistoId=1591400139
Erkki A Tikkanen
12.11.22, 11:58
Minullakin on useita lappalaissukuja Kittilästä ja Sodankylästä, sekä Enontekiöltä, mutta en ole ajatellutkaan, että tuntisin etnisesti kuuluvani nykyisiin saamelaisiin. Esivanhemmat ovat tuolta 1600- ja 1700-luvuilta, eli siinä mielessä aika kaukaisia. Osa on tuntemattomia tuomiokirjalausahduksia, eli jonkun vaimon vanhemmat olivat "ächta lappar".
En ole ennen kiinnittänyt huomiota lappalaisten kirjaamista eri paikkoihin kuin uudisasukkaat, mutta pitääpä alkaa kaivelemaan koneellani olevia henkikirjoja ym. asiakirjoja. (Käytän itse lappalaisnimitystä, joka oli asiakirjoiss vuosisatoja sitten, saamelaisnimitystähän on käytetty vasta vähän yli sata vuotta.) :cool:
En tiedä onko mitään hyötyä tästä (vai hämmentääkö vain lisää). Saamelaislaissa ei puhuta mitään kirkonkirjoista, mutta esim. Kemijärven kirkonkirjoissa on eritelty "lappalaiset" ja "lantalaiset", näin sekä historiakirjat että rippikirjat. Tässä esim. syntyneiden luettelo alkaen 1710:
Kemijärven seurakunnan arkisto - IAa:2 Rippikirjat 1710-1741, jakso 125: ======= Kastettu - 1710-1713; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961948886&aineistoId=1243656548 / Viitattu 12.11.2022
"Lappbarn" olisivat siis tässä luettelossa.
Kuitenkin havaintojeni mukaan esim. "suomalaisen" perheen muutettua Kemijärven muusta kylästä Kuolajärvelle (josta tuli myöhemmin Salla), perhetapahtumat (syntymät, vihkimiset, kuolemat) on listattu termin "Lappar" alle. Tämä viittaisi siihen, että kirkonkirjoissa termi "Lapp" ei määrittelisi etnisyyttä.
Kemijärvellä termillä "Lapp" tarkoitettaisiin siis mahdollisesti jotain muuta kuin saamelaista. Olisiko kyseessä vain "Kuolajärvellä asuvat"?
Markku Pelttari
12.11.22, 12:43
Koko tähän saamelaisuuskäsitteeseen liittyy todella merkittäviä ongelmia. Se käy heti ilmi tältä saamelaiskäräjien ydintehtävä-sivulta. Saamelaisalueeksi on laskettu vain Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä osa Sodankylää.
https://www.samediggi.fi/ydintehtava/
Saamelaiskäräjien ulkopuolella olevat metsälappalaisten jälkeläiseksi itsensä kokevat pitävät sitä syrjintänä.
https://www.metsasaamelaiset.fi/julistus/
https://www.metsalappalaiset.net/
Asiaa on selvitelty mm. tässä aika tuoreessa julkaisussa.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161677/VNTEAS_2019_43_Metsalappalainen_kulttuuri.pdf
Laajeempaa käsitystä asiasta saa vaikka tästä.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75979/omju_2006_6_asutuksen_ja_maankayton.pdf;sequence=1
Omassa sukutaustassani on mm. Kyrön, Nousun ja Saijan suvut. Kyrön suvun tausta epäilemättä ei ole saamelainen, mutta ovat vuosisatoja eläneet lappalaisina. Saijat ja Nousut ovat metsälappalaissukuja.
Markku Pelttari
12.11.22, 14:04
Säädöksiinkin liittyy omituisuuksia. Jouni lainasi alkuun lain määritelmää saamelaisista, katsokaapa ykköskohtaa, jossa perässä on "tai". Kun sitten katsotaan oikeusministerön asetusta vaalien järjestämisestä (2 § kohta 2), voidaan todeta sieltä puuttuvan tuon "tai"-sanan. Ei kai asetuksella voida koventaa lain tarkoitusta?
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060965
Jouni Kaleva
12.11.22, 14:52
Säädöksiinkin liittyy omituisuuksia. Jouni lainasi alkuun lain määritelmää saamelaisista, katsokaapa ykköskohtaa, jossa perässä on "tai". Kun sitten katsotaan oikeusministerön asetusta vaalien järjestämisestä (2 § kohta 2), voidaan todeta sieltä puuttuvan tuon "tai"-sanan. Ei kai asetuksella voida koventaa lain tarkoitusta?
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060965
Toden totta!
Asetus on huolimattomasti kirjoitettu ja johtanut tuollaisenaan selkeään ristiriitaan lain kanssa. Tai-sana puuttuu ja muuttaa vaatimusten merkityksen.
Armoa, ei Siperiaan.
Armoa ei, Siperiaan.
Jouni Kaleva
12.11.22, 14:56
En tiedä onko mitään hyötyä tästä (vai hämmentääkö vain lisää). Saamelaislaissa ei puhuta mitään kirkonkirjoista, mutta esim. Kemijärven kirkonkirjoissa on eritelty "lappalaiset" ja "lantalaiset", näin sekä historiakirjat että rippikirjat. Tässä esim. syntyneiden luettelo alkaen 1710:
Kemijärven seurakunnan arkisto - IAa:2 Rippikirjat 1710-1741, jakso 125: ======= Kastettu - 1710-1713; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961948886&aineistoId=1243656548 / Viitattu 12.11.2022
"Lappbarn" olisivat siis tässä luettelossa.
Kuitenkin havaintojeni mukaan esim. "suomalaisen" perheen muutettua Kemijärven muusta kylästä Kuolajärvelle (josta tuli myöhemmin Salla), perhetapahtumat (syntymät, vihkimiset, kuolemat) on listattu termin "Lappar" alle. Tämä viittaisi siihen, että kirkonkirjoissa termi "Lapp" ei määrittelisi etnisyyttä.
Kemijärvellä termillä "Lapp" tarkoitettaisiin siis mahdollisesti jotain muuta kuin saamelaista. Olisiko kyseessä vain "Kuolajärvellä asuvat"?
Tiedossa on, että kirjauksia (etnisestä) lappalaisuudesta/saamelaisuudesta löytyy monestakin dokumentista, kirkollisista sekä maallisista tuomiokirjoista ym.
Ajoin tässä ketjussa takaa sitä, mitä tuo voimassa oleva Saamelaiskäräjälain määritelmä tarkoittaa käytännön tasolla.
Kaiketi ei voine todisteena saamelaisuudestaan esittää (pelkästään) kirkonkirjojen kirjauksia, vaan edellytetään veroluetteloita.
Otsikon lappar alla toki on ihmisiä, joiden etnisyys ei vastaa välttämättä otsikkoa. Tai on naimakaupan tms. mukanaan tuoma "osasto"? Asiaa mielestäni korostetaan liikaa. Suurin osa otsikon alla olevista henkilöistä on taatusti saamelaisia ja helposti tunnistettavissa. Omia sukujani on myös otsikon "raidlappar" alla ja nämä suvut ovat helppoja. Etupäässä Talman, Saarivuoman, Siggevarrin ym. saamensukuja, jotka joutuivat lähtemään monista syistä (pororutto esim.) kotiseuduiltaan lähinnä tornionväylän molemmille puolin vähäisine poroineen ja raitioimaan talollisten poroja. Olen toki ylpeä saamelaisista sukujuuristani, mutta en minäkään haluaisi olla mikään "wannabesaamelainen". Minutkin on rakennettu muistakin "aineksista".
Googlaamalla "Juha Joona eriävä mielipide" löytyy pdf-dokumentti, jossa on oheinen alaviite:
Näitä lapinkylien alkuperäisiä saamelaisia koskevia luetteloita pidettiin aina 1700-luvulle asti. Koska saamelaisten suorittama lapinvero oli ainoa lapinkylien alueella maksettava vero, ensimmäiset vuoden 1673 Lapinmaiden asutusplakaatin jälkeen saapuneet suomalaiset jouduttiin merkitsemään vuoden 1695 lappalaismaakirjaan. Tämän jälkeen suomalaiset uudisasukkaat merkittiin uudisasukasluetteloon ja
saamelaiset heitä koskevaan luetteloon aina vuoteen 1762 asti, Inarissa vielä noin vuoteen 1825. Se,
että heitä ei enää merkitty kyseisiin luetteloihin, ei tarkoittanut, että heidän elämäntapansa ja kulttuurinsa
olisi muuttunut millään tavalla. Saamea tiedetään puhutun yleisesti vielä 1800-luvun puolivälissä muun
muassa Sodankylän eteläosissa ja vielä 1900-luvun alkupuolella sitä osattiin muun muassa Sallassa ja muuallakin eri puolella perinteistä saamelaisaluetta. Komiteanmietintö 1929:8 s. 15, Jakob Fellman III
s. 179-180.
Pekka Sipari
13.11.22, 09:52
Jaa Jouni etsi tietoja esivanhemmistaan ja otti samalla otti esiin ajankohtaisen teeman saamelaisuudesta, joka on aika hypoteettinen.
Ketkä on tosi suomalaisia ja ketkä tosi lappalaisia tai saamelaisia. Geneettisestihän tuota ei tietääkseni voi osoittaa, niin on ollut suomikin suuri sulatusuuni.
Etnisesti/geneettisesti voisin lukea itseni metästäjä- keräijöihin sen verran on geeniperimää tuolta suunnalta.
Miten määritellä etnisyys, jaa siinäpä pulma. Entisajan verottajaa ei tietenkään kiinnostanut muu kuin " kerätä Kustaalle hopioita".
Riittäkö etnisesti saamelaisuudeksi saamen kilen puhuminen, seitojen palvominen, se että käyttää saamelaispukua vai se että on poroja kahden puolen puuta. Varmaan jotkut saamelaiskäräjien napamehet omien etujensa turvaamiseksi haluavat itse määritellä ketkä ovat tosi saamelaisia.
Varmaan hämäläisetkin pitäisi lukea saamelaisiksi kun tuo sana häbme on samaa perua kuin saame-mene ja tiedä, vai pitäisikö ruveta taas tekemään rotuopillisia kallonmittauksia tms.
Kantelettaren sanoin " Laulavat lapinki lapset, heinäkengät heittelevät."
Ei voi muuta kuin suhtautua huumorilla tuohon hallituksen pähkäilyyn ja ottaa tässäkin vähän pakinamaisesti kantas
Pekka
Tiedossa on, että kirjauksia (etnisestä) lappalaisuudesta/saamelaisuudesta löytyy monestakin dokumentista, kirkollisista sekä maallisista tuomiokirjoista ym.
Ajoin tässä ketjussa takaa sitä, mitä tuo voimassa oleva Saamelaiskäräjälain määritelmä tarkoittaa käytännön tasolla.
Kaiketi ei voine todisteena saamelaisuudestaan esittää (pelkästään) kirkonkirjojen kirjauksia, vaan edellytetään veroluetteloita.
Aivan niin, veroluettelot ovat ainoa peruste, koska laki niin edellyttää. Toin kirkonkirjat esille siksi, että (ainakin) niiden perusteella saamelaisuuden määrittely on epävarmaa.
Jouni Kaleva
13.11.22, 16:02
Asiaa on selvitelty mm. tässä aika tuoreessa julkaisussa.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161677/VNTEAS_2019_43_Metsalappalainen_kulttuuri.pdf
Tuosta em. julkaisusta taisikin löytyä osavastaus alkuperäiseen kysymykseeni siitä, kuinka voimassa olevan lain määritelmää kuuluu tulkita.
Vuonna 1843 Suomessa muodostettiin erityinen tunturi-, kalastaja- ja metsälappalaisten vero, jonka malliksi otettiin vanha Ruotsin ajan systeemi. Vero oli kollektiivinen, eikä se perustunut maatiluksien tuottoon. Tunturilappalaiset maksoivat kollektiivisen
osuutensa poroluvun perusteella, Inarin ja Utsjoen kalastajalappalaiset kalastuspaikkojen ja niittyjen perusteella ja teoriassa metsälappalaiset metsästyksen mukaan. Viimeksi mainittuja, yksinomaan metsästyksen tuoton perusteella veroa maksavia lappalaisia ei vain ollut enää 1800-luvulla. Varmasti tämä oli myös yksi syy siihen, että tutkijat katsoivat 1900-luvulla Kemin Lapin metsälappalaisuuden kuolleen sukupuuttoon.
Kyse oli ollut kuitenkin ainoastaan veronmaksun luonteen muuttumisesta perinteisestä lapinverosta maatiluksiin perustuneeseen maaveroon.
Ja vielä kertauksena lakiteksti:
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa;
Onko tulkittava niin, että ei ole mitään merkitystä millään veroluettelolla ennen vuotta 1843, kun määritellään vaalikelpoisuutta saamelaiskäräjille?
Jaa Jouni etsi tietoja esivanhemmistaan ja otti samalla otti esiin ajankohtaisen teeman saamelaisuudesta, joka on aika hypoteettinen.
Ketkä on tosi suomalaisia ja ketkä tosi lappalaisia tai saamelaisia. Geneettisestihän tuota ei tietääkseni voi osoittaa, niin on ollut suomikin suuri sulatusuuni.
Etnisesti/geneettisesti voisin lukea itseni metästäjä- keräijöihin sen verran on geeniperimää tuolta suunnalta.
Miten määritellä etnisyys, jaa siinäpä pulma. Entisajan verottajaa ei tietenkään kiinnostanut muu kuin " kerätä Kustaalle hopioita".
Riittäkö etnisesti saamelaisuudeksi saamen kilen puhuminen, seitojen palvominen, se että käyttää saamelaispukua vai se että on poroja kahden puolen puuta. Varmaan jotkut saamelaiskäräjien napamehet omien etujensa turvaamiseksi haluavat itse määritellä ketkä ovat tosi saamelaisia.
Varmaan hämäläisetkin pitäisi lukea saamelaisiksi kun tuo sana häbme on samaa perua kuin saame-mene ja tiedä, vai pitäisikö ruveta taas tekemään rotuopillisia kallonmittauksia tms.
Kantelettaren sanoin " Laulavat lapinki lapset, heinäkengät heittelevät."
Ei voi muuta kuin suhtautua huumorilla tuohon hallituksen pähkäilyyn ja ottaa tässäkin vähän pakinamaisesti kantas
Pekka
Uskon eräiden saamelaisryhmien olevan tämän lain vuoksi aidosti huolissaan asemastaan Saamelaiskäräjillä, vaikka käräjien johto onkin todennut huolen olevan turha.Sen sijaan poliitikkojen huoli vastaavin argumentein epäilyttää. Etenkin, kun eräs heistä esitti huolensa lain suomasta lisävaikuttamismahdollisuudesta Saamelaiskäräjille kotiseutualueen hankkeisiin ja yleensä maankäyttöön?
Mitenkään asiaan perehtymättä niin, Joskus löytänyt SSHY saitilta tämän:
Inari saamelaisten-perherekisteri 1730-1900 OS443 (Lisätty 31.05.2008)
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6076
Käyköhän tuo rekisteröitymään Saamen-maalaiseksi ?
Itsellä esivanhempina Sammelaisia-sukunimiä, mutta sukunimihän ei riitä saamelaiseksi.
Ja kyllä, Saamelaisten asiat on saatava YK-lainmukaiseen kestävään kuntoon.
Risto hm... "vanhoja" samelaisia sukunimiä taustalla... muuta merkitystähän niillä ei olekkaan minulle.
Markku Pelttari
14.11.22, 07:30
Perherekisterit löytyvät SSHY:ltä myös Utsjoelta ja Enontekiöltä.
Astia:
Lapin Sivistysseuran Lapin väestörekisterikortiston kokoelma (1720-luku-1900-luku) (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1515343222)
A Inarin väestökortit (1730-1900) (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1515343298)
B Enontekiön väestökortit (1722-1900) (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1515367255)
C Utsjoen väestökortit (1742-1900) (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1515401840)
D Inarin, Enontekiön ja Utsjoen väestökorttien tallekappaleet (1722-1900) (https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1515418180)
Digihakemisto:
Lapin Sivistysseuran Lapin väestörekisterikortiston kokoelma 172u-190u (https://digihakemisto.net/aineisto/1515343222)
A Inarin väestökortit (1730-1900) (https://digihakemisto.net/aineisto/151534329)
B Enontekiön väestökortit (1722-1900) (https://digihakemisto.net/aineisto/1515367255)]
C Utsjoen väestökortit (1742-1900) (https://digihakemisto.net/aineisto/1515401840)
D Inarin, Enontekiön ja Utsjoen väestökorttien tallekappaleet (1722-1900) (https://digihakemisto.net/aineisto/1515418180)
Säädöksiinkin liittyy omituisuuksia. Jouni lainasi alkuun lain määritelmää saamelaisista, katsokaapa ykköskohtaa, jossa perässä on "tai". Kun sitten katsotaan oikeusministerön asetusta vaalien järjestämisestä (2 § kohta 2), voidaan todeta sieltä puuttuvan tuon "tai"-sanan. Ei kai asetuksella voida koventaa lain tarkoitusta?
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060965
Tarkoitatko koventamisella, että vaaliluetteloon hakeutuvan henkilön on liitettävä hakemukseen selvitys saamen kielen oppimisesta ensimmäisenä kielenä JA arkistoviranomaisen todistus siitä, että tietty henkilö on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaisena todistuksessa mainittuun maa-, veronkanto- tai henkikirjaan, sekä lisäksi viranomaisen antama todistus siitä, että hän on kyseisen henkilön jälkeläinen? (asetuksen 2 § 1. ja 2. kohta).
Näin ei kuitenkaan vaadita, koska Laki saamelaiskäräjistä 3 § määrittelee, ketä saamelaisella tarkoitetaan. Ts. kolmesta edellytyksestä yksikin riittää, sen lisäksi että henkilö pitää itseään saamelaisena.
Lain saamelaiskäräjistä 3 § (974/1995) on voimassa alkuperäisessä muodossaan. Hallituksen esityksessä (HE 248/1994 vp.) todetaan yksityiskohtaisissa perusteluissa sivulla 24, että "Uutena perusteena ehdotetaan 2 kohdassa, että saamelaisiksi katsottaisiin myös lappalaisten jälkeläiset ilman, että heidän tarvitsi esittää näyttöä omasta tai takenevan polven sukunsa saamenkielen taidosta."
Tässä vielä koko hallituksen esitys:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_248+1994.pdf
Asian taustaksi:
Tarja Nahkiaisojan väitöskirja http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1050-6
Kommentteja edelliseen: https://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/nahkiaisojanvk.html
Niin...problema...
Saamen kielen osaaminen.
Joskus katsonut Koutosen-sukuun liittyen:
Turun arkkihippakunnan tuomiokapitulin Arkiston. Emäseurakuntien Lukutaitoiset 1720-luku, Lapin-lukutaitoiset digitoitu
mikroFilmistä E VI : 5b.
Ja nyt sieltä uudistuneesta sekavasta narc ei kyllä linkkiä löydä, (vanhat kirjainmerkeissä olleet linkit lakkasi toimimasta) jotta olisin katsonut mitä siellä, tai olisiko eritelty Saamen- ja Suomen-kieliset.
Luulen, että luettelo pitäytynyt vain Suomen-kielissä.
Onko jollain parempi onni ja antaa linkki ?
Risto
Lapin lukutaitoiset on Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin arkistossa.
http://digihakemisto.net/aineisto/1862610126
Löytyy esimerkiksi astian hakutoiminnolla hakusanalla lukutaitoiset.
Hei.
Ohoh... tulipa isolla tekstikin kysymykseen, no ei voi mitään.
Kiitos löydöstä, yritin varmaan liian yksitiskohtaisesti yksilöidä
haussa, en hoksannut, että noin lyhyt kysymys, sillä voi löytää.
Risto
Mun vuolggan dál, vuoi buodasin. Mun manan guhkas vuoi lahka livccen.
Anteeksi, en löytänyt kaikkia kirjaimia. Kyseesähän on Nils Aslak Valkeapään runo.
"Lähden nyt, jotta tulisin. Menen kauasi, jotta lähellä olisin ".
Monissa paikallishistorioissa on jo listattuna aiempien vuosisatojen lappalaisiksi merkityt veronmaksajat eli isännät, sieltä voi bongata esivanhempiaan, jos sukututkimus on tehty.
Yleisesti ottaen Kemin Lapissa ei varhemmin eritelty erilaisia lappalaisia, vaan merkinnät menivät näin:
1. Ennen vuotta 1763: lapinkylien vanhat suvut merkittiin lappalaisina, suomalaiset tulokassuvut uudistilallisina. Tähän saakka lappalaista voidaan pitää etnisenä luokituksena. Toki myös satunnaiset suomalaisvävyt, jotka pääsivät lapinkylän osakkaiksi, on merkitty lappalaisiksi, mutta heidät pystyy yleensä jäljittämään lähipitäjien suomalaisiin perheisiin.
2. Vuoden 1763 jälkeen: aiemmat lappalaiset siirrettiin uudistilallisiin, ja tämän jälkeen lappalaisiksi merkittiin enää talottomat kuten köyhät, poropaimenet jne. (etnisyyteen katsomatta). Tästä eteenpäin siis lappalainen asiakirjoissa merkitsi verotusluokkaa.
3. Oliko vuoden 1825 jälkeen tai niillä main lappalaisiksi merkittiin enää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön asukkaita, ja tällöin muistaakseni niitä eri alaluokkiakin merkittiin (käytännössä vain tunturi/muutto- tai kalastajalappalaisia). Eli lappalaisuus veroluokkanakin katosi Keski-Lapista.
Nykyisen saamelaiskäräjälain (säädetty 1995) luonnosvaiheessa oli mukana lappalaisperusteessa takaraja 1875, eli sitä ei tarkoitettu sovellettavan sitä kaukaisempiin aikoihin. Perustuslakivaliokunnassa vuosiluku kuitenkin poistettiin jostain mystisestä syystä, mutta sen vuoksi KHO:kaan ei ole yleensä hyväksynyt sen kaukaisempia lappalaisia esivanhempia kuin mihin kieliperuste ulottuisi.
Saamelaisten perherekisteri kuulemma (Veli-Pekka Lehtolan kirjojen perusteella) sisältää kaikki alueen suvut, siis myös suomalaiset. Ja niinhän siellä ovat näköjään Inarissa Kyröt, Kemppaiset, Karppiset yms. ei-saamelaiset. Tosin Kyrö on niin vanha suku, että osa jälkeläisistä lienee ehtinyt saamelaistua.
Yksi ongelma saamelaiskäräjien kohdalla on se, ettei rippikirjojen äidinkielimerkintöjä 1900-luvun alusta ole hyväksytty todisteiksi, vaikka lain silmissä tietenkin niiden pitäisi riittää kieliperusteella hakijoilla todisteiksi. Eli vaalilautakunta harjoittaa mielivaltaa ja hyväksyy tai hylkää ihmisiä naamavärkin perusteella. Valitettavasti myös suvun asuinkunnasta näyttää tulleen neljäs saamelaisuuden kriteeri, vaikkei sitä ole laissa: jos hakija on saamelaisalueen eteläpuolelta, häntä ei ole hyväksytty edes kieliperusteen toteutuessa.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.