Anna Sinius-Joseph Lithovius

[eijali]

Onkohan mitään uutta tällä rintamalla? Vai onko ihan huuhaata se, että Anna Larsdotter Siniuksen vanhemmat olivat Lars Sinius ja Catharina Östensdr Sursill ja Josephus Henrici Lithoviuksen (Limingiuksen) vanhemmat Henric Larsson Lithovius ja Catharina Östensdr Sursill? Ei vaikuta ollenkaan uskottavalta, joten ajattelin, että mikä mahtaa olla näiden kohdalla viimeisin vaihe?
:confused: Eija Liitiäinen

[Sami Lehtonen]

Lainaan sivulta:
http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/382.html

"Katariina Sursill oli kolmasti naimisissa ja hänen on täytynyt jäädä ensimmäisestä miehestään, josta tunnetaan vain etunimi, Lauri, leskeksi ennen vuotta 1580. Laurille on soviteltu myös sukunimeä Sinius asuinpaikan mukaan. Tästä avioliitosta olisi syntynyt mm. poika Hannu Laurinpoika ja tytär Anna Laurintytär (SS 3301) jonka mies olisi ollut äidin myöhemmän (kolmannen) aviomiehen poika, Josef Limingius."

En ole näitä tutkinut, mutta mielestäni on täysin mahdotonta, että sisarpuolet olisivat naineet keskenään. Yksi mahdollinen selitys olisi se - yleensähän tuolta ajalta ei varmuudella tiedetä lasten äitejä - että Anna Laurintytär on kyllä Lars Siniuksen tytär, mutta ei juuri Catharina Östenintyttären kanssa, vaan edellisestä liitosta. Tai sitten Lars ei ole Sinius laisinkaan.

[Jouni Kaleva]

Tuonpas tänne uusintana vanhan viestini vuosien takaa toiselta keskustelupalstalta:


Suomen vanhimman sukukirjan alkupolvet jaksavat mietityttää, niin on pienet perhepiirit ja sotkuiset suhteet että onko tosikaan? Tässä meillä on Limingan kunnianarvoisa kirkkoherra Henricus Laurentii Lithovius, synt. kenties 1540-luvulla, näköjään leskeytynyt vuoden 1590 tietämillä. Kaksi komeaa poikaa jo varttumassa, Johan (s. 1563) ja Josef (s. 1580). Johanista kehittyykin sittemmin Oulun ja Iin khra ja Josefista isänsä työn jatkaja Limingassa. Kuinka hoidetaan tämän upean kolmikon naimahuolet? Kaikki järjestyy perhepiirissä:

-isä-Henrik, viriili viiskymppinen ottaa puolisokseen naapurista Siikajoelta talollisen lesken Catharina Östenintr. Sursillin, joka on ehtinyt leskeytyä jo kahteen kertaan 10 vuoden sisään. Catharina tuo mukanaan Limingan pappilaan ensimmäisestä aviosta Annan ja Hannun ja toisesta aviosta Dorden, Britan ja Laurin. (Sikäli kuin ristiriitaisia tietoja on uskominen, ovat nämä 5 lasta syntyneet muutaman vuoden sisään ja vieläpä "ristikkäin" eri avioliitoissa kuitenkin kait n. 1580-1590) Lasten tuonti äitinsä mukana Liminkaan on tosin vain tämän kirjoittajan fiktiota, mutta olisiko tämä alle 10-vuotias lapsikatras sitten jäänyt kuolleiden isiensä sukutaloihin?) Perheonnea riittää sitten vielä Henrikille ja Katariinalle yhteisestikin ainakin 3 lapsen verran.

-poika-Johan ihastuu isänsä häissä morsiamen sisareen, ikätoveriinsa Kristiinaan, ja romanssi on valmis.(Tämäkin tietysti pelkkää fiktiota. Jossakin on esitetty, että Katariinalla ja Kristiinalla olisi pitänyt olla keskinäistä ikäeroa parikymmentä vuotta. Onko siihen vaatimukseen selkeä dokumentoitu elinvuosiin tms. perustuva syy? Minä en hatarilla oletuksillani sellaista näe.)

-poika-Josef on vielä näihin aikoihin kymmenvuotias. Kun taloon tulee leikkitoveriksi samanikäinen "puolisisar" Anna, ei ole ihme että tästä aikanaan kasvaa aviopari.

[eijali]

Kiitos. Olisivat ainakin omaisuudet pysyneet perhepiirissä noilla avioilla?
:rolleyes:Eija

[Sami Lehtonen]

Jounin viestistä päättelen, että oletin juuri väärin päin - eli Josefissa ei ole pisaraakaan Sursillia.

[Jouni Kaleva]

Jounin viestistä päättelen, että oletin juuri väärin päin - eli Josefissa ei ole pisaraakaan Sursillia.
Josef Lithoviuksessa ei tietenkään ole Sursillia, mutta hänen puolisonsa Anna ja sitä myötä jälkeläiset ovat suursillejä.

Tässä siis tapahtui uusioperheen lasten keskinäinen avioliitto, mikä sinänsä ei ole tavaton ja esimerkkejä löytyy ainakin pappis- ja porvarissäädystä muualtakin.

[olanyk]

Toistanpa joskus Perheeseen esittämäni hypoteesin (fiktion). Kun katsoo noiden pitäjien kirkkoherroja olen olettanut että Henrik Lithoviuksen ensimmäinen puolisio olisi ollut Thomas Ingonigsen tytär. Miksi muuten Ljungo Thomanpoika olisi lähtenyt Pohjanmaan kantapitäjän pappilasta kirkkoherraksi Salooon ja Kalajoelle. Pappilat (käyttöomaisuutena) harvoin siirtyi suvusta pois. Eikä oikein käypää vaihdantavälinettä (esim. rahaa) vielä liikuteltu. Toinen poika Gabriel jäi muistaakseni kauppiaaksi ja oli nimismiehenä Limingassa.

Olisi hienoa jos jostain arkistosta löytyisi jotain vahvistusta noihin Pohjanmaan kehityksen avainsukuihin. Myös tuo Laurens Hallen puolison nimi Dorde herättä ajatuksia. Thomas Ingonishan hänen kanssa avioitumalla sai kirkkoherran viran.

Olavi (Nykänen) aktivoiduin pitkästäaikkaa Forumille

[mika68]

Tähän samaan Lithovius-sukuun liittyy kysymykseni.
Kukahan oli Catharina Danielintytär Angleniuksen (1654-23.3.1694 Pudasjärvi) äiti? Catharina oli Pudasjärven kirkkoherran Johan Keckmanin vaimo.
Tietojeni mukaan hänen äitinsä olisi ollut Katariina Enqvist (1628-30.3.1690) Oulusta ja isänsä Daniel Nurkka-Anglenius (1628-1685), ja pariskunta olisi avioitunut vuonna 1650.
Toisen tiedon mukaan Catharinan isä Daniel olisi ollut naimisissa myös tai ainoastaan Catharina Samuelintytär Lithoviuksen kanssa.


Mika J

[tellervoranta]

Minulla ensimmäinen tieto ainakin kahdessa paikassa :)

Tähän samaan Lithovius-sukuun liittyy kysymykseni.
Kukahan oli Catharina Danielintytär Angleniuksen (1654-23.3.1694 Pudasjärvi) äiti? Catharina oli Pudasjärven kirkkoherran Johan Keckmanin vaimo.
Tietojeni mukaan hänen äitinsä olisi ollut Katariina Enqvist (1628-30.3.1690) Oulusta ja isänsä Daniel Nurkka-Anglenius (1628-1685), ja pariskunta olisi avioitunut vuonna 1650.
Toisen tiedon mukaan Catharinan isä Daniel olisi ollut naimisissa myös tai ainoastaan Catharina Samuelintytär Lithoviuksen kanssa.


Mika J

[Jouni Kaleva]

Tähän samaan Lithovius-sukuun liittyy kysymykseni.
Kukahan oli Catharina Danielintytär Angleniuksen (1654-23.3.1694 Pudasjärvi) äiti? Catharina oli Pudasjärven kirkkoherran Johan Keckmanin vaimo.
Tietojeni mukaan hänen äitinsä olisi ollut Katariina Enqvist (1628-30.3.1690) Oulusta ja isänsä Daniel Nurkka-Anglenius (1628-1685), ja pariskunta olisi avioitunut vuonna 1650.
Toisen tiedon mukaan Catharinan isä Daniel olisi ollut naimisissa myös tai ainoastaan Catharina Samuelintytär Lithoviuksen kanssa.


Mika JHei Mika

Asiasta keskusteltiin Lappi-listalla pari vuotta sitten. Yhteistyönä todettiin: kuolleen kirkkoherra Daniel Anglenin leski Carin Mattsdotter haudattiin Pudasjärvellä 30.3.1690.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/4.htm

Tämä siis poissulkee Carin Samuelsdotterin mahdollisuuden (ainakaan jälkimmäisenä vaimona).

Kun HY:n mainio ylioppilasmatrikkeli antoi asiasta ambivalenttia tietoa, toimitin sinne yo. tiedon. Nyt matrikkelissa lukee näin:

/ Pohjalaisen osakunnan nimikirja I (1946) ilmoittaa vaimon nimeksi Katarina Samuelsdotter Lithovius, mutta kyseessä on todennäköisesti sekaannus pojan vaimo Anna Samuelsdotter Lithoviuksen kanssa. /

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=329

Toisekseen ei ole mitään näyttöä Carin Samuelsdotter Lithoviuksen olemassaolosta. Jos tällainen oletettu henkilö olisi ollut niin hänenhän kaiketi täytyisi olla Iin khran Samuel Lithoviuksen (n. 1600-1659) tytär.

[TapioV]

Lohtajan Granbergien juurien selvittelyn yhteydessä (Genos 1998:82-84) huomautin Katarina Östeinintyttären avioliittotiedoista, etteivät ne vaikuta luotettavilta. Katarina olisi ollut ensin tuntematoman Lauri-nimisen talonpojan, sitten vouti (todellisuudessa voudin apulainen Matti Laurinpoika) Mathiaksen ja lopuksi Limingan khra Henrik Lithoviuksen kanssa. Tällaiset paranevat avioliitot eivät olleet yleisiä. Ensimmäinen avioliitto solmittiin yleensä sosiaaliasemaltaan parhaimman kanssa, leskiemäntä joutui tyytymään myöhemmin vaatimattomampiin avioliitoihin. Tässä olisi käynyt päinvastoin.
Katarinan sisar Kristina Östenintytär olisi solminut ensimmäisen avioliitonsa sisarensa miehen pojan kanssa. Tämä edellytäisi, että Katarina olisi huomattavasti n. 20 vuotta sisartaan nuorempi. Katarinan avioliittotietoihin sisältyy niin paljon kummallisuuksia, että on syytä olla kriittinen niiden suhteen.
Kaiken lisäksi Östen Erikinpoika 1600-luvulta olevien tietojen mukaan oli naimisissa Carolus Erici Sursillin sisaren Malinin kanssa, eikä siis olisikaan Erik Sursillinpoika. Toisaalta tiedetään, että Erik Sursillin tytär Malin sai miehekseen Pietarsaaren khra Ercus Johannis Tenalensiksen. Olisiko hän sitä ennen ollut naimisissa Östen Erikssonin kanssa. Östenin kaikki seitsemän tytär naitettiin pohjalaisille papeille. Luontevaa olisi, että he muuttivat lapsina äitinsä mukana Pietarsaaren pappilaan ja saivat siksi täältä aviomiehensä.
Kaiken kaikkiaan Sursillin alkupolvet ovat epäselvät, ja niihin on syytä suhtautua kriittisesti.
Tapio Vähäkangas

[Matti Lund]

Hei

Tuohan on vain yksi kummallisuus useitten joukossa.

(Olen muuten käsittänyt niin päin, että Carolus Erici ei olisi Sursill, kun lankoussuhteita on tulkittu, ja Sursill -lisänimeä olisi ryhdytty hänelle ymppäämään vasta tiettyjen väärinkäsitysten jälkeen (olisiko vasta Terseruksen jälkeen. Pitää tarkistaa, heittääkö ulkomuisti tässä fataalisti?).

Tämä ei todista mitään varsinaisesti, mutta juuri eilen kävin muuten sattumalta läpi Limingan kirkkoherran Lars Lithoviuksen (k. 1702) kovasti ajamaa asiaa läpi. Siinä hän ajoi kannetta voimakkaasti eräs Klemetti Klemetinpoikaa ja Marketta Jussintytärtä ("Jönsdotter") vastaan. Marketta oli jäänyt leskeksi kuten Klemettikin ja hän oli ottanut Klemetin syytinkimieheksi taloo siihen asti, kunnes hänen lapsensa olisivat aikuisia.

Ilmeni kuitenkin, että he olivat alkaneet nukkua yhteisessä vuoteessa ja Litvovius uumoili heidän suunnittelevan avioliittoa. Lithovius nosti tästä "ison äläkän" ja ilmiantoi heidät mahdollisesta sukurutsauksesta, jota sitten käsiteltiin tuomiokapitulissa ja eri oikeusasteissa.

Mielenkiintoinen pointti tässä oli se, millä Lithovius perusteli sukurutsausepäilyänsä. Lähtökohtana olivat talollinen Gabriel Ollinpoika ja Valpuri. Heillä oli kaksi lasta :

Gabriel Ollinpoika ----------------------- Valpuri
.....................|.................. |
Iisakki Gabrielinpoika Susanna Gabrielintytär --> Klemetti

(avioton poika) |

Iisakki Iisakinp. ------- Marketta Jussintytär

Siis tässä epäiltiin leskimiestä Klemettiä suunnittelevan vaimovainajansa veljen aviottoman pojan lesken Marketan naimista. Pari kiisti ensin sellaisen ja olevansa vain yhtiökumppaneita, mutta kovan hiillostuksen jälkeen he tunnustivat myös langenneensa lihalliseen kanssakäymiseen, jota raskautti Lithoviuksen ajama sukurutsa ja se, että he eivät enää ikänsä puolesta voisi saada lapsia.

Heidät tuomittiin kuolemaan, mikä alistettiin hovioikeudelle.

Lars Lithovius sai tahtonsa läpi.

Pointti on se, että Sursill -kirjan mukaan Lars itse olisi pahemman sukurutsan hedelmä, eikö niin?

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Minulla on myös Carl Erikinlapsena kysymysmerkillä.

[olanyk]

Harrastan rohkeita hypoteeseja (fiktioita), olen Kainuun pappissukuja pohtiessa miettinyt miten syrjäseudun talonpoikaissuvuista Kähköset eli Keckmanit päätyivät pappisuralle. Keckmanien suhteen heräsi olettamus että Olof Kähkösen vaimo Brita Hannsintytär olisi Hans Erikinpojan tytär. Hans oli Koutaniemeltä olevan Swahn suvun kantaisä. Olen myös olettanut hänen kytkeytyvän jotenkin Paltamon tai Kajanin linnasaarnaajana toimineisiin sukuihin yhden vaimonsa kautta. Alla lainattu teksti, jonka lähteen olen hukannut.

Lainaus: Hans Eriksson Swahn) tuli Koutaniemen isännäksi 1633 tai 1634 isäpuolensa Paltamon kappalaisen Matts:in jälkeen. Matts mainitaan kylässä vuodesta 1622 ja osti sieltä lisää maata 1624. Hän on luuntavasti se Matts Johanis joka mainitaan kappalaisena v 1629. Häntä sanotaan Kajaanin linnan saarnaajaksi 1613 mutta Paltamon kappalainen olis Mathias Georgi. Henkilöllisyys ei siis ole täysin selvä.

Jatkona ole myös olettanut tuon kappalaisen jo voivan liittyä Tammelin sukuun ja Petrus Schroderus saattaisi olla myös tuon Hans Erikssonin poika. Tuo Hans patronyyminä soveltuisi Schroderus suvun Johan muotoon.

Johan Petruksenpoika Schroderus olen olettanut olevan Petruksen aiemmasta avioliitosta (Beata Rehmal olisi liian nuori vanhemman papin puolisoksi ja äidiksi) ja myös käräjämaininta Beatan olevan Johannes Tammelanderin käly voisi osoittaa ensimmäisen vaimon olevan Johanneksen sisar.

Kun huomioi Petruks Schroderuksen ja Isak Siniuksen yhtäaikaisen Upsalan yliopistoon kirjautumisen. Johan Petruksenpoika Schroderuksen tulon Kajaniin Johan Johanekenpoika Tammelanderin avuksi ja avioitumisen isänsä opiskelijatoverin tyttären Magdalena Siniuksen kanssa. Vielä kannattaa huomioida nuo Kajaanin Tammelanderien ja Siniusten virkojen samankaltaisuude. (vouteja, nimismiehiä, veronkatokirjureita). Samoin Anna Johaninpoika Keckmanin avioliitto Sotkamon nimismies Johan Isakinpoika Siniuksen kanssa.

Olavi Nykänen

[Jouni Kaleva]

Lohtajan Granbergien juurien selvittelyn yhteydessä (Genos 1998:82-84) huomautin Katarina Östeinintyttären avioliittotiedoista, etteivät ne vaikuta luotettavilta. Katarina olisi ollut ensin tuntematoman Lauri-nimisen talonpojan, sitten vouti (todellisuudessa voudin apulainen Matti Laurinpoika) Mathiaksen ja lopuksi Limingan khra Henrik Lithoviuksen kanssa. Tällaiset paranevat avioliitot eivät olleet yleisiä. Ensimmäinen avioliitto solmittiin yleensä sosiaaliasemaltaan parhaimman kanssa, leskiemäntä joutui tyytymään myöhemmin vaatimattomampiin avioliitoihin. Tässä olisi käynyt päinvastoin.
Katarinan sisar Kristina Östenintytär olisi solminut ensimmäisen avioliitonsa sisarensa miehen pojan kanssa. Tämä edellytäisi, että Katarina olisi huomattavasti n. 20 vuotta sisartaan nuorempi. Katarinan avioliittotietoihin sisältyy niin paljon kummallisuuksia, että on syytä olla kriittinen niiden suhteen.
Kaiken lisäksi Östen Erikinpoika 1600-luvulta olevien tietojen mukaan oli naimisissa Carolus Erici Sursillin sisaren Malinin kanssa, eikä siis olisikaan Erik Sursillinpoika. Toisaalta tiedetään, että Erik Sursillin tytär Malin sai miehekseen Pietarsaaren khra Ercus Johannis Tenalensiksen. Olisiko hän sitä ennen ollut naimisissa Östen Erikssonin kanssa. Östenin kaikki seitsemän tytär naitettiin pohjalaisille papeille. Luontevaa olisi, että he muuttivat lapsina äitinsä mukana Pietarsaaren pappilaan ja saivat siksi täältä aviomiehensä.
Kaiken kaikkiaan Sursillin alkupolvet ovat epäselvät, ja niihin on syytä suhtautua kriittisesti.
Tapio VähäkangasOlen täysin samaa mieltä, Katarinan kolmeen avioliittoon liitty kummallisuuksia. Vaikka paranevat avioliitot eivät olisi tavallisia, niin ei kait ne mahdottomia olleet. Sursillit olivat voutisukua. Oliko Lauri "Siniluoto" missään tekemisissä voutikunnan kanssa? Kuka sitten oli Josef Lithoviuksen vaimoksi päätynyt Anna Laurintytär? Eikö ollut lainkaan Katarinan lapsi? Kysymyksiä riittää.

Sinänsä ei ole tavatonta, että isä ja poika naivat sisarukset, kuten tässä näkyy tapahtuneen. Katarinan olen arvioinut synt. n. 1552 ja Kristinan n. 1567, siis ikäero 15 vuotta ei mitenkään tavaton.

[Jouni Kaleva]

Lohtajan Granbergien juurien selvittelyn yhteydessä (Genos 1998:82-84) huomautin Katarina Östeinintyttären avioliittotiedoista, etteivät ne vaikuta luotettavilta. Katarina olisi ollut ensin tuntematoman Lauri-nimisen talonpojan, sitten vouti (todellisuudessa voudin apulainen Matti Laurinpoika) Mathiaksen ja lopuksi Limingan khra Henrik Lithoviuksen kanssa. Tällaiset paranevat avioliitot eivät olleet yleisiä. Ensimmäinen avioliitto solmittiin yleensä sosiaaliasemaltaan parhaimman kanssa, leskiemäntä joutui tyytymään myöhemmin vaatimattomampiin avioliitoihin. Tässä olisi käynyt päinvastoin.

Tapio Vähäkangas
Luin jälleen kerran tuon erinomaisen artikkelisi. Lähdin siitä keräilemään seuraavanlaista spekulaatiota:

Katarina Erikintytär oli ensimmäinen Sursillin sisaruksista, joka tuli Suomeen. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaressa, Pinonäsissä. Tämä olisi luonnollista, Erik Sursill ja Hans Fordell olivat kollegoita, mahtimiehiä merenkurkun vastarannoilla.

1556 muodostettiin Korsholman lisäksi Pinonäsin ja Limingan kartanovoutikunnat. Kun nyt haetaan näistä Lauri-nimistä virkamiestä, kiinnittyy huomio Lauri Pekanpoikaan, joka oli Korsholman voudinkirjurina vuoteen 1566, mutta siirtyi seur. vuonna Pohjois-Pohjanmaan (=Limingan) kirjuriksi. Lauri jatkaa Limingassa vuoteen 1570 ja katoaa luetteloista.

Spekulaatiota: olisiko tässä Katarina Östenintyttären ensimmäinen mies? Katarina oli yhteyksissä Pinonäsin Fordelleihin, Fordellit olivat maanomistajia Saloisissa. Voudinkirjuri Lauri Pekanpoika oli epäilemättä yhteyksissä Fordelleihin. Hankkiko hän Saloisista Siniluodon talon? Ei kuollutkaan 1570, jolloin luopuu kirjurintehtävistä, vaan jatkaa tilallisena. Hänen kuoltuaan joskus 1570-luvun lopuilla(?) olisi leski-Katarina luontevasti nainut saman säädyn edustajan, voudin alikirjurina toimineen talollisen Matti Laurinpojan.

[Sami Lehtonen]

Josef Lithoviuksessa ei tietenkään ole Sursillia, mutta hänen puolisonsa Anna ja sitä myötä jälkeläiset ovat suursillejä.

Tässä siis tapahtui uusioperheen lasten keskinäinen avioliitto, mikä sinänsä ei ole tavaton ja esimerkkejä löytyy ainakin pappis- ja porvarissäädystä muualtakin.

Juu, ei ole epätavallista ei. Harva kirkkoherran leski ei olisi kelvannut jollekin virkaa kärkkyvälle nuoremmalle pappismiehelle - virka tuli kaupan päälle. Pointtini lähinnä oli, että niissä nettiin laitetuissa "sukupuissa", joissa on menty siitä missä on aita matalin, eli merkitty Catharina Östenintytär Sursill Josef äidiksi siksi, että tämä myöhemmin on ollut tämän äitipuoli, on virhe.

[TapioV]

Oulun Raastuvassa 1.2.1679 Henrik Kauhasen leski Kaarina Laurintytär antoi valaehtoisen selvityksen, johon oikeus on liittänyt todistuksen arvosta lausunnon: "En ålderstigen qvinna af gått förståndh och friskt minne", "Een kyrckjoherde iGamb:Carleby, som heet H:r Carl warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan siu Systrar äre födde" (Genos 1962:24) Tämän mukaan Carolus Erici olisi Erik Sursillin poika, ja Caroluksen sisar oli naimisissa Östen Erikssonin kanssa, josta avioliitosta olevat 7 tytärtä sitten naitettiin Pohjanmaalle. Tarvitaan muita painavia asiakirjalähteitä tämän lausunnon kumoamiseksi, vaikka RO ei antanutkaan päätöstä asiasta vaan suoritti Turun HO:n määräyksestä asiassa kuulustelun.
Tapio Vähäkangas

[mika68]

Oulun Raastuvassa 1.2.1679 Henrik Kauhasen leski Kaarina Laurintytär antoi valaehtoisen selvityksen, johon oikeus on liittänyt todistuksen arvosta lausunnon: "En ålderstigen qvinna af gått förståndh och friskt minne", "Een kyrckjoherde iGamb:Carleby, som heet H:r Carl warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan siu Systrar äre födde" (Genos 1962:24) Tämän mukaan Carolus Erici olisi Erik Sursillin poika, ja Caroluksen sisar oli naimisissa Östen Erikssonin kanssa, josta avioliitosta olevat 7 tytärtä sitten naitettiin Pohjanmaalle. Tarvitaan muita painavia asiakirjalähteitä tämän lausunnon kumoamiseksi, vaikka RO ei antanutkaan päätöstä asiasta vaan suoritti Turun HO:n määräyksestä asiassa kuulustelun.
Tapio Vähäkangas


Entä sitten vaikka olikin?

[tkukkonen]

Oulun Raastuvassa 1.2.1679 Henrik Kauhasen leski Kaarina Laurintytär antoi valaehtoisen selvityksen, johon oikeus on liittänyt todistuksen arvosta lausunnon: "En ålderstigen qvinna af gått förståndh och friskt minne", "Een kyrckjoherde iGamb:Carleby, som heet H:r Carl warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan siu Systrar äre födde" (Genos 1962:24) Tämän mukaan Carolus Erici olisi Erik Sursillin poika, ja Caroluksen sisar oli naimisissa Östen Erikssonin kanssa, josta avioliitosta olevat 7 tytärtä sitten naitettiin Pohjanmaalle. Tarvitaan muita painavia asiakirjalähteitä tämän lausunnon kumoamiseksi, vaikka RO ei antanutkaan päätöstä asiasta vaan suoritti Turun HO:n määräyksestä asiassa kuulustelun.
Tapio Vähäkangas

Erik Johansson Tenalensiksen puolisoksi on eräissä lähteissä nimetty Magdalena Erikintytär Sursill. Tuoreessa Tommy Pohjasen sukuselvityksessä http://web.telia.com/~u72802553/tommypohjasensukujuuret.htm (http://web.telia.com/%7Eu72802553/tommypohjasensukujuuret.htm) Östen Eriksson on merkitty Sursillien vävyksi eikä pojaksi, puoliso Magdalena (Erik Ångermanin tytär) Sursill. Näistä yhdistellen johdettu kaavio näyttäisi sikäli mahdottomalta, että samassa perhessä olisi ollut 2 samannimistä sisarusta: Tenalensiksen puoliso ja Östen Erikssonin puoliso. Joko olen tulkinnut väärin lähteitäni, tai lähteitteni välillä on pahoja ristiriitoja, tai nimissä oli riittävä ero (joten he eivät olleetkaan samannimisiä).

[JHissa]

Oulun Raastuvassa 1.2.1679 Henrik Kauhasen leski Kaarina Laurintytär antoi valaehtoisen selvityksen, johon oikeus on liittänyt todistuksen arvosta lausunnon: "En ålderstigen qvinna af gått förståndh och friskt minne", "Een kyrckjoherde iGamb:Carleby, som heet H:r Carl warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan siu Systrar äre födde" (Genos 1962:24) Tämän mukaan Carolus Erici olisi Erik Sursillin poika, ja Caroluksen sisar oli naimisissa Östen Erikssonin kanssa, josta avioliitosta olevat 7 tytärtä sitten naitettiin Pohjanmaalle. Tarvitaan muita painavia asiakirjalähteitä tämän lausunnon kumoamiseksi, vaikka RO ei antanutkaan päätöstä asiasta vaan suoritti Turun HO:n määräyksestä asiassa kuulustelun.
Tapio Vähäkangas
Tämän lausunnon mukaan Carolus Erici ei olisi Erik Sursillin poika. Eikö lausunnossa sanota juuri, että Kokkolan kirkkoherra Carlin sisko Malin on naimisissa Östen Erichsonin kanssa, josta avioliitosta 7 tytärtä. Östen Ericsson Sursilla ja Malin Ericsdotterilla oli 7 tytärtä: Christina, Katarina, Barbro, Magdalena, Anna, Brita ja Margareta. Tyttäristä ainoastaan Barbro naitiin Tukholmaan, muut avioituvat pohjalaisiin pappis- ja virkamiessukuihin.
Onko jollakin tietoa Carolus Ericin vaimon Annan vanhemmista? Erik Sursilla voisi olla ehkä Anna niminen tytär eli Carolus voisi olla vävy eikä poika.

Terveisin Johannes Hissa

[TapioV]

Oulun raastuvanoikeuden saamasta lausunnosta selvästi käy ilmi, että Kokkolan khra Carolus Erici ja Östen Erikssonin vaimo Malin olivat sisaruksia. Östen Eriksson oli siis Erik Sursillin vävy. Tai sitten oli toinenkin saman niminen Östen Eriksson, mutta silloin Carolus Erici ja hänen sisarensa eivät lainkaan olleet Erik Sursillin lapsia. Tällöin huomattava määrä jälkeläisiä Sursillin suvusta putoaa pois. Kuten huomataan, Sursillin suvun alkupolvet sisältävät ristiriitaisuuksia, joita tuskin koskaan voidaan hyvöksyttävästi korjata. Siksi sukujohtoja tehtäessä pitäisi ottaa tämä huomioon.
Tapio Vähäkangas

[Maisa]

Kuten huomataan, Sursillin suvun alkupolvet sisältävät ristiriitaisuuksia, joita tuskin koskaan voidaan hyvöksyttävästi korjata. Siksi sukujohtoja tehtäessä pitäisi ottaa tämä huomioon.


Olen mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua ja haluaisin kysyä, onko mitenkään netissä luettavissa sellaista Sursill -suvun ensimmäisiä polvia Suomessa käsittelevää sukupuuta, joista tutkijat ovat samaa mieltä (=lähteet ovat vankat, epävarmat karsittu pois)?

Utelee Maisa:oo:

[TapioV]

Edellisestä viestistäni unohtui pois huomautus, että sekin täytyy ottaa huomioon, että iäkäs Kaarina Laurintytär, vaikka hänet tunnettiinkin hyvämuistisena, on saattanut erehtyä pitämään Carolusta ja Östen Erikssonin vaimoa sisaruksina. Sukulaiset yleensä olivat perillä sukulaisuussuhteista, mutta erehdyksiäkin on voinut tapahtua. Joten Sursillin alkupolvet jäänevät arvoituksiksi.
Tapio Vähäkangas

[olanyk]

Kun keskustellaan Sursill perheestä ja Fordelleista tekee mieli kyysyä eihän ole löydetty lisätietoa Lars Olofsson Björnramista? Hänellä varmaan oli läheiste yhteydet molemien sukujen kanssa. Hänhän oli voutina sekä Ångermanlandissa että lopuksi Österbotten Korsholman läänissä 1531-39.
Samoin hänen ja Sursillien yhteyksistä Bure ja Grubb sukuihin. Usein miettii miksi tuo Björnram "kolmen Vaasa kuninkaan" luottosuku jää Pohjanmaan henkilöhistoriassa vähälle huomiolle.

Olavi Nykänen